Koulutuksen yhteys lapsettomuuteen : lapsettomuuden koulutusryhmittäisten erojen tarkastelu suomalaisilla naisilla ja miehillä

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimus tarkastelee koulutuksen yhteyttä elinikäiseen lapsettomuuteen Suomessa. Aihetta on tarkasteltu sosiologisessa viitekehyksessä suhteellisen vähän etenkään miesten osalta. Tutkimus keskittyykin lapsettomuuden koulutusryhmittäisten erojen kuvailun lisäksi etsimään sellaisia sosiaalisia tekijöitä, jotka vaikuttavat erojen muodostumiseen. Teoriassa koulutuksen yhteys lapsettomuuteen voi muodostua eri tavoin. Jo lapsuuden elinoloilla voi olla vaikutusta erojen syntymiselle. Toisaalta kouluttautuminen pitkään (korkeasti) voi viivästyttää perheellistymistä niin, että etenkään naiset eivät välttämättä lopulta ehdi hankkia lapsia ennen hedelmällisen ikävaiheensa päättymistä. Koulutuksella voidaan myös ajatella olevan vaikutusta lastenhankintaan lastensaannista aiheutuvien kustannusten takia. Tällöin kouluttautuminen toisaalta paremman taloudellisen aseman myötä voi parantaa mahdollisuuksia perheen perustamiseen, mutta toisaalta keskimäärin suuremmista tuloista ja paremmista uranäkymistä seuraavien suurempien vaihtoehtoiskustannusten takia lastenhankinta voi näyttäytyä myös vähemmän houkuttelevana vaihtoehtona. Lisäksi koulutuksella voidaan ymmärtää olevan vaikutusta ihmisen elämäntyyliin yleensä, ja tätä kautta halukkuuteen tai mahdollisuuksiin perheellistyä. Tutkimuksen aineistona oli koko maata edustavan Terveys 2000 tutkimuksen osa-aineisto, joka oli rajattu 40-59-vuotiaisiin naisiin (N=1605) ja miehiin (N=1518). Analyysi pohjautui haastattelun ja kyselylomakkeiden avulla kerättyihin tietoihin. Menetelminä käytettiin ristiintaulukointia ja logistista regressioanalyysiä. Monimuuttujamenetelmän avulla elaboroitiin lapsettomuuden ja koulutuksen välistä yhteyttä. Koulutusryhmittäisiä eroja potentiaalisesti modifioiviin sosiaalisiin tekijöihin luettiin lapsuuden elinoloihin ja aikuisiän elämäntyyliin liittyviä tekijöitä (uskonnollisuus ja elintavat) sekä liittohistoria. Analyysissä kontrolloitiin tahatonta lapsettomuutta selitettäessä eroja. Koulutuksen yhteys lapsettomuuteen oli erilainen naisilla ja miehillä. Naisilla yliopistokoulutettujen todennäköisyys jäädä lapsettomaksi oli jonkin verran suurempi kuin matalammin koulutettujen. Miehillä päinvastoin korkeampi koulutus oli yhteydessä pienempään todennäköisyyteen jäädä lapsettomaksi, ja koulutuksen mukaiset erot olivat keskimäärin selvempiä kuin naisilla. Tahattoman lapsettomuuden kontrolloiminen ei juurikaan vaikuttanut koulutuksen mukaisten erojen voimakkuuteen lapsettomuudessa. Huomioiduilla lapsuuden elinoja kuvaavilla tekijöillä oli vähäistä vaikutusta eroille. Liittohistorialla puolestaan oli keskeinen rooli lapsettomuudelle liittohistorian huomioiminen selvästi selitti koulutuksen mukaisia eroja etenkin naisilla. Elämäntyyliin liittyvillä tekijöillä havaittiin jonkin verran vaikutusta koulutusryhmittäisten erojen syntymiselle, etenkin miehillä. Suurin yksittäinen vaikutus elämäntyylitekijöistä oli alkoholin riskikäytöllä miehillä. Pitkässä liitossa eläneillä naisilla havaittiin erilainen yhteys koulutuksen ja lapsettomuuden välillä kuin naisilla keskimäärin lapsettomuus oli yleisempää matalammin koulutetuilla. Oman äidin koulutus hieman selitti tätä yhteyttä. Tutkimustulokset monilta osin vahvistavat aikaisempaa näkemystä koulutuksen yhteydestä lapsettomuuteen. Tutkimus myös tarkentaa aikaisempaa kuvaa etenkin yhteyden selityksistä mm. huomioimalla elintapoja kuvaavia elämäntyylitekijöitä. Sosiaalisilla tekijöillä näyttää olevan keskeinen rooli koulutusryhmittäisten erojen muodostumisessa, mutta niitä täytyy ymmärtää biologian asettamien ehtojen valossa (hedelmällisyyden lasku iän myötä nopeammin naisilla kuin miehillä).