Search

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kuurosokeiden henkilöiden itsemääräämisoikeuden toteutumista, osallisuutta,vaikuttavuutta yhteiskunnassa ja oman elämän hallintaa. Itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden toteutumista tarkasteltiin itsemääräämisoikeutta lähellä olevien käsitteiden avulla: autenttisuus, kompetenssi ja itsemäärääminen. Tutkielman esihaastattelussa 10 kuurosokeaa vastasi sähköpostina tehtyyn sosiaali- ja terveydenhuollon vammaispalvelujen toteutumista koskevaan teemakyselyyn. Varsinaiseen tutkimusaineistoon haastateltiin 10 kuurosokeaa. Heistä 5 oli suomenkielistä ja 5 viittomakielistä. Heillä kaikilla oli kuurosokeuteen liittyviä kommunikaation, vuorovaikutuksen, tiedonsaannin, liikkumisen ja ympäristöön orientoitumisen vaikeuksia. Tutkimus koski aikuisiässä kuurosokeutuneita. Kuurosokeiden henkilöiden itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden toteutuminen on rajoitettua. Ihmisoikeus- ja vammaispalvelulainsäädäntö antaisivat mahdollisuuksia parempaan kuurosokeiden oikeuksien toteutumiseen. Käytännössä kunnissa toteutetaan vammaispalvelulaissa olevia tulkkipalvelun ja kuljetuspalvelun minimirajoja. Haastateltavat kokivat tulkkipalvelun ja kuljetuspalvelun rajoitukset kaikkein suurimpana uhkana itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden toteutumisessa. Haastateltavien mielestä tulkki- ja kuljetuspalvelujen minimirajat tulisi poistaa, henkilökohtaiseen avustajaan tulisi olla subjektiivinen oikeus, ja apuvälineiden saanti olisi turvattava. Yhteiskunnan tulisi edistää kuurosokeiden tiedonsaantia. Yhteiskunnan tulisi tukea ja antaa mahdollisuus kuurosokealle elää täysipainoista elämää näön ja kuulon puutteista huolimatta. Kuurosokeana elämisen problematiikasta aiheutuu kaikille samanlaisia tilanteita paljon. Kuurosokeus vaikeuttaa arjessa selviytymistä. Arkinen selviytyminen erityistarpeiden takia riippuu tuesta ja palveluista. Palvelujen ja tukitoimien tarve on koko elämän ajan. Kuurosokean autenttisuus on vaarassa murentua. Kompetenssin toteutumisessa kommunikaatio ja sen kautta saatu tieto auttaa toimimaan tarkoituksenmukaisesti ja edistää mahdollisuuksia tilanteiden hallintaan. Kompetenssin toteutumisessa oikeanlaisen tiedon merkitys on suuri. Itsemääräämistä lisäävät riittävät vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet. Osallistumisen oikeudessa kuurosokeiden kohdalla voi puhua osallistumisen vaikeudesta. Kuurosokeat joutuvat tekemään koko ajan valintoja mihin käyttävät tulkkipalvelu- ja kuljetuspalvelutuntinsa. Kuurosokeilla ovat rajalliset mahdollisuudet täyttää aikaansa erilaisilla aktiviteeteillä. Kuurosokea ei haluaisi syrjäytyä, vaan haluaisi osallistua ja tuoda voimavaransa yhteiskunnan käyttöön. Yhteiskunta ei lupauksistaan huolimatta anna mahdollisuuksia ja välineitä riittävästi. Ihmisoikeuslainsäädäntö ja vammaispalvelulaki antoi hyvän lähtökohdan tarkastella kuurosokean itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden toteutumiselle. Myös itsemääräämisoikeuteen liittyvää kirjallisuutta on käytetty.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Naisiin kohdistuva parisuhdeväkivalta on vakava yhteiskunnallinen ongelma Venäjällä. 1990-luvulta lähtien maan suuriin kaupunkeihin on perustettu naisten kriisikeskuksia, jotka auttavat väkivallan uhreja ja tekevät ehkäisevää työtä. Tutkimuksessa tarkastellaan Venäjän federaatioon kuuluvan Udmurtian tasavallan pääkaupungissa Iževskissä toimivaa kriisikeskusta sen työntekijöiden ja organisaation näkökulmasta. Tutkimuksen tehtävänä on analysoida, miten keskuksessa selitetään parisuhdeväkivaltaa ilmiönä ja sitä, että naiset pysyvät väkivaltaisissa parisuhteissaan, sekä minkälaisesta näkökulmasta parisuhdeväkivaltaa keskuksessa tarkastellaan. Pohdin tutkimusraportissa myös omaa paikkaani tutkijana ja sen muutosta yhteisössä, joka lähtökohtaisesti on minulle hyvin vieras. Tutkimukseni on hyvin kontekstuaalinen, ja tutkimusprosessin aikana olen pyrkinyt saavuttamaan ymmärrystä tutkimukseni kohteesta havainnoimalla sitä sisältäpäin. Tutkimusote on etnografinen. Aineistona käytetään kenttäpäiväkirjoja, työntekijöiden haastatteluja ja muuta keskuksessa kerättyä materiaalia. Tutkimus liittyy sosiaalisen konstruktionismin perinteeseen, ja sen näkökulma on sukupuolisensitiivinen. Teoreettinen viitekehys rakentuu ennen muuta suomalaisista parisuhde- ja perheväkivaltaa käsittelevistä tutkimuksista. Taustoitan tutkimusta naisten asemaa Venäjällä käsittelevällä kirjallisuudella. Läpi tutkimuksen mukana kulkee vertailu suomalaisen ja venäläisen yhteiskunnan välillä. Selittäessään parisuhdeväkivaltaa työntekijät käyttivät niin yksilö- ja perhekeskeisiä kuin yhteiskunnan rakenteisiinkin kiinnittyviä selityksiä. Rakenne- ja yksilötason selitykset myös kietoutuivat yhteen. Selityksissä nousivat voimakkaasti esiin lapsuuden traumaattiset kokemukset ja mallioppiminen. Kotona tapahtuva väkivalta liitettiin myös venäläisen nyky-yhteiskunnan ongelmiin, joiden nähtiin heijastuvan lähisuhteisiin. Lisäksi naisiin parisuhteessa kohdistuvaa väkivaltaa selitettiin sen kulttuurisella hyväksyttyydellä. Väkivalta nähtiin miesten keinona saavuttaa ja ylläpitää valta-asemaa perheessä. Erityisesti Keskuksen virallisissa asiakirjoissa väkivaltaa selitettiin myös perheen vuorovaikutuksen häiriöksi. Keskuksen työntekijöiden mukaan naisia pidättelevät väkivaltaisissa parisuhteissa monenlaiset syyt. Aineistossa korostuivat taloudelliseen toimeentuloon ja asumisen järjestämiseen liittyvät esteet väkivaltaisen parisuhteen päättämiselle. Muita lähtöä vaikeuttavia tekijöitä olivat epävarmuus selviämisestä, häpeä, pelko ja psykologinen riippuvuus, ulkopuolisten suhtautuminen, perheen koossa pitämisen tärkeys sekä lainsäädännön puutteet ja viranomaisten asenteet. Keskeiseksi kysymykseksi näkökulmien vaihtelussa osoittautui se, lähestytäänkö kohdeongelmaa perhekeskeisesti vai feministisesti. Lähestymistavat vaihtelivat tilanne- ja työntekijäkohtaisesti. Erityisen kiinnostavia olivat erot työntekijöiden näkemysten ja keskuksen virallisten asiakirjojen välillä. Ongelman määrittely oli diffuusia ja välillä epäjohdonmukaistakin. Olen kutsunut näkökulmien vaihtelua ja niihin liittyvää jatkuvaa neuvottelua tasapainoiluksi perhekeskeisyyden ja feminismin välillä. Näkökulmien muuttumisessa oli nähtävissä myös systemaattisempi keskuksen seitsemän toimintavuoden aikana tapahtunut kehitys feministisestä perhekeskeiseen suuntaan. Tulkitsen käänteen perhekeskeisyyteen liittyvän feminismiä koskeviin ennakkoluuloihin venäläisessä yhteiskunnassa sekä Iževskin kaupungin vaikutukseen toiminnan rahoittajana.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Enligt tidigare forskning utgör återhämtning från missbruksproblem en process som inkluderar livshändelser, inre kognitiva processer, sociala nätverk och existentiella frågor. Syftet med den här avhandlingen är att utreda det sociala nätverkets roll under förändringsprocessen från alkoholmissbruk till nykterhet. Pro gradu arbetet fokuserar på vem som är givare av socialt stöd samt vilken typ av stöd som är centralt under olika skeden i förändringsprocessen. Det sociala nätverkets roll i återhämtningsprocessen undersöks utifrån tidigare forskning kring återhämtning från alkoholmissbruk och elva informanters livsberättelser. Tematiska intervjufrågor om sociala nätverk ställdes till samma informanter. För undersökningen har bl.a. Blomqvist 1998, 1999; Granfield & Cloud 2001a, 2001b och Koski-Jännes 1998 utgjort centrala källor kring återhämtning från missbruksproblem. Narrativ har belysts främst av Lieblich et al. 1998 och Johansson 2005. I avhandlingen utgörs sociala nätverk av informella, kontextbundna och formella relationer som finns kring en individ eller en problemsituation. Socialt stöd innebär i huvudsak interaktioner som blir till hjälp för mottagaren men kan också innebära negativ påverkan. Positivt socialt stöd har kategoriserats som emotionellt, instrumentellt, informativt och existentiellt. Analysen behandlar vem som ger vilken typ av socialt stöd under olika livsskeden (aktivt missbruk, vändpunkt och vidmakthållande) i informanternas livsberättelser. Undersökningen visar att sociala nätverks roll är att vara tillgängliga som givare av socialt stöd. Sociala nätverk och socialt stöd kan underlätta förändringsprocessen, om individen kan tillvarata tillgängliga resurser. Huruvida individen kan tillgodogöra sig dessa beror på individens tolkning av situationen och i vilket skede av förändringsprocessen han eller hon är. Sociala nätverk kan sägas ha betydelse både som motivations- och vidmakthållandefaktor.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimuksessa on tarkasteltu, mikä vaikutus henkilöstörakennemuutoksella on aluesosiaalityöntekijöiden työssä jaksamiseen. Lisäksi on tutkittu, mikä on sosiaalityöntekijöiden subjektiivinen kokemus työssä jaksamisesta. Teoreettisena viitekehyksenä on käytetty Otalan & Ahosen (2003) muokkaamaa Maslow'n tarvehierarkiamallia. Henkilöstörakennemuutosta ja työssä jaksamista on tarkasteltu myös Hatch'n (1997) organisaatiokaaviota mukaillen. Lisäksi niitä on tarkasteltu osittain stressiteorian kautta. Tutkimuksessa on sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen puoli. Tutkimusmenetelmänä on käytetty kyselylomaketta, jossa on sekä avokysymyksiä että strukturoituja kysymyksiä. Omakohtaisia tuntemuksia ei kyetä mittamaan riittävästi pelkästään kvantitatiivisin menetelmin. Kyselylomake lähetettiin 200 Helsingin kaupungin sosiaaliviraston aluesosiaalityöntekijälle sekä yhdennettyä sosiaalityötä tekeville. Vastauksia saatiin 86, joten vastausprosentiksi tuli 43%. Tutkimuksessa pyritään tarkastelemaan subjektiivista kokemusta työssä jaksamisessa ja henkilöstörakennemuutoksen merkitystä siihen ikäryhmittäin sekä muodollisesti pätevien ja epäpätevien välillä. Työssä jaksamisen keskeisiksi kuormitustekijöiksi nousivat työn kovat vaatimukset, kiire sekä suuret asiakas- ja työmäärät. Lisäksi työssä jaksamiseen vaikuttivat heikentävästi työn ulkoisten ja sisäisten vaatimusten ristiriitaisuus. Työyhteisön merkitys työssä jaksamisen kannalta oli suuri, koska työ koettiin henkisesti raskaaksi. Erityisesti oman ryhmän sosiaalityöntekijöiltä saatu tuki auttoi jaksamisessa. Tutkimuksesta ilmeni myös, että huono palkkaus on yksi syy miksi sosiaalityöntekijät kokivat, ettei heidän tekemäänsä työtä kovin paljon arvosteta. He itse kokivat tekevänsä arvokasta ja vaativaa työtä. Henkilöstörakennemuutoksen voitiin katsoa aiheuttaneen melko negatiivisia jännitteitä. Keskustelun sävy muutoksesta vaihteli asiallisesta hyvinkin tunnepitoiseen. Tämä osaltaan johtui siitä, että henkilöstörakennemuutoksesta annettu tieto muuttui jatkuvasti ja jo päätettyjä asioita peruttiin. Muutoksen tuoma epävarmuuden tunne aiheutti stressiä ja työntekijöille syntyi huoli siitä, että muutos kasvattaa entisestään heidän työtaakkaansa. Samanaikaisesti tapahtuva organisaatiouudistus aiheutti lisää kuormittavuutta, koska työntekijöiden tuli sopeutua kahteen isoon muutokseen yhtä aikaa. Muutoksen positiivisena puolena nähtiin, että osa sosionomi (AMK)-tutkinnon suorittaneista saa vakituisen työsuhteen ja mahdollisesti tulevaisuudessa tehtävänkuvat selkiytyvät.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tässä tutkimuksessani tarkastelen vanhusten sosiaalipalveluja vanhusten ja sosiaalityöntekijöiden kokemina. Tutkimuksessa on mukana seitsemän yli 75-vuotiasta vanhusta, neljä aikuissosiaalityöntekijää, yksi sosiaalitoimiston etuuskäsittelijä ja yksi kotihoidon työntekijä. Tarkastelunäkökulmina ovat yli 75-vuotiaat ikääntyneet, sosiaalipalveluja käyttävät vanhukset ja aikuissosiaalityöntekijät Espoon kaupungissa. Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa tietoa ikääntyneistä sosiaalipalvelujen asiakkaista ja heidän suhteestaan sosiaalipalveluihin ja erityisesti sosiaalityöhön. Tarkasteluni keskiössä ovat sekä vanhusten että työntekijöiden kokemukset, tietämys ja toiveet vanhuksista sosiaalipalvelujen asiakkaina. Tarkastelen myös sosiaalipalveluja käyttävien vanhusten arkea. Tutkimus on kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä on teemahaastattelu. Sekä vanhuksille että sosiaalityöntekijöille on omat teemahaastattelurungot. Etuuskäsittelijän ja kotihoidon työntekijän haastattelut ovat vapaamuotoista keskustelua. Tutkimuksen teemoina ovat kokemukset vanhusten sosiaalipalvelujen asiakkuudesta, vanhusten sosiaalipalvelujen tietämys, vanhusten arki ja toiveet vanhusten sosiaalityölle. Tutkimustulokset kertovat vanhusten kokemuksista palvelutaloasumisesta, kotihoidosta ja sosiaalityöstä. Palvelutalo koetaan turvan ja hoidon antajana. Varjopuolina ovat asunnon pienuus, henkilökunnan kiire ja asumisen kalleus. Kotihoidon palvelut koetaan ulkoapäin määräytyviksi. Palvelujen saamiseen vaadittavien viranomaislausuntojen koetaan väheksyvän vanhuksen omaa tietoa ja tuntemusta avun tarpeestaan. Palveluntarve pitää ikään kuin sinetöidä viranomaistaholta. Kokemukset sosiaalipalveluista kertovat vanhusten uuvuttavasta taistelusta byrokratiaa ja muutoksia vastaan. Vanhusasiakkaat ovat puhelinliikenteen uhreja. Työntekijät tunnistavat vanhusasiakkaiden vaikeudet hakea apua. Sosiaalitoimeen kohdistuvat muutokset rasittavat myös työntekijää. Vanhusten tietämystä sosiaalipalveluista on vaikea arvioida. Oma elämänhistoria ja erilaiset mielikuvat ohjaavat heidän sosiaalityön tuntemustaan. Vanhukset ovat ylpeitä omasta selviytymisestään vaikeissakin elämäntilanteissa. Sosiaalityöntekijä on useimmille vanhuksista jotakin, josta pitää pysytellä erossa. On kunnia-asia selviytyä ilman yhteiskunnan apua. Vanhusten tietämyksen mittareina tässä tutkimuksessa toimivat kuljetuspalvelutuki ja eläkkeensaajan hoitotuki. Ensin mainittu on hyvin tiedossa, jälkimmäisen tuntemuksen ollessa huonoa. Hoitotuen tuntemattomuus näkyy myös sosiaalityöntekijöiden työssä. Vanhusten arjessa näkyy yhtäältä tyytyväisyys ja sopeutuminen, ja toisaalta huoli ja pelko. Tyytyväisyyttä synnyttävät hyvät suhteet lähiomaisiin ja arjen sujuminen. Huolta ja pelkoa aiheuttavat sairaudet ja kunnon heikentyminen. Sosiaalityöntekijöiden puhe vanhusten arjesta on ongelmapuhetta vanhusten kaltoin kohtelusta, taloudellisista vaikeuksista, köyhyydestä ja riippuvuudesta omaisiin. Erityinen huoli heillä on maahanmuuttajavanhuksista. Vanhusten toiveet sosiaalityötä kohtaan ovat konkreettisia, arjen sujumista helpottavia asioita.Toive erityisestä vanhussosiaalityöntekijästä on työntekijöiden yhteinen.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. 1990-luvun lamakausi jätti Suomeen massatyöttömyyden, jonka seurauksena syntyi uusi syrjäytyneiden ja pitkäaikaistyöttömien ryhmä. Sosiaalityön tarve lisääntyi ja samalla työ muuttui vaikeammin hallittavaksi. Pitkäaikaistyöttömyyteen ja siitä seuraavaan elämän epävarmuuteen yhä yksilöllistyvämmässä yhteiskunnassa liittyvät ongelmat lisääntyivät. Syntyi tarve aikuisten asiakkaiden kanssa tehtävälle työlle, koska pitkittynyt työttömyys ja toimeentulotukiasiakkuus tuottivat tilanteita, joihin ei olemassa olevilla keinoilla pystytty vastaamaan. Aikuissosiaalityötä on viime vuosina ryhdytty kehittämään. Kehittämistyön tavoitteena on ollut tuottaa aikuissosiaalityöhön uusia menetelmiä ja toimintatapoja. Tutkimuksen idea lähti liikkeelle oman työkokemukseni myötä syntyneestä kiinnostuksesta tehdä suunnitelmallista ja asiakaslähtöistä aikuissosiaalityötä. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella mitä aikuissosiaalityön asiakkaat odottavat suunnitelmalliselta sosiaalityöltä ja mistä näkökulmasta aikuissosiaalityön suunnitelmia tehdään? Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa suunnitelmalliseen aikuissosiaalityöhön uutta tietoa, joka voisi toimia suunnitelmallisen aikuissosiaalityön kehittämisen pohjana. Tutkimuksen aineistona olivat yhden Etelä-Suomalaisen kaupungin sosiaalitoimen asiakastietojärjestelmästä tulostetut aikuissosiaalityön suunnitelmat ja aikuissosiaalityön asiakkailta eläytymismenetelmällä kerätyt vastaukset. Aineisto analysoitiin kahtena erillisenä aineistona käyttäen analyysimenetelmänä teemoittelua. Tematisoinnin pohjana oli aineiston määrällistäminen erilaisten aineistoa avaavien kysymysten avulla. Aikuissosiaalityön asiakkaat kohdistavat sosiaalityöntekijöihin erilaisia odotuksia. Odotukset kohdistuvat sekä sosiaalityöntekijöihin että sosiaalityöhön. Aikuissosiaalityön asiakkaat odottavat sosiaalityöltä ja sosiaalityöntekijöiltä tukea ja konkreettista apua päästäkseen sen elämänvaiheen yli, johon sosiaalityö liittyy. Aikuissosiaalityön suunnitelmat luokiteltiin kolmeen erilaiseen suunnitelmatyyppiin, sen mukaan kenen näkökulmasta suunnitelma oli laadittu ja kenen tavoitteista siinä oli kyse. Löysin aineistosta suunnitelmia, joita kutsun asiakkaiden suunnitelmiksi, sosiaalityön suunnitelmiksi ja tyhjiksi suunnitelmiksi. Suunnitelmallinen sosiaalityö kulminoituu asiakkaan kanssa tehtyyn avoimeen yhteistyöhön, jonka avulla yhdessä rakennetaan tulevaisuutta, joka suuntautuu aikaan sosiaalityön jälkeen. Aikuissosiaalityön suunnitelmallisuutta tulisi kehittää yhteisen keskustelun pohjalta ja etsiä yhtenäiseen ajatteluun perustuvaa rakennetta. Keskustelemalla on mahdollista etsiä yhteistä linjaa työn tavoitteisiin ja työorientaatioihin, joilla suunnitelmallista sosiaalityötä toteutetaan.