Author: "University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology" / Search Limiters: Available in Library Collection - Searchworks@Jio Institute Digital Library Search Results

Your search keyword '"University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology"' showing total 614 results

Start Over Author "University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology" Search Limiters Available in Library Collection

614 results on '"University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology"'

1. Immigrant Associations in the Metropolitan Area of Finland : Forms of Mobilisation, Participation and Representation

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Swedish School of Social Science at University of Helsinki, Saksela-Bergholm, Sanna, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Swedish School of Social Science at University of Helsinki, and Saksela-Bergholm, Sanna
Abstract: This study examines the role of immigrant associations in the societal and political integration of immigrants into Finnish society. The societal focus is on the ability of immigrant associations to mobilise their ethnic group members to participate in the socio-economic, cultural and political domains of Finnish society and in certain cases even beyond. The political integrative aims are the opportunities of immigrant associations to participate and represent the interests of their ethnic group in local and national policy making. This study focuses on associations in the Metropolitan Area of Finland, (Espoo, Helsinki and Vantaa).The qualitative research consisted of 71 interviews conducted with members of immigrant associations and civil servants. These interviews were mainly semi-structured, including some additional open-ended questions. Additional data consisted of documents, planning reports and of follow-up enquiries. -- In the analysis of the data I categorised thirty-two immigrant associations according to the activity forms and the description of the goals by the members. The four categories consisted of integrative, societal, ethno-cultural and transnational immigrant associations. Most of the immigrant associations belonged to the integrative category (15 of 32 associations). On the one hand the aims of these associations are to provide access for their ethnic group members into Finnish society, while on the other to strengthen the ethnic identity of their members by organising ethno-cultural activities. The societal associations only focused on activities with the objective of including immigrants into the Finnish labour market and educational system. The goal of ethno-cultural associations was to strengthen the ethnic identity of their ethnic group members. The transnational associations aimed at improving the living conditions of women and children in the members' country of origin. The possibilities for immigrant associations to mobilise their member, Avhandlingen granskar föreningarnas roll för invandrarnas samhälleliga och politiska integration i det finländska samhället. Syftet belyses genom att studera invandrarföreningarnas möjligheter att delta i beslutfattandet när det gäller integrationsärenden och att representera sina etniska gruppmedlemmars intressen på det lokala och nationella planet. Därtill analyseras föreningarnas förmåga att mobilisera invandrarna till att delta i det finländska samhället. Undersökningen fokuserar på invandrarföreningar i huvudstadsregionen (Helsingfors, Esbo och Vanda). Det empiriska materialet består bl.a. av 71 intervjuer med medlemmar från invandrarföreningar och myndigheter. Övrigt material består av legislativa dokument, planeringsrapporter och uppföljnings- utredningar. Trettiotvå invandrarföreningar indelades i fyra kategorier efter verksamhet och syfte. Syftet fastställdes genom medlemmarnas beskrivningar. Den integrativa kategorin består av föreningar som strävar att främja sina etniska gruppmedlemmars deltagande i det finländska samhället och att bevara den etniska identiteten. De flesta föreningarna är integrativa (15 föreningar av 32). Samhälleliga föreningar fokuserar på att integrera invandrarna till arbetsmarknaden och till det finländska utbildningssystemet, medan de etnokulturella föreningarnas syfte är att förstärka gruppmedlemmarnas identitet. De transnationella föreningarna strävar framför allt efter att förbättra barnens och kvinnornas levnadsförhållanden i medlemmarnas gamla hemländer. Invandrarföreningarnas möjlighet att mobilisera sina etniska gruppmedlemmar beror delvis på föreningarnas förmåga att finansiera sin verksamhet. Finansiering ges främst till samhällelig verksamhet. Det finns en risk av att den etnokulturella verksamhet dör ut ifall finansiärerna enbart fokuserar på samhällelig verksamhet. Förstärkningen av gruppmedlemmarnas etniska identitet sker främst med hjälp av social och etnokulturell verksamhet. I fokus står bland annat barn och unga s
Published: 2010

2. Regulating Food Consumption : Studies of change and variation in Europe

Author: National Institute for Consumer Research (SIFO), Oslo, Norway, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, Kjærnes, Unni, National Institute for Consumer Research (SIFO), Oslo, Norway, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, and Kjærnes, Unni
Abstract: The role of people as buyers and eaters of food has changed significantly. From being protected by a paternalistic welfare state, people appear to be accorded more freedom and responsibility as individuals, where attention is redirected from the state towards market relations. Many have asserted that these changes are accompanied by fragmentation, individualisation, and privatisation, leading to individual uncertainty and lack of confidence. But empirical observations do not always confirm this, distrust is not necessarily growing and while responsibilities may change, the state still plays an active role. This dissertation explores changing relationships between states and markets, on the one hand, and ordinary people in their capacities as consumers and citizens, on the other. Do we see the emergence of new forms of regulation of food consumption? If so, what is the scope and what are the characteristics? Theories of regulation addressing questions about individualisation and self-governance are combined with a conceptualisation of consumption as processes of institutionalisation, involving daily routines, the division of labour between production and consumption, and the institutional field in which consumption is embedded. The analyses focus on the involvement of the state, food producers and scientific, first of all nutritional, expertise in regulating consumption, and on popular responses. Two periods come out as important, first when the ideas of “designing the good life” emerged, giving the state a very particular role in regulating food consumption, and, second, when this “designing” is replaced by ideas of choice and individual responsibility. One might say that “consumer choice” has become a mode of regulation. I use mainly historical studies from Norway to analyse the shifting role of the state in regulating food consumption, complemented with population surveys from six European countries to study how modernisation processes are associated with trust. T, Ei saatavilla
Published: 2009

3. Pelon ja toivon välissä : Pätkätyöläisen urakerronta

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Leinikki, Sikke, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, and Leinikki, Sikke
Abstract: This study analyzes the forming of the occupational identity of the well-educated fixed-term employees. Fixed-term employment contracts amongst the well-educated labour force are exceptionally common in Finland as compared to other European countries. Two groups of modern fixed-term employees are distinguished. The first comprises well-educated women employed in the public sector whose fixed-term employment often consists of successive periods as temporary substitutes. The other group comprises well-educated, upper white-collar men aged over 40, whose fixed-term employment careers often consist of jobs of project nature or posts that are filled for a fixed period only. Method of the study For the empirical data I interviewed 35 persons (26 women and 9 men) in 33 interviews, one of which was conducted by e-mail and one was a group interview. All the interviews were electronically recorded and coded. All the interviewees have two things in common: fixed-term employment and formal high education. Thirteen (13) of them are researchers, four nurses, four midwives, four journalists, and ten project experts. I used the snowball method to get in touch the interviewees. The first interviewees were those who were recommended by the trade unions and by my personal acquaintances. These interviewees, in turn, recommended other potential interviewees. In addition, announcements on the internet pages of the trade unions were used to reach other interviewees. In analysing process I read the research material several times to find the turning points in the narrative the interviewees told. I also searched for the most meaningful stories told and the meaning the interviewees gave to these stories and to the whole narrative. In addition to that I paid attention to co-production of the narrative with the interviewees and analyzed the narrative as performance to be able to search for the preferred identities the interviewees perform. (Riesman 2001, 698-701). I do not pay much attention t, Tutkimuksessa tarkastelen pätkätyötä tekevien urakerrontaa ja keskustelen suomalaisen työelämän nykytilanteesta kirjallisuuden avulla: Suomessa korkeasti koulutetut tekevät eurooppalaisittain poikkeuksellisen paljon pätkätyötä. Tutkimuksen taustalla ovat käsitykset työelämän murroksesta ja uudesta työstä (Richard Sennett, Jussi Vähämäki, ym.) sekä kerronnallisuudesta ja kerronnallisesta identiteetistä (mm. Varpu Löyttyniemi, Matti Hyvärinen) ja ammatti-identiteetistä (mm. Anneli Eteläpelto). Tutkimus on kerronnallinen sekä aineistoltaan, analyysiltään että tiedon luonnetta koskevilta lähtökohdiltaan. Lähestyn tutkimusaihettani laadullisen tutkimuksen avulla, koska kerronnallinen tutkimus on käypä tapa lähestyä ilmiöille annettuja merkityksiä (mm. Riessman 2001,706 – 707; Hänninen 1999, Löyttyniemi 2004, Hyvärinen ja Löyttyniemi 2005). Kerronnallisen tutkimuksen avulla tutkijan on myös mahdollista osoittaa kunnioitusta pätkätyöläisten selviytymiskykyä kohtaan; pätkätyöläiset itse ovat työelämänsä ja selviytymisensä asiantuntijoita (Maffesoli 1996). Aineiston keruu Keräsin tutkimukseni aineistoksi joulukuun 2005 ja tammikuun 2007 välisenä aikana 33 kerronnallista haastattelua, näistä kaksi oli ryhmähaastatteluja. Rajasin haastateltavat pätkätyötä tehneisiin korkeasti koulutettuihin eli haastateltaville on vähintään alempi korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinto. Etsiessäni haastateltavia käytin lumipallomenetelmää ja pyysin ammattiyhdistysliikkeen toimijoita ehdottamaan haastateltavaksi pätkätyöläisiä, lisäksi he etsivät haastateltavia ammattiliittojen Internet-sivujen avulla. Kerroin myös tuttavilleni tutkimuksesta ja he ehdottivat haastateltavia. Usein haastateltavat ehdottivat uusia haastateltavia, joilla he tiesivät olevan kokemusta pätkätyöläisyydestä. Haastateltavistani on naisia 26 ja miehiä 9, 1950-luvulla syntyneitä on kaksi, 1960-luvulla syntyneitä 18 ja 1970-luvulla syntyneitä 15. Ammattiryhmittäin jaoteltuna aineisto koostuu 13 tutkijan, 4 kätilön, 4 t
Published: 2009

4. Sulkeuman ja neuvottelun ehdoilla : asiantuntija-aseman rakentuminen työelämässä

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Haapakorpi, Arja, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, and Haapakorpi, Arja
Abstract: Closure and negotiation constructing professional position in working life The aim of the thesis is to analyse how professional positions are constructed in working life. A professional position refers to a formal professional membership, but also to a position at a work site. Formal jurisdiction provides resources for supporting a position, but the relations, practices and processes at the work site strongly shape it as well. Professional membership includes two gates: obtaining a professional diploma and access to a professional post. The concept of a professional position is based on two sub-concepts: legitimation and authority. Legitimation is society-level jurisdiction over professioning. Legitimation can be claimed in legislation, in the public space and the media, and at the work site. Authority requires constructing professional work territories and practicing authority in work-related decision making processes. The thesis is based on five articles which deal with the following topics: gendered professional careers; organising professional work; the impact of the social and cultural backgrounds when striving for professional positions; and models of research work. The articles represent two types of sociological research: the structural approach with quantitative methodology and the approach of micro-social analysis with qualitative methodology. The first approach was suitable for analyzing professional career formation and its social and ethnic conditions. The second approach has been applied in the articles dealing with the organization of professional work and models of research work. I have combined and analysed the results of these studies under the theoretical frame of the professional position in working life. Legislation is the most powerful form of legitimation. Professional membership is strongly regulated in disciplines where a degree requirement is defined by law. In addition, closures related to social conditions still affect professional positi, Tutkin artikkeliväitöskirjassani asiantuntija-aseman rakentumista työelämässä. Kiinnostukseni kohteena on pääsy asiantuntijakentälle ja asiantuntija-aseman muotoutuminen työpaikkatasolla ja lähestyn tutkimusongelmaa kahden käsitteen kautta: legitimaation ja auktoriteetin. Legitimaatio on asiantuntijajärjestelmän kautta toteutuva yhteiskuntatason valtuutus asiantuntijakentälle, kun taas auktoriteetti tarkoittaa työpaikkatasolla rakentuvaa asiantuntija-asemaa, jonka ulottuvuuksia ovat reviirit ja määrittelyvalta työhön. Asiantuntijajäsenyyttä säätelevät asiantuntijajärjestelmään liittyvän koulutuksellisen sulkeuman lisäksi sosiaaliseen taustaan liittyvät ehdot. Työpaikkatason asemaa muotoilevat myös työorganisaatioon ja sen toimintaympäristöön liittyvät ehdot. Viisi empiiristä artikkeliani ovat jakautuneet kahteen erilaista sosiologista tutkimusperinnettä edustavaan tyyppiin: työmarkkinoiden ja yhteiskunnan rakenteita tarkastelevaan tutkimukseen ja mikrososiaalisen tason näkökulmaan perustuvaan organisaatiotutkimukseen. Rakennesosiologiseen perinteeseen kuuluvat artikkelini käsittelevät asiantuntijaurien sukupuolittumista ja sosiaalisen, kulttuurisen ja etnisen taustan merkitystä asiantuntija-asemiin sijoittumiselle. Mikrososiaalisen tason tarkastelunäkökulmaan perustuvissa artikkeleissani olen tutkinut asiantuntijoiden työn organisointia työpaikkatasolla. Asiantuntija-aseman rakentamista tukevat edelleen asiantuntijajärjestelmään liittyvät sulkeumat, mutta asiantuntijoiden on käytävä jatkuvasti neuvotteluita asemastaan asiantuntijakentällä yhteiskunnan ja työmarkkinoiden muutoksessa. Keskeinen tulokseni on sulkeuman luonnetta ja muotoa koskeva tulkinta: sulkeuma on pysyvä, mutta muodoltaan muuttuva ja huokoinen asiantuntijalegitimiteettiä järjestävä käytäntö. Yksilöiden pääsyä asiantuntijakentälle ehdollistavat sosiaaliset ehdot: sosiaalisen, kulttuurisen ja etnisen taustan sekä sukupuolen merkitys toteutuu kuitenkin yhdistelminä alakohtaisesti ja osin tilannekohtais
Published: 2009

5. Ydinperheen politiikka

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Yesilova, Katja, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, and Yesilova, Katja
Abstract: The research topic is the formation of nuclear family understanding and the politicization of nuclear family. Thus, the question is how did family historically become understood particularly as nuclear family and why did it become central in terms of politics and social? The research participates in discussions on the concept and phenomena of family. Central theme of analysis is to ask what is family? Family is seen as historically contingent and the discussions on the concept and phenomena are done via historical analysis. Center of attention is nuclear family, thus, a distinction between the concepts of family and nuclear family is made to be able to focus on historically specific phenomena of nuclear family. Family contrary to the concept of nuclear family -- in general is seen to be able to refer to families in all times and all cultures, as well as all types of families in our times and culture. The nuclear family understanding is examined through two separate themes, that of parent-child relationships and marital relations. Two simultaneous processes give nuclear family relations its current form: on the one hand the marital couple as the basis of family is eroding and losing its capacity to hold the family together; on the other, in Finland at least from 1950s on, the normal development of the child has became to be seen ontologically bound to the (biological) mother and (via her to) the father. In the nucleus of the family is the child: the biological, psychological and social processes of normal development are seen ontologically bound to the nuclear family relations. Thus, marriages can collapse, but nuclear family is unbreakable. What is interesting is the historical timing: as nuclear family relations had just been born, the marriage dived to a crisis. The concept and phenomena of nuclear family is analyzed in the context of social and politics (in Finnish these two collapses in the concept of yhteiskunnallinen , which refers both to a society as natural, Tutkimuksessa tarkastellaan ydinperheymmärryksen vakiintumista ja ydinperheen yhteiskunnallistumista Suomessa. Miten perhe tuli käsitettäväksi nimenomaan ydinperheenä ja miten ydinperheestä tuli yhteiskunnallinen kysymys? Tutkimuskohteena on suomalainen perhekasvatus tiedollisine ja institutionaalisine juurineen. Sen historiaa tarkastellaan monella tasolla. Ensinnä tutkitaan vuonna 1984 sosiaalihuoltolakiin ja valtiovetoiseen perhekasvatukseen johtaneita keskusteluja ja kiistoja sekä niissä muotoiltuja perheen ohjaamisen rationaliteetteja ja niiden perheymmärrystä 1960 1990-luvuilla. Keskeisinä tarkastelun kohteina ovat perheterapeuttinen ajattelu ja perheiden puolesta työskennelleiden piirissä virinnyt halu vakiinnuttaa suomalaisen perheen kasvatus yhteiskunnalliseksi käytännöksi. Toiseksi tarkastellaan psykodynamiikkaa painottavan perheymmärryksen muotoutumista 1950-luvulla. Silloin merkittävään asemaan nousevat kiintymyssuhdeteoria sekä John Bowlbyn kirjoitukset ja Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliiton mentaalihygieenisen yksikön kirjoitukset perheiden mentaalisen terveyden ja hyvinvoinnin huomioimiseksi. Kolmanneksi pohditaan modernin ydinperheen syntyä ja yhteiskunnallistumista yleisemmin. Työssä keskustellaan perheestä ja ydinperheestä paitsi empiirisesti, myös käsitteellisesti. Tutkimuksessa pohditaan sitä, miten perhe synnytetään väistämättömyytenä ja perheen jäsentyminen äidin, isän ja lapsen muodostamiksi ydinperhesuhteiksi näyttäytyy välttämättömänä sekä yksilölliselle että yhteiskunnalliselle hyvinvoinnille. Perheen ja yhteiskunnan perustavan kytköksen kautta perheen purkautuminen ja ydinperhesuhteiden toisin jäsentyminen näyttäytyvät aina uhkaavina paitsi lapsen edun, myös yhteiskunnan kannalta. Viimekädessä perheen purkautumista (ja toisenlaisia perheitä) koskeva keskustelu pysähtyy juuri näihin kahteen: lapsen etuun ja yhteiskunnan toimintaedellytyksiin. Niiden kautta rakennetaan myös politiikan ja ihmisyyden lainalaisuuksien välinen ristiriita: p
Published: 2009

6. Homeowners' Associations in Russia after the 2005 Housing Reform

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Vihavainen, Rosa, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, and Vihavainen, Rosa
Abstract: The thesis examines homeowners associations as a part of the large-scale housing reform, implemented in Russia since 2005. The reform transferred housing management from the public sector to the private sector and to the citizens responsibility. The reform is a continuation to the privatisation of the housing stock that was started in Russia in the beginning of the 1990s, aiming to build a market-oriented housing sector in the country. The reform makes a fundamental change to the Soviet system, in which ownership along with management and maintenance of housing were monopolised by the state. Homeowners are now responsible for the management of the common areas in privatised houses, which is often realised by establishing a homeowners association. Homeowners associations are examined by using the so-called common-pool resource regime approach, with the main question being the ways in which taking care of common property collectively succeeds in practice. The study is based on interview data of St. Petersburg s homeowners associations. Using the common-pool resource theory the study demonstrates why implementation of the housing reform has not succeeded as expected. Certain elements that characterise a successful common-pool resource regime do not fulfill sufficiently in St. Petersburg s homeowners associations. Firstly, free-riding, that is, withdrawal from the association s joint decision-making and not making the housing payments is common, as effective sanctions to prevent it are missing in the legislation. That is, eviction or expelling a non-paying member from the association is not possible. Secondly, ownership of the land plot and common areas of the house, such as basements and attics, are often disputed between the associations and authorities. In the Soviet era, these common areas were public property along with the apartments, but in privatised houses they should, according to the legislation, belong to the associations property. Thirdly, solution of dispu, Väitöskirjassa tutkitaan asunnonomistajien yhdistyksiä osana Venäjällä vuodesta 2005 lähtien toteutettua laajaa asuntosektorin uudistusta. Uudistus tähtää toimivien asuntomarkkinoiden luomiseen Venäjällä, joka aloitettiin jo 1990-luvulla asuntokannan yksityistämisellä. Uudistus merkitsee suurta muutosta neuvostoaikaan nähden, jolloin suurin osa asuntokannasta oli valtion omistuksessa ja valtio vastasi myös asuntojen hallinnoinnista ja huollosta. Uuden lain mukaan asunnon omistajien on huolehdittava kerrostalonsa yhteisten tilojen hallinnoinnista, joka usein tapahtuu perustamalla taloon asunnonomistajien yhdistys. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten yhteisten tilojen hallinnointi onnistuu käytännössä asunnonomistajien yhdistyksissä. Tutkimus perustuu Pietarin asunnonomistajien yhdistyksissä kerättyyn haastatteluaineistoon. Tutkimuksessa on sovellettu yhteisresurssien hallinnan teoriaa, jonka avulla tutkimus osoittaa, miksi asuntouudistus ei ole onnistunut niin hyvin kuin on suunniteltu. Ongelmana on, että tietyt yhteisten resurssien hallinnan periaatteet eivät toteudu yhdistyksissä kuten niiden pitäisi. Yhdistysten toimintaa hankaloittaa erityisesti kolme tekijää. Ensinnäkin niin sanottu vapaamatkustaminen, eli yhteisestä päätöksenteosta vetäytyminen ja asumismaksujen laiminlyönti, on yleistä yhdistyksissä. Ongelmaa vaikeuttaa se, että lainsäädännössä ei ole riittävän tehokkaita sanktioita maksujen laiminlyömiselle; häätäminen tai yhdistyksestä erottaminen ei ole mahdollista. Toiseksi, yhdistysten ja viranomaisten välillä on erimielisyyttä tontin ja yhteisten tilojen, kuten kellarin ja ullakoiden omistusoikeudesta. Nämä tilat olivat aikaisemmin valtion omistuksessa, mutta yksityistetyissä taloissa niiden pitäisi lain mukaan kuulua asunnon omistajille. Kolmanneksi, sekä yhdistysten ja viranomaisten välisten, että yhdistysten sisäisten riitojen ratkaisu on vaikeaa oikeusjärjestelmän byrokraattisuuden ja hitauden vuoksi. Tutkimuksen perusteella tärkein syy onge
Published: 2009

7. Kuka kasvattaa, kuka opettaa? : Genealoginen tutkimus perheen ja koulun välisen kasvatusvastuun politiikasta

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Vesikansa, Sari-Liisa, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, and Vesikansa, Sari-Liisa
Abstract: FAMILIES AND SCHOOLS AND THE POLITICS OF RESPONSIBILITIES - a genealogical study on family and school as carers and educators of the child population in modern society This study aims to uncover the politics behind such discourses in the media which have claimed the family to be totally responsible for children and which ignore the various responsibilities accorded to the state in matters concerning the child population. Using Max Weber s and Michael Mann s theorizing on the history of power relationships, feminist social history on patriarchy and Foucauldian power analytic concept of dispositif the study traces two competing child policies which have influenced the historical formation of modern generational order in Western societies. One of them is based on the interests of the hegemonic bourgeois elite and the other on the interests of the non-elite population, which were expressed during the phase of building the welfare state in Finland in the 1960 1980 s. The central strategies of the bourgeois child policy are 1) to construct the childhood years as a time for preparation and formation of the individual according to the interests of the elite, 2) to construct the family as the sole site of holistic care and responsibility of children in society, and 3) compulsory schooling of children of the non-elite population in state organized schools. To implement these strategies the elite uses strategically patriarchal cultural formations/dispositifs in modernized versions. The result has been the formation of a sexually divided and hierarchical order of care and education, where, on the one hand, there is the less important feminine care of children done by mothers at home and, on the other, the real education of the school, where children are made the object of authoritarian shaping and where the needs and the personal experiences of the child are ignored. The welfare order of care and education is based on the ethos of welfare society, where the state and the famili, Tutkimuksessa jäljitetään perhe- ja kouluinstituutioiden välisen vastuunjaon historiaa länsimaissa Michel Foucault n valta-analyyttisen metodologian avulla. Se osoittaa, että modernissa yhteiskunnassa vallitsevat tavat suhtautua yhteiskunnan lapsiväestöön sekä perheen ja koulun väliseen vastuuseen kasvatuksessa ovat muovautuneet kahden keskenään kilpailevan ja erilaisiin intresseihin pohjaavan yhteiskuntapoliittisen strategian vaikutuksesta. Toinen niistä edustaa yhteiskuntaa hallitsevan eliitin (porvariston) ja toinen eliittiin kuulumattoman väestön intressejä. Porvarillinen kasvatuspolitiikka nojaa patriarkaalisiin, hierarkkisia jakoja miesten ja naisten sekä lasten ja aikuisten välille tuottaviin kulttuurisiin järjestelmiin. Oppivelvollisuusikäisten lasten kasvatus jakaantuu yhtäältä lapsen tarpeisiin suuntautuvaan, pehmeään ja hoivaavaan kotikasvatukseen ja toisaalta kovaan, miehisen kurin sävyttämään muokkaavaan koulukasvatukseen. Kasvatusvastuukysymyksen osalta porvarillinen kasvatusstrategia pohjaa familistiseen ideologiaan, jossa perheen oletetaan sekä selviävän kasvatuksesta yksin että olevan kaiken kasvatuksellisen hyvän tarjoaja. Koulun kasvatusongelmien taustalla tulkitaan olevan pääsääntöisesti lapsissa tai lasten kotikasvatuksessa esiintyvät puutteet. Eliittiin kuulumattoman väestön intressejä heijastava hyvinvointivaltiollinen kasvatuspolitiikka hahmottui hyvinvointivaltion rakentamisen yhteydessä 1960 1980-luvuilla ja se perustuu julkisen vastuun tunnustamiseen kasvatuksen järjestämisessä sekä antiautoritaariseen lapsenoikeusajatteluun. Kasvatus käsitetään laajaksi kokonaisuudeksi, jossa on kyse hyvän lapsuuden tuottamisesta lapsen oikeutena. Aikuisten ja lasten välistä suhdetta määrittävät samanaikaisesti keskinäinen tasa-arvo ja aikuisten huolenpitovastuu. Lapsen sivistyksellisiä oikeuksia toteuttavan peruskoulun tehtävään katsotaan sisältyvän sivistyksellinen, kasvatuksellinen ja huolenpidollinen elementti. Vanhempien ja koulun tulkitaan yhdessä j
Published: 2009

