Mambo yote ya fedha? - Riippuuko kaikki rahasta? : talouden yksilöllisyys ja yhteisöllisyys Uluguru-vuorilla Tansaniassa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tässä opinnäytetyössä tarkastelen yhteisöllisyyttä ja yksilöllisyyttä taloudellisessa toiminnassa Uluguru-vuorilla Tansaniassa. Lähestyn aihetta tutkimalla historiallisia kohtaamisia. Näihin ovat osallistuneet niin esikoloniaalisena aikana rannikolta sisämaahan kulkeneet arabikauppiaat, eurooppalaiset lähetystyöntekijät ja siirtomaavirkailijat kuin 1960-luvulta lähtien uuden itsenäisen valtion toimijat ja nykyiset globaalit kehitys- ja rahoituslaitoksetkin. Ne ovat olleet myös arvojärjestelmien kohtaamisia: kauppaan, maankäyttöön, ruoan tuotantoon ja suhteeseen rahaan ovat vaikuttaneet eri ryhmien yksilölliset ja yhteisölliset arvot sekä oletukset niistä usein yllättävillä ja ennalta arvaamattomillakin tavoilla. Suuren osan historiaa Ulugurujen tärkein resurssi on ollut maa. Nykyisin sen on osittain korvannut raha, paitsi konkreettisena resurssina, myös sosiaalisen nousun väylänä. Valtasuhteet, myös sukupuolten väliset suhteet, ovat usein sidoksissa resurssien nykyisin yhä useammin rahan hallintaan. Maankäytön historiallisten muutosten tarkastelun jälkeen pohdin, missä määrin Ulugurut ovat siirtyneet rahatalouteen tai voidaanko talouden sanoa yksilöllistyneen ja miten tämä on vaikuttanut valtasuhteisiin vuorilla. Pohdin myös, mitä arvoja rahaan, maahan ja ruokaan liitetään ja poikkeavatko nämä resursseina toisistaan. Arvojärjestelmillä, joiden kohtaamisia konkreettisten tapausten kautta tarkastelen luvussa neljä, tarkoitan niin sosiaalisten, taloudellisten kuin kielellistenkin arvojen kokonaisuutta. Tässä seuraan David Graeberin (2001) tulkintaa arvon käsitteestä. Eri arvojen yhtäaikaista olemassaoloa ja ristiriitaisuutta näiden välillä jäsennän Chris Gregoryn samanaikaisuuden (coevality) käsitteen kautta. Talouden antropologisessa tutkimuksessa ovat painottuneet viime vuosikymmeninä kulttuuriset tulkinnat, mutta teoreettisessa tarkastelussani perustelen, miksi myös materiaalisten resurssien jakautuminen on tutkimuskohteena tärkeä, ja yksinkertaistava rahan demonisointi hyödytöntä. Rahan teoreetikoista tärkeimpänä pidän Georg Simmeliä (1989 [1900]), jonka monipuolisen rahan analyysin yhteensopivuutta talousantropologisen teorian kanssa pohdin luvussa kaksi. Erityisesti tarkastelen Marcel Maussin totaalisen vaihdon jota voidaan pitää synonyyminä simmeliläliselle vuorovaikutukselle käsitteen eri tulkintoja ja mahdollista yhteenluentaa tuoreempien antropologisten analyysien kanssa. Graeberin ja Gregoryn tulkintojen lisäksi nostan esille Keith Hartin (mm. 2000) tutkimuksen, jossa niin ikään materiaalinen ja ideologinen puoli sekä valtion ja markkinoiden rooli taloudessa yhdistetään osaksi samaa tulkintaa. Aineistonani käytän ensisijaisesti Uluguru-vuorten ja Tansanian historiasta kirjoitettuja tutkimuksia. Käytän myös yleisiä havaintoja, joita tein oleskellessani Tansaniassa yhteensä kymmenen kuukauden ajan vuosina 2000-2001 ja 2004-2005. Erityisempänä aineistona käytän vuorten historiallista muutosta käsitteleviä haastatteluja, jotka tein eräässä Uluguru-vuorten itäisten rinteitten kylässä.