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkielmassa arvioidaan Barnavårdsföreningen i Finland rf. Länsi-Uudellamaalla järjestämää lasten vertaisryhmätoimintaa toimintaan osallistuneiden lasten ja heidän vanhempiensa näkökulmasta.Tutkielmassa selvitetään minkälaisia vaikutuksia vertaisryhmätoimintaan osallistumisella on perheiden ja lasten elämässä ollut ja millä tavalla vaikutukset ovat nähtävissä. Mahdollisimman kattavan arvioinnin aikaansaamiseksi on tutkimusmenetelmiksi valittu kahden eri menetelmän, haastattelujen ja havainnoinnin yhdistäminen. Tutkimusmenetelmät tukivat ja täydensivät selkeästi toisiaan. Lasten haastatteleminen on yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa suhteellisen uutta ja harvoin käytetty menetelmä. Lapsille suunnattu vertaisryhmätoiminta voidaan nähdä keinona yrittää ennaltaehkäistä lasten ja nuorten psyykkisiä ongelmia. Menetelminä lasten vertaisryhmätoiminnassa käytetään keskusteluja,luovaa toimintaa, leikkejä, draamaa tai toiminnallisia menetelmiä lasten iästä, kehitystasosta, valmiuksista ja tarpeista riippuen. Lasten vertaisryhmätoiminta on menetelmällisesti sosiaalityössä uutta ja liittyy tarpeeseen kehittää uusia työmuotoja sosiaalityöhön. Vanhemmat kokivat, että perheen tilanteesta kertominen lapselle oli vaikeaa ja sen takia se, että lapset vertaistukiryhmässä saivat ulkopuolisilta asiantuntijoilta tietoa perheen ongelmiin liittyvistä asioista, koettiin helpottavaksi. Vanhemmat tuntuivat uskovan, että lapsen iän karttuessa heille on helpompi kertoa oikealla tavalla, niin että lapsi pystyy kertomuksen ymmärtämään ja sisäistämään. Vertaisryhmätoimintaan osallistumisesta koettiin selkeästi olleen hyötyä lapsille. Vanhemmat kuvasivat vertaisryhmätoiminnan hyötyjä hyvin monella tavalla. Hyöty liittyi monen lapsen kohdalla siihen yksinäisyyden tai erilaisuuden tunteeseen, jota vanhemmat tiesivät lapsensa tunteneen. Myös vertaisryhmätoimintaan osallistuneet lapset olivat poikkeuksetta sitä mieltä, että ryhmätoimintaan osallistuminen oli ollut paitsi mukavaa ja hauskaa, myös tukea antavaa ja vahvistavaa. He kokivat helpottavana sen, että heidän kanssaan avoimesti keskusteltiin perheen ongelmista. He toivoivat, että ryhmätoiminta olisi ollut kestoltaan pitempiaikaista. Kiinnittämällä tarkempaa huomiota ryhmien kokoonpanoon ja tiivistämällä yhteistyötä vanhempien kanssa ryhmätoiminnan järjestäjä voi saada toiminnan entistä paremmin vastaamaan perheiden odotuksia. Tutkielmassa käytetyistä lähteistä tärkeimpiä ovat olleet Marianne Nylundin vertaisryhmätoimintaa koskevat teokset ja Annika Taiton ja Rita Jähin kokemukset päihde- ja mielenterveysongelmaisissa perheissä kasvaneiden lasten auttamisesta.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään lastensuojelun jälkihuollossa olevien, täysi-ikäisten nuorten kokemuksia jälkihuollosta ja heidän siihen kohdistuvista toiveistaan. Tarkastelun keskiössä ovat tekijät, jotka selittävät nuorten sosiaalista selviytymistä ja syrjäytymisriskiä jälkihuollon vaiheessa. Jälkihuolto on sijaishuollon päättymisen jälkeen tarjottava tukimuoto, joka sisältää erilaisia nuoren itsenäistymistä tukevia avohuollon tukitoimia kuten asunnon järjestämistä sekä taloudellista ja psykososiaalista tukea. Nuorten omien kokemusten selvittäminen on tärkeää, jotta jälkihuollon toimivuudesta saadaan asiakaslähtöistä tietoa, ja jotta jälkihuoltoa voidaan kehittää. Nuorten kokemusten tarkastelua taustoittaa lastensuojeluasiakkuuden prosessi huostaanotosta jälkihuollon päättymiseen. Tutkimusaineistoni muodostuu kuuden helsinkiläisen 19-20-vuotiaan lastensuojelun jälkihuollossa olevan nuoren teemahaastatteluista. Tutkimushaastattelut analysoin teemoittelua ja niin kutsuttua Framework-analyysiä hyväksi käyttäen. Tutkielmani viitekehyksenä ovat syrjäytymisen ja selviytymisen tutkimus sekä nuoruusikä elämänvaiheena. Nuorilla oli yksilöllisiä kokemuksia huostaanotosta. Sijaishuoltopaikkaan asettautumisessa osalla nuorista oli sopeutumisvaikeuksia, jotka usein kuitenkin ajan myötä helpottuivat. Hyvä omahoitajasuhde oli joidenkin nuorten sopeutumista edistävä tekijä. Osa nuorista koki ulkopuolisuuden tunnetta laitoksessa asuessaan. Sijaishuoltopaikoissa oli sekä hyviä että huonoja puolia. Huostaanoton päättyminen oli nuorille helpotus. Kaikki nuoret kokivat saaneensa riittävästi tietoa jälkihuollosta jo sijaishuollon aikana. Heidän toiveensa huomioitiin jälkihuoltoa suunniteltaessa. Jälkihuoltosuunnitelman käsite oli jäänyt nuorille hämäräksi. He olivat tyytyväisiä jälkihuollon työntekijöiltä saamaansa tukeen ja muihin palveluihin. Nuorilla oli vain vähän toiveita jälkihuollon kehittämisen suhteen. Nuorille tärkeimmät lastensuojelun jälkihuollon palvelut olivat tukiasunto ja taloudellinen tuki. Sosiaalityöntekijöiltä saatu tuki oli ennakko-oletuksistani poiketen heille vähemmän merkityksellistä. Sosiaalityöntekijän luona hoidettiin taloudellisia asioita ja hänen kanssaan keskusteltiin arjen asioista. Yksi nuori toivoi erityisesti keskustelutukea sosiaalityöntekijältä. Lastensuojelun tukiasuntotoimiston työntekijä oli lähempänä nuorten arkea ja seurasi nuorten elämän sujumista. Neljä nuorista oli saanut nuorisopsykiatrista hoitoa. Nuorten suhteet vanhempiinsa olivat yleensä parantuneet sijoituksen aikana. Kaverit olivat myös vahvasti läsnä nuorten elämässä. Jälkihuollon päättymisen jälkeen nuoret arvelivat pärjäävänsä pääosin läheisverkoston tuella. Rikkinäisistä perheoloista lähteneet ja monia eroja ja menetyksiä kokeneet nuoret olivat haastatteluhetkellä pärjääviä nuoria. Syrjäytymisriskistä huolimatta he olivat kyenneet liittymään sijaishuoltopaikkaansa, jälkihuoltoon ja muihin palveluihin, työhön, opiskeluun sekä läheisverkostoonsa. Läheisverkoston tuella oli vahva nuorten sosiaalista selviytymistä tukeva merkitys. Viranomaistuki kannatteli nuorten ulkoista elämänhallintaa. Tutkimustuloksia ei voida yleistää kaikkia jälkihuoltonuoria koskeviksi. Jatkotutkimuksen tulisikin kohdistua heikommin pärjäävään jälkihuoltonuorten enemmistöön, ja niihin jotka asuvat muualla kuin lastensuojelun tukiasunnossa.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tarkastelin työssäni sitä prosessia, joka käynnistyi, kun bimiehet ilmoittivat naispuolisille asuinkumppaneilleen tuntevansa kiintymystä miehiin ja harrastavansa seksiä miesten kanssa. Tutkimuksessani käytin materiaalina seitsemältä bimieheltä ja seitsemältä naispuoliselta asuinkumppanilta saamaani materiaalia. Biseksuaalisuus koettiin peitellyksi, näkymättömäksi, vaietuksi ja ahdistavaksi asiaksi. Bimiehet kokivat biseksuaalisuuden ahdistavaksi sen vuoksi, että useinkaan heitä lähellä olevat läheiset eivät olleet tietoisia miehen biseksuaalisuudesta. Kun bimiehet kertovat biseksuaalisuudestaan eli "tulivat ulos kaapista", se aiheutti läheisille hyvin voimakkaan kriisitilanteen. Halusin tutkimuksellani osoittaa, minkälaisia tuntemuksia bimiehet ja naispuoliset asuinkumppanit kävivät läpi sekä osoittaa myös sen, että elämä ei loppunut ilmoitukseen biseksuaalisuudesta, vaan tilanteesta voi selvitä. Tutkimukseni tarkoitus oli tuottaa tietoa biseksuaalisuudesta biseksuaaleille itselleen. Naisille, joiden kumppanit ovat biseksuaaleja. Viranomaisille ja ylipäätään kaikille biseksuaalisuudesta kiinnostuneille ihmisille. Keräsin aineistoni haastattelemalla tutkittaviani Internetin Messengeriä apuna käyttäen. Tein etukäteen kysymyksiä, joiden avulla henkilökohtaiset haastattelut etenivät. Jotkut halusivat kirjoittaa elämäntarinansa ja sain kirjoitetut elämäntarinat tutkittavilta sähköpostitse. Osan aineistosta keräsin Suomi24.fi keskustelupalstoille kirjoitetuista mielipidekirjoituksista. Tärkeinä tutkimustuloksina pidän bimiesten kokemuksia "kaapissa olosta". Tullessaan "ulos kaapista" eli kertoessaan biseksuaalisuudestaan läheisilleen, he läpikävivät erilaisia tunnetiloja, kuten: hämmennys, ahdistus, ilo, riemu ja vapauden tunteet. Bimiehet kävivät läpi kehityskriisiä, jonka aikana käsiteltiin omaa seksuaalisuutta, suhdetta perheeseen ja muihin miehiin. Pitkällisten pohdintojen ja kokemusten jälkeen bimies muodosti itselleen uuden toimivan identiteetin. Naispuoliset asuinkumppanit läpikävivät traumaattista kriisiä sen eri vaiheineen. Kriisin naispuolisille asuinkumppanille aiheutti miesten ilmoitus biseksuaalisuudesta. Miesten odottamaton ilmoitus biseksuaalisuudestaan aiheutti naispuolisille asuinkumppaneille vaikean ja pitkäkestoisen traumaattisen kriisin. Traumaattisessa kriisissä käytiin läpi shokki-, reaktio- ja uudelleen orientoitumisvaiheita. Traumaattisen kriisin läpikäyminen oli monelle tuskallinen, ahdistava ja voimia koetteleva vaihe, jolloin ammattiauttajan tai jonkun samoja asioita kokeneen tuki koettiin hyviksi kriisistä selviämiskeinoiksi. Bimies ja naispuolinen kumppani joutuivat työskentelemään parisuhteensa puolesta ja etsimään keinoja säilyttääkseen parisuhteensa. Yhdeksi tärkeäksi parisuhteen selviytymiskeinoksi nähtiin keskinäinen vahva kiintymys ja rakkaus, jotka kantoivat pahimmissa tilanteissa. Tässä vaiheessa parit kokivat, että biseksuaalisuutta tuntevasta asiantuntijasta olisi koettu saatavan hyötyä parisuhteen solmukohtien avaamiseen. Viimeisenä tuloksena tuon esille miesten välisen yhteyden. Yhteydentarve muihin miehiin nousee bimiesten sisältä ja se on osa bimiehen persoonallisuutta. Yhteys muihin miehiin koettiin tärkeäksi, koska vain samassa tilanteessa oleva voi ymmärtää biseksuaalisuutta ja sen mukanaan tuomia asioita. Tärkeimmät lähteeni olivat, Lehtonen, Nissinen & Socadan toimittama teos Hetero-olettamuksesta moninaisuuteen, Freudin seksuaaliteoria, Jenny Kangasvuon Koettu ja kirjoitettu biseksuaalisuus (julkaisematon lisensiaattityö) Ronkaisen Biseksuaalinen kokemus ja biseksuaalinen identiteetti, Harvey Sacksin jäsenkategoriasta kertovat teokset sekä Cullbergin kriisiä käsittelevä teos Tasapainon järkkyessä.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tässä pro gradu -tutkielmassa pyrin selvittämään millaisia sijoitettujen lasten aikaisemmat kokemukset ovat ja miten lapsi niistä itse kertoo. Lisäksi tutustuin, miten sijoituspienryhmäkotiin näkyy lapsen ihmissuhteissa ja tunteissa sekä miten sijoitus vaikuttaa lapsen hyvinvointiin. Tutkimusote on etnografinen, ja aineisto on kerätty osallistuvan havainnoinnin menetelmällä. Pienryhmäkoti, jossa havainnointi tehtiin talven ja kevään 2005, aikana oli kuusipaikkainen. Havainnoitujen lasten ikäjakauma oli kuudesta kuukaudesta 13 vuoteen. Kaikki havainnoidut lapset olivat sijoitettuna pienryhmäkotiin huostaanotettuina. Työlle teoreettisen kehyksen antavat Bronfennbrennerin ekologinen teoria sekä Baumannin postmodernismi. Näiden teorioiden avulla on pyritty avaamaan ja ymmärtämään lapsen arkea ja ympäristöä sekä sen vaikutusta lapseen. Tunteita on tarkastelu Bowlbyn kiinnittymissuhdeteorian ja sijoitettujen lasten arkea käsittelevien tutkimusten valossa. Sijoitettujen lasten sosiaalinen verkosto ennen ja jälkeen sijoituksen on myös tutkimuksessa keskeisessä asemassa. Sijoitus pienryhmäkotiin vaikuttaa lapseen moninaisesti. Sen myötä lapsen arki, ihmissuhteet ja ympäristö muuttuvat. Sijoitus herättää lapsessa ristiriitaisia tunteita, joita hänen on yksin vaikea käsitellä. Tutkimuksessa selvisi, että sijoituksen myötä pienryhmäkodin lapsille muodostuu tiivis ja intensiivinen suhde toisiin lapsiin, joiden kanssa voi jakaa ilot ja surut. Pienryhmäkodissa työskentelevät aikuiset ovat lapselle merkittäviä ihmisiä. Ohjaajan sukupuolella ja persoonallisuudella on vaikutus lapsen käytökseen. Lapset hakevat ohjaajilta huomiota eri tavalla ja odottavat heiltä eri asioita. Lapset kertovat toisilleen aikaisemmista kokemuksistaan, ohjaajille he eivät niistä taas spontaanisti halua kertoa. Lasten keskinäisessä vuorovaikutuksessa lapsen aikaisemmilla kokemuksilla on sosiaalinen merkitys, sillä niiden avulla lapsi hakee omaa paikkaansa ryhmässä. Havainnoitujen lasten oli vaikeaa käsitellä tunteita, jotka ovat usein hyvin ristiriitaisia. Tässä työssä käytetyn aineiston perustella voi todeta, että lapsen ääni, ajatukset ja kokemukset olisi tärkeää nostaa esille niin sijaishuollossa kuin yleensäkin tämän päivän yhteiskunnassa. Tällä hetkellä lapsen asema on enemmän sivummalla kuin katsojan rooli

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tässä tutkimuksessa on haastateltu seitsemää vapaaehtoistyöntekijää, jotka kaikki ovat olleet saman, kunnallisen organisaation järjestämän vapaaehtoistoiminnan vapaaehtoisia. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää vapaaehtoistyön merkitystä heidän elämänsä sisältönä. Tutkimuksen näkökulmana on vapaaehtoistyöntekijöiden näkemys toiminnastaan. Tutkimus on toteutettu teemahaastatteluna. Haastattelussa vapaaehtoisilta kysyttiin heidän elämäntilannettaan, sitä miksi he olivat hakeutuneet vapaaehtoistoimintaan, millaiseen toimintaan he osallistuvat, ja mitä toiminta heille merkitsee. Lisäksi kysyttiin toiminnan kehittämisideoita. Tutkimustulokset vahvistavat aikaisempaa tutkimustietoa siitä, että motiivit hakeutua vapaaehtoistoimintaan ovat vaihtelevia ja yksilöllisiä ja omaan elämäntilanteeseen liittyviä. Motiiveille on yhteistä yksilöllinen altruismi ja toiminnan vastavuoroisuuden korostuminen. Kaikki tutkimuksen haastateltavat olivat hakeutuneet vapaaehtoistoimintaan elämäntilanteen muutoksen yhteydessä. Haastateltavat olivat keski-ikäisiä naisia, mikä vahvistaa aikaisempaa tutkimustietoa vapaaehtoistyöntekijöiden sukupuolesta ja ikäjakaumasta. Suurin osa haastatelluista ei ollut enää työelämässä mukana. Vapaaehtoistoimintaan he olivat tulleet mukaan jäätyään työelämästä pois eläkkeelle jäämisen tai työttömyyden vuoksi. Työelämästä poisjäänti oli jättänyt heidän elämäänsä tyhjää aikaa, johon pyrittiin löytämään mielekästä sisältöä vapaaehtoistoiminnasta. Vapaaehtoistyön merkitystä haastateltavien elämässä korosti se, että siihen käytetään melko paljon aikaa elämässä, toiminta koetaan mielekkäänä, ja siihen on hakeuduttu elämänmuutoksen yhteydessä. Kysyttäessä ideoita toiminnan kehittämiseen vapaaehtoiset toivoivat, että vapaaehtoistoiminnan organisointia voitaisiin kehittää yhtenäisemmäksi, jolloin avun tarjonta ja kysyntä kohtaisivat paremmin.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Kulttuurierot perheessä on haastattelututkimus islaminuskoisten maahanmuuttajamiesten kanssa avioituneiden suomalaisnaisten elämästä. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää kulttuurierojen merkitystä parisuhteelle, naisten käsitystä islaminuskosta ja uskonnon merkityksestä perheelle Tutkimusmenetelmänä on käytetty teemahaastattelua. Haastateltavana oli viisitoista suomalaisnaista. Heidän aviopuolisoitaan ei haastateltu. Tutkimuksen teoria muodostuu islamin uskon esittelystä, keskittyen erityisesti naisen asemaan uskonnon määräysten mukaan ja käytännössä islaminuskoisissa maissa. Lisäksi tutkimuksessa on käytetty maahanmuuttajatutkimuksia ja suomalaisia sosiaalityön tutkimuksia. Tutkimuksen empiirisessä osassa on käytetty naisten kertomuksia elämästään. Näkökulma on arkielämän kuvauksessa, lisäksi naiset kertovat omia käsityksiään kulttuurierojen merkityksestä perhe-elämäänsä. Osa tutkimuksen naisista on kääntynyt itse islaminuskoon ja he kokivat sen vaikuttavan positiivisesti avioliittoonsa. Haastatteluaineistosta on pyritty nostamaan esiin teemoja, joita maahanmuuttajatutkimuksissa on käsitelty, kuten maahanmuuttajien integraatio. Maahanmuuttajapuolison integroitumisella Suomeen ja avioliiton onnellisuudella näyttää olevan yhteys. Monikulttuuriset perheet joutuvat kohtaamaan syrjintää ja rasismia, joka kohdistuu sekä maahanmuuttajataustaiseen että suomalaiseen puolisoon. Suomalaisen vaimon lähiomaiset eivät aina hyväksy ulkomaalaista vävyä sukuun. Perheillä on taloudellisia vaikeuksia, koska maahanmuuttajapuoliso on usein työtön. Erilaiset kulttuuritaustat ja eri uskonto eivät olleetkaan ainoita tekijöitä, jotka toivat epävarmuutta tutkimukseni avioliittoihin. Ulkoa päin tulevat vaikeudet koettiin usein suuremmaksi ongelmaksi. Seka-aviolittot päättyvät eroon huomattavasti useammin kuin suomalaisten väliset avioliitot. Tutkimuksessa lähestyn monikulttuuristen perheiden elämää myös käytännön sosiaalityön näkökulmasta. Pyrin selvittämään, miten monikulttuuriset perheet eroavat perheistä, joissa molemmat puolisot ovat maahanmuuttajataustaisia ja miten sosiaalityössä pystyttäisiin paremmin vastaamaan näiden perheiden erityistarpeisiin.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Helsingin sosiaaliviraston Keskisessä sosiaalikeskuksessa on käytetty yksilökohtaista palveluohjausta työmenetelmänä huumeongelmaisten asiakkaiden kanssa. Palveluohjauksen vaikuttavuutta ja asiakkaiden kuntoutumisen edistymistä on seurattu soveltamalla tapauskohtaista realistista arviointia osana asiakastyötä. Sosiaalityöntekijät ovat käyttäneet tarkoitusta varten laadittuja lomakkeita, jotka on täytetty asiakkaiden kanssa kolmen kuukauden välein. Tämän tutkimuksen kohteena oli tapauskohtaisen realistisen arvioinnin käytöstä saadut kokemukset sosiaalityöntekijöiden ja huumeongelmaisten asiakkaiden näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää käytetyn menetelmän hyödyllisyyttä ja toimivuutta. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös tuoda lisää tietoa ja ymmärrystä sosiaalityön käytännön arvioinnin kehittämiseksi. Tutkimuksen aineisto koostui neljän sosiaalityöntekijän ja neljän palveluohjauksessa olleen huumeongelmaisen asiakkaan teemahaastatteluista. Kaikilla haastateltavilla oli kokemuksia tapauskohtaisesta realistisesta arvioinnista vähintään kolmen erillisen lomakearvioinnin osalta. Sosiaalityöntekijöiden ja asiakkaiden haastattelut muodostivat pääaineiston, jonka lisäksi käytössä oli tausta-aineistona tilasto-ohjelmaan syötetyt lomaketiedot ja niistä saadut asiakkaan tilanteen muuttumista kuvaavat graafiset koosteet. Tutkimuksen tärkeimpinä lähteinä käytettiin realistisen arvioinnin teorian osalta Ray Pawsonin ja Nick Tilleyn (1997) teosta Realistic Evaluation. Tapauskohtaista arviointia selvitettiin tässä tutkimuksessa erityisesti Mansoor Kazin (1998, 2003) ja Ilmari Rostilan (1997, 2000, 2001) kirjoitusten perusteella. Tutkimuksen voi nähdä myös jatkona Keskisen sosiaalikeskuksen palveluohjaus- ja arviointihankkeita käsitteleviin Pertti Korteniemen (2003)ja Veli-Matti Ponkalan (2003) raportteihin, jotka myös olivat lähteinä. Tulosten mukaan huumeongelmaisten asiakkaiden kanssa on mahdollista toteuttaa tapauskohtaista realistista arviointia. Menetelmä vaatii pitkän seuranta-ajan, jolloin myös kuntoutuvan huumeongelmaisen asiakkuuden tulisi säilyä sosiaalitoimessa riittävän kauan. Arviointia ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista soveltaa kaikkien huumeongelmaisten asiakkaiden kanssa. Asiakkaan ollessa aktiivinen huumeiden käyttäjä, ei arviointia ole helppo toteuttaa, eikä arviointitieto ole luotettavaa. Käytössä olleet lomakkeet ovat haastattelujen perusteella helppokäyttöisiä ja strukturoitujen lomakekyselyjen käyttö asiakkaan tilanteen arvioinnissa tuo selkeän rakenteen asiakastyöhön. Arvioinnissa käytettyjen lomakkeiden sisältämät kysymykset eivät ole kaikilta osin sopivia mittaamaan työn vaikuttavuutta. Erityisesti lomakkeilla kysytyt arkielämään liittyvät asiat koetaan tärkeiksi, mutta kysymykset eivät sovellu välttämättä kaikkiin elämäntilanteisiin. Pitkä ja luottamuksellinen asiakassuhde sekä asiakkaiden kokema inhimillinen tukeminen näyttävät olevan arvioinnin mahdollistavia tekijöitä. Realistisen arviointiin liittyvät tieteellisyyden vaatimukset ovat haasteena kehitettäessä arviointimenetelmää edelleen. Arviointimenetelmän kehittämisessä tulee huomioida myös mallin yksinkertaistaminen, kohderyhmän valikoiminen ja sosiaalityön vaikuttamisen mahdollisuuksien täsmentäminen.