8. Human Rights in Action

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Social Anthropology, Erik Castrén Institute, Halme, Miia, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Social Anthropology, Erik Castrén Institute, and Halme, Miia
Abstract: In the post-World War II era human rights have emerged as an enormous global phenomenon. In Finland human rights have particularly in the 1990s moved from the periphery to the center of public policy making and political rhetoric. Human rights education is commonly viewed as the decisive vehicle for emancipating individuals of oppressive societal structures and rendering them conscious of the equal value of others; both core ideals of the abstract discourse. Yet little empirical research has been conducted on how these goals are realized in practice. These factors provide the background for the present study which, by combining anthropological insights with critical legal theory, has analyzed the educational activities of a Scandinavian and Nordic network of human rights experts and PhD students in 2002-2005. This material has been complemented by data from the proceedings of UN human rights treaty bodies, hearings organized by the Finnish Foreign Ministry, the analysis of different human rights documents as well as the manner human rights are talked of in the Finnish media. As the human rights phenomenon has expanded, human rights experts have acquired widespread societal influence. The content of human rights remains, nevertheless, ambiguous: on the one hand they are law, on the other, part of a moral discourse. By educating laymen on what human rights are, experts act both as intermediaries and activists who expand the scope of rights and simultaneously exert increasing political influence. In the educational activities of the analyzed network these roles were visible in the rhetorics of legality and legitimacy . Among experts both of these rhetorics are subject to ongoing professional controversy, yet in the network they are presented as undisputable facts. This contributes to the impression that human rights knowledge is uncontested. This study demonstrates how the network s activities embody and strengthen a conception of expertise as located in specific, stru, Ihmisoikeuksista on toisen maailmansodan jälkeen muodostunut maailmanlaajuinen ilmiö, jonka ydin on yksilöiden vapauden ja keskinäisen tasa-arvon korostus. Suomessa ihmisoikeuskysymykset ovat siirtyneet periferiasta politiikan ja päätöksenteon keskiöön erityisesti 1990-luvulla. Parhaana välineenä toteuttaa ihmisoikeuskielen lupaukset käytännössä pidetään usein koulutusta. Ihmisoikeuskoulutuksen sisällöstä ja vaikutuksista on kuitenkin tehty vain vähän empiiristä tutkimusta. Nämä tekijät muodostavat taustan tälle tutkimukselle, jossa antropologiaa ja kriittistä oikeusteoriaa yhdistäen on analysoitu johtavista pohjoismaisista ihmisoikeusasiantuntijoista sekä väitöskirjatutkijoista koostuvan verkoston koulutustapahtumia vuosina 2002-2005. Lisäksi tutkimuksessa on tarkasteltu YK:n ihmisoikeuselinten istuntoja ja Suomen Ulkoministeriön järjestämiä kuulemistilaisuuksia, erilaisia ihmisoikeusdokumentteja sekä tapaa, jolla ihmisoikeuksia käsitellään suomalaisessa mediassa. Ihmisoikeusilmiön leviämisen myötä ihmisoikeusasiantuntijoiden yhteiskunnallinen vaikutusvalta on lisääntynyt. Ihmisoikeuksien sisältö on kuitenkin epämääräinen. Ne ovat toisaalta osa lainsäädäntöä, toisaalta osa moraalista puhetta, joka tarjoaa perusteluja uusille laeille. Kun asiantuntijat kouluttavat maallikoita ihmisoikeuksien todellisesta sisällöstä, he toimivat sekä välittäjinä että huomattavaa poliittista valtaa käyttävinä aktivisteina. Pohjoismaisen verkoston tapahtumissa nämä roolit ilmenevät asiantuntijoiden käyttämissä "legalisuuden" ja "legitimiteetin" retoriikoissa. Molemmat retoriikat ovat asiantuntijoiden kesken voimakkaiden ammatillisten ristiriitojen kohteena. Pohjoismaisessa verkostossa lähestymistavat esitetään kuitenkin ongelmattomina faktoina. Tämä synnyttää käsityksen, että ihmisoikeustieto on kiistatonta. Tutkimuksen keskeinen löydös on, että verkoston tapahtumissa asiantuntijan rooli on ennalta määrätty ja oppimisessa korostuu tiedon siirto asiantuntijalta oppilaalle. Tämän seurauk
Published: 2008

9. The Culture of Women's Housework : A Case Study of Bihar, India

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Sourabh, Naresh Chandra, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, and Sourabh, Naresh Chandra
Abstract: This study examines gendered housework in India, particularly in Bihar. The perspective adopted in the study was in part derived from the data but also from sociological literature published both in Western countries and in India. The primary attention is therefore paid to modern and traditional aspects in housework. The aim is not to compare Indian practices to those of Western societies, but rather to use Western studies as a fruitful reference point. In that light, Indian housework practices appear to be traditional. Consequently, traditions are given a more significant role than is usually the case in studies on gendered housework, particularly in Western countries. The study approaches the topic mainly from the socio-cultural perspective; this provides the best means to understand the persistence of traditional habits in India. To get a wide enough picture of the division of labour, three methods were applied in the study: detailed time-use data, questionnaire and theme interviews. The data were collected in 1988 in two districts of Bihar, one rural and the other urban. The different data complement each other well but also bring to light contradictory findings: on a general level Biharian people express surprisingly modern views on gender equality but when talking in more detail (theme interviews) the interviewees told about how traditional housework practices still were in 1988. In the analysis of the data set four principal themes are discussed. Responsibility is the concept by which the study aims at understanding the logic of the argumentation on which the persistence of traditional housework practices is grounded. Contrary to the Western style, Biharian respondents appealed not to the principle of choice but to their responsibility to do what has to be done. The power of tradition, the early socialization of children to the traditional division of labour and the elusive nature of modernity are all discussed separately. In addition to the principle of resp, Naisten kotityön kulttuuri tapaustutkimus Intian Biharista Tutkimuksessa tarkastellaan sukupuolittunutta kotityötä Intiassa, erityisesti Biharissa. Tutkimuksen näkökulma perustuu osaksi tutkimusaineistoon, mutta myös sosiologiseen kirjallisuuteen, jota on julkaistu aiheesta sekä länsimaissa että Intiassa. Päähuomio kohdistuu kotityön moderneihin ja traditionaalisiin puoliin. Tarkoitus ei ole kuitenkaan verrata intialaista käytäntöä länsimaisiin käytäntöihin, vaan pikemmin käyttää länsimaisia tutkimuksia hedelmällisenä viitekehyksenä. Tässä valossa intialaiset kotityökäytännöt vaikuttavat perinteisiltä. Sen vuoksi perinteille annetaan tutkimuksessa merkittävämpi rooli kuin yleensä sukupuolittunutta kotityötä tutkittaessa on tapana, erityisesti länsimaissa. Aihetta lähestytään pääasiassa sosio-kulttuurisesta näkökulmasta käsin; se antaa parhaat välineet ymmärtää perinteisten tapojen säilymistä Intiassa. Jotta kotityön jaosta saataisiin riittävän laaja kuva, tutkimuksessa käytettiin kolmenlaisia aineistoja: yksityiskohtaista ajankäyttöaineistoa, kyselylomaketta ja teemahaastatteluja. Aineisto kerättiin vuonna 1988 kahdella Biharin alueella, toinen maaseudulla ja toinen kaupungissa. Erilaiset aineistot täydentävät toisiaan hyvin, mutta ne myös tuovat esiin ristiriitaisia tuloksia: yleisellä tasolla biharilaiset ilmaisivat yllättävän moderneja näkemyksiä sukupuolten tasa-arvosta, mutta puhuessaan siitä yksityiskohtaisesti (teemahaastattelut) haastatellut paljastivat noudattavansa perinteistä työnjakoa kotitöissä. Näin siis vielä vuonna 1988. Analyysi keskittyy neljään pääteemaan. Velvollisuus toimii käsitteenä, jonka avulla pyritään ymmärtämään sitä argumentaation logiikkaa, johon kotityön perinteiset käytännöt perustuvat. Toisin kuin länsimaissa biharilaiset vastaajat eivät vedonneet valinnan periaatteeseen vaan velvollisuuteensa tehdä sitä, mitä heidän tulee tehdä. Perinteen vaikutusvalta, lasten varhainen sosiaalistaminen perinteiseen työnjakoon ja modernisuuden paken
Published: 2008

10. Women and Marital Breakdown in South India : Reconstructing Homes, Bonds and Persons

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Social and Cultural Anthropology, Aura, Siru, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Social and Cultural Anthropology, and Aura, Siru
Abstract: Women and Marital Breakdown in South India: Reconstructing Homes, Bonds and Persons is an ethnographic analysis of the situation of divorced and separated women and their families in the South Indian city of Bangalore. The study is based on 16 months of anthropological fieldwork, i.e., participant observation and life history interviews among 50 divorced and separated women from different socio-religious backgrounds in their homes, in the women s organisations and in the Family Court. The study follows the divorced and separated women from their natal homes to their affinal homes through homelessness and legal battles to their reconstructed natal, affinal or single homes in order to find out what it means to be a person within hierarchical gender and kinship relations in South India. Marital breakdown impacts on kin relations and discloses the existing gender relations and power structure through its consequences. It makes the transformability of relational personhood as well as the transformability of relational society and culture visible. Although the study reveals the painful history of women s ill-treatment in marriage, family and kinship systems, it also demonstrates the women s rejection of the domination; and shows their ability to re-negotiate and promote changes not only to their own positions but to the whole hierarchical system as well. The study explores the divorced and separated women s manifold dilemmas, complicated legal battles, and endless arrangements when they have to struggle with the very practical problems of supporting themselves financially, finding and making a new home for themselves, and re-arranging relationships with their kin and friends. As marital breakdown fundamentally transforms the women s relational field, it forces them to recreate substitutive relations in a flexible way and, simultaneously, to re-construct themselves and their lives without a ready or positive cultural or behavioural template. This process reveals the agency, Women and Marital Breakdown in South India. Reconstructing Homes, Bonds and Persons (Eronneet naiset Etelä-Intiassa: Koteja, suhteita ja ihmisyyttä uudelleen rakentamassa) on ensimmäinen etnografinen tutkimus, joka tarkastelee eronneiden kaupunkilaisnaisten elämää Etelä-Intiassa. Tutkimus perustuu 16 kuukauden antropologiseen kenttätyöhän Bangaloressa, jossa osallistuvan havainnoinnin ja elämänkertahaastattelujen avulla tutustuttiin viidenkymmenen 23-60 vuotiaan eri kastiin, uskontoon ja sosiaaliseen luokkaan kuuluvan eronneen naisen elämään sekä perhetuomioistuimen käytäntöihin ja naisjärjestöjen arkeen. Tutkimus selvittää, miten eronneet intialaisnaiset rakentavat uudelleen elämäänsä kotejaan, sosiaalisia suhteitaan ja ihmisyyttään arjen vuorovaikutuksen kautta osana yhteiskuntansa kasti-, suku- ja sukupuolihierarkioita, joita he samalla myös horjuttavat ja muokkaavat. Intiassa avioero on yhä tabu ja tuomioistuimen myöntämä avioero harvinainen, joskin mahdollinen. Tutkimuksessa tarkastellaan eron aiheuttamaa kriisiä naisten ja heidän perheidensä elämässä, naisten kodittomuutta sekä naisten selviytymisstrategioita ja toimijuutta: miten eronneet intialaisnaiset rakentavat itselleen uuden kodin perhe- ja sukusiteitä uudistaen ja miten he suuntautuvat kodin ulkopuolelle työnteon, uudenlaisten ystävyys-, vaihto-, ja järjestösuhteiden avulla. Tutkimus valottaa myös Intian perhelainsäädäntöjen symbolisia ja käytännöllisiä merkityksiä sekä naisten keinoja käyttää lakia voimavaranaan, vaihtelevin lopputuloksin. Tutkimus luo uuden näkökulman avioliiton, sukulaisuuden ja koko intialaisen ihmisyyden sosiaalisen dynamiikan tarkasteluun. Marginaalista katsottuna yhteiskunnan rakenteiden murtumat ja ideaalien rajat paljastuvat: avioero ja eronneet naiset paljastavat sukupuoleen ja sukulaisuuteen liittyviä jännitteitä ja ristiriitoja. Vaikka eronneet naiset ovat intialaisen yhteiskunnan kulttuurinen anomalia, he kuitenkin selviävät, elävät elämäänsä ja luovat vaihtoehtoja vuorova
Published: 2008

11. Pathways to health : Determinants of health, health behaviour and health inequalities in early adulthood

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, National Public Health Institute (KTL), Department of Health and Functional Capacity, Kestilä, Laura, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, National Public Health Institute (KTL), Department of Health and Functional Capacity, and Kestilä, Laura
Abstract: There is increasing evidence that the origins of poor adult health and health inequalities can be traced back to circumstances preceding current socioeconomic position and living conditions. The life-course approach to examining the determinants of health has emphasised that exposure to adverse social and economic circumstances in earlier life or concurrent adverse circumstances due to unfavourable living conditions in earlier life may lead to poor health, health-damaging behaviour, disease or even premature death in adulthood. There is, however, still a lack of knowledge about the contribution of social and economic circumstances in childhood and youth to adult health and health inequalities, and even less is known about how environmental and behavioural factors in adulthood mediate the effects of earlier adverse experiences. The main purpose of this study was to deepen our understanding of the development of poor health, health-damaging behaviours and health inequalities during the life-course. Its aim was to find out which factors in earlier and current circumstances determine health, the most detrimental indicators of health behaviour (smoking, heavy drinking and obesity as a proxy for the balance between nutrition and exercise), and educational health differences in young adults in Finland. Following the ideas of the social pathway theory, it was assumed that childhood environment affects adult health and its proximal determinants via different pathways, including educational, work and family careers. Early adulthood was studied as a significant phase of life when many behavioural patterns and living conditions relevant to health are established. In addition, socioeconomic health inequalities seem to emerge rapidly when moving into adulthood; they are very small or non-existent in childhood and adolescence, but very marked by early middle age. The data of this study were collected in 2000 2001 as part of the Health 2000 Survey (N = 9,922), a cross-sectional and, Aikaisemmat tutkimukset viittaavat yhä vahvemmin siihen, että aikuisiän terveys ja terveyskäyttäytyminen juontavat juurensa nykyistä sosiaalista asemaa ja elinoloja edeltävistä elämänvaiheista. Elämänkulkunäkökulma terveyden määrittäjien tutkimuksessa korostaa mm. sitä, että huonoille sosiaalisille ja taloudellisille elinoloille altistuminen lapsuudessa, tai niistä seuranneet epäsuotuisat elinolot aikuisuudessa, voivat johtaa huonoon terveyteen, terveyttä vaarantavaan käyttäytymiseen, sairauteen tai jopa ennenaikaiseen kuolemaan aikuisuudessa. Vielä ei tiedetä kuitenkaan riittävästi siitä, miten lapsuuden ja nuoruuden elinolot vaikuttavat aikuisuuden terveyteen ja terveyseroihin. Vielä vähemmän tiedetään siitä, miten myöhempien elämänvaiheiden elinolot ja terveyskäyttäytymiseen liittyvät piirteet välittävät aikaisempien elinolojen vaikutuksia. Tämän väitöskirjan tarkoituksena on ollut syventää ymmärrystä terveyden, terveyskäyttäytymisen ja terveyserojen kehittymisestä elämänkulussa. Tavoitteena on ollut selvittää, miten aikaisemmat ja nykyiset elinolot määrittävät terveyttä, keskeisimpiä haitallisen terveyskäyttäytymisen muotoja sekä koulutusryhmien välisiä terveyseroja suomalaisilla nuorilla aikuisilla. Sosiaalisten polkujen teoriaa mukaillen oletettiin, että lapsuuden elinympäristö määrittää nuorten aikuisten terveyttä ja sen todennäköisiä määrittäjiä erilaisia väyliä pitkin, mm. koulutus-, työ- ja perheellistymisen polkujen kautta. Nuori aikuisuus on merkittävänä elämänvaiheena tutkimuksen kohteena, sillä silloin monet myöhemmän terveyden kannalta olennaiset terveyskäyttäytymisen muodot ja elinolot vakiintuvat. Lisäksi sosioekonomisten terveyserojen on todettu ilmaantuvan nopeasti aikuisuuden kynnyksellä ja olevan suuria jo varhaisessa keski-iässä. Tutkimuksen aineisto on kerätty vuosina 2000−2001 osana Terveys 2000 tutkimusta (N = 9 922), joka oli koko maata edustava terveyshaastatteluihin ja terveystarkastuksiin perustuva tutkimus. Tässä väitöskirjassa käytetti
Published: 2008

12. Yhteinen verkosto? : Tutkimus nuorten syrjäytymistä ehkäisevistä poikkihallinnollisista ryhmistä

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Määttä, Mirja, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, and Määttä, Mirja
Abstract: Since the 1990s, European policy strategies have stressed the mutual responsibility and joint action of all societal branches in preventing social problems. Network policy is an integral part of the new governance that generates a new kind of dependency between the state and civil society in formulating and adhering to policy goals. Using empirical group interview data collected in Helsinki, the capital of Finland, this case study explores local multi-agency groups and their efforts to prevent the exclusion of children and young people. These groups consist mainly of professionals from the social office, youth clubs and schools. The study shows that these multi-agency groups serve as forums for professional negotiation where the intervention dilemma of liberal society can be addressed: the question of when it is justified and necessary for an authority or network to intervene in the life of children and their families, and how this is to be done. An element of tension in multi-agency prevention is introduced by the fact that its objectives and means are anchored both in the old tradition of the welfare state and in communitarian rhetoric. Thus multi-agency groups mend deficiencies in wellbeing and normalcy while at the same time try to co-ordinate the creation of the new community, which will hopefully reduce the burden on the public sector. Some of the professionals interviewed were keen to see new and even forceful interventions to guide the youth or to compel parents to assume their responsibilities. In group discussions, this approach often met resistance. The deeper the social problems that the professionals worked with, the more solidarity they showed for the families or the young people in need. Nothing seems to assure professionals and to legitimise their professional position better than advocating the under-privileged against the uncertainties of life and the structural inequalities of society. The groups that grappled with the clear, specific needs of cer, Poliittishallinnollinen ohjaus on painottanut 1990-luvulta alkaen kaikkien yhteiskunnallisten toimijoiden verkostoitumista ja vastuuta sosiaalisten ongelmien ehkäisemisessä. Yhteisen verkoston muodostumisen mahdollisuuksia tarkastellaan tässä tapaustutkimuksessa lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevien poikkihallinnollisten ryhmien näkökulmasta. Haastateltuihin ryhmiin osallistui pääasiassa sosiaali-, koulu-, nuoriso- ja terveystoimen sekä seurakunnan ammattilaisia. Tutkimus koostuu kuudesta osajulkaisusta sekä yhteenvedosta. Tutkimuksessa osoitetaan, että näiden poikkihallinnollisten ryhmien keskeinen tehtävä on käsitellä sitä, milloin ammattilainen tai verkosto voi oikeutetusti puuttua lasten, nuorten ja heidän perheidensä yksityisyyteen, ja miten se pitäisi tapahtua. Ryhmien tavoitteet ja keinot kiinnittyvät jännitteisesti sekä hyvinvointivaltiolliseen perinteeseen että entisaikojen välittävää ja rajoja asettavaa paikallisyhteisöä tavoittelevaan kommunitaristiseen retoriikkaan. Mikään ei kuitenkaan näytä vakuuttavan ammattilaisia eikä oikeuttavan heidän ammatillista asemaansa siinä määrin kuin heikoilla olevien puolustaminen elämän hallitsemattomuutta ja yhteiskunnan rakenteellista eriarvoisuutta vastaan. Tiettyjen lasten ja perheiden ongelmat ja ammattilaisten yhteisymmärryksessä konstruoima selkeä tarvetila johtivat poikkihallinnollisia ryhmiä käytännön yhteistoimintaan. Yhteistoiminta edellyttää ammatillisten valta- ja vastuuasetelmien hyväksymistä sekä tilaa viranomaisten vaitiolovelvolliseen, lakeihin ja ammatilliseen harkintaan perustuvalle pohdinnalle. Yleinen, kaikille suunnattu ehkäisevä työ tai periaatteellinen arvokeskustelu eivät riitä poikkihallinnollisten ryhmien yhteistoiminnan sytykkeeksi. Turhautuminen vaanii tällaisessa yhteistyössä, johon asetetaan suuria odotuksia ja tavoitteita, mutta jolle ei löydy konkreettista sisältöä. Yhteisen verkoston ideaali näyttää sanoittavan niitä yhteiskunnallisia tavoitteita, joita on vaikeaa tai mahdotonta sa
Published: 2007

13. Medicalising Prohibition : Harm reduction in Finnish and International Drug Policy

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Faculty of Social Sciences., Tammi, Tuukka, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Faculty of Social Sciences., and Tammi, Tuukka
Abstract: The increase in drug use and related harms in the late 1990s in Finland has come to be referred to as the second drug wave. In addition to using criminal justice as a basis of drug policy, new kinds of drug regulation were introduced. Some of the new regulation strategies were referred to as "harm reduction". The most widely known practices of harm reduction include needle and syringe exchange programmes for intravenous drug users and medicinal substitution and maintenance treatment programmes for opiate users. The purpose of the study is to examine the change of drug policy in Finland and particularly the political struggle surrounding harm reduction in the context of this change. The aim is, first, to analyse the content of harm reduction policy and the dynamics of its emergence and, second, to assess to what extent harm reduction undermines or threatens traditional drug policy. The concept of harm reduction is typically associated with a drug policy strategy that employs the public health approach and where the principal focus of regulation is on drug-related health harms and risks. On the other hand, harm reduction policy has also been given other interpretations, relating, in particular, to human rights and social equality. In Finland, harm reduction can also be seen to have its roots in criminal policy. The general conclusion of the study is that rather than posing a threat to a prohibitionist drug policy, harm reduction has come to form part of it. The implementation of harm reduction by setting up health counselling centres for drug users with the main focus on needle exchange and by extending substitution treatment has implied the creation of specialised services based on medical expertise and an increasing involvement of the medical profession in addressing drug problems. At the same time the criminal justice control of drug use has been intensified. Accordingly, harm reduction has not entailed a shift to a more liberal drug policy nor has it undermined th, Huumeiden käytön ja tähän liittyvien haittojen lisääntyessä 1990-luvun jälkipuoliskolla alettiin Suomessa puhua toisesta huumeaallosta. Rikosoikeudellisiin keinoihin pohjautuneen huumausainepolitiikan rinnalle tuotiin uusia tapoja säännellä huumekysymystä. Osaa uusista sääntelystrategioista kutsuttiin haittojen vähentämiseksi (engl. harm reduction). Tunnetuimpia haittojen vähentämisen käytännön sovellutuksia ovat neulojen ja ruiskujen vaihto-ohjelmat suonensisäisesti huumeita käyttäville ja lääkkeelliset korvaus- ja ylläpitohoito-ohjelmat opiaattien käyttäjille. Tutkimuksen aiheena on huumausainepolitiikan muutos Suomessa sekä erityisesti haittojen vähentämistä koskenut poliittinen kamppailu tämän muutoksen osana. Tavoitteena on ensinnäkin eritellä haittojen vähentämispolitiikan sisältöä ja sen ilmaantumisen dynamiikkaa ja toiseksi arvioida, missä määrin tämä heikentää tai uhkaa perinteisen huumepolitiikan asemaa. Haittojen vähentämisen käsite liitetään tyypillisesti kansanterveysnäkökulmaiseen huumepoliittiseen strategiaan, jossa sääntelyn ensisijaisena kohteena ovat huumeisiin liittyvät terveyshaitat ja -riskit. Haittojen vähentämisen politiikalle on toisaalta annettu myös muita, erityisesti ihmisoikeuksiin ja sosiaaliseen tasa-arvoon kytkeytyviä tulkintoja. Suomessa haittojen vähentämisellä on myös kriminaalipoliittiset juuret. Tutkimuksen yleinen johtopäätös on, että haittojen vähentäminen ei ole luonut uhkaa huumeiden kieltolakipolitiikalle, vaan on asettunut sen osaksi. Huumeiden käyttäjien terveysneuvontapisteinä joiden keskeisin osa neulojen vaihtotoiminta on ja laajentuneena korvaushoitona toteutettu haittojen vähentäminen on merkinnyt erikoistuneiden, lääketieteeseen pohjautuvien palveluiden syntyä ja lääkärikunnan lisääntynyttä panosta huumeongelmien hoitamisessa. Samanaikaisesti huumeiden käytön rikosoikeudellinen kontrolli on tehostunut. Haittojen vähentäminen ei siten ole merkinnyt siirtymää liberaalimpaan huumepolitiikkaan, eikä se ole heikentänyt per
Published: 2007

