Kylä kutsuu... : Tutkimus tulomuuttoprosesseista maaseudulle

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Muuttoliike vilkastui Suomessa voimakkaasti 1990-luvun puolivälistä lähtien. Vaikka kasvukeskukset vetävät väkeä puoleensa, on ihmisiä, jotka muuttavat niin sanotusti vastavirtaan - maaseudulle. Yksi tapa tutkia 1990-luvun tapahtumia, on kohdistaa katse muuttoliikkeeseen. Miksi ihmiset muuttivat maaseudulle, ja miten tulomuuttoprosessit onnistuivat? Tutkimuksen keskeisenä tehtävänä on selvittää, mitkä tekijät on täytyttävä kyläyhteisöön muuttavan sosiaalisessa verkostossa ja osallistumisessa, jotta tulomuuttoprosessi on positiivinen (inkluusio). Lisäksi mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että tulomuuttoprosessi on negatiivinen (ekskluusio). Olen rajannut ja määritellyt positiivisen muuttoprosessin tulokseksi muuttajien kokeman tyytyväisyyden valittuun kyläyhteisöön. Negatiivinen tulomuuttoprosessi tarkoittaa sitä, että kylään muuttajat kokevat jäävänsä omasta halustaan riippumatta kylän jäsenyyden ulkopuolelle. Kyseessä on kyläyhteisön dynaaminen prosessi, mikä sisältää yksilön ja yhteisön vuorovaikutuksen sekä ajallisen ulottuvuuden. Kuvaan sosiaalisen pääoman teorian avulla, jossa tarkastelun kohteena ovat yhteisön ominaisuudet, kuinka yhteisöön sisälle pääsy ja pois sulkeminen ovat monivaiheisia tapahtumaketjuja. Tutkimuksen empiirisen aineiston muodostaa kymmeneen suomalaiseen kylään vuosina 1990-2000 muuttaneille henkilöille suunnattu postikysely (n=533, vastausprosentti 39, n=205) sekä syntyperäisten kyläläisten ja kyliin muuttajien haastattelut (n=25). Aineiston keruu kokonaisuudessaan tapahtui elokuusta 2000 lokakuuhun 2001. Muuttamista maaseudulle ohjasi asuntoon - ja asuinympäristöön liittyvät motiivit: omakotitalon rakentaminen/ostaminen ja luontosuhde sekä taloudelliseen tilanteeseen liittyvät muutokset: työttömyys ja ylivelkaantuneisuus. Koko aineistossa oli suuri määrä paluumuuttajia, jotka muuttivat takaisin kotiseudulleen. Koetun alueellisen identiteetin lisäksi paluumuutto antaa viitteitä myös vallitsevasta tonttipolitiikasta. Maaseudulle muuton vapaaehtoisuus, asuminen omakotitalossa, taloudellinen turvallisuus ja hyvät sosiaaliset suhteet naapureihin takasivat sen, että muuttajat kokivat tyytyväisyyttä asuinkyläänsä. Muuttajien positiivinen maine, sujuva vuorovaikutus ja osallistuminen kylän elämään vaikuttivat myönteisen aseman saamiseen kyläyhteisössä (inkluusio). Vastaavasti maaseudulle muuton pakonomaisuus, taloudelliset ongelmat, vaikeus/haluttomuus tutustua naapureihin ja vahva yksityisyyden suoja vahvistivat yksilöiden osattomuuden, ekskluusion, kokemusta kylässä. Muuttajien negatiivinen maine, toimintakulttuurien yhteensovittamisen vaikeus/haluttomuus ja riittämätön kanssakäymisen taso kyläläisten kanssa edesauttoivat ekskluusioprosessin syntymistä yhteisötasolla. Sosiaalinen pääoma tuli esille aineistossa ihmisten kokemana hyvinvointina asuinkylässä: asuinympäristön turvallisuutena, ihmisten aktiivisuutena ja vireytenä, yhteistoimintana ja toimivina sosiaalisina suhteina, mutta myös syrjäyttämiskokemuksina. Tällöin sosiaalisen pääoman voima näyttäytyi kieltäytymisenä yhteistoiminnasta ennakkoluulojen ja -aseteiden takia ja luottamuspulana. Kylään muuttajat muuttivat kylän yhteisöllisyyttä. Syntyperäiset kyläläiset kaipasivat lähes intiimiä yhteisöllisyyttä. Kylään muuttajat, niin paluu- kuin tulomuuttajatkin, halusivat puolestaan itse säädellä aktiivisuuttaan asuinyhteisön sisäisiin asioihin osallistumisessa omien vaikuttimiensa mukaisesti: miten, milloin ja minkä verran. Yhteisöllisyys ja asuminen yhteisössä ovat arvosidonnaisia ja jännitteisiä asioita.