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata psykiatrisen kuntoutujan asiakaslähtöisyyden kokemusta ja tuottaa asiakaslähtöisen työskentelyn malli. Tutkimuskysymyksinä ovat, millaisen paikan asiakaslähtöisyys saa psykiatrisessa kuntoutustyössä kuntoutujan kokemana, miten asiakaslähtöisyys määrittyy psykiatrisen kuntoutujan kokemuksissa ja odotuksissa ja miten asiakaslähtöinen työ konkretisoituu psykiatrisen kuntoutustyön käytännössä. Tutkimuksessa oli mukana yhdeksän psykiatrisen sairaalan lääkinnälliseen kuntoutukseen osallistuvaa kuntoutujaa. Haastattelin tutkimustulosten moninaisuuden saavuttamiseksi teemahaastattelun avulla neljää miestä ja viittä naista. Olen toteuttanut tutkimuksen fenomenologis-hermeneuttista tutkimusperinnettä noudattaen. Haastatteluteemat ohjautuivat tutkimuksen kysymyksenasettelun mukaan. Aineiston analyysin suoritin aineistolähtöisen sisällön erittelyn avulla. Tutkimuksen teoriaosassa käsittelen asiakaslähtöisyyttä palveluperiaatteena. Selvitän tässä yhteydessä asiakastyön ihmiskuvan muutosta, sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellistumiskehitystä ja uudelleen organisoituvaa huono-osaisuutta. Seuraavaksi tarkastelen asiakaslähtöisyyttä arvoperustana, jonka yhteydessä käsittelen asiantuntijuuden muutosta ja asiakaslähtöisyyttä eettisenä velvollisuutena. Pohdin myös asiakaslähtöisyyttä teoreettisena käsitteenä, jonka yhteydessä esitän muutamia asiakaslähtöisyyden määritelmiä. Psykiatrisessa laitosympäristössä tapahtuvan kuntoutuksen selvittelyn yhteydessä, käsittelen mielenterveyspalveluiden rakennemuutosta sekä mielenterveyspotilaan kuntoutusta kuntoutuksen foorumilla. Analyysin tuloksena aineiston pääkategorioiksi muodostui kokemuksena psykiatrinen sairaala, osallisuuden kokemus, subjektius versus asiantuntijuus ja vuorovaikutuksen kokemus. Kuntoutujien käsityksen mukaan asiakaslähtöisyyden toteutuminen on prosessi, joka sisältää kuntoutuksen suunnitelmallisuuden, yksilöllisten tavoitteiden asettamisen, yhteistoiminnan ja jatkuvan asetettujen tavoitteiden ja tulosten arvioinnin. Asiakaslähtöisyyden toteuttaminen on hyvää hoitoa ja keino päästä yhdessä asetettuihin tavoitteisiin. Asiakaslähtöisyys toteutuu kuntoutujan ja moniammatillisen työryhmän osallistuessa yhdessä päätöksentekoon. Asiakaslähtöisen toiminnan edellytyksinä on kuntoutujan riittävä tiedonsaanti, vaikuttamismahdollisuudet, jakamaton aika ja asialliset toimitilat. Asiakaslähtöisen toiminnan periaatteina tulee olla avoimuus, rehellisyys, luottamus, yksilöllisyys, yhteisvastuullisuus, ystävällisyys, kannustavuus, empaattisuus ja hienotunteisuus. Psykiatrisen laitoskuntoutuksen toteuttaminen vaikuttaa olevan jäsentymätön ja vailla selkeää struktuuria. Kuntoutujien osuus kuntoutuksen suunnittelussa jäi marginaaliseksi. Heillä oli lähinnä tiedonantajan ja passiivisen vastaanottajan positio. Kuntoutuksen tavoitteen asettelu tapahtui ongelmakeskeisesti ja oli omiaan vahvistamaan käsitystä psyykkisestä sairaudesta kroonisena ja muuttumattomana ilmiönä. Myös laitoskuntoutuksen integroituminen avohoitoon näyttäytyi puutteellisena. Toisaalta kuntoutujien suhde asiantuntijuuteen oli ristiriitainen. Kuntoutujat toivoivat oikeutta vaikuttaa kuntoutukseensa, toisaalta jättää päätöksenteko henkilökunnalle. Asiantuntijuus vaati kuitenkin kuntoutujien oikeutuksen. Asiakaslähtöisen toiminnan esteeksi koettiin vallalla oleva asiantuntijalähtöinen kuntoutuskulttuuri. Asiakaslähtöisyyden esteet liittyivät hoidon toteuttamiseen, hoitajien ja asiakkaiden asenteisiin, hoidon tavoitteiden asettamiseen, puutteelliseen vuorovaikutukseen ja hoidon pakkoihin. Asiakaslähtöisyyden periaatteen toteuttaminen oli ristiriitainen kuntoutusympäristössä, jossa lainsäädäntö mahdollisti pakkotoimien käytön. Kuntoutujat eivät esittäneet asiakaslähtöisyyden määrittelyn yhteydessä taloudellisia tai hallinnollisia tai laajempaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon liittyviä odotuksia. Asiakaslähtöisyyden määrittely jäi mikrotasolle asiakkaan ja kuntoutushenkilökunnan vuorovaikutussuhteen määrittelyksi. Asiakaslähtöisyyden toteuttaminen velvoitti sekä asiakasta että työntekijää. The goal of this research is to describe functionality of the psychiatric rehabilitation program from the standpoint of a patient and create a client oriented work strategy. This research examines customer orientation in psychiatric rehabilitation process from the standpoint of patients' experience. The main questions are how do patients experience customer orientation, how do they define customer orientation in their experiences and expectations and, finally, what kind of role customer orientation plays in practise of professionals. This research analyzes the experiences of nine psychiatric rehabilitation patients. I interviewed four men and five women to ensure wider approach and diversity in the results. This research respects the scientific tradition of a phenomenological-hermeneutics research. Interviews were oriented according to phrasing of a question. Collected materials are analysed using method of content-based analysis. First I dissect client orientation as a principle of service in theory. I bring out some of the changes in conception of humankind, of social welfare and public health care systems as well as new structures of unfortunate life. I also examine client orientation as a foundation of values, the changes of professionalism and customer orientation as an ethical obligation. Then I focus on customer orientation as a theoretical construct in pursuance of illustrating some definitions of customer orientation. After this I process implementation of rehabilitation in the psychiatric institutional care. This section covers the structural change of mental health services and rehabilitation of a patient with mental disturbance in the forum of rehabilitation. As the result of the analysis I created four main categories. Main categories are psychiatric hospital in experience, experiencing participating, subjectivity vs. professionalism and experiencing interaction. The contentual classes of psychiatric rehabilitation are the definitions of customer, the goals of rehabilitation and the methods of the rehabilitation. According to the mental patients client oriented rehabilitation is a process including well-planned methods, individual orientation, co-operation and constant evaluation. Implementation of customer-oriented service is good nursing and a way to reach the goals set in cooperation. Customer orientation demands multi-professional cooperation and patients who partake in decision-making. The requirements for customer-oriented service are fluent flow of information between professionals and a patient, empowering co-operation, relevant agency and making time for above-mentioned. The guideline for customer-oriented service can be described with words such as explicitness, integrity, trust, individuality, solidarity, affability, supportive, empathy and discretion. The structure of rehabilitation process seemed to be unclear and without any terse structure. For the mean time the proportion of customers influence in rehabilitation plan was fringe. Customers' role was to be an informant and passive recipient. Target-orientation of rehabilitation was mostly problem-based and strengthens the conception of metal disturbance as a static and chronic phenomenon. Also integration of institutional care and treatment of outpatients appeared to be unclear. But the same token, the patients' slant on professionalism was pretty ambiguous. On the one hand patients were willing to have an influence in the rehabilitation plan, on the other hand they were willing to bow out of decision-making. Professionalism claimed patients' attention and justification regardless. The main obstacle for customer orientation, as experienced in the field of mental health care, was the dominating working culture based on the classical idea of professionalism. The obstacles to better customer orientation were related to the implementation of treatments, the attitudes of nurses and patients, setting and reaching the goals, insufficient interaction and some necessities of treatment. It was obvious that rehabilitation and the principles of customer orientation were always in contradiction in a setting where the possibility of coercive measures exists. While defining customer orientation, the rehabilitation patients do not come out with any expectations or suggestions related with the economical or administrative issues of the hospital. Expectations on decision-making in a wider societal context were also marginal. In consequence customer orientation will always be interpreted through the factual interdependence of a patient and the hospital stuff.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Pro gradu - tutkielman päätavoitteena on tutkia 18-24-vuotiaiden, työttömyyttä itse kokeneiden helsinkiläisnuorten suhtautumista ensisijaisesti työhön ja työn tekemiseen sekä toissijaisesti työttömyyteen. Työ selvittää, mitkä taustatekijät vaikuttavat asenteisiin työtä ja työttömyyttä kohtaan. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on työttömyysturvalain uudistuksen yhteydessäkin yhteiskunnallisessa keskustelussa esiin nostettu työttömyysturvan tai toimeentulotuen vastineeksi suunniteltu yleishyödyllinen työ. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Pitävätkö nuoret työn tekemistä parempana vaihtoehtona, vaikka työttömyysturva olisi korkea? ja 2) Ovatko nuoret sitä mieltä, että työttömyysturvan tai toimeentulotuen vastineeksi tulisi tehdä yleishyödyllistä työtä? Tutkimustuloksien merkittävyyttä ja myös nuorisotyöttömyystilannetta pohditaan käytännön sosiaalityön näkökulmasta. Nuorisotyöttömyys ja työttömät nuoret nähdään haasteina sosiaalityölle. Työssä on tehty tietoinen rajanveto syrjäytymistutkimuksiin: työ on tutkimus nuorten osallistumisesta yhteiskuntaan eikä yhteiskunnasta syrjäytymisestä. Myös teoriavalinta tukee tätä rajanvetoa. Teoreettisena viitekehyksenä on Mörchin aktiivisuusteoria sovellettuna koskemaan nuorisotyöttömyyttä. Nuoret nähdään aktiivisina ja tietoisina toimijoina. Vertailun mahdollistamiseksi ja keskustelun laajentamiseksi työ esittelee suomalaisia, työn tekemistä ja vastikkeellisuutta koskevia nuorisotutkimuksia sekä kansainvälisiä, nuorten työntekoa koskevia tutkimuksia. Tutkimusmateriaali on osa pohjoismaista nuorisotutkimusta. Tutkimukseni on toteutettu kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin ja materiaali on peräisin vuosina 1995-1996 toteutetusta kyselylomaketutkimuksesta. Päätutkimusmenetelmänä työssä on logistinen regressioanalyysi. Päätutkimustulokseni on, että selkeä enemmistö nuorista arvostaa työtä itseisarvoisesti eikä sen välinearvon vuoksi. Taustamuuttujista ainoastaan pitkällä työttömänä oloajalla oli merkitystä työn itseisarvoisen arvostamisen suhteen. Kysymys yleishyödyllisestä työstä jakoi mielipiteitä enemmän kuin työn itseisarvoista arvostusta koskeva kysymys. Yli puolet nuorista kannatti yleishyödyllisen työn edellyttämistä työttömyysturvan tai toimeentulotuen vastineeksi. Yleishyödyllistä työtä koskien pitkällä työkokemuksella ja työttömyyskokemuksella oli tilastollista merkittävyyttä.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimukseni keskeisenä tarkoituksena on pyrkiä esittämään tutkimuksen muodossa yksi puheenvuoro skitsofreniasta, sen hoidosta ja siitä kuntoutumisesta. Tutkimuksessani tarkastelen skitsofreniasta kuntoutumisen prosessia useista näkökulmista. Ensinnäkin mukana ovat omat kokemukseni skitsofreniasta ja siitä kuntoutumisesta. Toiseksi olen haastatellut kuntoutuksessani mukana olleita työntekijöitä, josta nousee tutkimuksen toinen näkökulma. Kolmas näkökulma on muodostunut asiakasuhteen, yhteistyön ja työskentelytapojen merkityksestä. Neljäs näkökulma taas valottaa vertaistuen ja yhteisöllisyyden vaikutusta eli sitä miten toiset kuntoutujat ovat auttaneet minua tässä prosessissa. Mielestäni skitsofrenian tarkastelu useista näkökulmista on perusteltua, sillä se on lunonteeltaan monimutkainen ja vaikeaselkoinen sairaus. Tarkoitukseni on ollut löytää tekijöitä, jotka ovat kohdallani vaikuttaneet ja vieneet minua tähän tervehtymisen prosessiin. Käyn läpi sitä, mitkä hoidossa ja kuntoutuksessa on auttanut minua ja millaisisa onnistuneet hoito- ja kuntoutussuhteet ovat kohdallani olleet. Tutkimus lähteekin liikkeelle kertomusmuodossa omista kokemusistani. Näitä kertomuksia olen jäsentänyt teoreettisesti esimerkiksi sosiaalityön, hoitotyön ja kuntoutuksen keskustelujen kautta. Olen siis pyrkinyt tulkitsemaan aikaisempaa tietoa skitsofreniasta ja siitä kuntoutumisesta omien kokemusteni antia hyödyntäen. Tutkimusaineiston olen kerännyt kolmella tavalla: ensinnäkin lukemalla aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia sekä terapeuttisuudesta käytävää keskustelua. Toiseksi olen käynyt läpi omia hoito- ja kuntoutuskokemuksiani käyttämällä lähteenä esimerkiksi omia päiväkirjamerkintöjäni. Ja kolmanneksi haastattelin hodossani ja kuntoutuksessani mukana olleita työntekijöitä, mistä keräsin tutkimuksen empiirisen aineiston teemahaastatteluilla. Asiakassuhteen ja vuorovaikutuksen merkitys tuli esiin omista kokemuksistani, työntekijöiden haastatteluista sekä teoreettisista keskusteluista. Itse näen hoito- ja kuntoutustyön fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena ilmiönä. Myös työntekijät hahmottivat työnsä kokonaisvaltaiseksi, ja he kokivat tärkeäksi asiakkaiden tulevaisuuden miettimisen, heidän suuntautumisensa takaisin arkeen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Eräs tutkimukseni tärkeimmistä lähteistä on Martin Buberin teos Minä ja Sinä. Muuten olen keskittynyt vertailemaan omia kokemuksiani sosiaalistyöstä, hoitotyöstä ja kuntoutuksesta käytäviin keskusteluihin.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. The main idea of my study is to present in the form of research one chance to speak of schizophrenia - it's mental care and rehabilitation of it. In my study I examine schizophrenia as a process of rehabilitation in many points of view. Firs of all I have included to my research my own experience of this illness and my rehabilitation of it. Secondly I have interviewed those employees how have participated to my rehabilitation process from which arises the second point of view to the work. The third point of view has been formed from the customer relationship, co-operation and community and the meaning of working habits. The fourt point of view enlightens the meaning of self-help and community effect on that is how the other people who are going through a rehabilitation process have helped me. I think that examine schizophrenia from many points of views is important becauce schizophrenia is complicated mental disorder. My aim was to find reasons which in my life had an effect on and led me to this process of rehabilitation. I'm going through how persons in mental care and rehabilitation have helped me and what kind of succesful mental care rehabilitation relationships have been in my life. My study begins as a story tellin form of my own experiences. I have analysed these stories in theory for example conversations of social work, mental care and rehabilitation by exploiting my own experience. The recearch materials I have collected in three ways: first of all by reading the research works writen before and the discussions of therapy. Secondly I have gone through my own experiences of rehabilitation and mental care as a source in form of diaries. And as a third method I interviewed the employees who took part in my rehabilitation and therapy, out of which I gathered the empiric materials of my research work based on the theme interviews. The meaning of customer relationship and interaction came up from my own experiences, the interviews of the employees and from discussions in theory. I myself consider mental care and rehabilitation work as fycical, psychic and social phenomen. Also the employees thought their mental work as a total effect, and they felt thinking the future of the customers, their aims at back to normal life and avoidin marginalization. One of my most important source of my study is a book of Martin Buber named "I and You". Otherwise I have concertrated to compare my own experiences of social work, mental care and the rehabilitation and the discussion of them.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimuksessa tarkastellaan mielenterveystyöhön soveltuvan palveluohjauksen toimintamallin rakentumista. Yhteistyökumppaneina ovat ihmiset, jotka omassa elämässään ovat kokeneet mielenterveydellisiä vaikeuksia, mutta ovat hakemassa paikkaansa ja mahdollisuuksiaan yhteiskunnassa. Tutkimus keskittyy sosiaalityön "toisin toimimisen" mahdollisuuksiin ja keskeiseen kysymykseen siitä, millaisilla vuorovaikutuksella ammatillisessa työssä tukea ihmisen kykyä toimia, rakentaa omaa hyvinvointiaan ja voimaantua (empowerment), kun ihminen sairaudesta ja hoitosuhteesta huolimatta hakee muutosta elämäänsä. Kiteytin tutkimuskysymyksiksi: 1) Miten osallistujat itse oman elämänsä asiantuntijoina arvioivat projektiin osallistumisen vaikutuksia elämässään ja mihin yhteyteen he liittävät koetut vaikutukset? 