14. Neighborhood Shopkeepers in Contemporary South Korea: Household, Work, and Locality

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Department of Social and Cultural Anthropology, Leppänen, Antti, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Department of Social and Cultural Anthropology, and Leppänen, Antti
Abstract: This is an ethnographic study of the lived worlds of the keepers of small shops in a residential neighborhood in Seoul, South Korea. It outlines, discusses, and analyses the categories and conceptualizations of South Korean capitalism at the level of households, neighborhoods, and Korean society. These cultural categories were investigated through the neighborhood shopkeepers practices of work and reciprocal interaction as well as through the shopkeepers articulations of their lived experience. In South Korea, the keepers of small businesses have continued to be a large occupational category despite of societal and economic changes, occupying approximately one fourth of the population in active work force. In spite of that, these people, their livelihoods and their cultural and social worlds have rarely been in the focus of social science inquiry. The ethnographic field research for this study was conducted during a 14-month period between November 1998 and December 1999 and in three subsequent short visits to Korea and to the research neighborhood. The fieldwork was conducted during the aftermath of the Asian currency crisis, colloquially termed at the time as the IMF crisis, which highlighted the social and cultural circumstances of small businesskeeper in a specific way. The livelihoods of small-scale entrepreneurs became even more precarious than before; self-employment became an involuntary choice for many middle-class salaried employees who were laid off; and the cultural categories and concepts of society and economy South Korean capitalism were articulated more sharply than before. This study begins with an overview of the contemporary setting, the Korean society under the socially and economically painful outcomes of the economic crisis, and continues with an overview of relevant literature. After introducing the research area and the informants, I discuss the Korean notion of neighborhood, which incorporates both the notions of culturally valued Koreanness, Tämä on sosiaali- ja kulttuuriantropologian alaan kuuluva etnografinen tutkimus asuinkortteleissa pienliiketoimintaa harjoittavista ihmisistä Etelä-Korean Soulissa ja siitä kuinka he käsitteellistävät ja luokittelevat yhteiskuntaa ja taloutta. Näitä kulttuurisia käsitteitä lähestytään sekä työn ja paikallisen vastavuoroisuuden käytäntöjen että liikkeenharjoittajien omaa elämäänsä ja kokemuksiaan koskevan suusanallisen tiedon kautta. Tutkimus perustuu etnografiseen kenttätyöhön, joka tehtiin eräällä Soulin asuinseudulla 14 kuukauden ajan vuoden 1998 marraskuusta vuoden 1999 joulukuuhun ja kolmella lyhemmällä käynnillä sen jälkeen. Ajallisesti kenttätutkimus osui 1990-luvun lopun Aasian suuren talouskriisin jälkimaininkeihin. Etelä-Koreassa tämä ns. "IMF-kriisi" sekä vavisutti voimakkaasti kasvaneessa ja vaurastuneessa maassa kehityksen symbolina pidetyn keskiluokan vakaahkoa asemaa että toi tämän tutkimuksen kohteena olevat yksinyrittäjät poliittisesti ja yhteiskunnallisesti esille. Kriisin seurauksena yhteiskunnan kulttuuriset luokittelut ja käsitteet olivat esillä entistä selkeämpinä ja kärjistetympinä. Tutkimus käsittelee aluksi liikkeenharjoittajien kannalta merkittävää paikallisuuden teemaa ja heidän itsensä ja heidän toimenharjoittamisensa sosiaalinen asema hahmotellaan Soulin ja Korean sosiaalisen kerrostuneisuuden alueellisten ja asumuksellisten perusteiden kautta. Liikkeissä harjoitettavan työn organisaatiota sekä sukupuolten että sukupolvien työnjakoa koskeva analyysi tarkastelee korealaisiin kulttuurisiin käsityksiin sukupuolista ja kotitalouden ja perheiden jatkuvuudesta ja statuksesta. Liikkeenharjoitus ei pyri sukupolvien väliseen jatkuvuuteen vaan palkansaaja-ammatteihin johtavien koulutusmahdollisuuksien takaamiseen lapsille, mikä myös vaikuttaa rajoittavasti heidän työpanoksensa käyttöön. Liikkeenharjoittajana toimivien naisten tapaukset osoittavat, että heidän korealaisittain "elinvoimaksi" käsitteellistetty taloudellisesti keskeinen asemansa perhei
Published: 2007

15. Good Lives, Hidden Miseries : An Ethnography of Uncertainty in a Finnish Village

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Department of Social and Cultural Anthropology, Ådahl, Susanne, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Department of Social and Cultural Anthropology, and Ådahl, Susanne
Abstract: This is an ethnographic study, in the field of medical anthropology, of village life among farmers in southwest Finland. It is based on 12 months of field work conducted 2002-2003 in a coastal village. The study discusses how social and cultural change affects the life of farmers, how they experience it and how they act in order to deal with the it. Using social suffering as a methodological approach the study seeks to investigate how change is related to lived experiences, idioms of distress, and narratives. Its aim has been to draw a locally specific picture of what matters are at stake in the local moral world that these farmers inhabit, and how they emerge as creative actors within it. A central assumption made about change is that it is two-fold; both a constructive force which gives birth to something new, and also a process that brings about uncertainty regarding the future. Uncertainty is understood as an existential condition of human life that demands a response, both causing suffering and transforming it. The possibility for positive outcomes in the future enables one to understand this small suffering of everyday life both as a consequence of social change, which fragments and destroys, and as an answer to it - as something that is positively meaningful. Suffering is seen to engage individuals to ensure continuity, in spite of the odds, and to sustain hope regarding the future. When the fieldwork was initiated Finland had been a member of the European Union for seven years and farmers felt it had substantially impacted on their working conditions. They complained about the restrictions placed on their autonomy and that their knowledge was neither recognised, nor respected by the bureaucrats of the EU system. New regulations require them to work in a manner that is morally unacceptable to them and financial insecurity has become more prominent. All these changes indicate the potential loss of the home and of the ability to ensure continuity of the family, Denna avhandling, inom ämnesområdet medicinsk antropologi, undersöker hur social och kulturell förändring påverkar finländska bönders liv, hur de upplever förändring och hur de agerar för att handskas med den osäkerhet som det kan skapa. Den beskriver vad som står på spel i bönders livsvärld och hur de träder fram som kreativa aktörer inom denna värld. Begreppet socialt lidande används som en metodologisk infallsvinkel för att undersöka hur förändring är kopplat till upplevelser, trångmålsspråk och narrativer. Avhandlingen baseras på ett år (2002-2003) av etnografiskt fältarbete, dvs. deltagande observation och djupintervjuer utförda i en kustby i sydvästra Finland. Målsättningen var att få en allmän bild av arbetsförhållanden och jordbrukarlivet. Ett grundläggande antagande som gjorts i studien är att förändring är tvåsidigt: det är både en konstruktiv kraft som bildar något nytt och en prosess som skapar osäkerhet angående framtiden. Osäkerhet uppfattas som ett existentiellt tillstånd som kräver ett socialt svar. Det är något som både transformerar vardagens lidande samt orsakar det. Lidande, i likhet med osäkerhet, har två sidor. Det orsakar något gott genom att engagera individer att agera för att garantera kontinuitet och att upprätthålla hopp inför framtiden. Samtidigt kan det fragmentera den sociala ordningen och därmed skapa ytterligare osäkerhet. När fältarbetet påbörjades hade Finland varit en EU-medlemsstat i sju års tid. Ett centralt antagande var att bönders liv och arbetsförhållanden hade påverkats av medlemskapet på ett avsevärt sätt. Bönderna som ingick i studien klagade över att deras autonomi begränsats och att deras kunskaper varken respekteras eller erkänns av EU-systemets bryåkrater. Nya regler kräver att de ska arbeta på ett sätt som är moraliskt oacceptabelt och ekonomisk osäkerhet har blivit mera framstående. Alla dessa förändringar antyder en potentiell förlust av hemmet och förmågan att garantera familjegårdens kontinuitet. När det är fråga
Published: 2007

16. Trust and Safe Choices: Coping with health-related risks in food consumption in St. Petersburg

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, Ganskau, Elena, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, and Ganskau, Elena
Abstract: This dissertation considers the problem of trust in the context of food consumption. The research perspectives refer to institutional conditions for consumer trust, personal practices of food consumption, and strategies consumers employ for controlling the safety of their food. The main concern of the study is to investigate consumer trust as an adequate response to food risks, i.e. a strategy helping the consumer to make safe choices in an uncertain food situation. "Risky" perspective serves as a frame of reference for understanding and explaining trust relations. The original aim of the study was to reveal the meanings applied to the concepts of trust, safety and risks in the perspective of market choices, the assessments of food risks and the ways of handling them. Supplementary research tasks presumed descriptions of institutional conditions for consumer trust, including descriptions of the food market, and the presentation of food consumption patterns in St. Petersburg. The main empirical material is based on qualitative interviews with consumers and interviews and group discussions with professional experts (market actors, representatives of inspection bodies and consumer organizations). Secondary material is used for describing institutional conditions for consumer trust and the market situation. The results suggest that the idea of consumer trust is associated with the reputation of suppliers, stable quality and taste of their products, and reliable food information. Being a subjectively constructed state connected to the act of acceptance, consumer trust results in positive buying decisions and stable preferences in the food market. The consumers' strategies that aim at safe food choices refer to repetitive interactions with reliable market actors that free them from constant consideration in the marketplace. Trust in food is highly mediated by trust in institutions involved in the food system. The analysis reveals a clear pattern of disbelief in the effici, Tämä tutkimus tarkastelee ruuankulutuksen riskejä. Luottamus nähdään kuluttajien vastauksena epävarmaan ruokatilanteeseen, se mahdollistaa markkinoilla tehtävien valintojen yksinkertaistamisen. Tutkimus kattaa seuraavia teemoja: turvallisuus ja riskit ruuankulutuksessa, ruokaan liittyvä tieto, luottamus markkinatoimijoihin ja ruoka-ainesten kontrollointiin sekä ruokariskien kanssa toimeen tulemisen strategiat. Lisäksi tutkimus kuvaa Pietarin kuluttajien ostoksilla käymis- ja syömistapoja ja keskustelee luottamuksen asemasta nyky-Venäjällä ylipäänsä. Päätulokset perustuvat haastatteluihin kuluttajien ja alan ammattilaisten eli tuottajien, myyjien, tarkastajien, virkamiesten sekä kuluttajaorganisaatioiden edustajien kanssa. Tutkimus osoittaa, että kuluttajat tuntevat olevansa alttiita monenlaisille riskeille kuten pilaantuneille, väärennetyille tai tarkastamattomille ruoka-aineille sekä riskeille, joita ei suoraan voi havaita, kuten lisäaineille ja geneettisesti muokatuille tuotteille. Asiantuntijoiden mukaan markkinatoimijoiden pääasiallinen tavoite on voittojen saaminen. Kuluttajat kuitenkin pyrkivät kontrolloimaan ruoka-ainesten turvallisuutta ja korostamaan sellaisen saatavissa olevan tiedon luotettavuutta, jonka perusteella arvelluttavien ja turvallisten vaihtoehtojen välillä voidaan tehdä päätöksiä. Haastateltavat osoittavat kuitenkin samalla suurta epäjohdonmukaisuutta tavoissa, joilla he käytännössä seuraavat tietojaan. Tulokset johdattavat ajattelemaan, että positiiviset kokemukset vuorovaikutuksesta erityisten tuottajien ja myyjien välillä ovat ratkaisevia kuluttajien luottamuksen kannalta, ja nämä muokkaavat ja säätelevät olennaisesti ostoksilla käymisen käytäntöjä. Tutkimus myös painottaa kuluttajien luottamuksen institutionaalisia ehtoja, jotka ovat parhaillaan muovautumassa Venäjällä. Vaikka haastateltavat ilmaisevat epäluottamusta julkiseen ruoka-ainesten valvontaan nähden ja kritisoivat sitä tehottomuudesta ja korruptiosta, heidän mielestään valtion as
Published: 2006

17. Social Networks and Everyday Practices in Russia

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, Aleksanteri Institute, Salmi, Anna-Maria, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, Aleksanteri Institute, and Salmi, Anna-Maria
Abstract: My doctoral dissertation in sociology and Russian studies, Social Networks and Everyday Practices in Russia, employs a "micro" or "grassroots" perspective on the transition. The study is a collection of articles detailing social networks in five different contexts. The first article examines Russian birthdays from a network perspective. The second takes a look at health care to see whether networks have become obsolete in a sector that is still overwhelmingly public, but increasingly being monetarised. The third article investigates neighbourhood relations. The fourth details relationships at work, particularly from the vantage point of internal migration. The fifth explores housing and the role of networks and money both in the Soviet and post-Soviet era. The study is based on qualitative social network and interview data gathered among three groups, teachers, doctors and factory workers, in St. Petersburg during 1993-2000. Methodologically it builds on a qualitative social network approach. The study adds a critical element to the discussion on networks in post-socialism. A considerable consensus exists that social networks were vital in state socialist societies and were used to bypass various difficulties caused by endemic shortages and bureaucratic rigidities, but a more debated issue has been their role in post-socialism. Some scholars have argued that the importance of networks has been dramatically reduced in the new market economy, whereas others have stressed their continuing importance. If a common denominator in both has been a focus on networks in relation to the past, a more overlooked aspect has been the question of inequality. To what extent is access to networks unequally distributed? What are the limits and consequences of networks, for those who have access, those outside networks or society at large? My study provides some evidence about inequalities. It shows that some groups are privileged over others, for instance, middle-class people in infor, Tutkin sosiologian ja Venäjän-tutkimuksen alan väitöskirjassani Social Networks and Everyday Practices in Russia (Sosiaaliset verkostot ja venäläinen arkielämä) sosiaalisten verkostojen merkitystä Venäjän 1990- ja 2000-luvun yhteiskunnallisessa murroksessa. Tutkimus on artikkeliväitöskirja, jossa murrosta lähestytään viidestä eri näkökulmasta. Ensimmäisessä artikkelissa katson verkostoja venäläisen syntymäpäiväjuhlan näkökulmasta. Toisessa aiheena on epävirallinen medikaalinen (terveyspalvelujen ja -hyödykkeiden) vaihto. Kolmas artikkeli käsittelee naapuruutta; neljännen aiheena on työpaikan sosiaaliset suhteet erityisesti migraation näkökulmasta; viidennessä käsitellään asumista. Aineisto koostuu kolmen ammatillisen ryhmän - opettajien, lääkäreiden ja tehdastyöläisten - keskuudessa kerätystä verkosto- ja haastatteluaineistosta. Aineisto on kerätty Pietarissa vuosina 1993-2000. Tutkimus liittyy sosiaalisista verkostoista käytyyn keskusteluun tuoden siihen kriittisen näkökulman. Tutkijoiden keskuudessa vallitsee yksimielisyys siitä, että sosialismin aikana verkostot olivat hyvin tärkeitä: kroonisesta tavarapulasta ja muista syistä johtuen ihmiset hyödynsivät verkostojaan - sukulaisiaan, ystäviään, naapureitaan, työtovereitaan jne. - erilaisin tavoin, esim. työpaikan, asunnon, auton tai ulkomaalaisten kulutustavaroiden hankkimiseksi. Sosialismin romahduksen jälkeen verkostojen merkityksestä on esitetty erilaisia käsityksiä: joidenkin tutkijoiden mukaan verkostojen merkitys jälkisosialismissa on ratkaisevasti vähentynyt, toiset taas korostavat verkostojen tärkeyttä ja käyttökelpoisuutta myös uudessa jälkisosialistisessa tilanteessa. Omassa tutkimuksessa totean, että verkostot ovat yhä monella tapaa tärkeitä. Toisaalta on tärkeä huomata - ja tämä jää monessa tutkimuksessa usein vähälle huomiolle - että verkostot ovat epätasaisesti jakautunut resurssi, ne uusintavat eriarvoisuutta ja niillä on myös muita epäsuotuisia vaikutuksia. Olenkin tutkimuksessani eritellyt verkost
Published: 2006

18. Itämafia : Uhkakuvapolitiikka, rikosilmiöt ja kulttuuriset merkitykset

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, Bäckman, Johan, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, and Bäckman, Johan
Abstract: The Eastern Mafia Threat policy, crime phenomena, and cultural meanings An interdisciplinary research on the crime phenomena and the threat policy relating to the organized crime and the mafia of Russia and Estonia is based on 151 expert interviews, statistics, documents, research literature, and press material. The main part of the material consists of interviews of the Finnish, Estonian and Russian police authorities specialized in the problem of organized crime, and the reports on the crime situation drawn up in the Finnish diplomatic representations in Tallinn and St Petersburg. The interviews have been gathered in the years 1996-2001. The main theoretical tools of the research are constructivist research on social problems, and political psychology. Definitional processes of social problems and cultural semantic structures behind them are identified in the analysis and connected to the analysis of the crime cases. Both in the Anglo-American and Russian cultural frames there appears an inflated and exaggerated talk, according to which the mafia rules everything in Russia and is spreading everywhere. There is the traditional anti-Semitic paranoia in the core of this cultural symbiosis produced by Russian legal nihilism, the theory of totalitarianism of Sovietology, and the inertia of Russian anti-capitalism. To equate the Sicilian Mafia with Russia is an anachronism, since no empirical proof of systematic uncontrolled violence or absolute power vacuum in Russia can be found. In the Anglo-American policy of threat images, "the Russian mafia" was seen as a commodified conspiracy theory, which the police, the media, and the research took advantage of, blurring the line between fact and fiction. In Finland, the evolution of the policy of threat images proceeded in three phases: Initially, extensive rolling of refugees and criminals from Russia to Finland was emphasized in the beginning of the 1990's. In the second phase, the eastern mafia was said to infiltrate all o, Venäjän ja Viron järjestäytynyttä rikollisuutta ja mafiaa koskevan uhkakuvapolitiikan ja rikosilmiöiden monitieteinen tutkimus perustuu 151 asiantuntijahaastatteluun, tilastoihin, asiakirjoihin, tutkimuskirjallisuuteen ja lehdistömateriaaliin. Aineiston tärkein osa koostuu järjestäytyneen rikollisuuden ongelmaan erikoistuneiden suomalaisten, virolaisten ja venäläisten poliisiviranomaisten haastatteluista sekä Suomen Tallinnan ja Pietarin edustustoissa laadituista rikollisuutta koskevista tilannekatsauksista. Haastattelut on koottu vuosina 1996-2001. Tutkimuksen tärkeimmät teoreettiset välineet ovat sosiaalisten ongelmien konstruktionistinen tutkimus ja poliittinen psykologia. Analyysissa tunnistetaan sosiaalisten ongelmien määrittelyprosesseja ja niiden taustalta kulttuurisia merkitysrakenteita sekä yhdistetään nämä rikostapausten analyysiin. Sekä angloamerikkalaisessa että venäläisessä kulttuurisessa kehyksessä esiintyy inflatoitunut ja liioiteltu puhetapa, jonka mukaan mafia hallitsee Venäjällä kaikkea ja leviää kaikkialle. Tämä on venäläisen oikeusnihilismin, sovjetologian totalitarismiteorian ja neuvostoliittolaisen kapitalisminvastaisuuden jatkuvuuden tuottama kulttuurinen symbioosi, jonka ytimessä on perinteinen antisemitistinen paranoia. Sisilian mafian rinnastaminen Venäjään on anakronismi, sillä kontrolloimattoman väkivallan laajamittaisuudesta tai absoluuttisesta valtatyhjiöstä ei löydy Venäjältä empiiristä näyttöä. Angloamerikkalaisessa uhkakuvapolitiikassa "venäläinen mafia" esiintyi salaliittotuotteena, jota poliisi, media ja tutkimus hyödynsivät, muuttaen faktan ja fiktion rajan häilyväksi. Suomessa uhkakuvapolitiikan evoluutiossa oli kolme vaihetta: aluksi 1990-luvun alussa korostettiin suurta pakolais- ja rikollisvyöryä Venäjältä Suomeen. Toisessa vaiheessa itämafian kerrottiin soluttautuvan kaikkialle Suomen yhteiskuntaan ja hallintoon, mutta Suomi todettiin tällaiselle leviämiselle immuuniksi. Kolmannessa vaiheessa 2000-luvulla Suomen järjestäytyny
Published: 2006

19. Tytöt, pojat ja sukupuolinen häirintä

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, Aaltonen, Sanna, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, and Aaltonen, Sanna
Abstract: In this research I ask what is interpreted as sex-based harassment by 15-16-year old girls and boys. By sex-based harassment I refer to one-sided, unwanted attention that is based on gender and that makes the target feel embarrassed, frightened, hurt or angry. My focus is not on the most overt cases of harassment but rather on everyday encounters. While young people differentiate between harassing and non-harassing attention, at the same time they define, assign value to and construct differences and power relations on the basis of gender, age and ethnicity, for example. My main data consists of essays (N 104, 54 girls, 54 boys) and thematic interviews (N 14; 20 girls, 3 boys) of ninth graders of a secondary school in Helsinki. In the essays and interviews, students construe the border between pleasant and unpleasant, tolerable and intolerable attention as clear in principle, but, they suggest that in practice this border is ambivalent, negotiable and contextual. The interpretations of incidents are justified by referring to features of the target, the scene or the perpetrator. Targets of harassment are most often construed as being girls who are characterized as thin-skinned, but at the same time they are expected to be understanding toward any sex-based attention they may get, particularly when it is not physical. On the other hand, girls are regarded as equal and even active participants in incidents of harassment. Such statements include considerations of how girls either reject or invite particular kinds of attention by their actions and outward appearance. Forms of harassment, ways of understanding it as well as overcoming it vary according to spatial context. By situating incidents in different spaces and places, young people contrast their experiences with ordinary and predictable non-harassment that takes place e.g. in discos and unusual and unexpected harassment that takes place e.g. in the city streets in the daytime. The behaviour of boys harassing a gir, Tutkimuksessa kysyn, mikä 15-16 -vuotiaiden tyttöjen ja poikien mielestä on sukupuolista häirintää. Sukupuolinen häirintä tarkoittaa yksipuolista, ei-toivottua huomiota, joka perustuu sukupuoleen ja joka saa kohteen tuntemaan itsensä pelokkaaksi tai loukkaantuneeksi. Tutkimuksen aineisto koostuu helsinkiläisten yhdeksäsluokkalaisten laatimista sukupuolista häirintää käsittelevistä ainekirjoituksista (54 tyttöä, 54 poikaa) sekä samojen nuorten haastatteluista (20 tyttöä, 3 poikaa). Aineisto ja sitä kautta myös tutkimus painottuu häirintään, jossa kohteena on tyttö ja tekijänä poika tai aikuinen mies. Työn painopiste ei ole karkeissa häirintätapauksissa, vaan siinä, missä nuorten mielestä menee miellyttävän ja epämiellyttävän, sietämättömän ja siedettävän huomion välinen raja. Periaatteessa tämä raja on selkeä mutta käytännössä epämääräinen ja tilanteesta toiseen vaihteleva. Tilanteiden tulkintoja perustellaan häirinnän kohteeseen, tekijään ja/tai tapahtumapaikkaan liittyvillä seikoilla. Useimmat tytöt eivät halua puhua edes häiritsevistä kokemuksistaan häirintänä, koska samalla he joutuisivat ottamaan kantaa uhrina olemiseen. Uhrius tulkitaan heikkoutena, mutta se voidaan myös kyseenalaistaa esittämällä, että tyttö on toiminnallaan kutsunut tietynlaista huomiota. Tyttöjen odotetaan suhtautuvan heihin kohdistuvaan sukupuoliseen huomioon ymmärtäväisesti ja hyväksyvän se osana tyttönä olemista. Toisaalta heidän ajatellaan pystyvän välttämään häirintää säätelemällä pukeutumistaan, käytöstään, liikkumistaan tai alkoholinkäyttöään. Tyttöä häiritsevän pojan käytöstä voidaan paheksua, mutta sitä voidaan pitää myös luonnollisena vetoamalla murrosikäisille pojille luonteenomaisena pidettyyn lapsellisuuteen ja voimakkaaseen seksuaaliviettiin. Nuoret tekevät eroja häiritsijöiden välille muun muassa etnisyyden perusteella ja tuomitsevat maahanmuuttajataustaisten poikien tai miesten ei-toivottuja lähestymisiä kärkevämmin kuin valkoihoisten suomalaisten. Myös tapahtumapaikalla on m
Published: 2006

20. Keho: Omaa sukupuolta koskevan tiedon ja ymmärryksen muotoutumisen perusta transsukupuolisilla

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, Vilkka, Hanna, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, and Vilkka, Hanna
Abstract: Body: The foundation for the formation of the knowledge and conception of gender identity among the transgendered The purpose of this study is to increase the understanding of the experiential formation of the knowledge and conception of one's gender and the foundation of that experience. This study is based on qualitative method and phenomenological approach. The research material consists: Herculine Barbin's Herculine Barbin, Christine Jorgensen's Christine Jorgensen. A Personal Autobiography Kate Bornstein's Gender Outlaw and Deirdre McCloskey's Crossing. A Memoir. The theoretical frame of reference for the study is Michel Henry's phenomenology of the body. The most important relations regarding the formation of the knowledge and conception of gender identity at which the sensing of the body is directed are human being's own subjective, organic and objective bodily form and other people and representatives of institutions. The concept of resistance reveals that gender division and the stereotypes and accountability related to it have dual character in culture. As a resistance they contain the potential for triggering the reflections about one's own gender. As an instrument they may function as means of exercising power and, as such, of monitoring gender normality. According to the research material the sources for the knowledge and conception of gender identity among the transgendered are literature, medical articles and books, internet, clerical and medical professionals, friends and relatives, and the peer group, that is, other transgendered. The transgendered are not only users of gender knowledge, but many of them are also active producers and contributors of gender knowledge and especially of knowledge about transgenderness. The problem is that this knowledge is unevenly distributed in society. The users of gender knowledge are mainly the transgendered, researchers of different disciplines specialized in gender issues, and medical and healthcare professional, Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten transsukupuolisilla kokemuksellisesti muotoutuu omaa sukupuolta koskeva tieto ja ymmärrys. Tutkimusaineistona on Herculine Barbinin teos Herculine Barbin, Christine Jørgensenin teos Christine Jørgensen. A Personal Autobiography, Kate Bornsteinin teos Gender Outlaw sekä Deirdre McCloskeyn teos Crossing. A memoir. Tutkimuksessa päädytiin siihen, että keho on transsukupuolisilla omaa sukupuolta koskevan tiedon ja ymmärryksen muotoutumisen perusta. Muotoutumisen kannalta tärkeimmät suhteet, joihin kehon aistisuus suuntautuu, ovat subjektiivinen, orgaaninen ja objektiivinen kehollisuus sekä toiset ihmiset ja instituutioiden edustajat. Sukupuolijako, stereotypiat ja selontekovelvollisuus säätelevät sukupuolisena elämistä. Niillä on kulttuurissa kaksinainen luonne. Vastuksena ne ovat sekä omaa sukupuolta koskevan ajattelun mahdollisuus että yhteiskunnassa vallankäytön välineitä. Tietolähteinä transsukupuolisilla on kaunokirjallisuus, lääketieteen artikkelit ja teokset, internet, kirkon ja lääketieteen ammattilaiset, läheiset ihmiset sekä vertaisryhmä. Transsukupuoliset eivät ole vain sukupuolta koskevan tiedon käyttäjiä, vaan useat heistä ovat myös sukupuolta ja transsukupuolisuutta koskevan tiedon aktiivisia tuottajia. Transsukupuolisuutta koskevan tiedon käyttäjiä ovat lähinnä transsukupuoliset, tutkijat sekä sukupuolenkorjausta hoitavat lääketieteen ja hoitamisen asiantuntijat. Transsukupuolta koskeva tieto on kapea-alaista ja epätasaisesti jakautunut yhteiskunnassa. Näin ollen kaikilla ihmisillä ei ole riittävää tietoa tukea omaa tai toisen ihmisen elämää sukupuolisena ja kykyä määrätä omasta itsestään sukupuolisena. Kun transsukupuolisen aistikokemukset saavat vierauden ja häpeän merkityksen, se saattaa johtaa transsukupuolisen kokemaan itsensä erilaiseksi ja ulkopuoliseksi yhteiskunnassa. Ulkopuolisuus voi olla syy ihmisen sosiaaliseen osattomuuteen tai syrjäytymiseen, mutta kokemukset saattavat olla myös ihmi
Published: 2006

