Social Networks and Everyday Practices in Russia

My doctoral dissertation in sociology and Russian studies, Social Networks and Everyday Practices in Russia, employs a "micro" or "grassroots" perspective on the transition. The study is a collection of articles detailing social networks in five different contexts. The first article examines Russian birthdays from a network perspective. The second takes a look at health care to see whether networks have become obsolete in a sector that is still overwhelmingly public, but increasingly being monetarised. The third article investigates neighbourhood relations. The fourth details relationships at work, particularly from the vantage point of internal migration. The fifth explores housing and the role of networks and money both in the Soviet and post-Soviet era. The study is based on qualitative social network and interview data gathered among three groups, teachers, doctors and factory workers, in St. Petersburg during 1993-2000. Methodologically it builds on a qualitative social network approach. The study adds a critical element to the discussion on networks in post-socialism. A considerable consensus exists that social networks were vital in state socialist societies and were used to bypass various difficulties caused by endemic shortages and bureaucratic rigidities, but a more debated issue has been their role in post-socialism. Some scholars have argued that the importance of networks has been dramatically reduced in the new market economy, whereas others have stressed their continuing importance. If a common denominator in both has been a focus on networks in relation to the past, a more overlooked aspect has been the question of inequality. To what extent is access to networks unequally distributed? What are the limits and consequences of networks, for those who have access, those outside networks or society at large? My study provides some evidence about inequalities. It shows that some groups are privileged over others, for instance, middle-class people in infor
Tutkin sosiologian ja Venäjän-tutkimuksen alan väitöskirjassani Social Networks and Everyday Practices in Russia (Sosiaaliset verkostot ja venäläinen arkielämä) sosiaalisten verkostojen merkitystä Venäjän 1990- ja 2000-luvun yhteiskunnallisessa murroksessa. Tutkimus on artikkeliväitöskirja, jossa murrosta lähestytään viidestä eri näkökulmasta. Ensimmäisessä artikkelissa katson verkostoja venäläisen syntymäpäiväjuhlan näkökulmasta. Toisessa aiheena on epävirallinen medikaalinen (terveyspalvelujen ja -hyödykkeiden) vaihto. Kolmas artikkeli käsittelee naapuruutta; neljännen aiheena on työpaikan sosiaaliset suhteet erityisesti migraation näkökulmasta; viidennessä käsitellään asumista. Aineisto koostuu kolmen ammatillisen ryhmän - opettajien, lääkäreiden ja tehdastyöläisten - keskuudessa kerätystä verkosto- ja haastatteluaineistosta. Aineisto on kerätty Pietarissa vuosina 1993-2000. Tutkimus liittyy sosiaalisista verkostoista käytyyn keskusteluun tuoden siihen kriittisen näkökulman. Tutkijoiden keskuudessa vallitsee yksimielisyys siitä, että sosialismin aikana verkostot olivat hyvin tärkeitä: kroonisesta tavarapulasta ja muista syistä johtuen ihmiset hyödynsivät verkostojaan - sukulaisiaan, ystäviään, naapureitaan, työtovereitaan jne. - erilaisin tavoin, esim. työpaikan, asunnon, auton tai ulkomaalaisten kulutustavaroiden hankkimiseksi. Sosialismin romahduksen jälkeen verkostojen merkityksestä on esitetty erilaisia käsityksiä: joidenkin tutkijoiden mukaan verkostojen merkitys jälkisosialismissa on ratkaisevasti vähentynyt, toiset taas korostavat verkostojen tärkeyttä ja käyttökelpoisuutta myös uudessa jälkisosialistisessa tilanteessa. Omassa tutkimuksessa totean, että verkostot ovat yhä monella tapaa tärkeitä. Toisaalta on tärkeä huomata - ja tämä jää monessa tutkimuksessa usein vähälle huomiolle - että verkostot ovat epätasaisesti jakautunut resurssi, ne uusintavat eriarvoisuutta ja niillä on myös muita epäsuotuisia vaikutuksia. Olenkin tutkimuksessani eritellyt verkost