2) Millaisilla mahdollistavilla toimenpiteillä ihmisen voimaantumista (empowerment) voidaan ammatillisessa vuorovaikutuksessa tukea? Toimintamallin hakeminen toteutettiin osana Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämisyksikön tuetun työllistymisen ja palveluohjauksen kehittämishanketta vuosina 1998-2001. Osallistava toimintatutkimus mahdollisti menettelytapoja, joilla antaa tilaa ja mahdollisuuksia koko prosessin ajan asianomaisille itselleen kehitystapahtuman suunnitteluun ja toteutukseen. Kun tavoitteena on ihmisen itsemääräämisen ja toimintavoiman lisääminen, oli osallistujien roolia myös muutoksen arvioinnissa vaikea ohittaa. Freiren pedagogiikka toimi ammatillisessa työssä mahdollisuutena vahvistaa ihmisen kykyä oman elämänsä suunnitteluun ja tietoiseen vastuunottoon omasta elämästä. Keskeinen osa tutkimusaineistoa on projektin loppuvaiheessa yhteistyössä osallistujien kanssa laaditun palautekyselyn rakentamiseen liittyvät muistiinpanot ja kyselyyn saadut palautteet. Tutkimusaineistoani olen analysoinut sisällön erittelyn keinoin, jolloin olen tutkimuskysymysten mukaisesti etsinyt osallistujien kokemuksia ja niille annettuja merkityksiä omassa elinympäristössä. Palautekyselyn vastaukset puhuvat yleisesti ottaen sen puolesta, että arkielämässä tarvittavien erilaisten virallisten ja epävirallisten järjestelmien tuntemus ja kyky käyttää niitä hyväksi oli osallistujien keskuudessa kohentunut. Koettu mielenterveydellinen sairaus oli edelleen osa ihmistä, mutta se ei enää yksistään määritellyt hänen elämäänsä ja mahdollisuuksiaan koetuista vaikeuksista huolimatta. Osallistujien kokemuspohjalta nousee esiin haasteita ammatilliselle työlle. Mielenterveystyössä tarvitaan tämän tutkimuksen perusteella myös ohjauksellista asiantuntijuutta nimenomaan elämäntilanteiden siirtymävaiheessa. Haasteena on uudenlainen moninäkökulmainen asiantuntijuus, missä ammattihenkilön tehtävänä on auttaa löytämään vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia ja yhteistyön edellytyksiä ja saada asiakkaat mukaan ohjaamaan elämäänsä haluamaansa suuntaan ja luomaan merkityksiä toiminnalleen. Palveluohjaus on mielenterveystyössä mahdollisuus sillanrakentamiseen hajanaisessa ja monitoimijaisessa palvelukentässä. Tärkeimmät lähteet: Freire, Paulo (1972) Pedagogy of the Oppressed. Laitinen, Hanna (2002) Kenen ehdoilla? Osallistaminen kehitysyhteistyössä.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkielman aiheena on kiire lastensuojelun sosiaalityössä. Tutkielmassa tarkastellaan yksilöllisiä kiireen hallintakeinoja, joista erityisesti priorisointia. Lisäksi tutkimuksessa käsitellään kiireen ja priorisoinnin aiheuttamia subjektiivisia kokemuksia. Tutkielma hahmottaa mistä lastensuojelun kiire syntyy. Miten kiirettä hallitaan vai hallitaanko sitä ja miltä kiire tuntuu? Tutkielma on luonteeltaan laadullinen. Tutkielman aineisto koostuu viidestä lastensuojelun sosiaalityöntekijän teemahaastattelusta. Analyysimenetelmänä on laadullinen sisällönanalyysi. Analyysitapa on aineistolähtöinen ja toisaalta hermeneuttinen tutkijan esiymmärryksen johdosta. Tutkielman teoriaosuudessa käydään läpi aika ja kiirekeskustelua työhyvinvointitutkimuksen näkökulmasta. Lisäksi käydään läpi sosiaali- ja terveydenhuollon priorisointikeskustelua ja sosiaalityön ammatillisia eettisiä periaatteita peruspalveluiden näkökulmasta. Analyysissä kuvataan lastensuojelun todellisuutta kiireellisessä työtilanteessa. Aineistosta nousee esille korostuneesti,kiireellisen työtilanteen yksilöllisistä hallintakeinoista priorisointi. Lastensuojelun kiireellisessä työtilanteessa sosiaalityötä priorisoidaan. Aineiston perusteella priorisointi ei ole systemaattista eikä perustu tiettyyn etiikkaan. Aineiston perusteella priorisointi oli työyhteisössä hyväksyttyä. Priorisointi nähtiin keinona jaksaa työssä paremmin. Aineiston perusteella lastensuojelun kiire ja siitä seuraava priorisointipakko aiheuttaa pelon, turhautumisen ja syyllisyyden tunteita sekä ammatillisen itseluottamuksen heikentymistä. Lastensuojelun sosiaalityön tehtäviä priorisoidaan ja rajataan ilman, että se tukeutuisi johonkin tiettyyn eettiseen käsitykseen. Kiireellisessä työtilanteessa lastensuojelun sosiaalityön ensisijaisuusjärjestys perustuu yksilökohtaiseen harkintaan sekä kriisitilanteisiin reagointiin. Kiireellisessä lastensuojelun työtilanteessa sosiaalityön suunnitelmallisuus kärsii.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. This dissertation focuses on European labour market policies in transition and the individual-level effects these policies generate. Previous studies have mainly been concentrated on aggregated re-employment effects, while mental health effects or the effects for the more vulnerable groups of unemployed have not been taken into account. The aim of the dissertation is therefore to broaden the context of the previous studies and: 1) to analyse effects of contemporary labour market policies on multiple individual-level outcomes; 2) to increase the understanding of the complex interrelationship between mental health-related and employment-related effects; and 3) to improve the knowledge of how diverse groups of unemployed individuals respond to these policies, especially with the focus on the more vulnerable groups of unemployed. Two quantitative data sets are analysed of which the first is the evaluation of job search programmes by a randomised field experimental design, with half-a-year follow up. The second data set is based on a large comparative survey-data on youth unemployment totally consisting of 10 European countries and almost 17 000 young persons. Totally the dissertation consists of a summary article and five separate studies. The results show that employment effects can be increased by the use of tough labour market policies, such as financial incentives or enforcement by means of financial sanctions, however only among the resourceful groups of unemployed. Among the vulnerable groups it is measures aiming at improving these groups coping with the unemployment situation that has favourable effects on mental health, whereas the effects of tough labour market policies appear to be harmful regarding outcomes on mental health as well as re-employment. The main policy implication of this dissertation is that in order to achieve optimum success, diverse labour market policies ought to be targeted to the needs and conditions of different groups of unemployed persons.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimuksessa kolme elinkautista vankeusrangaistusta suorittavaa naista kertoo kokemuksiaan vankeusprosessista ja elämästä vankilassa. Naiset oli tuomittu murhasta elinkautiseen vankeusrangaistukseen. He olivat ensimmäistä kertaa vankilassa. Haastatteluhetkellä naiset olivat olleet vankilassa hieman alle tai yli kymmenen vuotta. Iältään he sijoittuivat keski-iän ja vanhuusiän alun välille. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata elinkautista vankeutta suorittavien naisten vankeuteen liittyviä kokemuksia osana heidän vankeusprosessiaan. Tutkimuksessa pyrittiin tuomaan esiin sovellettavaa tietoa marginaalissa ja pitkäaikaisessa vankeudessa elävien naisten tilanteista sekä tuottamaan vankeinhoitoviranomaisille ja vankeja työssään kohtaaville ihmisille tietoa siitä, millaisia asioita elinkautista vankeusrangaistusta suorittavat naiset joutuvat käymään vankeuden myötä elämässään läpi. Tutkimus rakentuu vankeuteen liittyvien prosessien, tunteiden ja kriisikokemusten sekä vangitun ihmisen ihmissuhteiden ja arjen rakentumisen tarkastelulle. Tutkimus sijoittuu osaksi sukupuolisensitiivistä marginalisaatiotutkimusta. Tutkimus kohdistuu kokemusten tulkintaan ja nojaa siten fenomenologis-hermeneuttiseen tutkimusperinteeseen, jota täydentää kontekstuaalinen konstruktionismi. Tutkimuksen tiedonintressi on emansipatorinen. Tutkimusmenetelmänä on käytetty syvähaastattelua, joka toteutettiin tapaamalla naiset heidän sijoitusvankilassaan ja haastattelemalla kahta naista kolme kertaa ja yhtä naista kaksi kertaa eli tekemällä yhteensä kahdeksan haastattelua. Haastatteluissa keskityttiin vankeusajasta ja siihen liittyvistä kokemuksista keskustelemiseen. Analyysissa pyrittiin ymmärtävään tutkimusotteeseen ja kertomaan naisten elämästä läheltä heidän omaa tulkintaansa. Tutkimuksen keskeinen teoreettinen käsite on marginalisaatio. Tutkimuksen keskeisenä tuloksena on naiselinkautisvangin marginalisaation monitasoisuus. Elinkautiseen vankeuteen tuomituksi tuleminen oli ollut naisille traumaattinen kriisi, joka oli saanut sisältönsä rikoksesta ja tuomiosta. Vankila tilana ylläpiti kriisin kokemusta, ja rikoksen ja vankeuden häpeäleima vaikeutti kriisin ja syyllisyyden tunteiden käsittelyä. Vankeus oli koetellut vahvasti naisten kokemusta omasta ihmisarvosta ja johtanut voimakkaisiin epätoivon kokemuksiin, itsemurha-ajatuksiin sekä yrityksiin. Naiset kokivat olevansa yksin, ulkopuolisia ja erilaisia niin yhteiskunnassa kuin vankien keskellä. Tärkeimmiksi tukijoikseen naiset kokivat aikuiset lapsensa ja muut läheiset ihmiset. Poistumisluvat olivat naisille henkireikä: läheisten ja lomien avulla naiset jaksoivat suorittaa vankeuttaan, josta vapautumisesta ei ole tietoa. Haastatellut naiset rikkoivat monin eri tavoin vankeihin liitettyjä stereotypioita: heidän kertomuksensa toi esille, etteivät vangit ole mikään yhtenäinen joukko. Tämän vuoksi tutkimuksessa on tuotu esille vankeinhoidon yhdeksi perusajatukseksi määritellyn vangitun ihmisen yksilöllisen kohtelun merkityksellisyys. Vangituilla ihmisillä on erilaisia tarpeita kuntoutuksen suhteen, eivätkä kaikki vangit ole päihdekuntoutuksen tarpeessa. Aineisto toi esille vankeinhoidossa olevan suuri tarve terapiatyölle ja pitkäaikaisvangeille tarkoitettujen kuntoutusmuotojen rakentamiselle, joten tutkimuksen on lopuksi esitetty siihen liittyviä kehittämisajatuksia. Tutkimuksen merkittävimmät lähteet olivat Merja Laitisen (2004) ja Marita Husson (2003) väitöskirjat. Heidän lisäkseen tutkimuksen viitatuimmat henkilöt olivat Johann Cullberg, Erving Goffman, Juha Perttula, Salli Saari ja Veli-Matti Ulvinen.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tämän tutkielman tutkimuskohteena ovat päihdeperheen lapsen kokemukset turvallisuudesta ja turvattomuudesta läheisissä ihmissuhteissaan. Tarkoituksena on selvittää millaisia asioita lapset pelkäävät ja millaisista asioista he kantavat huolta. Erityisesti halutaan selvittää sitä, millaisia pelkoja ja huolia lapsilla on vanhemman alkoholinkäyttöön liittyen. Lisäksi tarkastellaan lapsen turvallisuuden kokemuksia sekä sitä, miten lapset saavuttavat turvallisuuden tunteen pelon hetkellä. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii lapsuuden perusturvallisuutta sekä läheisten aikuisten merkitystä painottavat teoriat. Tutkielma sijoittuu sosiologisen lapsuustutkimuksen kenttään, jossa lapset nähdään aktiivisina ja sosiaalisina toimijoina elämässään. Suomessa arvioidaan olevan kymmeniä tuhansia päihdeperheessä eläviä lapsia tällä hetkellä. Aikuisten kesken paljon puhutaan päihdeperheen lapsen turvallisuudesta ja turvattomuudesta, mutta lasten omista kokemuksia meillä on vähän tietoa. Meillä Suomessa päihdeperheiden lasten kokemuksia on lähinnä tutkittu alkoholistien aikuisten lasten näkökulmasta, jolloin ei kuitenkaan päästä todelliseen lapsen subjektiiviseen kokemukseen. Tämän työn tarkoitus on tehdä päihdeperheen lapsi näkyvämmäksi ja nostaa esiin lapsen omat kokemukset juuri sinä hetkenä kun ne ovat ajankohtaisia. Tässä työssä puheenvuoron saavat lapset, joiden perheessä on jommallakummalla vanhemmista alkoholiongelma. Tutkielman empiirisen aineiston muodostaa viisi 6-8-vuotiaan lapsen haastattelua. Tutkimusmenetelmänä on käytetty kuva-avusteista teemahaastattelua, jossa lapsille on esitetty yhdeksän erilaista kuvaa, joiden pohjalta haastattelu on toteutettu. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty temaattista sisällönanalyysiä. Lasten läheisiin ihmissuhteisiin liittyvistä turvattomuuden aiheista muodostui neljä luokkaa: läheisten aikuisten riiteleminen, läheisten aikuisten suuttuminen, läheisen aikuisen alkoholinkäyttö sekä läheisen aikuisen menettäminen. Vanhemman alkoholinkäyttö aiheutti lapsille paljon pelkoa ja huolta. Keskeisiksi tekijöiksi nousi vanhemman muuttuminen erilaiseksi, vanhemman käyttäytyminen humalassa, huoli vanhemman menettämisestä, lasten ikäistään suurempi vastuunotto sekä yritys vaikuttaa vanhemman juomiseen. Lasten kokemukset turvallisuudesta liittyivät myös kiinteästi vanhempiin. Lapset hakivat monissa arkipäivän tilanteissa turvaa vanhemmiltaan ja monissa tilanteissa vanhemmat ovat tehokkaasti vähentäneet lapsen pelkoa ja auttaneet lasta saavuttamaan turvallisuuden tunteen. Turvallisiin hetkiin kuului vanhemman läsnäoloa ja fyysistä läheisyyttä. Vanhemman juomiseen ja vanhempien riitelyyn liittyvät tilanteet näyttäytyivät lapsen näkökulmasta kaikkein turvattomimpina ja näissä tilanteissa lapsi ei pystynyt hakemaan turvaa vanhemmaltaan. Aineiston valossa keskeiseksi lasten turvallisuutta määrittäväksi piirteeksi nousi turvallisuuden paradoksaalinen luonne. Lasten läheiset ihmissuhteet näyttäytyivät aineistossani sekä turvallisuuden perustana että turvattomuuden aiheuttajina. Tutkimukseni osoitti, että lapsilla on tarvetta ja halua kertoa omista kokemuksistaan, kun heiltä vain uskalletaan kysyä.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Pro-gradu tutkimuksen kohteena on koululaisten iltapäivätoiminta erityistä tukea tarvitsevien lasten hyvinvointia lisäävänä ja syrjäytymistä ehkäisevänä palveluna. Lasten hyvinvointia tarkastellaan Williamsin ja Popayn hyvinvointimallin avulla lapsen subjektiviteetin ja yhteiskunnan palvelujärjestelmän tasolla. Mikro- ja makrotason palveluja arvioidaan positiivisen diskriminaation näkökulmasta. Positiivinen diskriminaatio on erityisen tuen antamista niille, jotka ovat suuremman tuen tarpeessa. Empiirisenä osuutena on case-tutkimus Eerika ja Eevertti - projektista, joka oli iltapäivätoiminnan hanke erityistä tukea tarvitseville lapsille ja ns. tukilapsille. Aineistona on kuuden iltapäivätoimintaa osallistuneen lasten vanhempien puolistrukturoidut haastattelut, neljälle projektin työntekijälle suoritettu strukturoitu kysely sekä lasten ja työntekijöiden toiminnan havainnointi kerhotilanteessa ja kesäleireillä. Tutkimuksen mukaan lapselle on luotava tilaa, aikaa ja mahdollisuuksia aktiiviseen ja aloitteelliseen osallisuuteen. Sosiaalisen integraation myötä syntyy toisten hyväksymistä ja myönteisiä sosiaalisia suhteita lasten välille Henkilökunnan erityisosaamisen voi rinnastaa sosiaalityön ammatillisiin vaatimuksiin ja siihen sisältyy hiljainen tieto ja kyky reflektoida omaa toimintaansa. Tutkimus osoitti, että erityistä tukea tarvitsevien lasten iltapäivätoiminnassa keskeiset laadulliset tekijät ovat lapsilähtöinen toimintakulttuuri, turvallisuuden tunne, toiminta integroidussa pienryhmässä, henkilökunnan ammatillinen osaaminen ja vanhemmuuden tukeminen. Teoreettinen tarkastelu osoitti, että lasten yksinolo ja turvattomuus ovat heidän hyvinvointiaan uhkaavia tekijöitä. Lapsuuden riskitekijöitä voidaan ottaa huomioon ja luoda palveluja, jotka ennaltaehkäisevät lasten syrjäytymistä. Hyvinvointimallin makrotasoa tutkimuksessa edustaa keskustelu hyvinvointivaltion kriisistä, julkisten palveluiden vähenemisestä ja kuntatalouksien vaikeuksista. Lasten palvelut ovat heikentyneet 1990-luvun laman jälkeen ja niiden järjestäminen on osittain siirtynyt kansalaisyhteiskunnan tehtäväksi. Koululaisten iltapäivätoiminnasta on vihdoinkin säädetty lailla, mutta toiminta ei ole subjektiivinen oikeus erityistä tukea tarvitseville lapsille. Kunnat voivat järjestää toimintaa niin halutessaan, mutta järjestämisvelvollisuutta ei ole. Positiivinen diskriminaatio toteutuu yksittäisissä lapsille suunnatuissa hankkeissa. Huonompien lähtökohtien kompensoiminen ylimääräisen tuen avulla ei ole vielä peruspalveluiden toimintaperiaatteena. Tietyille erityisryhmille valtion tulisi kuitenkin varmistaa universaalit palvelut joko lainsäädännön keinoin tai ohjaamalla kuntia voimakkaammin.Lasten palveluja ja lapsia tukevia toimintoja voitaisiin tulevaisuudessa säilyttää luomalla uusia yhteistyömalleja ja matalan kynnyksen toiminta- ja perhekeskuksia. Lasten syrjäytymistä ehkäisevän palvelujärjestelmän kehittäminen edellyttää ammattieettistä ja moraalista sitoutumista lasten hyvinvoinnin puolustamiseen ja positiivisen diskriminaation ajatukseen.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia huostaanotosta. Tutkielmaani osallistuneet vanhemmat ovat kokeneet lastensuojelun viimesijaisimman toimenpiteen: oman tai omien lapsiensa huostaanoton. Tutkielman tarkoituksena on tuoda esiin niiden vanhempien ääni, jotka eivät ole vastustaneet virallisesti perheessä tapahtunutta huostaanottoa. Tässä tutkielmassa näitä kokemuksia kartoitetaan siinä tilanteessa, kun huostaanotosta on kulunut aikaa jo useampia vuosia. Lastensuojelun asiakkuus sisältää ristiriitaisuutta. Asiakas ei aina itse haluaisi olla asiakkaana. Tästä syystä vanhempien asemaa lastensuojelun asiakkaina on tärkeää pohtia. Lastensuojelulla on edelleen kannettavana maine, joka ei usein näyttäydy positiivisena vanhempien näkökulmasta. Tämä liittyy lastensuojelun edustamaan tuen ja kontrollin yhtäaikaisuuteen. Kontrollin pelottavimpana muotona nähdään huostaanotto. Lastensuojelun sosiaalityön ensisijainen tehtävä on lapsen edun turvaaminen. Lapsen edun ensisijaisuus ei sulje pois sitä tosiseikkaa,että lastensuojelun käytännöissä erityisesti huostaanotto vaikuttaa suuresti koko perheyhteisöön. Tutkimusmenetelmänä on käytetty teemahaastatteluja. Haastateltavat ovat Helsingin kaupungin lastensuojelun asiakkaita: vanhempia, joiden lapsi tai lapset on huostaanotettu. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu lastensuojelun asiakkuuden monimuotoisuutta ja erityisesti vanhempien asiakkuuden asemaa lastensuojelun käytännöissä pohtiville näkemyksille. Tutkielman mukana kulkee lastensuojelun sosiaalityötä kehittämään pyrkivä näkökulma. Empiirisen osuuden tulokset osoittavat, että huostaanotto on ollut vanhemmille raskas ja ristiriitoja sisältävä kokemus. Vaikka haastateltavat vanhemmat olivat suostuneet huostaanottoon, useat heistä toivat esille tämän ratkaisun ristiriitaisuuden ja jopa huostaanoton vastustuksen. Vanhemmat kokivat huostaanoton myös pidemmällä aikaperspektiivillä vaikeasti hyväksyttäväksi. Erityisesti vanhemmat korostivat puolueettoman tukihenkilön tarpeellisuutta huostaanottoprosessissa, tuen tarvetta lapsen kotoa pois muuttamisen aiheuttamaan kriisiin ja toivetta keskusteluun liittyen lapsen mahdolliseen kotiin palaamiseen. Tämä kertoo vanhempien tuen tarpeesta sekä huostaanottoprosessissa että sen jälkeen. Vanhemmat kokivat suhteen lapsiin säilyneen hyvänä huostaanotosta huolimatta. Vanhempien kokemukset, ajatukset ja toiveet asettavat haasteen lastensuojelun sosiaalityön kehittämiselle.