21. How Kings are Made, How Kingship Changes : A Study of Ritual and Ritual Change in Pre-Colonial Owamboland, Namibia

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Social and Cultural Anthropology, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, University of Helsinki, Institute of Development Studies, Salokoski, Märta, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Social and Cultural Anthropology, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, University of Helsinki, Institute of Development Studies, and Salokoski, Märta
Abstract: This study discusses the legitimacy basis of political power and its changes in historical African societies. It starts from Luc de Heusch s tenet that political power required a legitimacy basis of a spiritual kind, often formulated as sacred kingship. In ancient and pre-literate societies such kings were held to be responsible for the fertility of man, land and cattle. The king was a paradoxical figure, symbolising society, but standing above it, while simultaneously being its victim by being ritually killed at old age. This was also how Owambo sacred kings were conceived. De Heusch suggested that African kings derived their power over fertility from having been made sacred monsters in the rituals of installation. With the example of Owambo kingship, this study argues that the transgressive and monstrous aspect is only one of several dimension of a king s sacredness and brings out the nurturing and symbolically female aspect, identified but not analysed further by de Heusch. In the Owambo kingly installation a king-elect was made sacred, and part of it was that a link was ritually created to the early owners of the land. Their consent made it possible for the king to promote fertility and to appropriate power emblems needed for ruling. In the kingdom of Ondonga the early owners of the land were the spirits of early Bushman inhabitants and those of an early kingly clan, both neglected in public memory. The sacred dimension of kingship was further augmented when kings manipulated and appropriated rain rituals and initiation rituals, both of which were related to fertility. The study argues that even though there were aspects of the sacred monster in Owambo kingship, its manifestation was, in part, a distortion of the reciprocal aspect of kingship that was expressed in the homage paid to various ancestor spirits. A change in succession practices from ritual regicide to political assassination took place concomitant with the introduction of firearms, and this broke th, Tutkimuksen teemana on poliittisen vallan luonne ja muutokset varhaisissa Afrikan kuningaskunnissa, esimerkkinä Pohjois-Namibian entiset Owambokuningaskunnat. Väitöskirjassa analysoidaan miten ns. sakraalikuninkuus rakentui ja miten se muuttui. Lähtökohtana on Luc de Heuschin teesi, jonka mukaan Afrikan varhaisissa yhteiskunnissa poliittinen valta legitimoidaan pyhyydellä. Myytit ja kuningaslistat ovat osa Owambojen pyhän kuninkuuden luomista, mutta varsinaisesti virkaanastujaisriitit luovat pyhyyden kuninkuuteen. Kun kuninkaat vahvistavat määräysvaltansa sade- ja initiaatioriittien avulla pyhyyden aspekti heidän kuninkuusroolissaan vahvistuu edelleen. James Frazer esitti aikanaan kuninkaiden pyhyyden merkitsevän sitä, että kuninkaalla katsottiin olevan kyky vaikuttaa maan, kansan ja luomakunnan hedelmällisyyteen ja hyvinvointiin. Kuningas oli yhteiskunnan ruumiillistuma ja sen kasvuvoiman tyyssija, mutta samalla sen uhri, koska vanhetessaan kuningas tiesi tulevansa rituaalisesti murhatuksi jotta hänen pyhyytensä voima voisi siirtyä hänen seuraajaansa. Luc de Heusch esittää, että kuninkaan pyhyyden voima syntyy siitä, että kuninkaasta tehdään 'pyhä hirviö', mm virkaanastujaisriittien avulla. Hänen mukaansa vaarallinen ja järjestystä rikkova luonnonvoima oli kuninkaiden sakraalisuuden ydin, ja että juuri se antoi kuninkaalle kyvyn vaikuttaa hedelmällisyyteen. Owambokuninkaiden virkaanastujaisriiteissä ilmenee pyhän hirviön luomisen piirteitä, mutta tarkemmin riittejä analysoitaessa ilmenee, että niiden avulla luodaan suhde maan entisten haltijoiden henkiin ja otetaan riittien ja valtaesineiden avulla käyttöön muita henkivoimia. Näin kuningas saa kyvyn vaikuttaa hedelmällisyyteen ja vallan hallita. Tutkimuksessa päädytään siihen, että pyhien kuninkaiden normit rikkova rooli on vain osa pyhyyden rakentumista ja että pyhyys koostuu voimista joita kuningas saa monista lähteistä. Tämä voima on luonteeltaan hoivaava ja symbolisesti feminiininen. Ambomaan Ondongan kuningask
Published: 2006

22. Toiminta, valta ja kokemus organisaation muutoksessa : Tutkimus kolmesta suuryrityksestä

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, Mattila, Pekka, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, and Mattila, Pekka
Abstract: Action, Power and Experience in Organizational Change - A Study of Three Major Corporations This study explores change management and resistance to change as social activities and power displays through worker experiences in three major Finnish corporations. Two important sensitizing concepts were applied. Firstly, Richard Sennett's perspective on work in the new form of capitalism, and its shortcomings - the lack of commitment and freedom accompanied by the disruption to lifelong career planning and the feeling of job insecurity - offered a fruitful starting point for a critical study. Secondly, Michel Foucault's classical concept of power, treated as anecdotal, interactive and nonmeasurable, provided tools for analyzing change-enabling and resisting acts. The study bridges the gap between management and social sciences. The former have usually concentrated on leadership issues, best practices and goal attainment, while the latter have covered worker experiences, power relations and political conflicts. The study was motivated by three research questions. Firstly, why people resist or support changes in their work, work environment or organization, and the kind of analyses these behavioural choices are based on. Secondly, the kind of practical forms which support for, and resistance to change take, and how people choose the different ways of acting. Thirdly, how the people involved experience and describe their own subject position and actions in changing environments. The examination focuses on practical interpretations and action descriptions given by the members of three major Finnish business organizations. The empirical data was collected during a two-year period in the Finnish Post Corporation, the Finnish branch of Vattenfal Group, one of the leading European energy companies, and the Mehiläinen Group, the leading private medical service provider in Finland. It includes 154 non-structured thematic interviews and 309 biographies concentrating on personal expe, Sekä epävarmuus että mahdollisuudet lisääntyvät toimihenkilötyössä, odotukset turvallisesta työelämästä ovat ennallaan. Tutkimus tarkastelee muutoksen läpivientiä ja muutosvastarintaa toiminnan ja vallan näkökulmista kolmen suomalaisen suuryrityksen henkilöstön kokemusten kautta. Taustaa tutkimukselle ovat antaneet tuoreet, kriittiset keskustelut työelämän perustavasta muutoksesta sekä ymmärrys organisaatioissa esiintyvästä tilannesidonnaisesta vallasta. Tutkimus hyödyntää sekä uuden työn todellisuutta työntekijän kokemuksen kautta polemisoineita yhteiskuntatieteellisiä avauksia että pikemminkin muutosjohtajuuteen ja tulostarkasteluihin keskittynyttä liikkeenjohdon tutkimusta. Tutkimus rakentuu kolmen avainkysymyksen ympärille: ensinnäkin miksi organisaation, työn ja työyhteisön muutoksia vastustetaan tai kannatetaan ja miten näihin kantoihin päädytään, toisaalta minkälaisia ovat muutoksen edistämisen ja sen vastustamisen erilaiset toimintamuodot ja milloin niihin turvaudutaan sekä kolmantena miten osalliset kokevat ja esittävät oman paikkansa ja toimintansa muutostilanteessa. Tutkimuksen keskiössä olivat toimihenkilövaltaisten organisaatioiden henkilöstön konkreettisiin muutostilanteisiin liittyneet tulkinnat, kokemukset ja toiminnan kuvaukset. Tutkimuksen aineisto kerättiin kahden vuoden ajanjaksolla kolmesta suuresta suomalaisesta organisaatiosta, yksityisen terveydenhuollon alalla toimivasta lääkärikeskus- ja sairaalaketju Mehiläisestä, Suomen Postista sekä energiayhtiö Vattenfallista. Jopa poikkeuksellisen laaja aineisto koostuu kaikkiaan 154 avoimesta teemahaastattelusta sekä näitä tukevasta 309 muutoselämäkerran taustamateriaalista. Edustettuina olivat kattavasti kaikki organisaatioiden henkilöstöryhmät. Analyysi eteni niin kutsutun aineistolähtöisen teorian (grounded theory) ideologiaa soveltaen tavoitteenaan organisaatioiden muutostilanteissa esiintyvää toimintaa koskevan yleisen mallin luominen. Tutkimuksen perusteella keskeisinä osatekijöinä henkilöstön m
Published: 2006

23. Fertility in Namibia : Changes in fertility levels in North-Central Namibia 1960-2001, including an assessment of the impact of HIV

Author: Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, Shemeikka, Riikka, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, and Shemeikka, Riikka
Abstract: The aim of this study was to estimate the development of fertility in North-Central Namibia, former Ovamboland, from 1960 to 2001. Special attention was given to the onset of fertility decline and to the impact of the HIV epidemic on fertility. An additional aim was to introduce parish registers as a source of data for fertility research in Africa. Data used consisted of parish registers from Evangelical Lutheran congregations, the 1991 and 2001 Population and Housing Censuses, the 1992 and 2000 Namibia Demographic and Health Surveys, and the HIV sentinel surveillances of 1992-2004. Both period and cohort fertility were analysed. The P/F ratio method was used when analysing census data. The impact of HIV infection on fertility was estimated indirectly by comparing the fertility histories of women who died at an age of less than 50 years with the fertility of other women. The impact of the HIV epidemic on fertility was assessed both among infected women and in the general population. Fertility in the study population began to decline in 1980. The decline was rapid during the 1980s, levelled off in the early 1990s at the end of war of independence and then continued to decline until the end of the study period. According to parish registers, total fertility was 6.4 in the 1960s and 6.5 in the 1970s, and declined to 5.1 in the 1980s and 4.2 in the 1990s. Adjustment of these total fertility rates to correspond to levels of fertility based on data from the 1991 and 2001 censuses resulted in total fertility declining from 7.6 in 1960-79 to 6.0 in 1980-89, and to 4.9 in 1990-99. The decline was associated with increased age at first marriage, declining marital fertility and increasing premarital fertility. Fertility among adolescents increased, whereas the fertility of women in all other age groups declined. During the 1980s, the war of independence contributed to declining fertility through spousal separation and delayed marriages. Contraception has been employed in the s, Tutkimuksessa arvioitiin syntyvyyden kehitystä entisen Ambomaan alueella Pohjois-Namibiassa vuodesta 1960 vuoteen 2001. Lisäksi arvioitiin HIVin vaikutusta väestönkehitykseen koko Namibiassa nyt ja tulevaisuudessa sekä erityisesti sen vaikutusta hedelmällisyyteen tutkimusalueella. Tutkimuksessa oli käytössä Afrikan väestöntutkimuksessa varsin ainutlaatuinen aineisto, alueen evankelisluterilaisten seurakuntien kirkonkirjat. Kirkonkirjojen olemassaolo perustuu suomalaiseen lähetystyöhön. Lisäksi käytettiin moderneja väestölaskenta-aineistoja vuosilta 1991 ja 2001, Namibia Demographic and Health Survey -otantatutkimuksia vuosilta 1992 ja 2000 sekä raskaana olevien naisten HIV-tutkimuksia vuosilta 1992-2004. Kirkonkirjat ovat rekisteripohjainen aineisto, josta saa tietoa syntyvyyden tason vaihtelusta yksityiskohtaisemmin ja pidemmällä aikavälillä kuin mitä aiemmin on ollut mahdollista. Tiedot Namibian väestönkehityksestä itsenäisyyttä edeltävältä ajalta, eli ennen vuotta 1990, ovat ennen tätä tutkimusta olleet hyvin vähäisiä. Hedelmällisyyden lasku alkoi tutkimusalueella vuonna 1980. Kirkonkirjojen mukaan lasten määrä naista kohti (kokonaishedelmällisyysluku eli TFR) oli 1960- ja 1970-luvuilla 6,4-6,5. Hedelmällisyys väheni 1970-lukuun verrattuna 1980-luvulla yli 20 % (TFR 5,1) ja 1990-luvulla yli kolmanneksen (TFR 4,2). Kun hedelmällisyysluvut mukautetaan vuosien 1991 ja 2001 väestölaskentojen hedelmällisyyden tasoa vastaaviksi, hedelmällisyys (TFR) laski 7,6 lapsesta naista kohti 1960- ja 1970-luvuilla 4,9 lapseen 1990-luvulla. Hedelmällisyys laski tutkimusjaksolla 1960-2001 kaikkien muiden paitsi alle 20-vuotiaiden keskuudessa. Alle 20-vuotiaiden kohdalla hedelmällisyys kasvoi 1970-luvulta lähtien. Tutkimusjakson aikana naisten ikä heidän solmiessaan ensimmäistä avioliittoaan nousi ja hedelmällisyys avioliitoissa väheni, mutta avioliittojen ulkopuolinen hedelmällisyys lisääntyi. Hedelmällisyyden laskun taustalla olivat 1980-luvulla pääosin itsenäisyyssota ja 1990-luv
Published: 2006

24. Sulkeuman ja neuvottelun ehdoilla – asiantuntija-aseman rakentuminen työelämässä

Author: Arja Haapakorpi, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, Korvajärvi, Päivi, Häyrinen-Alestalo, Marja, and Wrede, Sirpa
Subjects: sosiologia, lcsh:HD4801-8943, lcsh:Labor. Work. Working class, lcsh:Business, lcsh:HF5001-6182, Lektiot
Abstract: Closure and negotiation constructing professional position in working life The aim of the thesis is to analyse how professional positions are constructed in working life. A professional position refers to a formal professional membership, but also to a position at a work site. Formal jurisdiction provides resources for supporting a position, but the relations, practices and processes at the work site strongly shape it as well. Professional membership includes two gates: obtaining a professional diploma and access to a professional post. The concept of a professional position is based on two sub-concepts: legitimation and authority. Legitimation is society-level jurisdiction over professioning. Legitimation can be claimed in legislation, in the public space and the media, and at the work site. Authority requires constructing professional work territories and practicing authority in work-related decision making processes. The thesis is based on five articles which deal with the following topics: gendered professional careers; organising professional work; the impact of the social and cultural backgrounds when striving for professional positions; and models of research work. The articles represent two types of sociological research: the structural approach with quantitative methodology and the approach of micro-social analysis with qualitative methodology. The first approach was suitable for analyzing professional career formation and its social and ethnic conditions. The second approach has been applied in the articles dealing with the organization of professional work and models of research work. I have combined and analysed the results of these studies under the theoretical frame of the professional position in working life. Legislation is the most powerful form of legitimation. Professional membership is strongly regulated in disciplines where a degree requirement is defined by law. In addition, closures related to social conditions still affect professional positions, but their character is loose and changing. The closures related to social conditions are based on many mutually overlapping principles: social, cultural and ethnic backgrounds and gender. Despite the closures, professional experts have to negotiate their positions, particularly when the situation in the work sites and society changes. Professional authority is reinforced at the organizational level by legislation; when the institutional status of a public sector professional organization is defined by law, it reinforces the professional position of the employees. In the business line of new media, the employees need to negotiate with the management, other professional groups and clients when striving for reinforce their professional position. Tutkin artikkeliväitöskirjassani asiantuntija-aseman rakentumista työelämässä. Kiinnostukseni kohteena on pääsy asiantuntijakentälle ja asiantuntija-aseman muotoutuminen työpaikkatasolla ja lähestyn tutkimusongelmaa kahden käsitteen kautta: legitimaation ja auktoriteetin. Legitimaatio on asiantuntijajärjestelmän kautta toteutuva yhteiskuntatason valtuutus asiantuntijakentälle, kun taas auktoriteetti tarkoittaa työpaikkatasolla rakentuvaa asiantuntija-asemaa, jonka ulottuvuuksia ovat reviirit ja määrittelyvalta työhön. Asiantuntijajäsenyyttä säätelevät asiantuntijajärjestelmään liittyvän koulutuksellisen sulkeuman lisäksi sosiaaliseen taustaan liittyvät ehdot. Työpaikkatason asemaa muotoilevat myös työorganisaatioon ja sen toimintaympäristöön liittyvät ehdot. Viisi empiiristä artikkeliani ovat jakautuneet kahteen erilaista sosiologista tutkimusperinnettä edustavaan tyyppiin: työmarkkinoiden ja yhteiskunnan rakenteita tarkastelevaan tutkimukseen ja mikrososiaalisen tason näkökulmaan perustuvaan organisaatiotutkimukseen. Rakennesosiologiseen perinteeseen kuuluvat artikkelini käsittelevät asiantuntijaurien sukupuolittumista ja sosiaalisen, kulttuurisen ja etnisen taustan merkitystä asiantuntija-asemiin sijoittumiselle. Mikrososiaalisen tason tarkastelunäkökulmaan perustuvissa artikkeleissani olen tutkinut asiantuntijoiden työn organisointia työpaikkatasolla. Asiantuntija-aseman rakentamista tukevat edelleen asiantuntijajärjestelmään liittyvät sulkeumat, mutta asiantuntijoiden on käytävä jatkuvasti neuvotteluita asemastaan asiantuntijakentällä yhteiskunnan ja työmarkkinoiden muutoksessa. Keskeinen tulokseni on sulkeuman luonnetta ja muotoa koskeva tulkinta: sulkeuma on pysyvä, mutta muodoltaan muuttuva ja huokoinen asiantuntijalegitimiteettiä järjestävä käytäntö. Yksilöiden pääsyä asiantuntijakentälle ehdollistavat sosiaaliset ehdot: sosiaalisen, kulttuurisen ja etnisen taustan sekä sukupuolen merkitys toteutuu kuitenkin yhdistelminä alakohtaisesti ja osin tilannekohtaisesti. Lainsäädäntö vahvistaa julkisen sektorin asiantuntijatyötä myös organisaatioiden asiantuntija-aseman määrittelyiden kautta ja samalla se järjestelee organisaatioiden keskinäistä työnjakoa ja reviireitä. Uusilla, markkinoiden ehdoilla toimivilla asiantuntija-aloilla asiantuntijavaltuutus rakentuu löyhemmin ja edellyttää kentän kaikkien intressitahojen hyväksymistä. Uusillakin asiantuntija-aloilla legitimaatiota kuitenkin argumentoidaan perinteisillä tavoilla eli vakiintuneisiin tieteenaloihin vetoamalla, sillä ne ovat kaikkien tunnistettavissa ja tunnustettavissa.
Published: 2010

25. Immigrant Associations in the Metropolitan Area of Finland : Forms of Mobilisation, Participation and Representation

Author: Saksela-Bergholm, Sanna, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Swedish School of Social Science at University of Helsinki, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, Ahrne, Göran, Peräkylä, Anssi, and Sandlund, Tom
Subjects: sosiologia
Abstract: This study examines the role of immigrant associations in the societal and political integration of immigrants into Finnish society. The societal focus is on the ability of immigrant associations to mobilise their ethnic group members to participate in the socio-economic, cultural and political domains of Finnish society and in certain cases even beyond. The political integrative aims are the opportunities of immigrant associations to participate and represent the interests of their ethnic group in local and national policy making. This study focuses on associations in the Metropolitan Area of Finland, (Espoo, Helsinki and Vantaa).The qualitative research consisted of 71 interviews conducted with members of immigrant associations and civil servants. These interviews were mainly semi-structured, including some additional open-ended questions. Additional data consisted of documents, planning reports and of follow-up enquiries. -- In the analysis of the data I categorised thirty-two immigrant associations according to the activity forms and the description of the goals by the members. The four categories consisted of integrative, societal, ethno-cultural and transnational immigrant associations. Most of the immigrant associations belonged to the integrative category (15 of 32 associations). On the one hand the aims of these associations are to provide access for their ethnic group members into Finnish society, while on the other to strengthen the ethnic identity of their members by organising ethno-cultural activities. The societal associations only focused on activities with the objective of including immigrants into the Finnish labour market and educational system. The goal of ethno-cultural associations was to strengthen the ethnic identity of their ethnic group members. The transnational associations aimed at improving the living conditions of women and children in the members' country of origin. The possibilities for immigrant associations to mobilise their members depends partly on external financing. Subsidies have been allocated for societal activities in particular. There remains a risk of the crowding out of ethno-cultural activities: something which has already taken place in several European countries. Immigrant associations aim to strengthen the identity of immigrants mainly by organising social and ethno-cultural activities. Another important target was to provide peer support and therapy courses. Additionally, immigrant women's associations offer assistance to women who have encountered violence by providing counselling and in some cases access to shelter. The data showed that there is an ever growing need to pay heed to the well-being of women, children and elderly immigrants. The participation of immigrant associations in the municipalities' integrative issues takes place mainly through cooperative projects. Until the end of the 1990s there had not been much cooperation. The problem with the projects was that they had mainly been managed by civil servants, whereas members from immigrant associations had remained in a more passive position. Representation of immigrant associations in councils has been fairly weak. Immigrant associations are included in the multicultural councils of Espoo and Vantaa, but only in the planning stages. The municipality of Helsinki does not include immigrant associations due to the large number of organisations which causes problems in finding fair, democratic representation. At the national level, the ‘Advisory Board for Ethnic Relations’ – ETNO didn’t chose its members based on membership of ethnic associations, but based on belongingness to one of the larger language groups spoken by the foreign population in Finland. Since ETNO’s third period (2005-2007), the representatives of immigrant associations and ethnic minority groups have been chosen from proposed candidates. Key words: immigrant associations, integration, mobilisation, participation, representation, the Metropolitan area of Finland, immigrant (women), civil servants Avhandlingen granskar föreningarnas roll för invandrarnas samhälleliga och politiska integration i det finländska samhället. Syftet belyses genom att studera invandrarföreningarnas möjligheter att delta i beslutfattandet när det gäller integrationsärenden och att representera sina etniska gruppmedlemmars intressen på det lokala och nationella planet. Därtill analyseras föreningarnas förmåga att mobilisera invandrarna till att delta i det finländska samhället. Undersökningen fokuserar på invandrarföreningar i huvudstadsregionen (Helsingfors, Esbo och Vanda). Det empiriska materialet består bl.a. av 71 intervjuer med medlemmar från invandrarföreningar och myndigheter. Övrigt material består av legislativa dokument, planeringsrapporter och uppföljnings- utredningar. Trettiotvå invandrarföreningar indelades i fyra kategorier efter verksamhet och syfte. Syftet fastställdes genom medlemmarnas beskrivningar. Den integrativa kategorin består av föreningar som strävar att främja sina etniska gruppmedlemmars deltagande i det finländska samhället och att bevara den etniska identiteten. De flesta föreningarna är integrativa (15 föreningar av 32). Samhälleliga föreningar fokuserar på att integrera invandrarna till arbetsmarknaden och till det finländska utbildningssystemet, medan de etnokulturella föreningarnas syfte är att förstärka gruppmedlemmarnas identitet. De transnationella föreningarna strävar framför allt efter att förbättra barnens och kvinnornas levnadsförhållanden i medlemmarnas gamla hemländer. Invandrarföreningarnas möjlighet att mobilisera sina etniska gruppmedlemmar beror delvis på föreningarnas förmåga att finansiera sin verksamhet. Finansiering ges främst till samhällelig verksamhet. Det finns en risk av att den etnokulturella verksamhet dör ut ifall finansiärerna enbart fokuserar på samhällelig verksamhet. Förstärkningen av gruppmedlemmarnas etniska identitet sker främst med hjälp av social och etnokulturell verksamhet. I fokus står bland annat barn och unga som lever mellan två kulturer. En annan viktig verksamhetsform är föreningarnas mentala hjälp i form av ömsesidigt stöd och terapikurser. Utöver detta försöker många invandrarkvinnoföreningar hjälpa kvinnor, som har stött på våld, med att erbjuda rådgivning och i vissa fall en plats på ett kvinnohus. Undersökningen visade att det bland invandrarna finns en allt växande behov av stöd till barn, ungdomar och kvinnor när det gäller deras välmående. Invandrarnas deltagande i myndigheternas integrationsverksamhet sker främst via samarbetsprojekt. Ända till slutet av nittiotalet var samarbetet mellan invandrarföreningar och myndigheter mycket begränsat. Sedan sekelskiftet har samarbetet ökat. Enligt föreningsmedlemmarna var problemet med samarbetet att projekten allt för långt var styrda av myndigheterna medan föreningsmedlemmarna oftast reducerades till passiva aktörer. Invandrarföreningarnas representation i mångkulturella nämnder har varit ganska svag. I de mångkulturella nämnderna i städerna Esbo och Vanda var invandrarföreningar inkluderade, men enbart till planeringsarbetet. Helsingfors stad inte har inkluderat föreningar i sin utlänningsnämnd, p.g.a. problemet att hitta ett demokratiskt sätt att inkludera alla stadens invandrarföreningar. Under ETNOs – den Nationella Delegationen för Etniska Relationer – andra verksamhetsperiod var inga invandrarföreningar representerade bland ETNOs medlemmar. I stället baserade sig medlemskapet på de största språkgrupperna bland utlänningar i Finland. Sedan ETNOs tredje period (2005 – 2007) har även representanter för invandrarföreningar inkluderats i delegationen. Nyckelord: invandrarföreningar, integration, mobilisering, deltagande, representation, huvudstadsregionen, invandrare, invandrarkvinnor, myndigheter
Published: 2010

