Romaninaisen tie palkkatyöhön : kamppailu täysivaltaisen kansalaisen paikasta

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimus käsittelee Suomen romaninaisten kokemuksia palkkatyöhön hakeutumisesta ja työelämästä. Työelämäintegraation tarkastelu tuo esille romanien ja pääväestön väliset vuorovaikutussuhteet, jotka ovat jääneet romanitutkimuksissa usein taka-alalle. Tutkimuksen aihe on kiinnostava, koska romaninaisten osallistuminen palkkatyöhön on verrattain uusi ja vielä marginaalinen ilmiö. Suuri osa romaneista on palkkatyön ulkopuolella ja romaneihin liitetään helposti käsitys työn vieroksunnasta. Tutkimuksen tarkoituksena on paikantaa niitä kynnyksiä ja mahdollisuuksia, joita romanitausta työelämään hakeutuvalle romaninaiselle asettaa. Romanikulttuurin, historian ja romaninaisen roolin ymmärrystä tukevat Anna Maria Viljasen (1979,2003), Panu Pulman (2006) ja Airi Markkasen (2003) romanitutkimukset. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluin. Aineiston muodostavat kymmenen romaninaisen kertomukset työelämään hakeutumisesta ja työelämästä. Se on analysoitu teoriasidonnaisen sisällönanalyysin avulla. Huomio kiinnitetään paitsi kertomusten sisältöön, myös tapaan, jolla ne tuotetaan vuorovaikutuksessa pääväestöä edustavan haastattelijan kanssa. Tutkimuksessa työelämään hakeutuminen tulkitaan kansalaisuusteorioiden näkökulmasta prosessiksi, jossa ihminen vaihe vaiheelta lunastaa paikkansa yhteiskunnan hyväksyttynä, työtä tekevänä jäsenenä. Näkökulmia ammennetaan muun muassa Ruth Listerin (1997) feministisestä kansalaisuusteoriasta sekä Päivi Harisen ja Leena Suurpään (2003) jäsenyyskamppailujen käsitteestä, joka soveltuu hyvin kuvaamaan romaninaisten tietä työelämään. Tutkimuksessa tulee esille, että romaninainen joutuu kamppailemaan yhteiskunnan täysivaltaisesta jäsenyydestä sekä puheen tasolla että konkreettisissa tilanteissa. Haastattelupuheessa pyritään kumoamaan käsitys työn vieroksunnasta ja tuodaan romanit esille työteliäänä ryhmänä. Romaninaisen täysivaltaisesta jäsenyydestä kamppaillaan korostamalla romaninaisten vahvuutta ja merkitystä yhteisössään. Pääväestön asenteet ja romanikulttuurin naiselle asettamat vaatimukset mukaanlukien romanipuku usein vaikeuttavat romaninaisen pääsyä työelämään. Mikäli työpaikka aukeaa, romaninainen onnistuu kuitenkin usein lunastamaan paikkansa työyhteisön hyväksyttynä jäsenenä. Työpaikoilla koetaan hyväksyntää ja luottamusta, mutta myös erilaisuutta ja syrjintää. Syrjinnältä ei välttämättä olla turvassa silloinkaan, kun työyhteisön muodostavat muut romanit. Romanityöhön hakeutuva romaninainen saattaa joutua hyökkäysten kohteeksi, kun neuvotellaan siitä, kuka on tarpeeksi romani edustamaan romanikulttuuria ulkopuolisille.