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Lastensuojelun perhehoito on pääsääntöisesti pitkäaikaista ja hoitoperheet ovat asennoituneet huolehtimaan lapsista useita vuosia. Perhehoitaja on henkilö, joka kunnan kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan perhehoitoa. Perhehoitoa on tässä tutkimuksessa tarkasteltu perhehoitajan näkökulmasta. Tutkimuksen perusjoukko koostui pitkäaikaisista perhehoitajista, jotka asuvat eri puolilla Suomea. Kohdejoukko käsitti 100 perhehoitajaa, joista 50 palautti kyselylomakkeen. Tiedonkeräämismenetelmänä kyselylomakkeessa on sekä strukturoituja että avokysymyksiä. Frekvenssien avulla etsittiin perhesijoituksen ne kohdat, joissa esiintyi tuen tarvetta. Tutkimusongelmia oli kolme. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lastensuojelun perhehoitajien tuen tarvetta perhehoidon sijoituksen eri kohdissa. Lisäksi haluttiin selvittää mitä parannusehdotuksia perhehoitajilla on suhteessa perhehoidon tukimuotoihin perhesijoituksen eri kohdissa. Kolmanneksi selvitettiin millainen on perhehoitajien ja sosiaalityöntekijöiden välinen suhde perhehoitajien näkökulmasta. Tämän tutkimuksen lähtökohdaksi on valittu perhesijoitus, joka sisältää sen miten perhehoitajaksi valikoidutaan sekä perhehoitajan, lapsen ja biologisen perheen näkökulman. Tässä tutkimuksessa perhesijoituksella tarkoitetaan koko perhesijoituksen kulkua alkaen perhehoitajaksi valmentautumisesta ja päättyen sijoituksen loppumiseen. Perhesijoitusprosessi sisältää alkuvaiheen, vakiintumisvaiheen ja muutosvaiheen. Jokaiseen vaiheeseen liittyy omat aihealueet, joiden mukaan kyselylomake on rakennettu. Perhehoitajat toivat esille perhesijoituksen ongelmakohdat, joissa heillä on tuen tarvetta. Perhehoitajat tarvitsevat tukea yhteydenpidossa biologisiin vanhempiin, taloudellista tukemista ja lomituksen järjestämistä. Lisäksi perhehoitajat toivovat koulutuksen järjestämistä, enemmän tukea perhehoidon sosiaalityöntekijöiltä ja tukea sijoitetun lapsen ongelmiin. Perhehoitajat toivat esille parannusehdotuksia perhesijoituksen suhteen. Perhehoitajat toivovat että voivat vaikuttaa biologisten vanhempien kanssa pidettävään yhteydenpitoon. Perhehoitajat toivovat saavansa enemmän taloudellista tukea. Perhehoitajien toiveena on myös että perhehoito järjestää heille lomituksen ja lisää koulutusta. Perhehoidon sosiaalityöntekijältä toivotaan tiiviimpää yhteydenpitoa. Perhehoitajat haluavat että sijoitetun lapsen kohdalla ongelmatilanteissa auttamisverkosto järjestyy nopeasti. Perhehoito on laadukasta, jos perhehoitajat saavat koulutusta ennen perhehoitajaksi ryhtymistään ja täydennyskoulutusta sijoituksen aikana. Perhehoitaja tarvitsee lain suomat mahdollisuudet lomaan sekä perhehoidon sosiaalityöntekijän tuen perhesijoituksen joka vaiheessa.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Kamratmedling kan används i grundskolor som en ny, alternativ konfliktlösningsmodell till kvarsittning. Denna pro gradu-avhandling har som syfte att granska på vilket sätt kamratmedling kan ses som en metod för alternativt socialt arbete, närmare bestämt empowerment-inriktat socialt arbete. Utgångspunkten är att se vad som händer då man ser på barn och ungdomar som aktiva aktörer istället för passiva objekt. Huvudfrågeställningarna i denna undersökning handlar om vad kamratmedling är, vad eleverna själva tycker om kamrtamedling, hur kamratmedling förhåller sig till skolkuratorns verksamhetsområde samt på vilket sätt kamratmedling kan ses som en metod för empowerment i socialt arbete. Sakinnehållet består av redogörelse för teorier, värderingar och den bakgrund som finns bakom kamratmedlingsverksamheten i Finland. Vidare redogörs för skolkuratorns verksamhetsområde. Den teoretiska referensramen för denna pro gradu-avhandling är empowerment och empowerment-inriktat socialt arbete. Temaintervjuer har använts som metod för att i en utvald skola undersöka vad tio elever som själva har deltagit i verksamheten antingen som part eller kamratmedlare tycker om kamratmedling. Tolkningarna görs med hjälp av en näranalys av svaren i den dialog som föds mellan intervjuaren och eleverna. De viktigaste resultaten för undersökningen är att kamratmedling väl passar in i skolkuratorns verksamhetsområde. Som en alternativ konfliktlösningsmetod får den sin koppling till socialt arbete genom de fostrande och de preventiva effekter den har. Kamratmedling kan ses som en metod för empowerment-inriktat socialt arbete enligt de värderingar som finns i teori om kamratmedling samt via de värderingar eleverna själva lyfter fram som viktiga. I undersökning lyfter eleverna fram begrepp som förtroende och samhörighet, vilket tyder på att metoden verkligen fungerar i förhållandet till den valda synpunkten. Huvudkällorna för detta arbete har varit teorin om kamratmedling enligt Eleonore Lind samt de handböcker som Finlands Röda Kors har producerat.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. I pro-gradu avhandlingen utreds hur tidig upptäckt och bemötande av missbruksproblem upplevts av f.d. klienter inom missbrukarvården. Vad får experter att missa de vinkar klienter med missbruksproblem ger om sina problem? Varför för professionella inte problemen på tal och om de gör det, varför kan bemötandet misslyckas ur klientens synvinkel? De intervjuande är sex kvinnor, som vid gruppintervjuerna under våren och försommaren år 2001 var 19 till 26 år. Gemensamt för kvinnorna var att de alla vuxit upp i familjer med missbruksproblem, fyra av kvinnorna ansåg sig själva ha eller ha haft problem med alkohol och droger. Samtliga kvinnor hade tidigare varit skribentens klienter och deltagit i en grupp för unga kvinnor. Under de två gruppintervjuerna förändrades kontexten från behandling till informationsinsamling inför pro gradu avhandlingen. Forskningstraditionen som studien håller sig till har kallats kontextuellt socialt arbete med en betoning av kritisk reflektivitet och en emancipatorisk avsikt att låta både klienternas/service användarnas "röst" och också det praktiska sociala arbetets "röst" bli hörd. En annan emancipatorisk avsikt är bekräftande av kvinnors upplevelser och konsekvenserna för dem både i behandling och forskning. Avsikten är att producera ny kunskap som stiger ur den praktiska arbetsvardagen tillsammans med unga kvinnor uppvuxna i familjer med missbruksproblem. Studien utgår från ett social konstruktivistiskt synsätt som understryker betydelsen av samtal och språk. Den för fram det psykosociala arbetssättet och ställer sig kritisk till tekniskt-rationella lösningar som tar sig uttryck i bl.a. standardiserade metoder och byråkratiska arrangemang med en impicit avsikt att spara offentliga utgifter på kort sikt. Det empiriska materialet visar att barn uppvuxna i missbrukarfamiljer och unga kvinnor med missbruksproblem har avancerade strategier att göra sig själva och problemen osynliga. Därför har professionella svårigheter att upptäcka dem. Vidare visar materialet att man kan skönja vissa logiker bakom professionellas oförmåga att upptäcka och bemöta missbruksproblem. Tigandets kultur, expertkunskapens logik och utebliven kritisk reflektion bidrar till att missbruksprobemen inte upptäcks i tid. I studien kan man konstatera att endskilda socialarbetare och multiprofessionella team behöver utveckla en kultur där diskussioner och kritisk reflektion över egna arbetssätt hör till vardagen, men också strukturer för att socialarbetare kunde i skriftlig vetenskaplig form rapportera om sina arbetserfarenheter med en avsikt att delta i kunskapsproduktionen för nya flexibla arbetssätt inom psykosocialt arbete som svar på nya utmaningar som ett samhälle i förändring ställer på socialt arbete.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Sosiaalijohtajat käyttävät kunnallisen itsehallinnon oloissa laajaa sosiaalipoliittista valtaa. Kunnallinen toimintaympäristö on kokenut merkittäviä muutoksia erityisesti 1990-luvulta lähtien. Toimintaympäristön muutokset asettavat sosiaalijohtajille uudenlaisia vaatimuksia ja haasteita. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten sosiaalijohtajat näkevät sosiaalijohtajan ja -johtamisen vaatimukset muuttuvassa toimintaympäristössä. Lisäksi selvitetään, miten tai millä sosiaalijohtajat selittävät sosiaalijohtajan ja -johtamisen vaatimuksia. Tutkimuksessa tarkastellaan sosiaalijohtajan ja -johtamisen vaatimuksia yhdeksän sosiaalijohtajan silmin. Tutkimuksen taustassa keskitytään sosiaalihuollon toimintaympäristössä tapahtuneiden muutosten tunnistamiseen ja kuvaamiseen. Johtamisen ja johtajuuden käsitteitä lähestytään kolmen keskeisen klassisen organisaatiokoulukunnan: tieteellisen liikkeenjohdon, hallinnollisen koulukunnan sekä ihmissuhteiden koulukunnan viitekehyksestä. Johtamista ja johtajuutta tarkastellaan julkisjohtamisen näkökulmasta. Tutkimuksen empiirisen osion tiedontuottajina olevat kuntien sosiaalijohtajat ovat valikoituneet kollega-arviointiin perustuvalla lumipallo-otannalla. Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty teemahaastatteluin, ja tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Aineisto on analysoitu teoriasidonnaista sisällönanalyysia käyttäen. Tutkimus nostaa esiin kuusi keskeistä sosiaalijohtajan vaatimusta, jotka ovat johtamisosaaminen, substanssiosaaminen, taloudellinen ja kaupallinen osaaminen, rohkeus ja kyky yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, viestintäosaaminen ja yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Sosiaalijohtajat selittävät sosiaalijohtajan ja -johtamisen vaatimuksia sosiaalijohtajan työn sisällöllä, toimintaympäristössä tapahtuneilla ja tapahtuvilla muutoksilla sekä sosiaalitoimen profiililla. Sosiaalijohtajan työn sisällöstä nousevat esiin kolme keskeistä tehtävää, jotka vaativat sosiaalijohtajalta eri tyyppistä osaamista. Nämä tehtävät ovat toimintaympäristöön vaikuttaminen, byrokratiatyö ja sosiaalisen näkökulman vieminen kunnalliseen päätöksentekoon. Toimintaympäristössä on tapahtunut kolme keskeistä muutosta, joilla on sosiaalijohtajien mukaan merkitystä sosiaalijohtamisen kannalta. Nämä muutokset ovat seutuyhteistyön ja verkostoissa toimimisen lisääntyminen, sosiaalihuollon medikalisoituminen ja pedagogisoituminen sekä kunnallisen toimintaympäristön markkinoistuminen. Sosiaalitoimen profiili on tärkeä tekijä selitettäessä sosiaalijohtajan ja -johtamisen vaatimuksia. Sosiaalitoimen profiiliin vaikuttavat sosiaalitoimen asema kunnassa, sosiaalitoimen sektoroituneisuus ja sosiaalialan heikko itsetunto. Nämä asettavat haasteita sosiaalijohtajille ja -johtamiselle. Kuntien sosiaalijohtajilta kaivataan tulevaisuudessa yhä enemmän rohkeutta. Sosiaalijohtajien on annettava kasvonsa sosiaalihuollolle ja puolustettava sosiaalihuollon asemaa. Sosiaalijohtamisen tulee perustua vahvoille sosiaalialan arvoille.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata adoptioäitien käsitystä äitiydestään osana identiteettiään. Taustalla vaikuttavat yleisellä tasolla perinteinen äitiyskuva ja adoptioäidin sosiaalinen paikantuminen suhteessa siihen. Yksilötasolla käsitykseen omasta äitiydestä vaikuttavat lapsuuden esikuvat, erityisesti oma äiti, mutta myös muut elämänkokemukset. Naisen mielikuva äitiydestä muotoutuu ennen ja jälkeen adoption. Tutkimuksessa käydään keskustelua siitä, sisältääkö äitiys automaattisesti geenien jatkamisen, vai onko keskeisintä tärkeän hoivasuhteen syntyminen. Voiko toisen synnyttämä olla toisen oma? Adoptiota on edelleen tutkittu aika vähän. Tutkimuksissa mielenkiinto on usein ollut adoptiolapsen sopeutumisessa uuteen perheeseensä (esim. Varilo 1993). Se minkälainen muutos tapahtuu uuden adoptioäidin sisällä on ollut arvoituksellisempaa. Haastattelututkimus on kvalitatiivinen, jossa tutkimusmenetelmänä on teemahaastattelu. Perusperiaatteena on ollut löytää erilaisia merkityksiä, joita adoptioäidit itse liittävät äitiyteensä. Haastattelututkimus perustuu viiteen yksilöhaastatteluun, yhteen kirjalliseen vastaukseen ja kahteen fokusryhmähaastatteluun, joissa kummassakin on ollut mukana neljä henkilöä. Fokusryhmähaastattelut suoritti toinen opiskelija omaa Pro graduaan varten. Avustin ryhmähaastatteluissa havainnoinnissa ja sain aineiston käyttööni omaa tutkielmaani varten. Fokusryhmähaastatteluissa yksin adoptoivat naiset kertovat tilanteestaan, vertaisryhmän merkityksestä ja ihmisten suhtautumisesta yksinadoptioon. Keskeistä adoptioäidin antaessa merkityksiä äitiydelleen on se, onko käsitys äitiydestä muuttunut adoption jälkeen ja onko muutos ollut negatiiviseen vai positiiviseen suuntaan. Jonkinasteista ristiriitaa aiheuttaa tilanne, jossa käsitys omasta äitiydestä joutuu uudelleen arvioitavaksi. Tällöin aktuaaliminä ei vastaakaan ideaaliminän tasoa. Itsensä arvioimisessa ihmiset käyttävät lisäksi sosiaalista vertailua saavuttaakseen tarkemman vaikutelman itsestään. Tämän vuoksi tutkimuksessa kysytään, miten äiti on kokenut oman suvun, vertaisryhmän, vieraiden ihmisten ja yhteiskunnan suhtautuvan adoptioäitiyteen. Mitä enemmän tuleva äiti puhuu lapsen tulosta lähimmäisilleen, erityisesti omalle äidilleen, sitä kiinnittyneempi hän on tulevaan äitiyteensä. Adoptioäidille usein merkittävä toinen minäkäsitystä muokkaava esikuva ovat adoptiovertaisryhmän naiset. Tämä on erityisen tärkeää niille adoptioäideille, joiden sosiaalinen identiteetti tukee vahvasti äidin henkilökohtaista identiteettiä ja minäkäsitystä. Tutkimuksessa tarkastellaan myös sosiaalityöntekijän roolia adoptiota hakevan naisen elämässä. Sosiaalityöntekijä etsii lapselle sopivia vanhempia. Adoptiota hakeva kaipaa tukea omalle äitiydelleen, joka on vasta muotoutumassa. Ulkopuolelta ohjautuva henkilö on alttiimpana olemaan epävarma toiminnastaan kuin henkilö, joka luottaa enemmän omaan näkemykseensä. Adoptioäidin kohdalla epävarmuutta äitiyteen tuo usein se seikka, että lapsella on vaikeista lähtökohdista johtuen usein eriasteisia kiinnittymishäiriöitä. Tarkasteltaessa adoptioäitiyttä keskeiseksi osoittautuu sen olevan yhteiskunnallisesti ajatellen toissijainen äitiyden muoto. Tämä näkyy muun muassa siinä, että yhteiskunnan tarjoama tuki ei täysin vastaa biologisen perheen saamia etuisuuksia. Ihmisten suhtautuminen adoptioon on yleensä positiivista ja uteliasta, mutta adoptioäidin näkökulmasta sisältää usein myös ymmärtämättömyyttä. Tutkimuksen keskeisintä teoriaa käsittelevää kirjallisuutta ovat Sternin (1998) kirjoitukset äitiyteen kiinnittymisestä, Higginsin (1987) aktuaaliminästä ja ideaaliminästä ja Liebkindin (1998) henkilökohtaisesta ja sosiaalisesta identiteetistä.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, miten työnhakijan oma aktiivisuus sekä toisaalta yhteiskunnan pullonkaulat vaikuttavat työmarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan ristipaineessa. Tutkimukseni keskeiset kysymykset ovat: 1) Miten työnhakijan oma aktiivisuus auttaa työllistymisessä. 2) Millaisia yksilöllisiä ongelmia työllistymisvaikeuksiin sisältyy. 3) Mitä puutteita sisältyy yhteiskunnan taholta työllisyyskysymyksessä. Tutkimusmenetelmäni on kvalitatiivinen teemahaastattelu. Tutkimusaineisto koostuu vuoden 2004 aikana suorittamani uusosuuskunnan työntekijöiden haastattelusta, työllisyysprojektin kautta yhdistykseen työllistyneiden työnhakijoiden haastatteluista sekä kahden työllisyyspalvelutoimiston vetäjän, kahden projektin vetäjän, uusosuuskunnan vetäjän ja yhdistyksen johtajan haastatteluista. Käytän vertailukohteena otteita aikaisemmin tekemästäni kandidaatintutkielmasta vuodelta 1996 sekä otteita vv. 2002-2003 sosiaalityön opintojen aikana tekemistäni tutkielmista ja raporteista. Tutkimuksessani selvisi, että nykyisessä kilpailullisessa työllisyystilanteessa on oltava itse aktiivinen, jos aikoo saada työtä. Kuitenkaan sekään ei aina riitä. Erityisesti yhdistyksiin työnhakijat työllistyvät vain määräaikaisesti huolimatta runsaasta koulutus- ja työhistoriastaan. Osuuskunnan kautta sen sijaan työntekijät ovat työllistyneet pysyvästi. Yhdistykset voisivat työllistää myös pysyvästi mikäli yhteiskunta tukisi niitä, sillä nykyisillä työvoimaresursseilla eivät yhdistykset voi antaa yksilökohtaista ohjausta mitä erityisesti pitkäaikaistyöttömät tarvitsisivat. Osuuskunnissa toivotaan parempaa koordinaatiota viranomaisten ja osuuskunnan toimintojen välillä. Lisäksi erityisesti nuorten koulutukseen ja työvoimaneuvontaan olisi panostettava syrjäytymiskierteen ehkäisemiseksi.