26. Suomalaisuuden representointi : etnometodologinen tutkimus kansallisesta edustustyöstä Japanissa

Author: Lehtola, Jarno, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiologian laitos, and Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Sociologiska institutionen
Abstract: Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkielmassa selvitetään "suomalaisuus" -käsitteen käyttöä kansallisen edustustyön arjessa. Suomalaisuutta tarkastellaan kahdelta suunnalta. Toisaalta etsitään tapoja ja tilanteita, joissa sitä käytetään resurssina, toisaalta tutkitaan sitä, miten suomalaisuuden sisällöt käsitteen käytön seurauksena määrittyvät. Tavoitteena on selvittää etnisen identifikaation arkipäiväistä ja rutiininomaista käyttöä ja sen motiiveja. Suomalaisuutta kategoriana ei arkisessa käytössä yleensä kyseenalaisteta, vaikka sen sisällöistä saatetaan käydä ajoittain kiivaitakin keskusteluja. Tällaisia keskusteluja on käyty ainakin 1800-luvun puolivälistä alkaen ja viime aikoina erityisesti osana puhetta Suomen maabrändistä. Suomalaisuuden merkitykset muodostuvat sitä koskevassa puheessa. Tämän vuoksi on tärkeää selvittää niitä yhteyksiä, joissa suomalaisuus representoidaan havaittavaksi. Tutkimusotteena on etnometodologisesti suuntautunut etnografia. Tärkeänä lähteenä ja mallina tutkimusotteen valinnassa toimivat Michael Moermanin (1974) artikkeli "Accomplishing Ethnicity", sekä David Silvermanin (1985 ja 2001) siitä esittämät tulkinnat. Keskeisiä lähteitä ovat näiden lisäksi useat suomalaisuuskeskustelua käyvät kokoomateokset, kuten Korhonen (1993); Joenniemi, Alapuro & Pekonen (1993); Laaksonen & Mettomäki (1996), sekä Jorma Anttilan tutkimukset (1993, 1996, 2007). Tutkimuskohteina ovat Tokiossa sijaitsevat Suomen Japanin instituutti ja Suomen Japanin suurlähetystö. Ensimmäinen aineistokokonaisuus rakentuu näissä kohteissa yhdeksän kuukauden aikana tehtyjen havainnointien varaan. Toinen aineistokokonaisuus muodostuu etupäässä Suomen Japanin instituutin arkistosta peräisin olevasta dokumenttimateriaalista, joka sisältää esimerkiksi kirjeenvaihtoa, muistioita ja muita instituutin arkisessa työssään tuottamia dokumentteja. Suomalaisuuden käyttö kansallisen edustustyön arjessa ei välttämättä ole nationalististen tavoitteiden ohjaamaa, vaan se liittyy usein jonkin käsillä olevan ongelman ratkaisuun. Maailmassa, joka on rakentunut asioiden kansalliselle järjestykselle, suomalaisuus on tapa tehdä asioita ymmärrettäväksi. Suomalaisuuden resursaaliselle käytölle tunnusomaisia ovat traditionaaliset, emotionaaliset ja partikulaarisiksi ymmärretyt kansallisen kulttuurin ulottuvuudet. Suomalaisuuden avulla rakennetaan sisäistä yhtenäisyyttä, joka perustuu yhteiselle edulle. Määrittelevässä käytössä suomalaisuus asettuu vertailtavaksi muiden kansallisuuksien kanssa. Keinoina ovat idealisointi ja stereotyypittäminen. Tällöin Suomi esitetään eheänä ja sisäisesti ristiriidattomana kokonaistoimijana. Määrittelyssä suomalaisuus kiinnitetään universaaleihin muotoihin, joissa korostuu modernisuus, kansainvälisyys ja valtion asema suomalaisuuden keskiössä. Kilpailukyvyn merkitys kansakunnan olemassaolon edellytyksenä on globalisaation myötä korostunut. Kansakunnan määrittelyssä on tällöin kyse yrityksestä sisäistää itsen ulkopuolisia näkökulmia ja niitä edustavien toimijoiden asettamia kriteerejä. Etnisenä kategoriana kansallisuus kuitenkin ohjaa tapaamme hahmottaa maailmaa, eivätkä kansallisvaltiot, kansalliset kulttuurit ja identiteetit toistaiseksi osoita katoamisen merkkejä. Sekä suomalaisuuden resursaalinen että määrittelevä käyttö vahvistavat kansallisuuksiin perustuvaa diskurssia ja osallistuvat näin kansallisen yhteisön ylläpitämiseen.
Published: 2009

27. Buddhalaisuuden ja shamanismin vastakkainasettelun merkitykset Nepalissa

Author: Vauhkonen, Katja, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiologian laitos, and Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Sociologiska institutionen
Abstract: Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tämä pro gradu-tutkielma käsittelee shamanismin ja buddhalaisuuden välisen suhteen merkityksiä Nepalissa. Tutkielman aineisto perustuu Nepalissa tekemääni kenttätyöhön. Tutkimusmenetelmiin kuuluivat tiibetinbuddhalaisten rituaalisten parantajien työn osallistuva havainnointi ja heidän haastattelunsa. Työn laajempi kehys on nepalilainen rituaalinen parantaminen, jonka harjoittajista tämä työ käsittelee shamaaneja sekä buddhalaisia munkkeja, lamoja ja henkiparantajia. Kaikki edellä mainitut parantajat käyttivät yhtenä parantamistekniikkanaan ns. puhaltamista (nep. phukne). Tuntemieni buddhalaisten parantajien mielestä puhaltaminen oli kuitenkin periaatteiltaan ja motiiveiltaan erilaista heidän ja shamaanien kohdalla. Tähän näkemykseen perustuu myös buddhalaisten parantajien shamaaneja kohtaan esittämä kritiikki. Tarkastelen työssäni tämän kritiikin taustaa, teemoja ja merkitystä tamangien etnisen ryhmän uskonnollisen järjestelmän muutoksen kannalta. Tuon esiin, kuinka kritiikki seurailee samoja teemoja, jotka tulevat esiin buddhalaisuuden ja shamanismin välistä kilpailua kommentoivissa, Himalajan alueen etnisten ryhmien myyteissä. Analysoin, mitä tämä buddhalaisten parantajien uudelleen tuottama vastakkainasettelu ja kritiikki shamanismia kohtaan merkitsevät. Aikaisemmassa antropologisessa tutkimuksessa (esim. Holmberg 1989) tamangien shamanismin ja buddhalaisuuden suhdetta on luonnehdittu toisiaan täydentäväksi. Oma aineistoni kuitenkin viittaa siihen, että tamangien buddhalaista järjestelmää edustavat munkit, lamat ja maallikot näkevät näiden rituaalisten harjoittajien eron aikaisempaa jyrkempänä. Tätä muutosta voidaan selittää tamangien luostarijärjestelmän vahvistumisella ja modernisaation mukanaan tuomien sosioekonomisten prosessien vaikutuksella. Näkemyksen taustalla on oletus, että buddhalaisuus on pyrkimyksiltään individualistista, kun taas shamanismi edustaa relationaalista maailmankuvaa (esim. Ortner 1978, Mumford 1989). Individualistisen maailmankuvan vahvistuessa tamangien yhteisössä relationaaliset kulttuurin muodot, kuten shamanismi, joutuvat kasvavan kritiikin ja paineen alaisiksi. Haastan työssäni tämän näkemyksen seuraamalla Sherry Ortnerin (1995) ja Michelle Rosaldon (1980) asioiden tai ilmiöiden olemuksiin (essence) perustuvia tulkintoja kritisoivaa teoriaa. Osoitan, etteivät buddhalaisuus ja shamanismi asetu pysyvästi tiettyihin kategorioihin, vaan ne voidaan tiettyä tarkoitusta tai kontekstia varten esittää joko individualistisena tai relationaalisena. Koska buddhalaisuuden ja shamanismin määritelmät ovat tulkinnanvaraisia, ei niiden keskinäistä vaikutussuhdettakaan voida näin ollen määritellä pysyvästi yksipuoliseksi, vääjäämättömäksi liikkeeksi relationaalisesta kohti individualistisempaa maailmankuvaa. Tiibetinbuddhalaisten rituaalisten parantajien esittämä kritiikki shamanismia kohtaan voi kertoa aikaisempaa voimakkaammasta ideologisesta linjanvedosta. Se ei kuitenkaan kerro lopullista totuutta buddhalaisuuden tai shamanismin olemuksista, jotka muuttavat muotoaan kulttuurisessa diskurssissa tilanteita tulkitsevan osapuolen näkökulmasta riippuen. Kun ihmiset parantajat tai maallikot - työstävät näkemyksiään ja omaan suhdettaan eri parantajiin, he tekevät sen aina käsillä olevan kontekstin, tilanteen ja tiettyjen ideologisten linjausten perusteella.
Published: 2009

28. Mambo yote ya fedha? - Riippuuko kaikki rahasta? : talouden yksilöllisyys ja yhteisöllisyys Uluguru-vuorilla Tansaniassa

Author: Ylä-Anttila, Anna Liina Aleksia, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiologian laitos, and Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Sociologiska institutionen
Abstract: Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tässä opinnäytetyössä tarkastelen yhteisöllisyyttä ja yksilöllisyyttä taloudellisessa toiminnassa Uluguru-vuorilla Tansaniassa. Lähestyn aihetta tutkimalla historiallisia kohtaamisia. Näihin ovat osallistuneet niin esikoloniaalisena aikana rannikolta sisämaahan kulkeneet arabikauppiaat, eurooppalaiset lähetystyöntekijät ja siirtomaavirkailijat kuin 1960-luvulta lähtien uuden itsenäisen valtion toimijat ja nykyiset globaalit kehitys- ja rahoituslaitoksetkin. Ne ovat olleet myös arvojärjestelmien kohtaamisia: kauppaan, maankäyttöön, ruoan tuotantoon ja suhteeseen rahaan ovat vaikuttaneet eri ryhmien yksilölliset ja yhteisölliset arvot sekä oletukset niistä usein yllättävillä ja ennalta arvaamattomillakin tavoilla. Suuren osan historiaa Ulugurujen tärkein resurssi on ollut maa. Nykyisin sen on osittain korvannut raha, paitsi konkreettisena resurssina, myös sosiaalisen nousun väylänä. Valtasuhteet, myös sukupuolten väliset suhteet, ovat usein sidoksissa resurssien nykyisin yhä useammin rahan hallintaan. Maankäytön historiallisten muutosten tarkastelun jälkeen pohdin, missä määrin Ulugurut ovat siirtyneet rahatalouteen tai voidaanko talouden sanoa yksilöllistyneen ja miten tämä on vaikuttanut valtasuhteisiin vuorilla. Pohdin myös, mitä arvoja rahaan, maahan ja ruokaan liitetään ja poikkeavatko nämä resursseina toisistaan. Arvojärjestelmillä, joiden kohtaamisia konkreettisten tapausten kautta tarkastelen luvussa neljä, tarkoitan niin sosiaalisten, taloudellisten kuin kielellistenkin arvojen kokonaisuutta. Tässä seuraan David Graeberin (2001) tulkintaa arvon käsitteestä. Eri arvojen yhtäaikaista olemassaoloa ja ristiriitaisuutta näiden välillä jäsennän Chris Gregoryn samanaikaisuuden (coevality) käsitteen kautta. Talouden antropologisessa tutkimuksessa ovat painottuneet viime vuosikymmeninä kulttuuriset tulkinnat, mutta teoreettisessa tarkastelussani perustelen, miksi myös materiaalisten resurssien jakautuminen on tutkimuskohteena tärkeä, ja yksinkertaistava rahan demonisointi hyödytöntä. Rahan teoreetikoista tärkeimpänä pidän Georg Simmeliä (1989 [1900]), jonka monipuolisen rahan analyysin yhteensopivuutta talousantropologisen teorian kanssa pohdin luvussa kaksi. Erityisesti tarkastelen Marcel Maussin totaalisen vaihdon jota voidaan pitää synonyyminä simmeliläliselle vuorovaikutukselle käsitteen eri tulkintoja ja mahdollista yhteenluentaa tuoreempien antropologisten analyysien kanssa. Graeberin ja Gregoryn tulkintojen lisäksi nostan esille Keith Hartin (mm. 2000) tutkimuksen, jossa niin ikään materiaalinen ja ideologinen puoli sekä valtion ja markkinoiden rooli taloudessa yhdistetään osaksi samaa tulkintaa. Aineistonani käytän ensisijaisesti Uluguru-vuorten ja Tansanian historiasta kirjoitettuja tutkimuksia. Käytän myös yleisiä havaintoja, joita tein oleskellessani Tansaniassa yhteensä kymmenen kuukauden ajan vuosina 2000-2001 ja 2004-2005. Erityisempänä aineistona käytän vuorten historiallista muutosta käsitteleviä haastatteluja, jotka tein eräässä Uluguru-vuorten itäisten rinteitten kylässä.
Published: 2009

29. Kuka kasvattaa, kuka opettaa? : Genealoginen tutkimus perheen ja koulun välisen kasvatusvastuun politiikasta

Author: Vesikansa, Sari-Liisa, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, Simola, Hannu, Gordon, Tuula, and Sulkunen, Pekka
Subjects: sosiologia
Abstract: FAMILIES AND SCHOOLS AND THE POLITICS OF RESPONSIBILITIES - a genealogical study on family and school as carers and educators of the child population in modern society This study aims to uncover the politics behind such discourses in the media which have claimed the family to be totally responsible for children and which ignore the various responsibilities accorded to the state in matters concerning the child population. Using Max Weber s and Michael Mann s theorizing on the history of power relationships, feminist social history on patriarchy and Foucauldian power analytic concept of dispositif the study traces two competing child policies which have influenced the historical formation of modern generational order in Western societies. One of them is based on the interests of the hegemonic bourgeois elite and the other on the interests of the non-elite population, which were expressed during the phase of building the welfare state in Finland in the 1960 1980 s. The central strategies of the bourgeois child policy are 1) to construct the childhood years as a time for preparation and formation of the individual according to the interests of the elite, 2) to construct the family as the sole site of holistic care and responsibility of children in society, and 3) compulsory schooling of children of the non-elite population in state organized schools. To implement these strategies the elite uses strategically patriarchal cultural formations/dispositifs in modernized versions. The result has been the formation of a sexually divided and hierarchical order of care and education, where, on the one hand, there is the less important feminine care of children done by mothers at home and, on the other, the real education of the school, where children are made the object of authoritarian shaping and where the needs and the personal experiences of the child are ignored. The welfare order of care and education is based on the ethos of welfare society, where the state and the families are seen to share the responsibility for the child population. In this vein, families and schools are seen as partners who both have a caring attitude to children s welfare and learning. The study shows that discourses and terminology in the mainstream educational policy texts in Finland create a chaotic linguistic game which makes it difficult to have a rational discussion about the roles of family and school in the holistic care and education of children. This has opened the door to political discourses where familist interpretations of the question of responsibility are claimed to be based on law. Tutkimuksessa jäljitetään perhe- ja kouluinstituutioiden välisen vastuunjaon historiaa länsimaissa Michel Foucault n valta-analyyttisen metodologian avulla. Se osoittaa, että modernissa yhteiskunnassa vallitsevat tavat suhtautua yhteiskunnan lapsiväestöön sekä perheen ja koulun väliseen vastuuseen kasvatuksessa ovat muovautuneet kahden keskenään kilpailevan ja erilaisiin intresseihin pohjaavan yhteiskuntapoliittisen strategian vaikutuksesta. Toinen niistä edustaa yhteiskuntaa hallitsevan eliitin (porvariston) ja toinen eliittiin kuulumattoman väestön intressejä. Porvarillinen kasvatuspolitiikka nojaa patriarkaalisiin, hierarkkisia jakoja miesten ja naisten sekä lasten ja aikuisten välille tuottaviin kulttuurisiin järjestelmiin. Oppivelvollisuusikäisten lasten kasvatus jakaantuu yhtäältä lapsen tarpeisiin suuntautuvaan, pehmeään ja hoivaavaan kotikasvatukseen ja toisaalta kovaan, miehisen kurin sävyttämään muokkaavaan koulukasvatukseen. Kasvatusvastuukysymyksen osalta porvarillinen kasvatusstrategia pohjaa familistiseen ideologiaan, jossa perheen oletetaan sekä selviävän kasvatuksesta yksin että olevan kaiken kasvatuksellisen hyvän tarjoaja. Koulun kasvatusongelmien taustalla tulkitaan olevan pääsääntöisesti lapsissa tai lasten kotikasvatuksessa esiintyvät puutteet. Eliittiin kuulumattoman väestön intressejä heijastava hyvinvointivaltiollinen kasvatuspolitiikka hahmottui hyvinvointivaltion rakentamisen yhteydessä 1960 1980-luvuilla ja se perustuu julkisen vastuun tunnustamiseen kasvatuksen järjestämisessä sekä antiautoritaariseen lapsenoikeusajatteluun. Kasvatus käsitetään laajaksi kokonaisuudeksi, jossa on kyse hyvän lapsuuden tuottamisesta lapsen oikeutena. Aikuisten ja lasten välistä suhdetta määrittävät samanaikaisesti keskinäinen tasa-arvo ja aikuisten huolenpitovastuu. Lapsen sivistyksellisiä oikeuksia toteuttavan peruskoulun tehtävään katsotaan sisältyvän sivistyksellinen, kasvatuksellinen ja huolenpidollinen elementti. Vanhempien ja koulun tulkitaan yhdessä jakavan vastuun lapsista. Tutkimus osoittaa, että virallisessa kielenkäytössä ei ole selvennetty sanojen kasvatus, opetus ja huolto merkityksiä ja suhdetta toisiinsa. Sekava terminologia mm. samaistaa huollon käsitteen ja arkikielen sanan kasvatusvastuu. Tämä antaa mahdollisuuden tulkinnalle, jonka mukaan lakikin sanoo , että kasvatus kuuluu kodeille.
Published: 2009

30. Homeowners' Associations in Russia after the 2005 Housing Reform

Author: Vihavainen, Rosa, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, Gelman, Vladimir, and Alapuro, Risto
Subjects: sosiologia
Abstract: The thesis examines homeowners associations as a part of the large-scale housing reform, implemented in Russia since 2005. The reform transferred housing management from the public sector to the private sector and to the citizens responsibility. The reform is a continuation to the privatisation of the housing stock that was started in Russia in the beginning of the 1990s, aiming to build a market-oriented housing sector in the country. The reform makes a fundamental change to the Soviet system, in which ownership along with management and maintenance of housing were monopolised by the state. Homeowners are now responsible for the management of the common areas in privatised houses, which is often realised by establishing a homeowners association. Homeowners associations are examined by using the so-called common-pool resource regime approach, with the main question being the ways in which taking care of common property collectively succeeds in practice. The study is based on interview data of St. Petersburg s homeowners associations. Using the common-pool resource theory the study demonstrates why implementation of the housing reform has not succeeded as expected. Certain elements that characterise a successful common-pool resource regime do not fulfill sufficiently in St. Petersburg s homeowners associations. Firstly, free-riding, that is, withdrawal from the association s joint decision-making and not making the housing payments is common, as effective sanctions to prevent it are missing in the legislation. That is, eviction or expelling a non-paying member from the association is not possible. Secondly, ownership of the land plot and common areas of the house, such as basements and attics, are often disputed between the associations and authorities. In the Soviet era, these common areas were public property along with the apartments, but in privatised houses they should, according to the legislation, belong to the associations property. Thirdly, solution of disputes between the associations and authorities and within the associations is difficult, as the court system tends to be bureaucratic and inefficient. In addition to the common-pool resource approach, the study also examines how social capital contributes to the associations effectiveness and democratic governance. The study finds that although homeowners associations have increased cooperation and tightened social relations between neighbours, social capital has not been able to prevent free-riding. The study shows that unlike it is often claimed, the so-called Soviet mentality , that is, residents passiveness and unwillingness to participate, is not the most important obstacle to the reform. Instead, the reform is impeded most of all by imperfect institutional arrangements and local authorities that prevent the associations from working as independent, self-governing associations. Väitöskirjassa tutkitaan asunnonomistajien yhdistyksiä osana Venäjällä vuodesta 2005 lähtien toteutettua laajaa asuntosektorin uudistusta. Uudistus tähtää toimivien asuntomarkkinoiden luomiseen Venäjällä, joka aloitettiin jo 1990-luvulla asuntokannan yksityistämisellä. Uudistus merkitsee suurta muutosta neuvostoaikaan nähden, jolloin suurin osa asuntokannasta oli valtion omistuksessa ja valtio vastasi myös asuntojen hallinnoinnista ja huollosta. Uuden lain mukaan asunnon omistajien on huolehdittava kerrostalonsa yhteisten tilojen hallinnoinnista, joka usein tapahtuu perustamalla taloon asunnonomistajien yhdistys. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten yhteisten tilojen hallinnointi onnistuu käytännössä asunnonomistajien yhdistyksissä. Tutkimus perustuu Pietarin asunnonomistajien yhdistyksissä kerättyyn haastatteluaineistoon. Tutkimuksessa on sovellettu yhteisresurssien hallinnan teoriaa, jonka avulla tutkimus osoittaa, miksi asuntouudistus ei ole onnistunut niin hyvin kuin on suunniteltu. Ongelmana on, että tietyt yhteisten resurssien hallinnan periaatteet eivät toteudu yhdistyksissä kuten niiden pitäisi. Yhdistysten toimintaa hankaloittaa erityisesti kolme tekijää. Ensinnäkin niin sanottu vapaamatkustaminen, eli yhteisestä päätöksenteosta vetäytyminen ja asumismaksujen laiminlyönti, on yleistä yhdistyksissä. Ongelmaa vaikeuttaa se, että lainsäädännössä ei ole riittävän tehokkaita sanktioita maksujen laiminlyömiselle; häätäminen tai yhdistyksestä erottaminen ei ole mahdollista. Toiseksi, yhdistysten ja viranomaisten välillä on erimielisyyttä tontin ja yhteisten tilojen, kuten kellarin ja ullakoiden omistusoikeudesta. Nämä tilat olivat aikaisemmin valtion omistuksessa, mutta yksityistetyissä taloissa niiden pitäisi lain mukaan kuulua asunnon omistajille. Kolmanneksi, sekä yhdistysten ja viranomaisten välisten, että yhdistysten sisäisten riitojen ratkaisu on vaikeaa oikeusjärjestelmän byrokraattisuuden ja hitauden vuoksi. Tutkimuksen perusteella tärkein syy ongelmiin ei ole niinkään asukkaiden passiivisuus ja haluttomuus osallistua, joka usein mainitaan uudistuksen suurimmaksi esteeksi. Sen sijaan paikallisviranomaiset ovat toimillaan haitanneet uudistuksen toteutusta ja estäneet yhdistyksiä toimimasta itsenäisinä, itsehallinnollisina yksikköinä. Yhteisresurssien hallinnan teorian lisäksi yhdistysten demokraattisuutta ja tehokkuutta tutkitaan sosiaalisen pääoman käsitteen avulla. Tutkimus osoittaa, että vaikka yhteistyö on lisääntynyt ja naapureiden väliset suhteet ovat tiivistyneet asunnonomistajien yhdistyksen myötä, sosiaalinen pääoma ei ole pystynyt estämään vapaamatkustamista.
Published: 2009

31. Juhlat perhepiirissä : perhekonfiguraatioiden rakentuminen yhteenkokoontumisissa

Author: Koiso-Kanttila, Maija, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiologian laitos, and Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Sociologiska institutionen
Abstract: Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen säännönmukaisuutta perhepiirien muodostumisen taustalla. Kiinnitän huomiota nimenomaan perhekonfiguraatioiden rakentumiseen ja muotoon. Teoreettisena lähtökohtana tutkielmassa toimii konfigurationaalinen perhesosiologia, jonka periaatteita seuraten pyrin tutkielmassani tarkastelemaan perhe- ja läheissuhteiden kokonaisuutta avoimesti ja yksityiskohtaisesti, rajaamatta näkökulmaa valmiisiin kategorisiin perhe- ja sukulaisuusmääritelmiin. Tutkimusaineistoni koostuu kvalitatiivisesta haastatteluaineistosta. Haastateltavat ovat ensimmäisessä avioliitossaan eläviä 24 52 -vuotiaita perheenäitejä. Tutkielmassa keskityn heidän egokeskeisten perhepiiriensä tarkasteluun. Käytännön lähtökohtana tutkimusasetelmassa toimivat perhejuhlat, erityisesti joulu, jonka kautta tarkastelen muuten helposti abstraktiksi jääviä perhemuodostelmia. Perheyhteisyyden kannalta perhejuhlat ovat merkittäviä, ja ne tarjoavatkin mielenkiintoisen lähtökohdan perhekonfiguraatioiden tarkasteluun. Tutkimusaineisto perustuu yhdistelmään teemahaastatteluita ja niiden ohella kerättyjä matriiseja. Teemahaastatteluista muodostunut aineisto on analysoitu teoriaohjaavan laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Matriisi-aineisto muodostaa teemahaastattelua täydentävän verkostoaineiston, joka on analysoitu yksilökeskeisellä verkostoanalyysilla, pääasiallisesti verkoston rakenteen yksinkertaisilla kvantifioinneilla. Tutkimusasetelmani teoreettiset lähtökohdat ovat johdettavissa Norbert Eliaksen (1978 [1970]) konfiguraatioteorioista ja niiden sovelluksista perhesosiologiseen tutkimukseen, erityisesti Eric Widmerin ja Riitta Jallinojan (2008) toimittamassa teoksessa. Sukulaisuuden määrittelyn ja säännönmukaisen rakentumisen tarkastelussa Thomas Eriksenin (2004) ja David Schneiderin (1980 [1968]) teoriat ovat keskeisiä. Tutkimustuloksissa paikannan aineistoni perheen rakentumisen taustalla kaksi keskeistä sääntöä: bilateraalisen sukulaisuusmallin (Eriksen 2004) ja genealogisen etäisyyden (Schneider 1980 [1968]). Bilateraalinen sukulaisuusmalli kuvaa aineistossani esiintyvää sääntöä ja velvollisuutta kohdella sekä veri- että aviosukua tasaveroisina. Genealogisen etäisyyden periaate sen sijaan perustuu haastateltavien taipumukseen sijoittaa heille läheiset verisukulaiset perhekonfiguraationsa sisemmille piireille. Näistä kahdesta keskenään ristiriitaisesta säännöstä genealogisen etäisyyden periaate osoittautuu aineistossani voimakkaammaksi. Bilateraalisen sukulaisuusmallin ja genealogisen etäisyyden säännön keskinäisen vertailun syventämisessä hyödynnän Herman Schmalenbachin (1977 [1922]) teoriaa yhteenliittymisen muodoista ja vertaan sitä omaan aineistooni. Totean, että aineistoni perusteella perheeseen yhteenliittymän muotona voi edelleen liittää yhteisön tunnuspiirteet, kuten näennäisen luonnollisuuden ja pysyvyyden. Sukulaisuudesta sen sijaan on aineistoni perusteella tullut yhä enemmän ystävyyden kaltainen yhteenliittymä, jossa tunteella ja rakkaudella on merkittävä rooli sosiaalisen rakenteen säilymisessä. Tällaisessa yhteenliittymässä tunteen loppuessa myös suhde purkautuu. Lopulta Peter Bergerin ja Thomas Luckmannin (1994 [1966]) avulla hahmotan aineistoni perhemuodostelmat juhlien kautta rakentuvina, alati muuttuvina sosiaalisina rakenteina. Tuloksieni perusteella perhepiirin muodostuminen ei ole tulkittavissa itsestään selväksi prosessiksi, jossa velvollisuudet ja säännöt ennalta määräävät perhepiirin muodon. Myöskään puhe täysin ilman sääntöjen painetta muodostetusta perheestä ei vaikuta perustellulta. Muodostaessaan perhepiiriä tämän päivän vanhemmat joutuvat tasapainottelemaan halun ja velvollisuuden, sääntöjen ja vapauden välillä.
Published: 2009

