Pathways to health : Determinants of health, health behaviour and health inequalities in early adulthood

There is increasing evidence that the origins of poor adult health and health inequalities can be traced back to circumstances preceding current socioeconomic position and living conditions. The life-course approach to examining the determinants of health has emphasised that exposure to adverse social and economic circumstances in earlier life or concurrent adverse circumstances due to unfavourable living conditions in earlier life may lead to poor health, health-damaging behaviour, disease or even premature death in adulthood. There is, however, still a lack of knowledge about the contribution of social and economic circumstances in childhood and youth to adult health and health inequalities, and even less is known about how environmental and behavioural factors in adulthood mediate the effects of earlier adverse experiences. The main purpose of this study was to deepen our understanding of the development of poor health, health-damaging behaviours and health inequalities during the life-course. Its aim was to find out which factors in earlier and current circumstances determine health, the most detrimental indicators of health behaviour (smoking, heavy drinking and obesity as a proxy for the balance between nutrition and exercise), and educational health differences in young adults in Finland. Following the ideas of the social pathway theory, it was assumed that childhood environment affects adult health and its proximal determinants via different pathways, including educational, work and family careers. Early adulthood was studied as a significant phase of life when many behavioural patterns and living conditions relevant to health are established. In addition, socioeconomic health inequalities seem to emerge rapidly when moving into adulthood; they are very small or non-existent in childhood and adolescence, but very marked by early middle age. The data of this study were collected in 2000 2001 as part of the Health 2000 Survey (N = 9,922), a cross-sectional and
Aikaisemmat tutkimukset viittaavat yhä vahvemmin siihen, että aikuisiän terveys ja terveyskäyttäytyminen juontavat juurensa nykyistä sosiaalista asemaa ja elinoloja edeltävistä elämänvaiheista. Elämänkulkunäkökulma terveyden määrittäjien tutkimuksessa korostaa mm. sitä, että huonoille sosiaalisille ja taloudellisille elinoloille altistuminen lapsuudessa, tai niistä seuranneet epäsuotuisat elinolot aikuisuudessa, voivat johtaa huonoon terveyteen, terveyttä vaarantavaan käyttäytymiseen, sairauteen tai jopa ennenaikaiseen kuolemaan aikuisuudessa. Vielä ei tiedetä kuitenkaan riittävästi siitä, miten lapsuuden ja nuoruuden elinolot vaikuttavat aikuisuuden terveyteen ja terveyseroihin. Vielä vähemmän tiedetään siitä, miten myöhempien elämänvaiheiden elinolot ja terveyskäyttäytymiseen liittyvät piirteet välittävät aikaisempien elinolojen vaikutuksia. Tämän väitöskirjan tarkoituksena on ollut syventää ymmärrystä terveyden, terveyskäyttäytymisen ja terveyserojen kehittymisestä elämänkulussa. Tavoitteena on ollut selvittää, miten aikaisemmat ja nykyiset elinolot määrittävät terveyttä, keskeisimpiä haitallisen terveyskäyttäytymisen muotoja sekä koulutusryhmien välisiä terveyseroja suomalaisilla nuorilla aikuisilla. Sosiaalisten polkujen teoriaa mukaillen oletettiin, että lapsuuden elinympäristö määrittää nuorten aikuisten terveyttä ja sen todennäköisiä määrittäjiä erilaisia väyliä pitkin, mm. koulutus-, työ- ja perheellistymisen polkujen kautta. Nuori aikuisuus on merkittävänä elämänvaiheena tutkimuksen kohteena, sillä silloin monet myöhemmän terveyden kannalta olennaiset terveyskäyttäytymisen muodot ja elinolot vakiintuvat. Lisäksi sosioekonomisten terveyserojen on todettu ilmaantuvan nopeasti aikuisuuden kynnyksellä ja olevan suuria jo varhaisessa keski-iässä. Tutkimuksen aineisto on kerätty vuosina 2000−2001 osana Terveys 2000 tutkimusta (N = 9 922), joka oli koko maata edustava terveyshaastatteluihin ja terveystarkastuksiin perustuva tutkimus. Tässä väitöskirjassa käytetti