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Muuttoliike vilkastui Suomessa voimakkaasti 1990-luvun puolivälistä lähtien. Vaikka kasvukeskukset vetävät väkeä puoleensa, on ihmisiä, jotka muuttavat niin sanotusti vastavirtaan - maaseudulle. Yksi tapa tutkia 1990-luvun tapahtumia, on kohdistaa katse muuttoliikkeeseen. Miksi ihmiset muuttivat maaseudulle, ja miten tulomuuttoprosessit onnistuivat? Tutkimuksen keskeisenä tehtävänä on selvittää, mitkä tekijät on täytyttävä kyläyhteisöön muuttavan sosiaalisessa verkostossa ja osallistumisessa, jotta tulomuuttoprosessi on positiivinen (inkluusio). Lisäksi mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että tulomuuttoprosessi on negatiivinen (ekskluusio). Olen rajannut ja määritellyt positiivisen muuttoprosessin tulokseksi muuttajien kokeman tyytyväisyyden valittuun kyläyhteisöön. Negatiivinen tulomuuttoprosessi tarkoittaa sitä, että kylään muuttajat kokevat jäävänsä omasta halustaan riippumatta kylän jäsenyyden ulkopuolelle. Kyseessä on kyläyhteisön dynaaminen prosessi, mikä sisältää yksilön ja yhteisön vuorovaikutuksen sekä ajallisen ulottuvuuden. Kuvaan sosiaalisen pääoman teorian avulla, jossa tarkastelun kohteena ovat yhteisön ominaisuudet, kuinka yhteisöön sisälle pääsy ja pois sulkeminen ovat monivaiheisia tapahtumaketjuja. Tutkimuksen empiirisen aineiston muodostaa kymmeneen suomalaiseen kylään vuosina 1990-2000 muuttaneille henkilöille suunnattu postikysely (n=533, vastausprosentti 39, n=205) sekä syntyperäisten kyläläisten ja kyliin muuttajien haastattelut (n=25). Aineiston keruu kokonaisuudessaan tapahtui elokuusta 2000 lokakuuhun 2001. Muuttamista maaseudulle ohjasi asuntoon - ja asuinympäristöön liittyvät motiivit: omakotitalon rakentaminen/ostaminen ja luontosuhde sekä taloudelliseen tilanteeseen liittyvät muutokset: työttömyys ja ylivelkaantuneisuus. Koko aineistossa oli suuri määrä paluumuuttajia, jotka muuttivat takaisin kotiseudulleen. Koetun alueellisen identiteetin lisäksi paluumuutto antaa viitteitä myös vallitsevasta tonttipolitiikasta. Maaseudulle muuton vapaaehtoisuus, asuminen omakotitalossa, taloudellinen turvallisuus ja hyvät sosiaaliset suhteet naapureihin takasivat sen, että muuttajat kokivat tyytyväisyyttä asuinkyläänsä. Muuttajien positiivinen maine, sujuva vuorovaikutus ja osallistuminen kylän elämään vaikuttivat myönteisen aseman saamiseen kyläyhteisössä (inkluusio). Vastaavasti maaseudulle muuton pakonomaisuus, taloudelliset ongelmat, vaikeus/haluttomuus tutustua naapureihin ja vahva yksityisyyden suoja vahvistivat yksilöiden osattomuuden, ekskluusion, kokemusta kylässä. Muuttajien negatiivinen maine, toimintakulttuurien yhteensovittamisen vaikeus/haluttomuus ja riittämätön kanssakäymisen taso kyläläisten kanssa edesauttoivat ekskluusioprosessin syntymistä yhteisötasolla. Sosiaalinen pääoma tuli esille aineistossa ihmisten kokemana hyvinvointina asuinkylässä: asuinympäristön turvallisuutena, ihmisten aktiivisuutena ja vireytenä, yhteistoimintana ja toimivina sosiaalisina suhteina, mutta myös syrjäyttämiskokemuksina. Tällöin sosiaalisen pääoman voima näyttäytyi kieltäytymisenä yhteistoiminnasta ennakkoluulojen ja -aseteiden takia ja luottamuspulana. Kylään muuttajat muuttivat kylän yhteisöllisyyttä. Syntyperäiset kyläläiset kaipasivat lähes intiimiä yhteisöllisyyttä. Kylään muuttajat, niin paluu- kuin tulomuuttajatkin, halusivat puolestaan itse säädellä aktiivisuuttaan asuinyhteisön sisäisiin asioihin osallistumisessa omien vaikuttimiensa mukaisesti: miten, milloin ja minkä verran. Yhteisöllisyys ja asuminen yhteisössä ovat arvosidonnaisia ja jännitteisiä asioita.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimuksen kohteena on naisen tahattoman lapsettomuuden kokemus ja kokemukselle annetut merkitykset. Tutkimuksen empiirisen aineiston muodostavat 17 kirjoitusta tahattomasta lapsettomuudesta. Kirjoitukset sain esitettyäni kirjoituspyynnön kolmella Internetin keskustelupalstalla. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on Lauri Rauhalan holistinen ihmiskäsitys, jossa yksilöä tarkastellaan tajunnallisessa, kehollisessa ja situationaalisessa olemassaolomuodoissa. Tajunnallisuus on kokemuksen kokonaisuutta. Tahattoman lapsettomuuden kokemus tajunnallisuudessa merkitsi äitimisen halun toteutumattomuutta. Se merkitsi myös lapsettomuussurua, joka oli fyysistä kivun tunnetta,toivoa ja epätoivoa. Lapsettomuussuru paikantui parisuhteeseen ja puolisoiden yhteiseen kotiin. Tahaton lapsettomuus saattoi merkitä myös traumaattista ja elämänkatsomuksellista kriisiä. Kehollisuudessa lapsettomuus merkitsi kehon alistamista lapsettomuushoidoille. Hoidot koettiin kirjoituksissa vaativina ja raskaina. Ne vaikuttivat negatiivisena kokemuksena ruumiinkuvaan, identiteettiin ja seksuaalisuuteen. Situationaalisuudessa eli elämäntilanteessa lapsettomuuden kokemus ilmeni parisuhteessa, sukulais-ja ystävyyssuhteissa sekä suhteessa ympäröivään maailmaan. Sosiaalisissa vuorovaikutussuhteissa tahaton lapsettomuus merkitsi vetäytymistä tai pakottautumista. Laajemmassa perhekeskeisessä yhteiskuntamallissa lapsettomuus oli marginalisaatiokokemusta. Se oli eksistentiaalista sivullisuuden ja sosiaalisen erilaisuuden tunnetta suhteessa äiti- ja naisryhmiin. Lapsettomuuden hoitomuodot voidaan jakaa lääketieteellisiin hoitomuotoihin, psyykkiseen tukeen ja hoitoon sekä sosiaaliseen hoitoon. Lääketieteelliset hoitomuodot merkitsivät hoitotyytyväisyyden ja hoitotyytymättömyyden kokemuksen arviointia. Tutkimuksessa nousi esille kolme kirjoittajien tapaa kertoa hoidoista osana elämää. Hoitoihin asennoitumisen tavat nimesin hoitojen kokeminen vapaaehtoisena ja valittuna elämäntapana, vaikeuksien kautta voittoon -asenteena ja hoitojen kokeminen pakkona ja paljon alleen peittävänä. Lapsettomuuden psyykkinen tuki ja hoito merkitsi vertaistuen hakemista. Vertaistuki on kokemuksien jakamista muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Lapsettomuuden sosiaalinen hoito tarkoittaa adoptiota, sijaisvanhemmuutta tai kaksinelämistä. Tutkimuksessani kirjoittajat käsittelivät lapsettomuuden sosiaalista hoitoa adoption ja kaksinelämisen näkökulmista. Adoptio merkitsi kirjoittajille tarkoituksellisuutta ja oikeaa ratkaisua.Toisaalta se merkitsi joutumista vallankäytön kohteeksi ja riippuvuuden kokemusta. Kaksieläminen vaihtoehtona tahattoman lapsettomuuden kokemuksessa merkitsi päätöstä tai tilanteeseen ajautumista. Kummassakaan tilanteessa ei lasta oltu vielä täysin suljettu pois toiveista ja haaveista. Tärkeimmät käytetyt lähteet ovat Lauri Rauhala (1983) Ihmiskäsitys ihmistyössä, Lauri Rauhala (1989) Ihmisen ykseys ja moninaisuus, Maija Ritamo ja Sari Kautto (1997) Näkökulmia hedelmöityshoitoihin, Linda Salzer (1994)Lapsettomuus kriisinä.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. This study explored the racial and cultural experiences of black African children living in Finnish residential care. The views of three black staffs were integrated into the study to give a general overview of the issues facing Black African. The study focussed on the everyday lives of children. The main aim was to identify issues affecting quality care experience in residential placement. The study was approached from a ‘Black perspective’. Qualitative in-depth interview was employed to elicit information from the Black Children living in Finnish residential care Data analysis revealed eight broad categories of experience which were; Emotional well-being, Experience of racism, Coping strategies, Relationship with staffs, Family matters, Role of culture in care, Aspects of racial identity, Education and hope for the future. Needs and issues were identified to aid better service delivery. The study concluded that all services must be evaluated based on human rights needs. The study also provided a few recommendations for policy and further research.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Äitiys ja päihdeongelma on sekä yleisellä että yksilötasolla ongelmallinen yhdistelmä. Kaikki päihteet ovat haitallisia raskausaikana, mutta alkoholi on tulevan lapsen kannalta vaarallisin. Pahimmillaan sikiöaikainen päihdealtistus aiheuttaa lapselle vaikean kehitysvaurion (FAS). Lapsen syntymän jälkeen äidin päihteiden käyttö haittaa lapsen hoitoa, äidin ja vauvan varhaisen vuorovaikutuksen onnistumista ja turvallisen kiintymyssuhteen syntymistä. Pieni osa päihdeongelmaisista äideistä tarvitsee erityistä tukea. Oulunkylän ensikoti on päihdeongelmaisille äideille ja perheille tarkoitettu pieni hoitoyhteisö. Hoidon tavoitteena on ehkäistä raskaudenaikaisen päihteiden käytön aiheuttamia vaurioita ja tukea päihteettömän vauvaperhe-elämän aloittamista. Hoitomenetelminä ovat yhteisöhoito, lähiohjaajamuotoinen yksilöhoito, päihdekuntoutus sekä varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen. Ensikodin hoito on osa lastensuojelun päihdeperheille tarjoamaa kuntouttavaa laitoshoitoa. Jokaisen äidin sosiaalityöntekijä on mukana hoitoprosessissa. Tässä tutkimuksessa on tutkittu Oulunkylän ensikodin hoitoa arvioimalla vuosina 2000 – 2002 hoidossa olleiden äitien hoitoja. Tutkimuksessa haetaan vastausta kysymykseen: miten päihteetön äitiys näyttää toteutuvan Oulunkylän ensikodin hoidon aikana ja puoli vuotta sen jälkeen? Tarkastelun kohteena ovat äidit, heidän hoitojaksonsa, äitiys ja päihteettömyys hoidon aikana, sekä ensikodin hoitomenetelmät. Arvioinnin kohteena ovat sekä hoitotulokset että hoitoprosessi. Aineisto koostuu ensikodin asiakirjatiedoista, avainryhmien kyselystä sekä hoidon jälkeisistä haastatteluista. Tutkimus on arviointitutkimus, joka on toteutettu monitahoarviointina. Mahdollisimman monipuolisen kuvan saamiseksi on lisäksi käytetty aineisto- ja menetelmätriangulaatiota. Vertaamalla eri aikaan ja eri tavalla hankittua tietoa on lisätty tutkimuksen luotettavuutta, sillä tulokset ovat vahvistaneet toisiaan. Avainryhmien arvioinneissa oli eroja, mutta ne eivät olleet missään kohdin erityisen suuria. Tutkimusjakson 22 hoitojaksosta vajaa neljännes keskeytettiin äidin toistuvan päihteiden käytön takia. Muut hoitojaksot toteutuivat suunnitellusti. Arviointien perusteella päihteetön äitiys näytti onnistuvan ensikodin hoitojaksolla hyvin lukuun ottamatta keskeytykseen päättyneitä hoitoja. Äidit hallitsivat hoidon aikana päihteiden käyttönsä melko hyvin, sillä puolet hoitojaksoista sujui täysin ilman päihderetkahduksia. Äitien taustat, hoitoon tulo tilanne tai hoitojakson pituus ei ollut yhteydessä päihteettömän äitiyden onnistumiseen. Äidin hoitoon tulo raskausaikana oli kuitenkin lasten kannalta merkityksellistä. Kaikki tahot arvioivat sekä yksilö- että yhteisöhoidon tukeneen päihteetöntä äitiyttä. Äidit pitivät kuitenkin kaikkein tärkeimpänä tuen lähteenä omaa läheisverkostoa, jos sellainen vain oli olemassa. Tulosten perusteella ensikodin hoidossa pitää kehittää yhteistyötä äitien läheisverkostojen kanssa, kiinnittää erityistä huomiota hyvän vuorovaikutussuhteen luomiseen äitien kanssa ja pyrkiä kasvattamaan motivaatiota hoitoon.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimustehtävänä oli selvittää, miten valtaistava työtapa näyttäytyy mielenterveyskuntoutujien ja työntekijöiden puheissa. Valtaistavan sosiaalityön keskeisiä elementtejä, jaettua valtaa, tietävää ja toimivaa subjektia sekä dialogista vuorovaikutusta tarkasteltiin ympäristössä, joka muodostui mielenterveystyöstä ja mielenterveyskuntoutujien elämästä tuetun asumisen piirissä. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: 1) Millä tavalla mielenterveyskuntoutujat ja työntekijät kuvaavat toimivaa vuorovaikutusta? 2) Millaista on valtaistava työskentelytapa sosiaalityössä? 3) Millaisia pulmia valtaistavassa työskentelytavassa ilmenee? Tutkimus liittyi aineiston hankinnan ja tiettyjen haastatteluteemojen kautta Helsingin kaupungin keskisen alueen päihde- ja mielenterveysprojektiin, mutta ei ollut projektin arviointitutkimus. Pääasiallisena tutkimusaineistona oli seitsemän mielenterveyskuntoutujan teemahaastattelut. Niiden lisäksi aineistona oli päihde- ja mielenterveysprojektiin liittyneestä työntekijöiden tulevaisuusverstastyöskentelystä nauhoitettu keskustelu, missä käsiteltiin asumiseen liittyvien palvelujen ongelmia ja mahdollisia ratkaisuja. Aineiston analyysi oli teorian ohjaama ja tutkimusmenetelmänä oli teemoittelu. Teoriaohjaavuus tarkoitti sitä, että analyysi lähti liikkeelle tutkimustehtävän pohjalta aineistolähtöisesti, mutta analyysin loppuvaiheessa valtaistavan sosiaalityön teoria ohjasi teemoittelua. Tutkimuksen tuloksena dialogisen vuorovaikutussuhteen osatekijöinä näyttäytyivät tasavertaisuus, ystävällinen kohtelu, työntekijän vastuullisuus ja työn suunnitelmallisuus sekä kuulluksi tuleminen. Valtaistava työskentelytapa konkretisoitui tutkimuksessa vastuun räätälöinniksi, sopivaksi kontrolliksi ja tuen sekä konkreettisen avun tarjoamiseksi. Valtaistavan työotteen toteuttamisen esteinä tutkimuksessa näyttäytyivät eriarvoinen kohtelu, työntekijöiden raskas taakka ja asiakkaan tilanteeseen eläytymisen vaikeudet. Tutkimustulokset tukevat ajatusta dialogisen vuorovaikutussuhteen merkittävyydestä asiakkaan valtaistumisessa. Tutkimus osoitti myös, että Niemikotisäätiöllä käytetty ratkaisu tuetussa asumisessa sisältää asukkaita valtaistavia elementtejä. Tutkimuksen teoriataustassa käytettiin pääasiallisena lähdekirjallisuutena angloamerikkalaista empowermentia käsittelevää kirjallisuutta. Tärkeimmät lähteet olivat empowermentin teorian ja käytäntöjen kehittäjän Stephen M. Rosen tuotannosta.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkielmassa käsitellään sitä, mitkä tekijät kuormittavat 2000-luvun parisuhteita erityisesti perheissä, joissa on pieniä lapsia. Tarkastelun kohteena on, miten erilaisten asiantuntijoiden tarve ja ulkopuolinen apu parisuhteen ongelmiin nähdään yhä tarpeellisempana. Mielenkiinnon kohteena ovat myös parisuhteen vaikeuksiin tarjolla olevat palvelut Suomessa sekä ihmisten tiedot ja mielipiteet näistä palveluista. Tarkastelu pohjautuu postmodernin ajan sosiologien kuten Zygmunt Baumanin, Anthony Giddensin ja Riitta Jallinojan kirjoituksiin parisuhteen ja perheen merkityksen muutoksista. Tutkielma sijoittuu postmodernin ajan ihmisten suhteita ja sosiaalista elämää kuvaavaan viitekehykseen. Päämielenkiinto on perhetutkimuksessa ja erityisesti parisuhteen moni-ilmeisessä kuvauksessa. Kohderyhmänä ovat pienten lasten vanhemmat, sekä heidän parisuhteensa erityislaatuisuus. Tutkielmassa pyritään hahmottamaan parisuhdepalvelujen asemaa ja merkitystä muuttuvassa elämäntavassa sekä tarkastelemaan parisuhteen ongelmien suhdetta näihin palveluihin. Tutkielman empiirisenä aineistona käytetään kyselyä, johon vastasi 125 Väestöliiton Perheverkosta ”Parisuhdevihkonen vekaraperheen vanhemmille” -julkaisun tilannutta henkilöä. Vastaajista 91%:lla oli lapsia. Aineiston kvantitatiivinen analyysi tehtiin SPSS 11.5 for Windows-ohjelmalla. Avointen kysymysten analyysissa etsittiin sisällönanalyysin avulla vastauksista yhtenäisiä seikkoja ja koottiin niistä asiakokonaisuuksia. Vastaajat arvioivat, että eniten riitoja ja erimielisyyksiä pienten lasten vanhempien parisuhteessa aiheuttaa väsymys. Muita tärkeitä tekijöitä olivat kotitöiden jakaminen ja uudenlaiset ajankäytön haasteet. Kyselyssä vastaajat myös arvioivat Väestöliiton julkaisemaa ”Parisuhdevihkonen vekaraperheen vanhemmille” –julkaisua esimerkkinä kirjallisesta materiaalista parisuhteen tukena. Kyselyssä selvisi, että parisuhteen hoitaminen –aihealue oli vastaajien mielestä vihkosen kiinnostavin aihe, joka myös helposti unohtuu arkisessa pikkulapsiperheen elämässä. Vastaajat toivoivat saavansa lisää kirjallista materiaalia aiheista kuten lapsen syntymän jälkeinen elämänmuutos, parisuhteen hoitaminen ja vanhempien jaksaminen. Parisuhteen tueksi saatavilla olevista tukimuodoista vastaajat pitivät tärkeänä lastenhoitoavun saamista sekä ystävien kanssa käytäviä keskusteluja. Ammattimaisen tuen muodoista vastaajat kaipasivat lisää kirjallista materiaalia ja keskusteluja ammattilaisten kanssa. Myös vertaistukea parisuhdekurssien ja keskusteluryhmien muodossa pidettiin tärkeänä. Perheneuvola ja neuvola nähtiin luontevina paikkoina parisuhdeasioista keskusteluun, vaikkakin toisaalta neuvolaa pidettiin vahvasti lasten hoidon ja kasvatuksen asiantuntijana. Kaupungeissa asuvat vastaajat tiesivät eri palvelujen olemassaolosta paremmin kuin maaseudulla asuvat. Parisuhdeasioissa auttaminen kuului vastaajien mielestä eniten psykologien ja sosiaalityöntekijöiden työnkuvaan. Ongelmina parisuhdetta tukeviin palveluihin hakeutumisessa kyselyyn vastaajat näkivät puolison mukaan saamisen, palvelujen maksullisuuden sekä hankalan löydettävyyden.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Avhandlingen granskar skolkuratorns syn på socialt arbete i skolan, med elever med invandrarbakgrund. Syftet är att se på det sociala arbetet i skolan och på hur det utformar sig speciellt gällande elever med invandrarbakgrund. Innehållsmässigt begränsas avhandlingen till att gälla unga invandrare. Ung eller ungdom definieras i det här sammanhanget som en elev som går i högstadiet. Frågeställningen lyder: ”Hur ser skolkuratorerna på det sociala arbetet med elever med invandrarbakgrund, som utförs i skolan.” I frågeställningen ingår hur skolkuratorerna ser sin egen roll i arbetet med unga invandrare. Här ingår också frågan om integration och hur skolkuratorerna ser på integration, av elever med invandrarbakgrund. I den teoretiska delen används främst litteratur av Silka Koskimies och Haluk Soydan. Deras modeller om socialt arbete med invandrare bildar den teoretiska referensramen. Trots att det finns en socialarbetare i så gott som alla grundskolor i Helsingfors, saknas information om den här yrkeskategorin och det är svårt att få tag på material gällande ämnet socialt arbete i skolan. Den empiriska delen består av en undersökning utförd i åtta finska skolor. Undersökningen utfördes under hösten 2003. Den är kvalitativ och utfördes genom tematiska intervjuer med skolans kuratorer. Skolorna och kuratorerna kom att begränsas till Helsingfors, av ekonomiska och tidsmässiga skäl. I avhandlingen framkommer inte vilka skolor det handlar om. Även informanterna förblir anonyma. Som främsta resultat framstår kuratorernas starka tro på skolan och på sig själva, som experter på arbetet med invandrarna. Denna expertis bygger på lång erfarenhet. Begreppet integration definieras inte i skolornas gemensamma linjedragningar. Skolkuratorerna ser skolans roll och den egna rollen som viktiga i integrationen av unga invandrare. Trots det saknar skolorna gemensamma eller individuella program för integreringen av de unga invandrarna. Det sociala arbetet och arbetet med invandrarna, utformas i skolorna utgående från dem som arbetar där och deras erfarenhet.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Deltagarna i undersökningen är fem personer med utvecklingsstörning som har sin dagliga verksamhet på arbetscenter inom Kårkulla samkommun. Undersökningens referensgrupp består av medlemmar som även de har sin dagliga verksamhet inom Kårkulla samkommun. Brukarna i denna undersökning består således av deltagarna och av medlemmarna i referensgruppen. Min personliga utgångspunkt är forskare inom egen organisation. Undersökningens mål är att beskriva hur brukarna upplever den dagliga verksamheten på arbetscenter. Undersökningen är ett empiriskt försök att använda referensgrupp för att öka brukarorienteringen. Målet är också att söka lösningar på ökat inflytande inom tidigare forskning med personer med utvecklingstörning. Perspektivet i undersökningen utgår från brukarna och ambitionen är att använda en form av deltagarorienterad forskning där brukarna deltar i så stor utsträckning som möjligt. Undersökningen är inspirerad av det fenomenologiska perspektivet. Forskningsmetoden har varit temaintervjuer med deltagarna och användandet av en referensgrupp som en kommunikativ mötesplats. Referensgruppen har deltagit i utformandet av intervjuguiden, bidragit med sina erfarenheter och granskat en del av rapporten. Livskvalitet används som ett spårhundsbegrepp för att ringa in det väsentliga i deltagarnas vardagsverklighet. Empowerment ligger som grund för undersökningens handikappsyn och val av forskningsmetod. Utgående från 22 slumpmässigt valda forskningsrapporter granskas hurudana lösningar det finns på ökat inflytande för personer med utvecklingsstörning inom forskningen. Undersökningen visar att deltagarna är överlag nöjda med sin dagliga verksamhet på arbetscenter. Utmärkande är att de hellre pratar om händelser utanför arbetet. Arbetet ger struktur för dagen, sociala relationer och tillfredställelse med att göra nytta. Referensgruppens förslag till förändringar tyder också på att hos deltagarna finns önskemål som inte kom fram i intervjuerna. Dessa önskemål är mera utmanande arbeten, ett arbete utanför arbetscenter och ökat medinflytande. Referensgruppen har tillfört undersökningen ny kunskap. Diskussionerna med gruppen har stärkt den fenomenologiska validiteten och betytt en läroprocess för mig som forskare och socialkurator. Erfarenheter från tidigare deltagarorienterad forskning där personer med utvecklingstörning deltar visar att deltagandet stärker personernas självförtroende. Forskningen bör beakta att personerna som deltar behöver utbildning, personlig assistent vid behov och tillräckligt med tid. De viktigaste referenserna var Sven Jarhag (2001) och Berith Cech (2001)