32. Romaninaisen tie palkkatyöhön : kamppailu täysivaltaisen kansalaisen paikasta

Author: Mikkola, Sirkka, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiologian laitos, and Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Sociologiska institutionen
Abstract: Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimus käsittelee Suomen romaninaisten kokemuksia palkkatyöhön hakeutumisesta ja työelämästä. Työelämäintegraation tarkastelu tuo esille romanien ja pääväestön väliset vuorovaikutussuhteet, jotka ovat jääneet romanitutkimuksissa usein taka-alalle. Tutkimuksen aihe on kiinnostava, koska romaninaisten osallistuminen palkkatyöhön on verrattain uusi ja vielä marginaalinen ilmiö. Suuri osa romaneista on palkkatyön ulkopuolella ja romaneihin liitetään helposti käsitys työn vieroksunnasta. Tutkimuksen tarkoituksena on paikantaa niitä kynnyksiä ja mahdollisuuksia, joita romanitausta työelämään hakeutuvalle romaninaiselle asettaa. Romanikulttuurin, historian ja romaninaisen roolin ymmärrystä tukevat Anna Maria Viljasen (1979,2003), Panu Pulman (2006) ja Airi Markkasen (2003) romanitutkimukset. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluin. Aineiston muodostavat kymmenen romaninaisen kertomukset työelämään hakeutumisesta ja työelämästä. Se on analysoitu teoriasidonnaisen sisällönanalyysin avulla. Huomio kiinnitetään paitsi kertomusten sisältöön, myös tapaan, jolla ne tuotetaan vuorovaikutuksessa pääväestöä edustavan haastattelijan kanssa. Tutkimuksessa työelämään hakeutuminen tulkitaan kansalaisuusteorioiden näkökulmasta prosessiksi, jossa ihminen vaihe vaiheelta lunastaa paikkansa yhteiskunnan hyväksyttynä, työtä tekevänä jäsenenä. Näkökulmia ammennetaan muun muassa Ruth Listerin (1997) feministisestä kansalaisuusteoriasta sekä Päivi Harisen ja Leena Suurpään (2003) jäsenyyskamppailujen käsitteestä, joka soveltuu hyvin kuvaamaan romaninaisten tietä työelämään. Tutkimuksessa tulee esille, että romaninainen joutuu kamppailemaan yhteiskunnan täysivaltaisesta jäsenyydestä sekä puheen tasolla että konkreettisissa tilanteissa. Haastattelupuheessa pyritään kumoamaan käsitys työn vieroksunnasta ja tuodaan romanit esille työteliäänä ryhmänä. Romaninaisen täysivaltaisesta jäsenyydestä kamppaillaan korostamalla romaninaisten vahvuutta ja merkitystä yhteisössään. Pääväestön asenteet ja romanikulttuurin naiselle asettamat vaatimukset mukaanlukien romanipuku usein vaikeuttavat romaninaisen pääsyä työelämään. Mikäli työpaikka aukeaa, romaninainen onnistuu kuitenkin usein lunastamaan paikkansa työyhteisön hyväksyttynä jäsenenä. Työpaikoilla koetaan hyväksyntää ja luottamusta, mutta myös erilaisuutta ja syrjintää. Syrjinnältä ei välttämättä olla turvassa silloinkaan, kun työyhteisön muodostavat muut romanit. Romanityöhön hakeutuva romaninainen saattaa joutua hyökkäysten kohteeksi, kun neuvotellaan siitä, kuka on tarpeeksi romani edustamaan romanikulttuuria ulkopuolisille.
Published: 2009

33. 'In and out' : segmentary gang politics in Los Angeles

Author: Frestadius, Tero, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiologian laitos, and Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Sociologiska institutionen
Abstract: Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Pro gradu työssä tarkastellaan jengejä sosiaalisina ja poliittisina organisaatioina Los Angelesissa, Kaliforniassa. Analyysissä irrottaudutaan yhteiskuntatieteellisessä kirjallisuudessa toistuvasta käsityksestä jengeistä yksilö- tai yhteisötason patologioina ja hahmotetaan jengien väitettyä anakronistisuutta moderneissa valtiotason yhteiskunnissa lähestymällä aihetta paikallistason sosiaalisten prosessien kautta. Työ pohjautuu Los Angelesissa vuonna 2008 suoritetun kolmen kuukauden etnografisen kenttätyön aikana kerättyyn aineistoon, aiheesta julkaistuun yhteiskuntatieteelliseen kirjallisuuteen sekä lehtiartikkeleihin. Tutkimuksen keskeisen teoreettisen lähtökohdan muodostaa antropologi Susan A. Phillipsin huomio Los Angelesin jengien välisten sosiaalisten suhteiden rakentumisesta Evans-Pritchardin klassisen segmentaarisen linjasukujärjestelmän mukaisesti. Segmentaation käsitettä kuitenkin sovelletaan työssä Paul Dreschin esittämien huomioiden pohjalta kunnialle perustuvana, horisontaalisia sosiaalisia suhteita konstituoivana periaatteena. Tutkielmassa tarkastellaan Los Angelesin naapurustopohjaisia ja sukupolvien välisiä jengejä hierarkiattomina segmentaarisina ryhminä, joiden kautta yksilö sisältyy osaksi historiallisesti muodostunutta sosiaalisten ja poliittisten suhteiden järjestelmää. Segmentaatio esitetäänkin yksilöä kokonaisvaltaisesti konstituoivana periaatteena, joka ilmenee jenginimen, -tatuoinnin sekä näihin tiivistyvän kunniakäsityksen kautta. Jengien ja valtion suhdetta hahmotetaan työssä Gilles Deleuzen ja Felix Guattarin valtion ja sotakoneen (war machine) välistä dynamiikkaa käsittelevien huomioiden pohjalta, jotka muodostavat tutkimuksen toisen keskeisen teoreettisen tukijalan. Haastatteluaineistoon sekä historiallisiin tapahtumakulkuihin nojautuen tuodaan esiin valtion väkivaltakoneiston ja jengien organisaationalinen symmetria, jonka pohjalta esitetään valtion asettuvan merkitykselliseksi osaksi segmentaarista, välittömistä sosiaalisista suhteista erottamattomissa olevaa, politiikkaa ensisijaisesti poliisivoimiensa kautta. Los Angelesin jengien ja valtion suhdetta käsitellään segmentaarisen viitekehyksen ulkopuolella pitkälti valtion kyvyttömyytenä sisällyttää elämää suvereniteettinsa ja lakiensa piiriin paikallistasolla. Jengien olemassaolo yhdistetään työssä taloudelliseen rakennemuutokseen ja toisaalta valtion roolissa tapahtuneeseen neoliberaaliin käänteeseen. Valtion keskeiseksi tehtäväksi on jäänyt vapaalle markkinataloudelle tärkeiden puitteiden ylläpitäminen lain ja järjestyksen infrastruktuurin saralla, kansantaloudelle merkityksettömän ylijäämäproletariaatin sosiaalisen elämän hallinnoinnin siirryttyä ns. kolmannen sektorin harteille. Tutkielmassa esitetään yhteisöpohjaisten kansalaisjärjestöjen Los Angelesissa toimivan sosiaalisesti legitiimeinä ja näennäisen epäpoliittisina välittäjinä valtion pyrkimyksessä hallinnoida laajempien yhteiskunnallisten prosessien seurauksia paikallistasolla. Paikallistason segmentaariset, sosiaalisesti konstituoivat suhteet sekä toisaalta laajempi yhteiskunnallinen dynamiikka kohtaavat työssä tarkastellussa tatuoinninpoistoprosessissa, jossa valtion ja segmentaaristen ryhmien erilaiset modaliteetit korostuvat. Sisällyttävistä paikallistason sosiaalisista suhteista erottamattomissa olevan jengitatuoinnin poistaminen paljastaa modernille, markkinatalouden kautta rakentuvalle itseymmärrykselle keskeisen abstraktion, itseään toteuttavan vapaan yksilön, mahdottomuuden. Tämän jengeistä käytyä yhteiskuntatieteellistä keskustelua leimaavan paradigmaattisen abstraktion purkaminen onkin pro gradu työn keskeinen motiivi. Tutkielmassa haastateltujen vanhojen jengiläisten kokemat ristiriidat tulevat ymmärrettäväksi tarkasteltaessa paikallistason sosiaalisia prosesseja osana laajempia institutionaalisia ja rakenteellisia suhteita. ************************************************************************* The master s thesis examines gangs as a form of social and political organization in Los Angeles, California. The analysis breaks away from a conception prevailing in socio-scientific literature of gangs as individual- or community-level pathologies and discusses the claimed anachronism of gangs in modern state-level society by approaching the subject onwards from social processes on a local level. Thesis is based on material collected in the course of three months of ethnographic fieldwork in Los Angeles in 2008, socio-scientific literature on the subject, and newspaper articles. The essential theoretical starting point for the work is anthropologist Susan A. Phillips observation that interrelations between gangs in Los Angeles are structured in accordance with Evans-Pritchard s classic theory of segmentary lineage systems. The concept of segmentation applied in the analysis is however based on Paul Dresch s insights and is understood as a socially constitutive structural principle based on the maintenance of honor between similar parties in a horizontal relationship. In the thesis the neighborhood-based intergenerational gangs in Los Angeles are treated as ahierarchical segmentary groups through which the individual becomes embedded in a historically formed system of social and political interrelations. Segmentation is thus presented as a principle which constitutes the individual actor comprehensively and is manifested in names, tattoos, and a personal sense of honor. The thesis approaches the interrelations between gangs and the state through Gilles Deleuze s and Felix Guattari s theoretical observations on the interdynamics between the state and the war machine, which form the second major theoretical underpinning of the study. Based on information garnered through interviews and historical evidence symmetry is drawn between the coercive apparatus of the state and gangs. It is argued that the state becomes a meaningful actor in segmentary politics, inextricable from immanent social relations, through its police force on the street. Outside the segmentary frame of reference the interrelations between the state and gangs in Los Angeles are discussed primarily as the state s incapability to internalize life on a local level. The existence of gangs is connected in the thesis with economic restructuring and the concomitant neo-liberal turn in the role of the state. While the state secures the workings of the free markets by providing the infrastructure of law and order, the social management of the redundant outcast proletariat is thrust upon the so-called third sector. The community-based non-governmental organizations in Los Angeles are socially legitimate and seemingly extra-political intermediaries in the state s attempt to govern the effects of larger societal processes on a local level. The segmentary, socially constituting interrelations and the larger societal dynamics are brought together in the thesis in the tattoo removal process, which highlights the different modalities of the state and segmentary groups. The removal of the gang tattoo, inextricable from inclusive social relations on a local level, brings out the hopeless abstractness of the modern free market economy s main protagonist: the free enterprising individual. The exposure of this paradigmatic abstraction underlying modern self-understanding and the socio-scientific discussion on gangs is a central motive of the thesis. The contradictions experienced by the former gang members interviewed in the study become understandable through an analysis of how local social processes unfurl onto broader institutional and interrelational structures.
Published: 2009

34. Tavoitteena hyvä äitiys : kertomuksia yksinhuoltajaäitiydestä

Author: Viljamaa, Hanna, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiologian laitos, and Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Sociologiska institutionen
Abstract: Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tarkastelen yksinhuoltajaäitien kertomusten kautta heidän kokemiaan haasteita ja niistä selviytymiseen käytettäviä keinoja sekä yksinhuoltajaäitiyteen liitettäviä positiivisia kokemuksia. Aineistoni olen kerännyt Pääkaupunkiseudun Yksin- ja Yhteishuoltajien yhdistyksen olohuonetoiminnan kautta. Olohuonetoiminta on yksinhuoltajille ja yksinäisille vanhemmille tarjottua vapaamuotoista vertaistukitoimintaa. Aineistoni koostuu keväällä 2008 keräämästäni 12 yksinhuoltajaäidin kerronnallista haastattelua mukailevasta teemahaastattelusta. Tutkielmani on narratiivinen tutkimus, jossa jäsennän aineistoa narratiivisesti, käytän narratiiviselle tutkimukselle soveltuvia menetelmiä sekä työn edetessä rakennan yksinhuoltajaäitiyden narratiivia eli kertomusta. Pro gradu -tutkielmani tarkastelee yksinhuoltajaäitiyttä relationaalisessa kontekstissa elettynä ja koettuna elämäntilanteena. Relationaalisen ajattelutavan mukaan ymmärrän yksinhuoltajaäidit sosiaalisissa suhteissa elävinä yksilöinä, joiden elämäntilanne ja kokemukset rakentuvat erilaisten sosiaalisten suhteiden konteksteissa. Yksinhuoltajaäitien elämäntilanteiden sosiaaliset suhteet ovat jaoteltu kolmeen ryhmään, jotka ovat muut naiset, miehet ja muut arkielämän suhteet. Jaottelut perustuvat yksinhuoltajaäitien haastatteluista tulkituille kokemuksille, jotka vaihtuvat sosiaalisesta kontekstista toiseen. Kokemusten kautta yksinhuoltajaäitiys näyttäytyy positiivisena, naisia yhdistävänä ja jopa voimaannuttavana kokemuksena, mutta myös kokemuksena poikkeavasta ja erilaisesta perhemuodosta. Ristiriitaiset kokemukset kietoutuvat yhteen muodostaen dynamiikan, josta rakentuu yksinhuoltajaäitiyden narratiivi erilaisissa kerrontakehikoissa. Kerrontakehikot, jotka antavat raamit yksinhuoltajaäitien kerronnalle omasta elämäntilanteestaan ovat hoivan etiikka, selviytymisen eetos ja moderni säädyllisyys. Kerronnassa ne asettuvat tukemaan toisiaan ja niiden avulla yksinhuoltajaäidit rakentavat hoivan etiikan mukaista, lasten etua ja hyvinvointia toiminnallaan ja valinnoillaan tavoittelevaa, yksin selviytyvää ja yksinhuoltajaäitiyden normaaliutta korostavaa yksinhuoltajaäitiyden narratiivia. Keskeisimmäksi yksinhuoltajaäitiyden haasteeksi määrittyy äitiydestä selviytymisen pakko, joka esitetään kerronnallisesti yksin selviytymisen pakkona. Tarkempi analyysi kuitenkin osoittaa, että äitiydestä selviydytään hetkellisten äitiydestä irrottautumisten lisäksi ennen kaikkea sosiaalisten suhteiden avulla. Kerrontakehikkojen puitteissa tulkitsen haastateltavien rakentavan hyvän äitiyden narratiivia, jossa keskeistä on äitiyspainotus eli kertojat esittävät valintansa, toimintansa, perustelunsa ja kokemuksensa pääsääntöisesti äitiyden näkökulmasta. Lopuksi kiinnitän narratiivin laajempaan perhesosiologiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun perhemuotojen lisääntymisestä ja sen myötä lisääntyneestä suvaitsevaisuudesta esimerkiksi yksinhuoltajaäitejä kohtaan. Tässä yhteydessä yksinhuoltajaäitiyden narratiivi näyttäytyy puolustusstrategiana ja pyrkimyksenä tulla yleisesti hyväksytyksi äidiksi. Tutkielmassani esitän, että yleinen käsitys suvaitsevaisuuden lisääntymisestä on osittain ristiriidassa yksinhuoltajaäitien henkilökohtaisten kokemusten kanssa, sillä he kokevat erilaisten sosiaalisten suhteiden konteksteissa yhä poikkeavuutta ja erilaisuutta perhemuotona suhteessa ydinperheeseen.
Published: 2009

35. Political culture in transition : a case study of young people confronting civic education in the net and beyond

Author: Veilahti, Antti, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiologian laitos, and Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Sociologiska institutionen
Abstract: Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimuksessani käsittelen Aloitekanava.fi-nimistä verkkopalvelua. Se on Opetusministeriön tuella kehitetty verkkopalvelu, jonka tarkoituksena on mahdollistaa vuonna 2006 voimaan tulleen nuorisolain mukainen kuuleminen kunnissa. Tutkimuksessa käsittelen verkkopalvelua sosio-semioottisesta näkökulmasta sekä yhdistän tämän näkökulman Ernesto Laclaun ja Chantal Mouffen artikulaatioteoriaan. Tutkimukseni analyysi etenee eri toimijaryhmiin jaoteltuna. Tutkimuskysymyksenä on se, miten poliittista kulttuuria sekä tuotetaan, että muovataan verkkopalvelussa. Lisäksi tarkoituksena on ymmärtää, kuinka demokratian tilaa ja suomalaista poliittista kulttuuria voidaan tämän pohjalta lähestyä. Aineiston ensimmäinen osa käisttelee sitä, miten Opetusministeriö nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa lähestyy nuorten osallistumista ja vaikuttamista. Tämän pohjalta piirretään kuva siitä, mitkä ovat palvelun tavoitteet. Toinen aineiston osa on kerätty verkkopalvelua moderoivilta nuorisotyöntekijöiltä. Aineiston perusteella moderaattorit uusintavat nuorisopolitiikan kehittämisohjelman diskurssia osallistumisesta eivätkä ota kriittistä etäisyyttä siihen. Kolmannessa osassa käsitellään nuorten omia kokemuksia palvelusta. Suuri osa nuorista, jotka ovat kohdanneet palvelun eivät koe sen käyttöä kovin mielekkääksi, vaan vaikeus saada ideoilla muutoksia aikaan johtaa kiinnostuksen lopahtamiseen. Osa nuorista kuitenkin innostuu palvelusta enemmän. Nämä nuoret ovat usein mukana myös muussa nuorisopolitiikassa kuiten oppilaskuntien hallituksissa ja nuorisovaltuustoissa. Tämä ryhmä ennemmin uusintaa ja alkaa toistaa nuorisopolitiikan kehittämisohjelman teemoja, jotka perustuvat suomalaisen poliittisen kulttuurin arvoille: universalismille ja konformismille. Samalla tämä ryhmä alkaa vastustaa Aloitekanavan käyttöä esimerkiksi vitsailuun. Vaikka vitsailu voi toimia niin sanottuna vastademokratian muotona ja kriittisesti reflektoida palvelun olemusta, saattaa kahden eri ryhmän välinen vastakkainasettelu johtaa antagonistisiin piirteisiin. Siten demokratian nimissä rakennettavat verkkopalvelut eivät aina lunasta kaikkia tasa-arvo-olteuksia, jotka demokratiaan usein liitetään. Tutkimukseni antaa uuden näkökulman siihen, kuinka sosio-semioottista lähestymistapaa voidaan käyttää yhdessä artikulaatioteorian kanssa. Erityisesti semioottinen menetelmä auttaa ymmärtämään, minkälaisista merkityksistä artikulaatioteoriaan kuuluva niin sanottu subjektin halkeaminen johtuu. Tutkimuksen lopussa ehdotan, että tällaista lähestymistapaa voitaisiin käyttää demokratian ongelmien tarkasteluun myös muissa yhteyksissä.
Published: 2009

36. Avioeron jälkeinen kuolleisuus : rekisteripohjainen seurantatutkimus vuosina 1998 2003 purkautuneista avioliitoista

Author: Metsä-Simola, Niina, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiologian laitos, and Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Sociologiska institutionen
Abstract: Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Eronneiden naimisissa olevia suurempi kuolleisuusriski on havaittu laajalti aiemmassa tutkimuksessa. Sen sijaan eronneiden ylikuolleisuuden vaihtelua avioeron jälkeisenä aikana tunnetaan selvästi vähemmän. Koska avioerot ovat viime aikoina yleistyneet, koskettavat niiden seuraukset yhä useampia. Niillä on siksi myös merkittävää kansanterveydellistä vaikutusta. Tehdyn tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella avioeron jälkeistä kuolleisuutta sekä siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa käytettiin Tilastokeskuksen muodostamaa yksilötasoista, pitkittäistä rekisteriaineistoa. Aineistossa oli avioero- ja kuolintietojen lisäksi useita sosiodemografisia muuttujia. Tutkimusväestö koostui vuonna 1997 avioliitossa olleista 30 64-vuotiaista, joita seurattiin vuoden 2003 loppuun asti. Yhteensä otoksessa oli 182 787 henkeä, joista 11 882 erosi ja 23 410 kuoli seurannan aikana. Eronneiden ja naimisissa olevien välistä kuolleisuuseroa analysoitiin käyttäen Coxin regressiota, joka kuuluu niin sanottuihin elinaikamalleihin. Tutkimuksessa eronneiden ja naimisissa olevien välillä havaittiin selvä kuolleisuusero sekä miehillä että naisilla. Lähtötilannetta kuvaavien sosiodemografisten muuttujien vakiointi ei kaventanut kuolleisuuseroa. Eronneiden miesten vakioitu ylikuolleisuus oli 131 ja naisten 70 prosenttia. Heti avioeron jälkeen eronneiden miesten suhteellinen kuolleisuusriski oli lähes kolminkertainen naimisissa oleviin verrattuna, mutta ylikuolleisuus aleni selvästi avioerosta kuluneen ajan mukana. Naisilla vastaavaa aikavaihtelua ei havaittu. Silti eronneiden miesten ylikuolleisuus oli vielä neljän vuoden kuluttua avioerosta hieman suurempaa kuin ylikuolleisuus eronneilla naisilla. Korostuneimpia siviilisäätyjen väliset kuolleisuuserot olivat tapaturmaisissa, väkivaltaisissa sekä alkoholiperäisissä syissä. Näissä syissä eronneiden ylikuolleisuus myös väheni selvästi avioerosta kuluneen ajan mukana sekä miehillä että naisilla. Miehillä eronneiden ja naimisissa olevien välinen kuolleisuusero oli suurempi kuin naisilla riippumatta avioerosta kuluneesta ajasta. Tutkimuksessa nousi esiin myös sellaisia ryhmiä, jotka olivat avioeron jälkeen erityisen haavoittuvia. Tällaisia ryhmiä olivat esimerkiksi nuoret miehet, alaikäisten lasten isät, työttömät, eläkeläisnaiset sekä ne naiset, joilla omien tulojen osuus asuntokunnan tuloista oli ennen avioeroa pieni. Miehillä ikäryhmän sekä nuorimman lapsen iän havaittiin myös vaikuttavan siihen, miten nopeasti eronneiden ylikuolleisuus aleni avioeron jälkeen. Saatujen tulosten perusteella siviilisäätyjen väliset kuolleisuuserot eivät näyttäisi johtuvan avioeroon päätyvien lähtökohtaisesti huonommasta yhteiskunnallisesta asemasta. Sen sijaan avioeroon vaikuttaa liittyvän sekä pidempiaikaista rasitusta että lyhytaikaisempaa stressiä. Lisäksi stressin määrässä ja siihen sopeutumisessa on selviä sosiodemografisia eroja. Taloudelliset tekijät vaikuttavat naisilla hieman enemmän avioeron ja kuolleisuuden yhteyteen sosiaalisten tekijöiden korostuessa miehillä. Vaikutukset välittyvät ainakin osittain terveyskäyttäytymisen muutoksina.
Published: 2009

37. Social Responsibility in Developing New Biotechnology : Interpretations of Responsibility in the Governance of Finnish Biotechnology

Author: Snell, Karoliina, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, and Kerr, Anne
Subjects: sosiologia
Abstract: The object of the dissertation is to analyse the concept of social responsibility in relation to research and development of new biotechnology. This is done by examining the relevant actors – researchers, administrators, decision-makers, experts, industry, and the public – involved in the Finnish governance of biotechnology through their roles and responsibilities. Existing practises of responsibility in biotechnology governance, as well as the discourses of responsibility – the actors’ conceptions of their own and others responsibilities – are analysed. Three types of responsibility that the actors have assumed are formulated, and the implications of these conceptions to the governance of new biotechnology are analysed. From these different types of responsibility adopted and used by the actors, theoretical models called responsibility chains are constructed. The notion of responsibility is under-theorised in sociology and this research is an attempt to create a mid-range theory of responsibility in the context of biotechnology governance. The research aims to increase understanding of the governance system from a holistic viewpoint by contributing to academic debates on science and technology policy, public understanding of science, commercialisation of research, and corporate social responsibility. With a thorough analysis of the concept of responsibility that is derived from empirical data, the research brings new perspectives into these debates by challenging many normative ideas embedded in discourses. For example, multiple roles of the public are analysed to highlight the problems of consumerism and citizen participation in practise, as well as in relation to different policy strategies. The research examines also the contradictory responsibilities faced by biotechnology researchers, who balance between academic autonomy, commercialisation of research, and reflecting social consequences of their work. Industries responsibilities are also examined from the viewpoint of biotechnology. The research methodology addresses the contradictions between empirical findings, theories of biotechnology governance, and policies in a novel way, as the study concentrates on several actors and investigates both the discourses and the practises of the actors. Thus, the qualitative method of analysis is a combination of discourse and content analysis. The empirical material is comprised of 29 personal interviews as well as documents by Finnish and multinational organizations on biotechnology governance. Väitöskirja käsittelee yhteiskunnallista vastuuta uuden bioteknologian kehittämisessä. Biotekniikka on nopeasti kehittyvä ala, jonka sovelluksissa nähdään suuria riskejä (esim. geneettisesti muunneltujen kasvien leviäminen ja ihmisgenetiikan eettiset ongelmat), mutta samanaikaisesti bioteknologialta odotetaan paljon talouden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Moniulotteiset vastuun kysymykset sekä käsitteet kuten kollektiivinen ja yhteiskunnallinen vastuu ovatkin nousseet tärkeiksi puheenaiheiksi. Tutkimuksessa tarkastellaan eri toimijoiden – päätöksentekijät, tutkijat, kansalaiset ja yritykset – näkemyksiä omasta ja muiden vastuusta sekä siitä, minkälaista vastuuta bioteknologian tutkimuksessa, kehityksessä ja sovellutuksissa tulee kantaa. Tutkimuksessa analysoidaan vallalla olevia tapoja määritellä vastuu sekä pohditaan, mitä ongelmia ja mahdollisuuksia eri vastuun tulkinnat muodostavat bioteknologian kehitykselle. Aineisto koostuu biotekniikkaa käsittelevistä dokumenteista sekä 29 tutkimushaastattelusta. Politiikan tasolla tutkimuksessa tarkastellaan sitä, kuinka eri toimijoiden strategiat korostavat lähes vastakkaisia näkemyksiä vastuusta. Esimerkiksi tietoperustaisen talouden ohjelmissa painottuvat vastuu taloudellisesta kehityksestä ja innovaatiotoiminnasta, kun taas monet EU:n strategiat antaisivat enemmän vastuuta kansalaisille, jotka itse asiassa saattavat suhtautua kriittisesti innovaatioihin. Tutkijoiden vastuun analysoiminen osoittaa, että erilaisten vastuukäsitysten yhdistäminen on haasteellista. Tutkijat toimivat ympäristössä, jossa heidän odotetaan samanaikaisesti olevan akateemisen autonomisia, tuottavan innovaatioita yritysyhteistyössä sekä pohtivan tutkimuksensa yhteiskunnallista merkitystä. Tutkijoita ei kuitenkaan nähdä ainoina asiantuntijoina bioteknologian kehitykseen liittyvissä vastuukysymyksissä vaan on havaittu, että luottamuksen säilyttämiseksi myös kansalaisilla tulisi olla mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Tämä tutkimus kuitenkin osoittaa, että suomalaiset nähdään passiivisina kansalaisina – ei vastuun kantajina, vaan vastuun kohteina. Suomalaiset mielletään ennemmin kuluttajiksi, jotka vaikuttavat ostopäätöksillään, vaikka biotekniikan tuotteita on vain vähän markkinoilla. Yritysten yhteiskuntavastuun määrittelyissä ei taasen huomioida tutkimus- ja kehitystyötä tai biotekniikan yhteiskunnallisia vaikutuksia. Väitöskirjassa yhdistetään eri toimijoiden näkökulmat, tarkastellaan miten vastuun käytännöt ja diskurssit eroavat toisistaan sekä luodaan uutta teoriaa vastuusta.
Published: 2009

38. Politics of New India

Author: Järvenpää, Riia, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiologian laitos, and Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Sociologiska institutionen
Subjects: Social and Cultural Anthropology, Sosiaali- ja kulttuuriantropologia, Social- och kulturantropologi
Abstract: Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. The aim of this study is to explore the political ideologies prevalent among the members of India s middle class. As a case study in an engineering company situated in the city of Pune, India, the research is seeking to explore the ideas maintained of the national politics by the sample of professionals employed in the field of information technology. The target was to find answers to question of why do people subscribe to different political worldviews. As electoral democracy is greatly a playfield of ideas, the discourses and narratives relating to the domain of politics were examined in order to grasp some of the fundamentals that structure the opinion forming among the sample under research. The middle classes' hegemonic project is evaluated and it is concluded, that among the sample studies, neoliberal agenda enjoys unanimous trust. Market values are seen as leading inevitably to the accelerated economic growth and alleviation of social issues. The experiment with planned economy of the first decades of the independence, leading to stagnation in economic growth, has lead to discrediting the socialist agenda. Further on the opinions regarding the national level parties are explored, and it is found that the sample in question is mainly in favour of secular agenda of the Congress Party. Hindutva or Hindunationalism is valued by some of the interviewees per se, nevertheless failing to converge to trust to the parties advocating it, namely the BJP and the Shiv Sena. Majority of the people see the Congress party as most appealing choice since it is seen as balancing the communal tendencies of the BJP. Populist communal politics are seen as leading to agitations and disruptions of normal life, thus to be avoided. The mechanism of interpellation is further researched and it is concluded, that the ideologies attract people by the means of symbolic capital invested in the parties as institution. The issues of identity are crucial in opinion forming and it is argued that the segment studied emphasizes the independent agency in the opinion forming. The reproduction of the meaning systems is also investigated leading to conclusion that the ideas affecting the individuals opinion forming are transmitted through institutions as family and schooling system, media and social fields.
Published: 2009

39. Turismi ja ekologisuus : tutkielma matkailulehtien ekologisuuden representaatioista

Author: Kahra, Tanja, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiologian laitos, and Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Sociologiska institutionen
Abstract: Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Pro gradu -tutkielmani käsittelee lomamatkailun houkuttelevuuden ja ympäristöhuolen välille virittyvää jännitettä. Yleisen ympäristötietoisuuden kasvaessa ja matkailun ympäristövaikutusten tullessa tiedostetuimmiksi hedonistiseen nautintoon perustuva turistinen matkailu asettuu kyseenalaiseksi, mutta lomamatkailusta luopuminen tuntuu epärealistiselta, sillä turismista on tullut keskeinen osa nykyistä elämäntapaa ja kuluttamista. Tarkastelen turististen unelmien ja houkutusten visuaalista luonnetta turismin sosiologian kautta (Urry 2002; MacCannell 1989; Crouch & Lübbren 2003) ja kuvaan ympäristötietoisuuden yhteiskunnallisen merkityksen kasvun ja matkailun ympäristövaikutusten seurauksena syntyneitä yrityksiä sovittaa ympäristöhuolen ja turismin välistä ristiriitaa (mm. Mowforth & Munt 2003; Urry 2002). Empiirisen aineiston kautta tarkastelen ekologisuuden näkymistä matkailu-unelmien representaatioiden joukossa ja tarkastelen matkailulehtien tapaa rakentaa kuvaa ekologisesta turismista. Aineistoni koostuu ekologiseen tiedostamiseen, ympäristöajatteluun ja ekologisesti kestävämpään matkailuun liittyvistä lehtijutuista ja niihin liittyvistä kuvista, jotka olen kerännyt tutkijan luentaani perustuen kotimaisten matkalehtien Matkaopas ja Mondo vuoden 2008 vuosikerroista. Ekologisesti kestävällä matkailulla tarkoitan matkailua, joka hyödyntää ympäristöresursseja mahdollisimman optimaalisesti ja pyrkii minimoimaan matkailun ekologiset vaikutukset muun muassa liikkumisen aiheuttamia päästöjä minimoimalla sekä luonnon monimuotoisuutta suojelemalla, ja pyrkii huomioimaan myös matkailun sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset (mm. Page & Dowling 2002). Sisällönanalyysin ja visuaalisen sisällönanalyysin avulla jäljitän sanallisten ja kuvallisten representaatioiden säännönmukaisuuksia saadakseni käsityksen, miten ekologisuus näkyy matkailulehdissä ja millaisten elementtien ja toistuvuuksien varaan matkailulehtien ekologinen diskurssi rakentuu. Kuvaan matkailulehtien tapaa rakentaa kuvaa turismin ekologisuudesta ja ekologisemmasta matkailusta sekä lehtien tapaa puhutella ekologisesti tiedostavaa lukijaa, potentiaalista turistia ja kuluttajaa. Analyysin keskeinen tulos on, että ekologisuudesta on tullut osa turismiin liittyvää diskurssia ja sen määritelmiä, jota on vaikea sivuuttaa edes matkailu-unelmia rakentavissa matkailulehdissä. Matkailun ekologisuus näyttäytyy kuitenkin kompleksisena ja vaikeasti hallittavana ilmiönä, jota on vaikea määritellä yksiselitteisesti. Kuva ekologisesta matkailusta rakentuu pitkälti luonnon vetovoiman ja romanttisen turistisen katseen varaan, jossa yksityiset turistiset kokemukset ja luonnon eksotiikka korostuvat. Turismin ekologinen kestävyys jää matkailulehtien representaatioissa kyseenalaiseksi ja tosiasiallinen tieto matkailun ympäristövaikutuksista jää vähäiseksi. Pyrkimys ekologisesti kestävämpään matkailuun tuntuu olevan tavoite, joka jää kuitenkin ilmaan leijuvaksi unelmaksi.
Published: 2009

40. Koulutuksen yhteys lapsettomuuteen : lapsettomuuden koulutusryhmittäisten erojen tarkastelu suomalaisilla naisilla ja miehillä

Author: Nisén, Tiina Jessica, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiologian laitos, and Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Sociologiska institutionen
Abstract: Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimus tarkastelee koulutuksen yhteyttä elinikäiseen lapsettomuuteen Suomessa. Aihetta on tarkasteltu sosiologisessa viitekehyksessä suhteellisen vähän etenkään miesten osalta. Tutkimus keskittyykin lapsettomuuden koulutusryhmittäisten erojen kuvailun lisäksi etsimään sellaisia sosiaalisia tekijöitä, jotka vaikuttavat erojen muodostumiseen. Teoriassa koulutuksen yhteys lapsettomuuteen voi muodostua eri tavoin. Jo lapsuuden elinoloilla voi olla vaikutusta erojen syntymiselle. Toisaalta kouluttautuminen pitkään (korkeasti) voi viivästyttää perheellistymistä niin, että etenkään naiset eivät välttämättä lopulta ehdi hankkia lapsia ennen hedelmällisen ikävaiheensa päättymistä. Koulutuksella voidaan myös ajatella olevan vaikutusta lastenhankintaan lastensaannista aiheutuvien kustannusten takia. Tällöin kouluttautuminen toisaalta paremman taloudellisen aseman myötä voi parantaa mahdollisuuksia perheen perustamiseen, mutta toisaalta keskimäärin suuremmista tuloista ja paremmista uranäkymistä seuraavien suurempien vaihtoehtoiskustannusten takia lastenhankinta voi näyttäytyä myös vähemmän houkuttelevana vaihtoehtona. Lisäksi koulutuksella voidaan ymmärtää olevan vaikutusta ihmisen elämäntyyliin yleensä, ja tätä kautta halukkuuteen tai mahdollisuuksiin perheellistyä. Tutkimuksen aineistona oli koko maata edustavan Terveys 2000 tutkimuksen osa-aineisto, joka oli rajattu 40-59-vuotiaisiin naisiin (N=1605) ja miehiin (N=1518). Analyysi pohjautui haastattelun ja kyselylomakkeiden avulla kerättyihin tietoihin. Menetelminä käytettiin ristiintaulukointia ja logistista regressioanalyysiä. Monimuuttujamenetelmän avulla elaboroitiin lapsettomuuden ja koulutuksen välistä yhteyttä. Koulutusryhmittäisiä eroja potentiaalisesti modifioiviin sosiaalisiin tekijöihin luettiin lapsuuden elinoloihin ja aikuisiän elämäntyyliin liittyviä tekijöitä (uskonnollisuus ja elintavat) sekä liittohistoria. Analyysissä kontrolloitiin tahatonta lapsettomuutta selitettäessä eroja. Koulutuksen yhteys lapsettomuuteen oli erilainen naisilla ja miehillä. Naisilla yliopistokoulutettujen todennäköisyys jäädä lapsettomaksi oli jonkin verran suurempi kuin matalammin koulutettujen. Miehillä päinvastoin korkeampi koulutus oli yhteydessä pienempään todennäköisyyteen jäädä lapsettomaksi, ja koulutuksen mukaiset erot olivat keskimäärin selvempiä kuin naisilla. Tahattoman lapsettomuuden kontrolloiminen ei juurikaan vaikuttanut koulutuksen mukaisten erojen voimakkuuteen lapsettomuudessa. Huomioiduilla lapsuuden elinoja kuvaavilla tekijöillä oli vähäistä vaikutusta eroille. Liittohistorialla puolestaan oli keskeinen rooli lapsettomuudelle liittohistorian huomioiminen selvästi selitti koulutuksen mukaisia eroja etenkin naisilla. Elämäntyyliin liittyvillä tekijöillä havaittiin jonkin verran vaikutusta koulutusryhmittäisten erojen syntymiselle, etenkin miehillä. Suurin yksittäinen vaikutus elämäntyylitekijöistä oli alkoholin riskikäytöllä miehillä. Pitkässä liitossa eläneillä naisilla havaittiin erilainen yhteys koulutuksen ja lapsettomuuden välillä kuin naisilla keskimäärin lapsettomuus oli yleisempää matalammin koulutetuilla. Oman äidin koulutus hieman selitti tätä yhteyttä. Tutkimustulokset monilta osin vahvistavat aikaisempaa näkemystä koulutuksen yhteydestä lapsettomuuteen. Tutkimus myös tarkentaa aikaisempaa kuvaa etenkin yhteyden selityksistä mm. huomioimalla elintapoja kuvaavia elämäntyylitekijöitä. Sosiaalisilla tekijöillä näyttää olevan keskeinen rooli koulutusryhmittäisten erojen muodostumisessa, mutta niitä täytyy ymmärtää biologian asettamien ehtojen valossa (hedelmällisyyden lasku iän myötä nopeammin naisilla kuin miehillä).
Published: 2009

41. Crow Nation values and the meaning of military service

Author: Väyrynen, Marjo Hannele, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiologian laitos, and Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Sociologiska institutionen
Abstract: Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. The subject of my master s thesis is the recent service of the members of the Crow Nation in the United States armed forces, and the relation of this to the tribe's warrior past. The material for the study was mostly collected during my fieldwork on the Crow reservation in August - November 2007; this included interviews with Crow veterans and their relatives, as well as attendance in several tribal events, and numerous informal conversations with tribal members. Historically warfare was a way of life for the Crow, and it was strongly interrelated with different aspects of life, such as politics and spirituality. Nowadays military service is a more unilateral experience, but yet almost all Crows have several veterans as family members, and tribal warriors are strongly present in the daily discourses. The purpose of this thesis is to study the meaning of the present military service and the warrior past for the Crow tribal members, and the values they relate to these experiences. Anthropologists have long defined values as norms or symbolic systems that present cultural criteria to define which desires are justified and worthy, therefore affecting the behavior of the people. My study is based on a more recent, wider concept of values, according to which values can also function as a part of cultural identity and as a basis for evaluation and interpretation. In this thesis I observe how the Crow employ values in their discourse over their military service and warrior past, as well as what meanings they hereby express. In the end I also seek to develop a deeper understanding of the way values can be perceived to function as a cultural factor. In this paper I present that the Crow understand and interpret their military service and history as warriors with the help of four principal values: the Crow country, status and respect, individualism, and tradition. I elucidate these concepts with the help of relevant anthropological discourses, and describe how they work as values within the context of Crow military service. Finally I demonstrate that the values of the Crow motivate and orient them, but that they also construct meanings and function as a basis for interpreting life experiences, and therefore help the Crow to understand and conceptualize military service in a way that is both personally satisfying and culturally meaningful for them. Additionally I explain how concepts of values also work as a basis for the Crow to define and differentiate themselves as individuals and as a people, and hence to construct their identity. In this way values express the continuity and distinctiveness of their culture, emphasizing their meaning for cultural survival. The Crow have adapted new customs and institutions, such as military service in the U.S. armed forces, but their own culture has given rise to specific interpretation and appliance of these new elements. Military service does not correspond with the old warrior institution, but it reflects many of its functions, meanings, and values, and thus represents continuity. Modern military service is therefore a way for the Crow to produce the basis of their culture and declare their right for cultural difference.
Published: 2009

42. Contesting Forests and Power : Dispute, Violence and Negotiations

Author: Lounela, Anu, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, Tsing, Anna, Sather, Clifford, and Kaartinen, Timo
Subjects: sosiaali- ja kulttuuriantropologia
Abstract: "Contesting Forests and Power; Dispute, Violence and Negotiations in Central Java" is an ethnographic analysis of an ongoing forest land dispute and its negotiations in an upland forest village in the district of Wonosobo, Central Java. Rather than focusing only on the village site, this ethnography of global connections explores the inequalities of power in different negotiation arenas and how these power relations have had an effect on the dispute and efforts made to settle it. Today, national and transnational connections have an effect on how land disputes develop. This study argues that different cosmological and cultural orientations influence how the dispute and its negotiations have evolved. It draws its theoretical framework from legal and political anthropology by looking at the position of law in society, exploring state formation processes and issues of power. The dispute over state forest land is about a struggle over sovereignty which involves violence on the parts of different parties who maintain that they have a legitimate right to the state forest land. This anthropological study argues that this dispute and its negotiations reflect the plurality of laws in Java and Indonesia in a complex way. It shows that this dispute over forests and land in Java has deep historical roots that were revealed as the conflict emerged. Understanding land disputes in Java is important because of the enormous potential for conflicts over land and other natural resources throughout Indonesia. After the fall of President Suharto in 1998, disputes over access to state forest land emerged as a problem all over upland Java. As the New Order came to an end, forest cover on state forest lands in the Wonosobo district was largely destroyed. Disputes over access to land and forests took another turn after the decentralization effort in 1999, suggesting that decentralization does not necessarily contribute to the protection of forests. The dispute examined here is not unique, but, rather, this study attempts to shed light on forest-related conflicts all around upland Indonesia and on the ways in which differential power relations are reflected in these conflicts and the negotiation processes meant to resolve them. "Metsämaakiista, väkivalta ja neuvottelut Keski-Jaavalla" on etnografinen analyysi metsämaakiistasta tiheästi asutulla ylänköalueella Keski-Jaavalla, Indonesiassa. Antropologian alaan kuuluva väitöskirja käsittelee kiistan eri osapuolten valta-asemia metsämaakiistan eri areenoilla ja neuvotteluissa. Oikeusantropologiaan liittyvässä tutkimuksessa kysytään, millaisia oikeusperiaatteita ja lakeja maakiistassa on noussut esiin. Tutkimuksen keskeisen argumentin mukaan kulttuuriset ja kosmologiset orientaatiot vaikuttavat oleellisesti kiistan ratkaisuyrityksiin. Kiistan eri osapuolet väittävät että niillä on oikeus maan hallintaan; kiistassa nämä argumentaatiot heijastelevat osapuolten historiallisesti muodostuneita asemia ja Indonesian yhteiskunnan oikeuspluraalista tilannetta. Indonesian ja Keski-Jaavan metsät ovat hävinneet hyvin nopeasti Presidentti Suharton väistyttyä vallasta vuonna 1998. Väitöskirjan tarkastelemalla alueella valtion hallinnoimista metsistä suuri osa hakattiin muutamassa vuodessa. Väitöskirja osoittaa, ettei metsäkato johdu vain taloudellisen hyödyn tavoittelusta, vaan historiallisesti muokkautuneista valtasuhteista, globaalien ja kansallisten valtarakenteiden välittymisestä paikallistasolle, ja jännitteistä jotka kumpuavat näiden järjestelmien välisestä vuorovaikutuksesta.
Published: 2009

43. Maskuliniteter i tv-reklam : maskulinitetsrepresentationer i tv-reklam i Finland och Sverige

Author: Wickström, Karl-Johan, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiologian laitos, and Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Sociologiska institutionen
Abstract: Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Män och maskuliniteter i tv-reklam undersöks ur ett socialkonstruktivistiskt perspektiv. Undersökningen klarlägger hurdana mansbilder som är de rådande i vårt samhälle. Utgångspunkten är att reklamen ger en indikation på hur män och kvinnor uppfattas i samhället. Hur manifesterar sig maskuliniteter i tv-reklam och på vilket sätt framställs män i tv-reklam i Finland och Sverige? Vilka likheter eller skiljaktigheter hittar man länderna emellan ifråga om mansbilder som förmedlas. Som metod har använts kvantitativ innehållsanalys på ett material (N=561) innehållande både finländsk och svensk tv-reklam som sänts under varierande veckodagar mellan klockan 18.00-23.00. Därtill har några utvalda reklamer ur materialet granskats noggrannare genom fallstudier. Till centrala källmaterial hör bl.a. Harri Sarpavaara (2004) Ruumiillisuus ja mainonta, Robert Connell (1995) Maskuliniteter, Leena-Maija Rossi (2003) Heterotehdas, Erving Goffman (1979) Gender Advertisement och Ulla Hakala (2006) Adams in Ads: A thirty year look at mediated masculinities in advertising in Finland and the US. Undersökningen visar att det finns några signifikanta skillnader mellan Finland och Sverige ifråga om män i tv-reklam. Utmärkande för mannen i finsk tv-reklam är att han är ensam. Han visas oftare både som den enda mannen i en tv-reklam och som den enda personen i en tv-reklam. Den svenska reklammannen ses oftare än sin finländske broder som en expert i professionell/yrkesmässig relation till andra människor i reklamen. Den finländske mannen återges oftare i reklam tillsammans med personer han har en nära relation till (familj, släkt och vänner). Produkter som män traditionellt marknadsfört är bl. a. hemelektronik och bilar/biltilllbehör men i det undersökta materialet återfinns både finländska och svenska män oftast i reklam för livsmedel. I en del av reklamen finns också med en kritik mot synen på män på män som de som styr i samhället; i annan reklam återfinns en barn- och familjeorienterad delaktig man. Mansbilderna i tv-reklam är mångsidiga men samtidigt en del vardagliga. Man finner dels en man som lever enligt jämställdhetsidealet, dels återfinns en man som representerar ett mer traditionellt könsrollstänkande. En man får man också skratta åt i reklam.
Published: 2009

44. The association between HIV-related knowledge, sexual behavior, and HIV infections in Malawi

Author: Torkko, Taina, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiologian laitos, and Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Sociologiska institutionen
Subjects: virus diseases
Abstract: Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkielmassa tarkastellaan HIV-tietämyksen, seksuaalisen käyttäytymisen ja HIV-tartuntojen välistä yhteyttä HIV-epidemian pahasti koettelemassa Malawissa. HIV-torjuntaohjelmat usein luottavat oletukseen, että HIV:iä koskeva tietämys motivoi yksilöitä muuttamaan riskialtista käyttäytymistään ja johtaa näin ollen uusien tartuntojen vähenemiseen. Saharan eteläpuoleista Afrikkaa koskevat tutkimukset ovat tarkastelleet HIV-tietämyksen ja seksuaalisen käyttäytymisen välistä yhteyttä jokseenkin vaihtelevin tuloksin. HIV-tietämyksen ja varsinaisten HIV-tartuntojen välisestä yhteydestä taas on hyvin vähän empiiristä tietoa. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää HIV-tietämyksen ja varsinaisten HIV-tartuntojen sekä HIV-tietämyksen ja seksuaalisen käyttäytymisen välinen yhteys Malawilaisilla naisilla ja miehillä, sekä selvittää, vaihtelevatko nämä yhteydet tiettyjen sosiaalisten, taloudellisten tai kulttuuristen tekijöiden mukaan. Pyrkimyksenä oli myös arvioida, vaikuttavatko tautia koskevat paikalliset harhakäsitykset tapaan, jolla biolääketieteellistä HIV-tietämystä sovelletaan. Aineistona käytettiin kansallisesti edustavaa Malawi Demographic and Health Survey 2004 -poikkileikkausaineistoa. Menetelmänä käytettiin logistista regressioanalyysiä. Oletusten vastaisesti biolääketieteellisen HIV-tietämyksen ja HIV-positiivisuuden välillä ei havaittu olevan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä Malawilaisilla naisilla ja miehillä riippumatta siitä, onko heillä tautia koskevia harhakäsityksiä vai ei. HIV:iä koskeva biolääketieteellinen tietämys on kuitenkin yhteydessä pienempään todennäköisyyteen olla HIV-positiivinen niillä naisilla, joilla on taloudellista valtaa. Tämän ryhmän keskuudessa biolääketieteellisen HIV-tietämyksen vaikutus on jonkin verran voimakkaampi ja tilastollisesti merkitsevä ainoastaan niillä, joilla ei ole tautia koskevia harhakäsityksiä. Tätä HIV-tietämyksen ja HIV-tartuntojen välitä yhteyttä ei kuitenkaan pystytä tulkitsemaan millään tietämysryhmien välisillä eroilla raportoidussa seksuaalisessa käyttäytymisessä. Seksuaalista käyttäytymistä koskevassa analyysissä HIV-tietämyksen havaittiin olevan tilastollisesti merkitsevällä tasolla yhteydessä ainoastaan miesten suurempaan todennäköisyyteen käyttää kondomia korkean riskin sukupuoliyhteyksissä. Tartuntariski näyttää kuitenkin olevan yleisesti ottaen korkeampi niillä vastaajilla, jotka raportoivat käyttäneensä kondomia kuin niillä, jotka eivät, varsinkin kun kyseessä on miesten kondomin käyttö viimeisimmän ostetun seksin yhteydessä. Vaikka yleisellä tasolla HIV-tietämyksen ja eri seksuaalisten käyttäytymismuotojen väliset yhteydet ovat hyvin vähäisiä, tiettyjen sosio-demograafisten tekijöiden sekä sen, onko vastaajilla tautia koskevia harhakäsityksiä vai ei, havaittiin kuitenkin modifioivan joitakin näitä yhteyksiä. Tutkielman tulokset tuntuvat osoittavan, että HIV:iä koskevan tiedon tarjoaminen ei yksinään välttämättä johda siihen, että yksilöt omaksuisivat turvallisempia seksuaalikäytäntöjä tai että he pystyisivät paremmin suojautumaan tartunnalta. Taloudelliset resurssit näyttävät kuitenkin parantavan Malawilaisten naisten neuvottelukykyä sukupuolisuhteissa ja näin ollen parantavan heidän mahdollisuuksiaan soveltaa HIV-tietämystään käytännössä välttyäkseen tartunnalta. Valistuskampanjoilla on myös hyvät mahdollisuudet edistää kondomin käyttöä etenkin miehillä. Kondomin käytöllä saattaa kuitenkin olla myös kielteisiä vaikutuksia, jos se on epäsäännöllistä, mutta samalla oikeuttaa riskialttiiden seksuaalikäytäntöjen jatkamisen. Tutkielman tulosten perusteella voidaan myös olettaa, että virheellisillä HIV:iin liittyvillä uskomuksilla saattaa olla vaikutusta siihen, miten biolääketieteelliseen HIV-tietämykseen reagoidaan. Kaiken kaikkiaan tutkielman tulokset näyttävät viittaavat siihen, että tietämyksen välittyminen todelliseksi käyttäytymismuutokseksi ei ole kovin todennäköistä, jos sosiaaliset, taloudelliset tai kulttuuriset realiteetit eivät tue tällaista muutosta.
Published: 2009