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkielmani tavoitteena on selvittää miten naiset määrittelevät vahvuutta: millaisia ominaisuuksia vahvassa ihmisessä on, miten vahvuus ilmenee ja missä tilanteissa vahvuutta tunnetaan. Käsitän vahvuuden ja vallan kuuluvan yhteen, joten olen myös kiinnostunut naisten vallantunteen kokemuksista. Lisäksi katson, että vahvuus ja heikkous eivät ole toisiaan poissulkevia ilmiöitä, joten tarkastelen myös miten vahvuus ja heikkous suhteutuvat toisiinsa. Naisten kasvamista vahvoiksi - valtaistumista - voidaan tukea valtaistavan sosiaalityön menetelmillä, ja tämän takia käyn yhdessä luvussa läpi kyseisen työskentelyotteen periaatteita. Teoreettista taustaa identiteetin ja minäkuvan rakentumiselle olen hakenut sosiaalipsykologian ja sosiaalikonstruktionismin piiristä. Aiheenvalintani takana oli tahto saada naisia reflektoimaan identiteettinsä myönteisiä puolia ja havainnoimaan itsessään piilevää vahvuutta. Aineistonani toimi 24 kirjoitusta, jotka keräsin Internetiin laitetulla kirjoituspyynnöllä. Analysoin aineiston temaattisen sisällönanalyysin periaatteiden mukaisesti, mutta analyysiprosessia inspiroi myös narratiivinen tutkimusperinne. Tutkimustuloksiksi muodostui vahvuuden määrittelyn suhteen kuusi pääluokkaa. Vahvuus nähtiin uskalluksena asettaa itselleen ja elämälleen tavoitteita sekä rohkeutena toteuttaa persoonallisuuttaan ja ylipäätään itse määriteltyä elämää. Vahvaa ihmistä nähtiin kykeneväisenä hyväksymään itsensä puutteista ja heikkoudesta huolimatta. Periksiantamattomuutta ja vastoinkäymisistä viisastumista katkeroitumisen sijaan pidettiin myös osoituksina vahvuudesta ja ihmisenä kasvamisesta. Vahvuuteen katsottiin myös olennaisesti kuuluvan hyvä itsetunto, itsenäisyys sekä kyky elämänhallintaan. Merkittäviksi areenoiksi - tiloiksi joissa vahvuutta tunnetaan - muodostuivat työ ja läheiset ihmissuhteet. Työ tarjoaa pätemisen ja tarpeellisuuden tunteita, ja läheiset ihmissuhteet hyväksytyksi tulemisen ja tuen kokemuksia. Heikkoudesta puhuttaessa kirjoittajat tiedostivat, että kukaan ei ole staattisesti vahva tai heikko. Sitä, mitä yhteiskunnassamme ylipäätään pidetään vahvuutena ja heikkoutena pidettiin paikoin kyseenalaisena. Kirjoituksissa esiintyi vain vähän puhetta vallasta. Se, mitä sanottiin oli kuitenkin huomattavan negatiivisesti värittynyttä. Valta nähtiin keinona alistaa ja hallita muita, ja täten riskitekijänä. Positiivisesta vallasta puhuttiin elämänhallinnan ja työn yhteydessä asioiden hallitsemisena ja itselle annettujen tehtävien taitamisena.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. The research considers stories of clients of a drug treatment unit for young people and children. The study focuses the construction of young peoples` identities in the speech in which they locate their lives and give significance to their use of drugs in their relationships with society, family, friends and authorities. In line with the constructionist view, identity is here understood in terms of self-constructions created in situations of interaction. The methods of discourse analysis are used to study excerpts of talk. The research material comprises 17 individual interviews of clients aged 14 to 18. Cannabis was the most common drug interviewed young people had used but everybody had also used medicines, opiates or amphetamine or both. Nine of the interviewed were girls and eight were boys. The stories of young clients are studied through different themes in five different articles. These considers the meanings of normal, information production and suprise turns of events in the interviews, drug screening tests and the treatment careers of young drug addicts, peer-relationships and experiences with the authorities. In the summary it is considered the kind of main meanings and identities which were common in all or at least several themes. The interviewed clients defined their life-experiences and drug using against the kind of lines between normal life and being outside. Drug using was situated in the outside world and not-using inside of the normal life. The interviewed clients identified themselves on the both sides of these lines. Their speaker positions varied partly according whether they spoke about their life in past, present or future terms. At the conclusion two kinds of different dimensions of diverse identities are described. There can be found a speaker who is conscious about his or hers deviance and on the contrast a speaker who has already started to live ”normal” life. On the other hand young clients defined their life actions as subordinated to other people or events and as opposite they emphasized their own autonomy. In addition loneliness and the lack of allies were also emphasized in the talk of interviewed clients. Constructionist research of identity, discourse analytical research of interaction and qualitative drug research have been used as the main sources of information.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Min forskningssynvinkel växte fram i mitt dagliga arbete som socialarbetare inom Helsingfors stads socialverk, inom enheten för ferieverksamhet. En av de förebyggande barnskyddsåtgärder som erbjuds inom denna enhet är att erbjuda barn besök i veckoslutsfamilj, en gång per månad. Detta är en stödåtgärd inom öppna vården. Barnens rätt att komma till tals har alltmer poängterats. Syftet med min undersökning är att få veta hur barnen upplever sina besök i veckoslutshemmen. I min undersökning strävar jag att göra barn till medforskare i stället för undersökningsobjekt. I undersökningen betonas barnsynvinkeln genom att fråga barnen själva om hur de upplever sina besök i veckoslutshemmen –och genom att föra fram barnens åsikter. Vad betyder besöken för dem? Vilken typ av stöd anser de själva att de får genom att besöka sina veckoslutsfamiljer? Jag vill föra fram barnens perspektiv genom att intervjua barnen själva. I undersökningen intervjuas 10 flickor i åldern 8 – 15 år. Barnens upplevelser i veckoslutsfamiljen undersöks genom en kvalitativ temaintervju. Här poängteras intervjupersonernas upplevelsevärld och hur de definierar sina upplevelser. Intervjufrågorna bildar helheter inom följande temaområden; vård- och omsorg, känsla, familjen som förebild och semester och rekreation. I min undersökning stöder jag mig på ett konstruktionistiskt tänkesätt. Jag tänker mig att barnet konstruerar sin verklighet i en ständig växelverkan med andra. Stöd för mitt synsätt finns att hitta inom den moderna barnforskningen. Familjens centrala betydelse som känsloenhet för individen poängteras. Moderniteten medför en grundläggande dynamik i vardagslivet, en dynamik som är förbundet med förändringar i tillitsmekanismerna och riskmiljöerna I undersökningen ombeds barnen även rita sin nätverkskarta. Genom att använda denna metod klargjordes hur veckoslutsfamiljen placerar sig på nätverkskartan. Genom att utföra denna uppgift befästes även resultatet i barnens berättelser. Barnen berättar att de får moraliskt stöd, socialt stöd och emotionellt stöd för sin uppväxt under sina besök i veckoslutsfamiljen. Därtill befrämjas den skapande förmågan i växelverkan med omgivningen och naturen som kontext. Barnen uppger att naturen inverkar helande på dem. Känslan av glädje och att få ha roligt tillsammans ger barnen en känsla av välbefinnande och livsglädje. Barnen berättar därmed att de via sina besök i veckoslutsfamiljerna får livsinnehåll (elämänsisältöä).

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimuksen tavoitteena on syventää ymmärtämystä niitä naisia kohtaan, jotka ovat antaneet lapsensa huostaan. Olen halunnut selvittää, mitkä seikat ovat vaikuttaneet huostaanottoon, ja mitkä tunteet ovat vallitsevia, kun nainen itse suostuu lapsensa huostaanottoon. Tutkimuskysymyksellä Kuka on huostaanotetun lapsen äiti? haluan selvittää huostaanotetun lapsen äidin elämänkulkua. Tarkastelen naisten suhdetta omaan äitiinsä kiintymyssuhde-teorian pohjalta sekä tuon suhteen merkitystä äitiysiden-titeetin rakentumisessa. Tutkimukseni keskeiset teemat nousevat siis naisten omasta lapsuudesta ja suhteesta omaan äitiinsä, huostaanottoprosessin käynnistämiseen vaikuttaneista seikoista, naisten tunteista huostaanottoprosessissa, sekä naisten omista pohdinnoista tapahtuneesta ja kokemuksista jaetusta vanhemmuudesta. Aineistoni koostuu viidestä elämäkertahaastattelusta. Kaikki naiset ovat yksinhuoltajia. Kahden naisen kohdalla lapsen isä on kuollut. Elämäkerrallisessa tutkimusotteessa painopiste on tutkittavan äänessä, ja sen avulla halutaan löytää vastaus kysymykseen, miten ihmiset ovat sitä mitä he ovat, ja miten heistä on sellaisia tullut. Tutkimukseni metodologinen lähtökohta on fenomenologis-hermeneuttisessa tutkimusperinteessä. Fenomenologiassa tutkitaan kokemuksia ja ilmiöitä. Pyrkimyksenä ei ole niinkään löytää universaaleja yleistyksiä, vaan ymmärtää jonkin tutkittavan alueen ihmisten sen hetkistä merkitysmaailmaa. Hermeneuttinen ulottuvuus tulee mukaan tulkinnan tarpeen myötä. Hermeneuttisen tutkimuksen päämääränä on ymmärtää kohde syvemmin. Työn alkaessa jokaisella tutkijalla on jonkinlainen alustava mielikuva, esiymmärrys, jota hän pyrkii syventämään. Tutkittavan koettu elämä esiymmärryksineen muodostaa perustason. Toisella tasolla tutkija reflektoi, tematisoi ja käsitteellistää ensimmäisen tason merkityksiä. Olen tutkimukseni toteuttamisessa myös halunnut painottaa empatian merkitystä. Empatia syntyy ja elää vuorovaikutuksessa, ja kyse on kosketetuksi tulemisesta siten, että tunteet ja ajattelu havahtuvat. Tutkimustuloksena totean, että kaikilla tutkittavilla on etäinen suhde äitiinsä. Kukaan naisista ei pitänyt omaa äitiään tai muuta sukulaista kannattelevana voimana huostaanottoprosessissa, ja katson tämän johtuvan siitä, että naisille ei ollut lapsuudessaan muodostunut omista vanhemmistaan riittävän kiinnipitävää ympäristöä. Kaikki naiset sisäistivät syyllisyydentunteitaan, riippumatta siitä, olivatko lasten isät aktiivisesti lasten elämässä vai eivät. Naiset sinnittelivät ristiriitaisten tunteiden kanssa. Lapsensa parhaaksi he rikkoivat yhteiskunnan normiodotusta hyvästä äidistä ja luopuivat lapsestaan. Tutkimustuloksena totean, että kaikki naiset ovat toteuttaneet hyvää äitiyttä osatessaan arvioida tilanteen lapsensa edun kannalta. Hyvä äiti antaa muiden hoitaa, kun omat voimat eivät riitä. Vanhempien suhde lapsiinsa on säilynyt lämpimänä, ja vahvistumista oli havaittavissa niin lapsilla kun äideilläkin.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tässä tutkielmassa tarkastellaan nuorten pakolaisten kotoutumiseen ja erityisesti koulutukseen liittyviä kysymyksiä. Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta tuli voimaan vuonna 1999. Vuonna 2002 julkaistussa hallituksen selonteossa kotouttamislain toimeenpanossa havaittiin yhtenä ongelmakohtana nuorten kotoutumiseen liittyen ettei alle 17-vuotiaille tehtyjä kotoutumissuunnitelmia pystytä seuraamaan, eikä nuorten kotoutumisesta vastaavaa viranomaista ole selkeästi määritelty. Tämän tutkimuksen kohteena on niiden pakolaisnuorten kotoutuminen, jotka Suomeen saapuessaan ikänsä puolesta sijoittuisivat peruskoulun yläluokille tai ovat vastikään peruskouluiän ylittäneet. Osalla nuorista oli suhteellisen hyvä koulutausta, kun taas toiset eivät olleeet käyneet lainkaan koulua. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten tätä ryhmää edustavat nuoret ovat kokeneet kolmivuotisen kotoutumisaikansa Suomessa. Painopiste tutkimuksessani on integraatiolla ja koulutuksella osana sitä. Koulutus on keskeisessä osassa nuorten elämässä. Heidän kohdallaan kotoutuminen tarkoittaakin korostetusti koulutukseen osallistumista. Siksi nuoret, jotka Suomeen muuttaessaan ovat ohittaneet tai pian ohittamassa peruskouluvaiheen ovat vaarassa jäädä väliinputoajiksi ja muodostavat kotoutumista edistävien toimien kannalta haasteellisen ryhmän. Tutkielman keskeisiä käsitteitä ovat pakolaisuus, integraatio, kotoutuminen, ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Lisäksi tarkastellaan integraatioon läheisesti kytkeytyvän monikulttuurisuuden käsitettä. Tutkimuksen teoriaosassa läpikäydään laajempaa yhteiskunnallista maahanmuuttajuutta käsittelevää keskustelua sekä pakolaisten integraatioon liittyvää teoriaa. Tutkimus on laadullinen ja aineisto on kerätty haastattelemalla. Teemahaastatteluun osallistui kahdeksan espoolaista pakolaisnuorta, joiden kolmivuotinen kotoutumisaika oli päättymässä tai päättynyt. Haastattelulla pyrittiin selvittämään nuorten kokemuksia koulutuksesta, joka on sisältynyt heidän kolmivuotiseen kotoutumisjaksoonsa. Laajempana kysymyksenä pyrittiin valottamaan nuorten käsityksiä seikoista, jotka tukevat heidän kotoutumistaan ja ehkäisevät syrjäytymistä. Haastatellut nuoret eivät kaikki tienneet oliko heille tehty kotoutumissuunnitelma vai ei. Koulutukseen liittyvät asiat olivat nuorille tärkeitä, mutta suunnitelman olemassaolo ei kuitenkaan näyttänyt olevan yhteydessä siihen kuinka tyytyväisiä nuoret olivat kotoutumisaikansa koulutukseen. Keskeisimpänä tekijänä nuorten kotoutumisen esteenä näyttäytyi nuorten kokema ulkopuolisuuden tunne, jota tässä tutkimuksessa kutsun nuorten kokemaksi muukalaisuudeksi. Ilmeistä oli myös, että nuorten koulutustausta, erityisesti mahdolliset puutteet luku- ja kirjoitustaidossa vaikutti keskeisesti heidän kotoutumisensa onnistumiseen. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että nämä erot voitaisiin ottaa huomioon, siten että kullekin nuorelle voitaisiin tarjota hänen tarpeisiinsa vastaavaa kotoutumisajan koulutusta.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimuksessa tarkastellaan omaishoidon tukea koskevaa intressipoliittista keskustelua eduskunnassa ja sen vaikutusta omaishoidon tuen lainsäädännölliseen kehitykseen. Taustaoletuksena tutkimuksessa on, että hyvinvointivaltio tarvitsee tehtävässään kansalaisten työpanosta. Vaikka tutkimus keskittyy kotiin ja siellä annettavaan hoivaan, liikutaan tutkimuskontekstissa makrotasolla. Tällöin intressipoliittinen vaihto keskittyy valtion ja kansalaisyhteiskunnan välille. Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen. Tutkimustulokset ovat nousseet esiin aineistosta, jota olen tarkastellut valtiopäivillä käydyn aloite- ja kysymyskeskustelujen perusteella. Oleellista on kansanedustajien argumentointi, joka tutkimuksessa on tulkittu perusteluksi esitetylle väitteelle. Aineistolähtöistä analyysiä tehtäessä on lähestymistapa perustunut emansipatoriseen tiedonintressiin. Tavoitteena on tuottaa tietoa vallasta ja sen oikeudenmukaisesta käytöstä. Omaishoidon tuki jakautuu kahteen osa-alueeseen: hoivan tarpeessa oleva vanhus saa omaishoidon kotonaan ja omaishoitaja saa siitä yhteiskunnan maksaman rahallisen korvauksen. Järjestelmä kehittäminen alkoi 1973 avohuoltoa koskevasta keskustelusta, jonka aloitti SMP:n eduskuntaryhmä. Periaatteina olivat vanhusten toive saada asua kotona toimintarajoitteista huolimatta sekä hoivavastuun kuuluminen yhteiskunnalle.1980-luvulla vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kotihoidon tuki vakiinnutti asemansa. Vuoden 1992 lakiuudistuksessa se muuttui omaishoidon tueksi. Perusteluina järjestelmälle on ollut erityisesti sen edullisuus. Tämä merkitsee järjestelmän eri toimijoille: valtiolle, kunnalle, omaishoitajalle ja hoidettavalle henkilölle, erilaisia asioita. Yhteiskunnalle edullisuus merkitsee selkeitä säästöjä laitospaikkojen tarpeen vähenemisen ansiosta. Omaishoitajan ja hoidettavan kohdalla edullisuus voidaan kyseenalaistaa. Omaishoidon tuki on saanut taakseen laajan poliittisen kannatuksen eduskunnassa. Tästä huolimatta ei lainsäädännölliset toimenpiteet ole toteutuneet toivotunlaisesti kunnissa. Tämä saattaa kansalaiset eri arvoiseen asemaan sosiaalipalveluiden suhteen. Poliittisesta yksimielisyydestä huolimatta oli vanhuspoliittisen keskustelun taustalta löydettävissä omaishoidon tuki järjestelmän sisäisiä jännitteitä. Valtion ja kuntien välillä jännitteen synnyttä epäluottamus siihen, että kunnat saavat riittävästi taloudellista tukea valtiolta selviytyäkseen velvoitteistaan. Omaishoitajan ja kunnan välinen jännite perustuu tuntemukseen, ettei kuntien taholta arvosteta kotona tehtävää hoitotyötä. Kunnan ja hoidettavan välillä jännite perustuu epävarmuuteen omaishoidon jatkuvuudesta ja uhkasta joutua laitoshoitoon. Puoluepoliittisesti ei eduskunnassa omaishoidon tuesta käyty keskustelu jakanut puolueita puolesta tai vastaan asetelmaan. Aluepoliittinen vaikuttaminen ja argumentointi sen sijaan olivat yleisiä. Poliittiset intressit tulisivat ehkä vahvemmin näkyviin, jos aihetta tutkittaisiin kuntien valtuustosaleissa. Primaariaineiston tutkimuksessa muodostavat valtiopäiväasiakirjat vuosilta 1973-2002. Hyvinvointivaltion kehittymiseen tutustuessani perusteoksina olivat Katri Hellstenin väitöskirja ”Vaivaishoidosta hyvinvointivaltion kriisiin, Hyvinvointivaltionkehitys ja sosiaaliturvajärjestelmän muotoutuminen Suomessa” sekä Pirkko-Liisa Rauhalan väitöskirja ”Miten sosiaalipalvelut ovat tulleet osaksi suomalaista sosiaaliturvaa”. Valtiopäivien toimintaperiaatteisiin tutustuminen perustui pitkälti Jaakko Nousiaisen teokseen ”Suomen poliittinen järjestelmä”.