45. Pietarilaisten naisten lastenhankinta-aikomukset

Author: Ikonen, Sanna, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiologian laitos, and Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Sociologiska institutionen
Abstract: Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tilastollisen analyysin avulla pietarilaisten naisten lastenhankinta-aikomuksia. Tutkimuksen tarkoitus on yrittää ymmärtää lastenhankinta-aikomuksiin vaikuttavien tekijöiden avulla pietarilaisten lastenhankintaa. Lastenhankinta-aikomuksia selitetään olemassa olevien lasten lukumäärän lisäksi vastaajan iän, koulutusasteen, parisuhteen ja taloudellisen tilanteen avulla. Lastenhankintapäätöksiin vaikuttavat tekijät vaihtelevat sen mukaan hankitaanko ensimmäistä, toista vai kenties useampaa lasta. Etenkin venäläisten naisten keskuudessa ensimmäisen lapsen hankkimiseen näyttävät vaikuttavan hyvinkin erilaiset tekijät kuin toista tai kolmatta lasta harkittaessa. Tämän tutkimuksen avulla pyritään hakemaan vastausta lastenhankinta-aikomuksiin vaikuttavien tekijöiden lisäksi myös siihen, kuinka näiden tekijöiden vaikutukset eroavat ensimmäistä tai useampaa lasta aikovien välillä. Tutkielmassa käytetty aineisto on Suomen Akatemian rahoittamassa Lisääntymisterveys ja perhemallit -hankkeessa vuosina 2003 2004 kerätty survey-aineisto 18 44-vuotiaista naisista Pietarin alueelta. Tilastollisina tutkimusmenetelminä käytetään ristiintaulukointia ja logistista regressioanalyysiä. Tutkimuksen keskeinen havainto liittyy eri tekijöiden vaikutusten vaihteluun lapsettomien ja muiden vastaajien välillä. Useimmat pietarilaiset naiset aikovat hankkia ainakin yhden lapsen. Toisen tai kolmannen lapsen hankkimisen suunnittelu sen sijaan on jonkin verran harvinaisempaa. Ikä vaikuttaa hyvin paljon siihen, kuinka todennäköistä lapsen hankkiminen on. Mitä vanhemmaksi nainen tulee, sitä epätodennäköisemmin hän aikoo vielä hankkia lapsen. Ikä oli ainoa tekijä, jonka vaikutus lastenhankinta-aikomuksiin on lähes samanlainen lapsettomilla ja niillä, joilla on jo lapsi(a). Muiden muuttujien kohdalla vaikutukset korostuvat toista tai useampaa lasta aikovien kohdalla. Koulutus ei vaikuta ainakaan negatiivisesti lastenhankinta-aikomuksiin. Itse asiassa korkeasti koulutetuilla näyttäisi olevan muita useammin aikomus hankkia lapsi. Tämä yhteys korostuu etenkin jo perheellisten joukossa. Myös siviilisääty vaikuttaa lastenhankinta-aikomuksiin. Aikomukset hankkia lapsi ovat yleisimpiä avoliitossa elävien joukossa. Avo- ja avioliiton tärkeys näkyy etenkin toisen tai useamman lapsen hankkimiseen liittyvässä päätöksenteossa. Vakaa taloudellinen tilanne tukee lastenhankinta-aikomuksia ja myös sen merkitys on suurempi jo vähintään yhden lapsen äideille. Useimmiten erot lastenhankinta-aikomuksissa näkyvät selkeämmin naisten keskuudessa, joilla on jo vähintään yksi lapsi. Yksi tutkimuksen tärkeimmistä johtopäätöksistä liittyy juuri tähän. Suuren eli kahden tai useamman lapsen perheen hankkiminen näyttää olevan riippuvaisempi edellä mainituista tekijöistä ja vaativan enemmän harkintaa kuin yhden lapsen hankkiminen.
Published: 2009

46. Varhaiskuntoutusohjelman vaikuttavuuden arviointi : haastattelututkimus vakuutusyhtiön ikääntyvien asiakasneuvojien työssäjaksamisesta

Author: Aremo, Eerika, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiologian laitos, and Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Sociologiska institutionen
Abstract: Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää eräässä vakuutusyhtiössä toteutetun varhaiskuntoutusohjelman pitkäaikaista vaikuttavuutta. Kestoltaan vuoden pituinen kuntoutusohjelma oli räätälöity yhtiön palveluksessa pitkään työskennelleille ikääntyneille (45 55-vuotialle) asiakasneuvojille, joilla oli aiemmin esiintynyt runsaasti sairauspoissaoloja eriasteisten jaksamisongelmien vuoksi. Tavoitteena oli myös tutkia, näkyvätkö työelämässä yleisesti koetut ilmiöt, kuten kiireen ja osaamisvaatimusten kasvu asiakasneuvojien työssä, ja miten he kokevat ikääntymisen vaikutukset työkykyynsä. Lisäksi haluttiin selvittää, miten työnantaja hyötyi satsauksestaan ikääntyvien työntekijöidensä varhaiseen kuntoutukseen. Viitekehyksenä tutkimuksessa toimivat aikaisemmat ikääntymistä, kuntoutusta, työkykyä sekä työelämää koskevat tutkimukset sekä näitä käsittelevä kirjallisuus. Tutkimus nojautuu kuntoutujakeskeiseen kuntoutusmalliin ja laaja-alaiseen työkykykäsitteeseen. Tutkimusaineisto koostuu kahdestatoista kuntoutukseen osallistuneen asiakasneuvojan teemahaastattelusta, jotka suoritettiin toukokuussa 2000 sekä kahdeksasta uusintahaastattelusta, jotka hankittiin helmi maaliskuussa 2003. Lisäksi haastateltiin asiakasneuvojien esimiehiä vuonna 2001. Aineiston analysointi tapahtui luokittelemalla haastattelut teemoittain. Aineistositaatteja käytettiin runsaasti tekstin havainnollistamiseen. Tutkimusten päätulokset olivat seuraavat: työelämän yleinen muuttuminen näkyi asiakasneuvojien työssä enimmäkseen kiireen kasvuna sekä osaamisvaatimusten lisääntymisenä. Erityisen vahvana tuli esiin asiakasneuvojien tunne, ettei asiakaspalvelutyötä ehdi kiireen keskellä tehdä niin hyvin kuin itse haluaisi ja asiakastyö edellyttäisi. Ikääntyminen koettiin kuitenkin melko myönteisenä asiana. Kuntoutusohjelman välittömät vaikutukset näkyivät merkittävästi vähentyneinä sairauspoissaoloina vuoden sisällä kuntoutuksen päättymisestä ja jo kuntoutuksen aikana. Kolmen vuoden kuluttua kuntoutuksen päättymisestä sairauslomat alkoivat jälleen lisääntyä. Asiakasneuvojat kokivat kuntoutusohjelman suurimmaksi hyödyksi positiiviset vaikutukset henkiseen hyvinvointiin. Vaikutukset ilmenivät erityisesti itsetunnon ja itseymmärryksen kasvuna kaikilla elämänalueilla. Kuntoutumista tukivat kuntoutusohjelman sisältö, ryhmästä saatu vertaistuki sekä läheisten ja työyhteisön tuki. Esimiesten arvion mukaan työnantaja hyötyi kuntoutuksesta muun muassa kohentuneen työmotivaation ja parantuneiden työsuoritteiden muodossa. Kokonaisuudessaan kuntoutuksella oli myönteisiä, mutta lyhytaikaisia vaikutuksia työasenteisiin, eläkeajatuksiin ja työssäjaksamiseen.
Published: 2009

47. 'Someone to welcome you home' : Infertility, medicines and the Sukuma-Nyamwezi

Author: Hinkkanen, Reea, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, sosiaali- ja kultturiantropologia, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, Green, Maia, and Armstrong, Karen
Subjects: sosiaali- ja kulttuuriantropologia
Abstract: This study Someone to Welcome you home: Infertility, medicines and the Sukuma-Nyamwezi , looks into the change in the cosmological ideology of the Sukuma-Nyamwezi of Tanzania and into the consequences of this change as expressed through cultural practices connected to female infertility. This analysis is based on 15 months of fieldwork in Isaka, in the Shinyanga area. In this area the birth rate is high and at the same time infertility is a problem for individual women. The attitudes connected to fertility and the attempts to control fertility provide a window onto social and cultural changes in the area. Even though the practices connected to fertility seem to be individualized the problem of individual women - the discourse surrounding fertility is concerned with higher cosmological levels. The traditional cosmology emphasized the centrality of the chief as the source of well-being. He was responsible for rain and the fertility of the land and, thus, for the well-being of the whole society. The holistic cosmology was hierarchical and the ritual practices connected to chiefship which dealt with the whole of the society were recursively applied at the lower levels of hierarchy, in the relationships between individuals. As on consequence of changes in the political system, the chiefship was legally abolished in the early years of Independence. However, the holistic ideology, which was the basis of the chiefship, did not disappear and instead acquired new forms. It is argued that in African societies the common efflorence of diviner-healers and witchcraft can be a consequence of the change in the relationship between the social reality and the cosmological ideology. In the Africanist research the increase in the numbers of diviner-healers and witchcraft is usually seen as a consequence of individualism and modernization. In this research, however, it is seen as an altered form of holism, as a consequence of which the hierarchical relations between women and men have changed. Because of this, the present-day practices connected to reproduction pay special attention to the control of women s sexuality. Tutkimuksessa Someone to welcome you home: Infertility, medicines and the Sukuma-Nyamwezi ( Joku joka toivottaa sinut kotiin: Hedelmättömyys, lääkkeet ja sukuma-nyamwezit), tarkastellaan tansanialaisen Sukuma-nyamwezi yhteisön kosmologisen ideologian muutosta ja tämän muutoksen seurausta erityisesti naisten hedelmättömyyttä koskeven kulttuuristen käytänteiden kautta. Tutkimusta varten on tehty yhteensä 15 kuukautta kenttätukimusta Isakassa, Shinyangan alueella. Alueella syntyvyys on korkea ja samaan aikaan hedelmättömyys on yksittäisille naisille ongelmallista. Hedelmällisyyteen liittyvät asenteet ja pyrkimykset hedelmällisyyden kontrolliin muodostavat ikkunan alueen sosiaallisiin ja kulttuurisiin muutoksiin. Vaikka hedelmällisyyteen liittyvät käytänteet näyttävät individualisoituneen yksittäisten naisten ongelma - liikkuu keskustelu hedelmällisyydestä korkeammilla kosmologisilla tasoilla. Perinteinen kosmologia korosti päällikön keskeisyyttä yhteisön hyvinvoinnin lähteenä. Hän oli vastuussa sateesta ja maan hedelmällisyydestä ja tätä kautta koko yhteiskunnan hyvinvoinnista. Holistinen ideologia oli hierarkkinen ja päällikkyyteen liittyvät yhteiskunnan kokonaisuutta koskevat rituaaliset käytänteet toistuivat hierarkian alemmilla tasoilla yksilöiden välisissä suhteissa. Poliittisen kehityksen myötä päällikkyys poistettiin lainsäädännöllisin toimin Tansanian itsenäisyyden alkuvuosina. Holistinen ideologia ei kuitenkaan hävinnyt vaan sai uusia muotoja. Tutkimuksessa osoitetaan että afrikkalaisissa yhteisöissä yleinen ennustaja-parantajien ja noituuden lisääntyminen on seurausta sosiaalisen todellisuuden ja kosmologisen ideologian välisen suhteen muutoksesta. Afrikan tutkimuksessa tämä ennustaja-parantajien ja noituuden lisääntyminen nähdään yleensä individualismin ja modernisaation seurauksena. Tutkimuksessa se kuitenkin nähdään holismin muuntuneena muotona, jonka seurauksena naisten ja miesten väliset hierarkkiset suhteet ovat muuttuneet. Tästä syystä nykypäivän reproduktiota koskevat käytännöt kiinnittävät erityistä huomiota naisten seksuaalisuuden kontrolliin.
Published: 2009

48. Elämän tiede : Tutkimus lääketieteellisestä teknologiasta, vanhemmuudesta ja perimän hallinnasta

Author: Meskus, Mianna, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiologian laitos, Helsingfors universitet, statsvetenskapliga fakulteten, sociologiska institutionen, Honkasalo, Marja-Liisa, Helén, Ilpo, and Peräkylä, Anssi
Subjects: sociology, sociologi, sosiologia
Abstract: Doctoral dissertation work in sociology examines how human heredity became a scientific, political and a personal issue in the 20th century Finland. The study focuses on the institutionalisation of rationales and technologies concerning heredity, in the context of Finnish medicine and health care. The analysis concentrates specifically on the introduction and development of prenatal screening within maternity care. The data comprises of medical articles, policy documents and committee reports, as well as popular guidebooks and health magazines. The study commences with an analysis on the early 20th century discussions on racial hygiene. It ends with an analysis on the choices given to pregnant mothers and families at present. Freedom to choose, considered by geneticists and many others as a guarantee of the ethicality of medical applications, is presented in this study as a historically, politically and scientifically constructed issue. New medical testing methods have generated new possibilities of governing life itself. However, they have also created new ethical problems. Leaning on recent historical data, the study illustrates how medical risk rationales on heredity have been asserted by the medical profession into Finnish health care. It also depicts medical professions ambivalence between maintaining the patients autonomy and utilizing for example prenatal testing according to health policy interests. Personalized risk is discussed as a result of the empirical analysis. It is indicated that increasing risk awareness amongst the public, as well as offering choices, have had unintended consequences. According to doctors, present day parents often want to control risks more than what is considered justified or acceptable. People s hopes to anticipate the health and normality of their future children have exceeded the limits offered by medicine. Individualization of the government of heredity is closely linked to a process that is termed as depolitization. The concept refers to disembedding of medical genetics from its social contexts. Prenatal screening is regarded to be based on individual choice facilitated by neutral medical knowledge. However, prenatal screening within maternity care also has its basis in health policy aims and economical calculations. Methodological basis of the study lies in Michel Foucault s writings on the history of thought, as well as in science and technology studies. Sosiologian väitöstutkimus tarkastelee, miten ihmisen perimästä on 1900-luvun kuluessa tullut tieteellinen, poliittinen ja henkilökohtainen asia Suomessa. Tutkimuksessa selvitetään perinnöllisyyttä koskevien ajattelutapojen ja teknologioiden vakiintumista suomalaisessa lääketieteessä ja terveydenhuollossa. Erityisesti siinä tarkastellaan äitiyshuollon sikiöseulontojen käyttöönottoa ja kehittämistä. Aineistona ovat lääketieteelliset artikkelit, hallinnolliset asiakirjat ja komiteamietinnöt sekä valistusoppaat ja terveyslehdet. Tutkimus alkaa 1900-luvun alun rotuhygieniakeskustelujen analyysilla. Se päättyy nykypäivän odottavien äitien ja perheiden valinnanvapauksien pohdintaan. Valinnanvapaus, jota geneetikot monien muiden lailla pitävät lääketieteen sovellutusten eettisyyden takeena, on tämän tutkimuksen näkökulmasta historiallisesti, tieteellisesti ja poliittisesti muokkautunut ilmiö. Uudet lääketieteelliset tutkimusmenetelmät ovat synnyttäneet uusia elämänhallinnan mahdollisuuksia, mutta myös eettisiä ongelmia. Lähihistoriallisiin aineistoihin nojautuen tutkimus valottaa, miten lääkäreiden aktiivisen toiminnan tuloksena perinnöllisyyslääketieteellinen riskiajattelu on vakiinnutettu suomalaiseen terveydenhuoltoon. Se osoittaa asiantuntijoiden tasapainoilun yhtäältä potilaiden omakohtaisten ratkaisuiden kunnioittamisen ja toisaalta esimerkiksi sikiötutkimusmenetelmien terveyspoliittisesti järkevän hyödyntämisen välillä. Tutkimuksessa pohditaan lääketieteellisen riskiajattelun henkilökohtaistumista . Analyysit osoittavat, että riskitietoisuuden lisäämisellä ja valinnanmahdollisuuksien tarjoamisella on ollut tarkoittamattomia seurauksia. Lääkäreiden mukaan nykypäivän vanhemmat haluavat usein hallita riskejä enemmän kuin on aiheellista tai mahdollista. Ihmisten toiveet tulevien lasten terveyden ja normaaliuden ennakoimisesta ovat ylittäneet lääketieteen tarjoamat rajat. Perimän hallinnan yksilöllistyminen on kiinteästi kytköksissä kehityskulkuun, jota tutkimuksessa nimitetään epäpolitisoitumiseksi. Käsitteellä viitataan perinnöllisyyslääketieteellisen tiedon ja teknologian irrottamiseen yhteiskunnallisista konteksteistaan. Äitiyshuollon sikiötutkimukset nähdään neutraaliin tietoon perustuvana vanhempien valinnanmahdollisuutena. Sikiöseulonnalla on kuitenkin myös terveyspoliittiset ja taloudelliset lähtökohtansa.
Published: 2009

49. Andilainen kosmologia, perinteinen pienviljely ja kaupallinen viljely ympäristön muodostumisessa Pacuchassa Perussa

Author: Jansson, Tuire Kristiina, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiologian laitos, and Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Sociologiska institutionen
Abstract: Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Pro gradu -työni käsittelee ihmisen ja ympäristön suhdetta, jota tutkin tarkastelemalla erityisesti andilaista kosmologiaa ja maanviljelyä Perun Andeilla. Andilaisen kosmologian, pienviljelijöiden peltojen ja viljelytapojen lisäksi kiinnitän opinnäytetyössäni huomiota alueella toimiviin lukuisiin kansalaisjärjestöihin ja siihen, miten ne asemoituvat perinteiseen andilaiseen yhteiskuntakäsitykseen. Työni taustalla olevat teemat liittyvät siihen miten ympäristö muodostetaan ja miten paikan ja maiseman merkitys luodaan andilaisessa kontekstissa. Yhdistän mikro- ja makrotason analyysin työssäni taustoittamalla pienviljelijöiden elämäntavan ensin luvussa yksi maailman maatalouden tilaan ja Perun asemaan siinä. Luvun kaksi tarkoitus on taustoittaa tutkimuskysymykseni nimenomaan antropologisessa keskustelussa. Luvut kolme, neljä ja viisi rakentuvat kenttätyöaineistolleni ja käsittelevät andilaista kosmologiaa, pienviljelijöiden peltoja ja kansalaisyhteiskuntaa suhteessa ympäristöön, maisemaan ja pienviljelijöiden ympäristöperspektiiviin alueella. Tämä pro gradu -työ on ekologisen antropologian ja poliittisen ekologian hengessä kirjoitettu kriittinen kannanotto Andahuaylaksen alueen paikallishallinnon ja kansalaisjärjestöjen kehitysajatteluun ja epäoikeudenmukaiseen uusliberalistiseen globaalin makrotalouden tilaan. Kenttätyöaineistoni osoittaa kuinka Pacuchan pienviljelijöiden elämäntapa, ympäristöperspektiivi ja kulttuuri huolimatta heidän rakenteellisesti epäedullisesta asemastaan maailman maataloudessa ovat muuntautumiskykyisiä ja toisaalta aktiivisten toimijoiden liikkeessä muokkautuvia.
Published: 2009

50. HIV heimoyhteiskunnassa : Kenian Nyanzan provinssin asukkaiden kokemuksia

Author: Pohjonen, Pauliina, University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology, Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiologian laitos, and Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Sociologiska institutionen
Abstract: Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkielman tavoitteena on tarkastella kenialaisten kokemuksia elämästä HIV-epidemian ympäröimällä alueella. Tutkin kenialaisten kokemuksia sekä näkemyksiä HIV:n vaikutuksista yhteiskuntaan. Tutkimuskysymykseni on, mitä merkityksiä kenialaiset antavat HIV:lle ja kuinka ne nivoutuvat siihen sosiaaliseen todellisuuteen, jossa he elävät. Tutkimukseni kohteena ovat Länsi-Keniassa elävät Aids-orvot, heidän huoltajansa sekä heidän parissaan työskentelevät sosiaalityöntekijät. Pyrin tutkimuksessani selvittämään, millaisia suhtautumistapoja HI-virusta ja sen ilmenemistä kohtaan esiintyy kenialaisten keskuudessa, sekä heidän käsityksiään elämästä yhteiskunnassa, jota varjostaa HIV-epidemia. Tutkimustani varten haastattelin 47 ihmistä läntisessä Keniassa, Nyanzan provinssissa Aids-orpojen tukiprojektin puitteissa. Toteutin haastattelut yksilö- ja ryhmähaastatteluina Aids-orvoille, heidän huoltajilleen sekä projektissa työskenteleville sosiaalityöntekijöille. Haastattelumuotona oli puolistrukturoitu teemahaastatettelu. Lisäksi havainnoin alueen HI-virukseen sairastuneiden vertaisryhmää. Aineiston analyysimenetelmänä olen käyttänyt teoriasidonnaista sisällönanalyysia: olen teemoitellut analyysiyksiköt aineistostani, ja modernisaatioteoriat ovat ohjanneet analyysiani. Tutkimukseni liittyy modernisaatioteoreettiseen keskusteluun kehitysmaiden tilasta. Tulkitsen aineistosta esiinnousevia teemoja Inkelesin ja Smithin (1974) modernia ja traditionaalista koskevien käsitysten varassa. Analyysissani keskeisessä asemassa ovat myös viimeaikaisemman modernisaatioteoreetikon, Ronald Inglehartin (1997) näkemykset modernista sekä traditionaalisesta. Tarkastelen teorioiden valossa, kuinka haastattelemieni ihmisten suhtautumistavat ja näkemykset ilmenevät moderniin tai traditionaaliseen orientoituneina. Olen luokitellut aineistostani erottelemat teemat kahteen laajempaan eetokseen: moderniin ja traditionaaliseen suhtautumistapaan HIV:n ja henkilökohtaisen elämän suhteen. Kaikki analysoimani teemat ovat haastattelemieni ihmisten merkityksenannoissa olennaisia molempien ulottuvuuksien, HIV:n ja oman elämän, kannalta. Moderniin suhtautumiseen sisältyviksi teemoiksi olen luokitellut koulutuksen myönteisen arvottamisen, sukupuolten välisen tasa-arvoajattelun sekä kielteisen suhtautumisen vanhoihin heimotraditioihin. Traditionaaliseen suhtautumiseen sisältyviksi teemoiksi analyysissäni muodostuvat absoluuttisen sukupuolimoraalin korostaminen, patriarkaalisen kulttuurin myönteinen arvottaminen sekä kristinuskon merkityksellisyys. Seitsemäs teema on köyhyys, joka ei palaudu moderniin tai traditionaaliseen eetokseen. Köyhyys koetaan kuitenkin vakavimmaksi ongelmaksi niin henkilökohtaisen elämän kuin HIV-epidemian suhteen. Modernisaatioteoriat ovat kohdanneet paljon kritiikkiä 1970-luvulta lähtien. Erityisesti kritiikki on kohdistunut niiden evolutionistiseen malliin olettaa ihmiskunnan muuttuvan tiettyyn suuntaan. Tutkimukseni osoittaa, että analysoimani moderneiksi tai traditionaalisiksi lukittelemat teemat eivät ilmene läpeensä moderneina tai traditionaalisina ihmisten kokemuksissa HIV:sta. Moderneja suhtautumistapoja tuetaan traditionaalisilla premisseillä ja vastaavasti traditionaalisilta vaikuttavat suhtautumistavat sisältävät modernisaatioteorioissa moderneiksi luokiteltuja elementtejä. Toisaalta modernisaatioteorioissa esitetyt käsitykset moderniin ja traditionaaliseen sisältyvistä elementeistä olivat löydettävissä aineistostani. Vaikka modernisaatioteorioihin kohdistunut kritiikki on aiheellista, ne saattavat olla käyttökelpoisia analyyttisinä työvälineinä.
Published: 2009

Catalog

Books, media, physical & digital resources

See catalog results

Searchworks

Select search scope, currently: Articles Catalog books, media & more in Jio Institute collections Articles journal articles & other e-resources

Search

Search Constraints

Refine your results

Search Limiters

Topic

Publication Year Range

Language

Publication Type

Journal

Database

Publisher

614 results on '"University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Sociology"'

Search Results

Catalog

Select search scope, currently: Articles

Catalog

books, media & more in Jio Institute collections

Articles

journal articles & other e-resources