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Opinnäytetyössä tarkastellaan lääkäreiden keskinäistä keskustelua opiaattiriippuvaisten lääkkeellisestä korvaushoidosta. Tavoitteena on kuvata sitä, miten lääkäreiden käymä keskustelu on jakautunut ja miten asiantuntijavalta näyttäytyy tässä keskustelussa. Lisäksi tutkimus pyrkii luotaamaan mitä vaikutusta tällä mahdollisesti on opiaattiriippuvaisten hoidolle. Tutkimuksen taustalla on Suomen 1990-luvulla muuttunut huumausainepolitiikka ja erityisesti huumeidenkäyttäjien lääkkeellisistä korvaushoidoista käytävä keskustelu. Tutkielman teoreettista viitekehystä hahmotetaan Michel Foucault'n vallankäsitteiden avulla. Lääkäreiden käymää keskustelua tarkastellaan siis hallinnoivana käytäntönä, joka tuottaa sosiaalista todellisuutta. Varsinainen metodologinen viitekehys rakentuu diskurssianalyysin pohjalta. Analyysissä päähuomio kiinnittyy retoriseen analyysiin, jossa kyse on lääkäreiden argumentoinnin erittelystä. Analyysissä on myös sovellettu joiltain osin kriittistä diskurssianalyysiä. Tärkeimpinä lähteinä analyysissä on käytetty Arja Jokisen, Kirsi Juhilan ja Eero Suonisen kirjoittamia metodioppaita: Diskurssianalyysin aakkoset (1993) ja Diskurssianalyysi liikkeessä (1999) Tutkimusaineisto koostuu Suomen lääkäreilehdessä vuonna 2003 olleista lääkäreiden kirjoittamista kymmenestä mielipidekirjoituksesta. Analyysissä tuotetaan kuvaa lääkäreiden keskustelun jakautumisesta ja asiantuntijavallan ilmenemisestä, eritellen aineistosta esiin nousevia argumentteja ja diskursseja, joita tarkastellaan Foucault'laisia vallankäsitteitä vasten. Erityisesti fokuksessa on tiedon ja vallan välinen suhde, jonka tarkastelussa tärkeimpänä lähteenä on käytetty Martin Kuschin (1989) teosta: Tiedon kentät ja kerrostumat - Michel Foucault'n tieteentutkimuksen lähtökohdat. Tutkielmasta käy ilmi miten lääkäreiden keskinäinen keskustelu on jakautunut taisteluksi siitä, kenen hallitsema tieto on lähimpänä totuutta. Tietoon vetoamalla positioidutaan osaksi huumepoliittista keskustelua, jossa myös huumeidenkäyttäjät määrittyvät lääkäreiden kirjoituksissa sairaaksi, rikolliseksi ja uhriksi. Lääkäreiden keskustelussa asiantuntijavalta ei ilmene ainoastaan huumeidenkäyttäjiin kohdistuvana, vaan tutkimuksesta tulee esille, miten valta muodostuu myös asiantuntijoiden väliseksi kilpailuksi. Tutkielmasta käy myös ilmi, miten asiantuntijoiden välisessä kilpailussa vallasta, huumeidenkäyttäjät näyttäytyvät objekteina, jotka jäävät keskustelun ulkopuolelle.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimuksessa tarkastellaan aluesosiaalitoimiston lastensuojelun sosiaalityöntekijän ja hänen asiakkaansa välistä vuorovaikutussuhdetta. Sosiaalityöntekijän näkökulmasta on pyritty selvittämään, miten asiakkaan ja työntekijän välinen vuorovaikutussuhde muodostuu lastensuojelutyössä. Tavoitteena on ollut selvittää, tapahtuuko vuorovaikutuksessa asiakkaan kohtaamista, ja miten työntekijä on pyrkinyt löytämään yhteisiä tavoitteita asiakkaansa kanssa sekä miten työntekijä arvioi itse kykyään ymmärtää asiakkaansa tilannetta? Tutkimus on pyrkinyt selvittämään sitä, miten sosiaalityöntekijöiden käyttämät yhteiskuntatieteellinen, psykologinen ja käytännön työn kautta rakentuva kokemuksellinen tieto nivoutuvat yhteen lastensuojelun sosiaalityössä. Tavoitteena on myös ollut sen tutkiminen, miten eri tiedot paikantuvat sosiaalityöntekijöiden pyrkimyksissä luoda merkityksellisiä vuorovaikutussuhteita asiakkaisiinsa. Psykososiaaliseen sosiaalityön orientaatioon ja sosiaaliseen konstruktionismiin peilautuva tutkimus on rakenteeltaan narratiivinen. Laadullisen tutkimusperinteen mukaisesti tutkimuksessa pohditaan tarinallisen tutkimuksen eettismetodologisia kysymyksiä ja tarinoiden suhdetta sosiaalityön käytäntöön ja tutkimukseen. Empiirinen aineisto koostuu aluesosiaalitoimistoissa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden muistelemista tarinoista, joita he ovat kertoneet tutkijalle teemoiteltujen haastatteluiden yhteydessä. Tarinat ovat sosiaalityöntekijöiden tulkitsemia kertomuksia lastensuojelutyöstä ja asiakasprosesseista. Tarinoiden analyysi on tehty Chatmanin (1983) kerrontahierarkiaa ja Sauraman (2002) aktanttimallia mukaillen. Kaikki aineiston kuusi tarinaa on analysoitu tarinatasolla, kerrontatasolla on analysoitu sosiaali-työntekijän puhetta – tulkintaa ja arvioita omasta työstään ja itsestään. Lastensuojelun sosiaalityössä tehdään vastuullista, vaikeaa ja kuormittavaa työtä. Sosiaalityöntekijät pitivät luottamuksen synnyttämistä asiakassuhteessaan ensisijaisen tärkeänä, jotta muutosprosessi lähtisi käyntiin. Luottamuksen herättämiseen asiakkaassaan työntekijät pyrkivät tietoisesti suhtautumalla asiakkaisiinsa avoimesti, rehellisesti, määrätietoisesti sekä myönteisesti. Asiakkaan näkökulman huomioon ottaminen ja asiakkaan omasta tarpeesta lähtevä työn määrittely olivat sosiaalityöntekijöiden tulkinnan mukaan myönteisesti koetun vuorovaikutussuhteen luomisen edellytyksenä. Vuorovaikutuk-sen luomiseksi ja ylläpitämiseksi työntekijöiltä vaaditaan kykyä reflektoida omia arvojaan ja tunteitaan kriittisesti. Vuorovaikutuksen syntymisen esteenä koettiin yleisesti olevan työpaineet, valtavat tunneskaalat, joiden kanssa on tultava toimeen tai alikehittynyt ammattitaito, joka ei ota asiakkaan erityisti-lannetta tarpeeksi herkällä tavalla huomioon. Tietoammattilaisina sosiaalityöntekijöillä näytti olevan käytössään ”heikkojen signaalien” haalimismenetelmä, jonka avulla työntekijä ”haistelee” asiakkaansa kokonaistilannetta kokemuksensa, intuitionsa ja ennakoimisen avulla. Tutkimuksen pohjalta kehittyi sosiaalityöntekijä-Dramaturgi – malli, jonka mukaan sosiaalityöntekijän käyttämät eri tiedon lajit paikantuvat. Sosiaalityöntekijöillä on tämän mallin mukaan käytössään sisäinen käsikirjoitus, joka koostuu tiedollisesta, kokemus- ja tunneperäisestä tiedosta. Sisäiseen käsikirjoitukseen vaikuttavat kulttuuriset mallit ja myytit ja sen avulla haalitaan ”heikkoja signaaleja” vuorovaikutussuhteessa asiakkaaseen ja tämän ulkoiseen draamaan. Sisäinen käsikirjoitus luo psykososiaalisen sosiaalityön draaman eli sosiaalityön prosessin, jossa päämääränä on asiakkaan tilanteen paraneminen –lapsen hyvinvoinnin ja edun turvaaminen. Tärkeimpiä lähdeaineistoja ovat Saurama (2002) – analyysimenetelmä ja lastensuojelu, Hänninen (1999) – tarinallisuus ja ”sisäinen tarina” sekä Hurtig (2003) – lastensuojelu.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Syftet med avhandlingen var att få svar på frågan hur missbruk (alkoholmissbruk) som socialt problem konstrueras och hur klienten definieras inom några enheter vid Svenska socialservicebyrån (Sosve) i Helsingfors. Dessutom ville jag få svar på hur behovsbedömningen sker, vilka åtgärder personalen vidtar när de misstänker ett missbruk. Eftersom undersökningen utfördes inom ramen för den svenska verksamheten önskade jag även få svar på frågan huruvida ramen för den svenska verksamheten önskade jag även få svar på frågan huruvida vård på svenska för r0missbrukare behövs och vem som skall ge vård på svenska. Undersökningen, som genomfördes som temaintervjuer begränsades till att omfatta 13 socialarbetare, familjearbetare och daghemsföreståndare. Resultatet visar att flertalet av de intervjuade träffat på missbruk hos föräldrar till barn på dag hem. Inom barnskyddet träffar socialarbetarna regelbundet på föräldrar till barn på daghem. Inon barnskyddet träffar socialarbetarna regelbundet på föräldrar med missbruksproblem. det gemensamma för de intervjuade är att de utgår från barnet när de konstruerar problemet. Om barnet visar tecken på att fara illa är det en orsak till att åtgärder bör vidtas. Missbruk upplevs som ett svårt problem bland de intervjuade. Alla som deltog i undersökningen ser svårigheteri att tolka huruvida det handlar om missbruk hos föräldern när ett barn far illa. De undersökta anser sig inte ha tillräcklig kunskap om missbruksfrågor. När problemet är konstaterat vet personalen på daghem inte vad de kan hänvisa föräldrarna. Den egna organisationen kan inte erbjuda service för missbruksklienter och var service i övrigt finns var okant för de intervjuade. Ingen av de intervjuade kände till huruvida klienter med missbruksproblem kan få vård och service på svenska. Hur service och vård skall ordnas på svenska för missbrukare är inte definierat inom ramen för Svenska socialservicebyråns verksamhet. Dylig service kand erbjudas endast om det finns svenskspråkig personal inom stadens övriga enheter eller vid A-kliniker. Var svenskspråkig personal finns inom övriga enheter var okänt för de intervjuade. Resultatet visar att den svenskspråkiga klienten med missbruksproblem inte vård på svenska.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimuksessa viisi 16-vuotiasta tyttöä kertoo kokemuksistaan lastensuojelun avohuollon ryhmätoiminnassa. Tyttöjen taustoja yhdistivät koulunkäyntivaikeudet, riitaisat perhesuhteet ja lastensuojelukontakti, jonka kautta he osallistuivat tyttöryhmään. Osaa yhdistivät päihdeongelmat ja laitossijoitukset. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata tyttöjen kokemukset ajasta ennen tyttöryhmää, tyttöryhmästä sekä tulevaisuudesta. Tutkimus rakentuu epistemologialtaan fenomenologisen tieteenfilosofian ja ontologialtaan holistisen ihmiskäsityksen varaan. Tutkimus sijoittuu löyhästi tyttötutkimukseen ja tiiviisti lastensuojelun sosiaalityön tutkimukseen. Tutkimuksessa on pyritty kehittämään nuorta kohtaavaa tutkimusotetta sekä soveltamaan fenomenologisia tutkimusmenetelmiä sosiaalityön tutkimukseen. Menetelmänä käytettiin fenomenologista syvähaastattelua, joka toteutettiin haastattelemalla viittä tyttöä kaksi kertaa kutakin (yhteensä kymmenen haastattelua). Haastatteluissa huomio keskitettiin intersubjektiivisen ymmärryksen muodostamiseen. Tällä pyrittiin kokemusten merkityksellisyyden välittymiseen. Kvalitatiivinen haastatteluaineisto analysoitiin fenomenologiseen psykologiaan kehitetyn analyysimenetelmän avulla. Näin pyrittiin luomaan deskriptiivinen, koherentti ja luotettava kuvaus tyttöjen elämismaailmasta ja kokemuksista. Tutkimuksessa sosiaalisia vuorovaikutussuhteita ja tajunnallisia kokemuksia kuvataan dialogisuuden käsitteellä. Tutkimuksen keskeisenä tuloksena on dialogin merkitys tyttöjen kokemuksissa: aikaa ennen tyttöryhmää kuvasi dialogisen dialogin puute - kohtaamattomuuden kokemus erityisesti aikuisten kanssa. Tyttöjen sisäistä dialogia hallitsivat jaksamattomuuden, näköalattomuuden ja välinpitämättömyyden kokemukset. Yhdessä nämä kokemukset kuvasivat vieraantumista. Viranomaisintervention kautta tytöt ohjattiin tyttöryhmään. Tämä puuttuminen koettiin dialogisena hetkenä. Tyttöryhmä kannatteli tyttöjä säännöllisten ja jatkuvien tapaamisten kautta. Tyttöryhmässä tytöt loivat luottamuksellisen dialogin suhteessa ohjaajiin ja vertaisiksi koettuihin tyttöihin. Tyttöryhmä loi puitteet sisäiselle dialogille: tytöt käsittelivät tunteitaan, menneisyyttään ja tulevaisuuttaan. He pääsivät yhteyteen sisäisen kokemusmaailmansa kanssa. Keskeisinä lähteinä olivat Alfred Schutzin (1967), Lauri Rauhalan (1993), Irving Seidmanin (1998), Juha Perttulan (1995) sekä Amedeo Giorgin (1996) teokset.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkielman lähtökohtana ovat viiden korvaushoidossa olevan äidin elämänkertomukset. Tutkielma kuvaa, millaista on korvaushoitoon päätyvien naisten arki ennen hoitoa eli elämä huumeita käyttävänä naisena sekä huumekulttuurissa että valtakulttuurissa sekä sitä, millaista on tehdä paluuta valtakulttuurin arkeen korvaushoidon avulla. Se kuvaa myös äitiyden vaikutusta naisten arkeen. Tutkielma on metodologiselta lähestymistavaltaan narratiivinen. Naisten kertomukset olen kerännyt avoimin haastatteluin. Aineiston olen analysoinut aineistolähtöisesti. Haastattelut naiset olivat olleet korvaushoidossa 3-4 vuotta. Yksi naisista oli buprenorfiinihoidossa, muut metadonihoidossa. Naiset olivat haastatteluhetkellä iältään 25-44-vuotiaita. Heillä oli 1-4 lasta jokaisella, ja kolmella naisista lapset tai osa lapsista oli huostaanotettu. Naisten arki huumeiden käyttäjänä oli valtakulttuurin arjesta poikkeavaa. Huume kontrolloi arkea ja naista itseään. Arjen harvat rutiinit kiinnittyivät vahvasti huumeiden käyttöön ja hankintaan. Muutoin arki oli hyvinkin rutiineista vapaata; elämä oli epäsäännöllistä, liikkuvaista ja päämäärätöntä. Arki oli sosiaalista. Arjen tiloja olivat oman kodin ohella muiden käyttäjien asunnot, laitokset ja katu. Naisen asema käyttäjien keskuudessa määrittyi osittain toisin kuin miehillä. Nainen saattoi kokea olleensa tasavertainen miesten kanssa esimerkiksi rahanteossa. Silti suhteissa oli myös vallankäyttöä. Huumeiden käyttö muutti naista niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Arkielämän normit ja arvot määrittyivät huumekulttuurin mukaisesti. Äidin arjen kuvaus käyttöaikana jäi naisten kertomuksissa vähäiseksi. Äitiys toimi useimmiten laukaisijana hoitoon hakeutumisessa. Äitiys nähtiin mahdollisuutena muutokseen, mutta muutoksen yhtäkkinen toteuttaminen oli hyvin vaikeaa. Äitiys toimi naisten linkkinä valtakulttuuriin. Se lisäsi naisten arjessa viranomaisten määrää ja kontrollia. Äidin koti oli professionaalinen tila. Äitiys merkitsi vastuuta. Jos äiti ei kyennyt täyttämään viranomaisten asettamia äitiyden normeja, saattoi arjen äitiys särkyä. Myös kodin merkitys muuttui; se ei ollut enää äitiyden tilaa. Vähitellen särkynyt äitiys eheytyi, mutta arjen äitiys jäi säröille. Korvaushoidon rankkuus yllätti. Valtakulttuurin arkeen palaaminen oli vaikeaa, yksinäistä ja tiukkoihin sääntöihin sopeutumista. Korvaushoito sitoi arjen kulkua ja rajoitti liikkumatilaa. Arjen rankkuutta lisäsi se, että narkomaanin leima ei helposti kadonnut. Naisia kohdeltiin edelleen käyttäjinä ja paikoin epäinhimillisesti. Hoidon rankkuudesta huolimatta hoitoon pääsyä arvostettiin. Naiset olivat edenneet hoidossa ja arjen muutoksessa eri tahtiin. Ihmissuhteet, sosiaalinen tuki ja aito välittäminen auttoivat jaksamaan arjessa. Äitiys vaikutti hoitoon ja päinvastoin. Hoito oli saattanut mahdollistaa äidin ja lapsen yhteisen arjen säilymisen. Korvaushoito ei kuitenkaan aina taannut arjen äitiyden säilymistä. Siitä huolimatta lasten vuoksi hoidon rankkuutta siedettiin.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimus on kuvaus koulukuraattoreiden työstä. Koulukuraattorityö on aiheena ajankohtainen, koska ennalta ehkäisevän sosiaalityön merkitystä korostetaan koko ajan enemmän. Koulukuraattorien työnkuva on monipuolinen. Työn muotoutumiseen vaikuttavat esimerkiksi instituutio, eli työpaikkana oleva koulu, käytettävät työmenetelmät, yhteistyöverkosto sekä ympäröivä yhteiskunta. Olen tarkastellut tutkimuksessani koulukuraattorityötä eri näkökulmista. Perehdyn aluksi siihen, mitä koulukuraattoreiden työ on, kuinka se on kehittynyt sellaiseksi kuin se nyt on ja millainen normatiivinen tausta sillä on. Tarkastelen koulukuraattorityötä ottaen huomioon sen nykyaikana kohtaamat haasteet. Tämän jälkeen syvennän käsittelyä työn sisällön näkökulmasta siten, että koulukuraattorityö on yksi sosiaalityön osa-alue. Koulukuraattoreiden asiantuntijuus perustuu sosiaalityön osaamiseen. Koulukuraattoripalvelut ovat samalla sosiaalipalveluja. Sosiaalityön kehittyminen ja hyvinvointivaltio ovat keskellä muutoksia, joiden laajuudesta on esitty erilaisia näkemyksiä. Kun pyritään kehittämään koulukuraattorityötä ja halutaan sen pystyvän vastaamaan yhä paremmin yhteiskunnan sille esittämiin haasteisiin, voidaan pohtia, kuinka työn sisältöön voitaisiin vaikuttaa kehittyvän osaamisen myötä työn taloudellisista ja muista reunaehdoista huolimatta. Kyse on myös työn ja sitä tekevien sosiaalityön asiantuntijoiden osaamisen arvostamisesta. Tiedonhankintamenetelmänä tutkimukseni empiirisessä osassa käytän kriittisten tapahtumien menetelmää (critical incident technique). Olen haastatellut kahdeksaa Helsingissä työskentelevää koulukuraattoria. Heistä jokainen valitsi yhden tapahtuneen merkittävän tilanteen työssään. Haastattelun aikana hän tarkasteli sitä eri näkökulmista. Kirjallisuudesta saatu kuva koulukuraattoreiden työstä jää melko yleiselle tasolle. Sen vuoksi tutkimuksessani olen hakenut kunkin koulukuraattorin yksilöllistä tapaa kokea työnsä. Kriittisten tapahtumien menetelmä antaa tutkimukseen osallistuville henkilöille mahdollisuuden syventää kuvaustaan ja korostaa keskustelussa tärkeäksi kokemiaan asioita. Onnistumisten ja epäonnistumisten kuvaamisen kautta olen pyrkinyt hahmottamaan työssä menestymistä edistäviä ja estäviä asioita. Olen myös kartoittanut koulukuraattorien työnkuvaa ja työprosesseja omien kertomustensa perusteella. Koulukuraattorien työ on tutkimuksena alue, josta ei ole julkaistu paljon suomalaista tieteellistä kirjallisuutta. Tämän vuoksi katsoin parhaaksi lähteä tutkimaan aihetta ilman valmiita kategorioita. Saadut tutkimustulokset kertovat, että sosiaalipalveluja koskevat supistukset vaikuttavat koulukuraattoreiden työhön muun muassa siten, että yhtä koulukuraattoria kohden lasketut oppilasmäärät ovat liian suuria. On asioita, joihin huomioimalla työssä onnistumista voidaan edistää taloudellisesta tilanteesta huolimatta. Työmenetelmillä, asenteilla ja muiden asiantuntijoiden kanssa tehdyllä yhteistyöllä on suuri merkitys. Instituutiona koulu on omaleimainen, ja siellä toteutettavat käytänteet vaikuttavat koulukuraattorien työhön.