Search

The dissertation investigates the varied roles and functions of empathy in intercultural film narrative, in both text and process. The overall purpose is to gain an understanding of empathy as a key element in intercultural communication. The research aim is two-fold: first, to determine the general functions of empathy in intercultural communication, and second, to uncover ways in which empathy can be enhanced in non-fiction text and process. As a compilation of four articles, this dissertation uses a mixed methods approach and different sets of material for each article. The dissertation material consists of non-fiction texts, case studies, and observations linked to the process of intercultural communication. Three of the articles focus specifically on non-fiction narrative and its production process. The material is rooted in the authors’ personal experience as a film practitioner and educator, as two of the four articles exhibit cases in which the author was a participant observer. The methods used to examine the material are qualitative, including textual analysis, qualitative interview, case study, and participant observation. The theoretical approach is interdisciplinary, combining film studies, cultural studies, post-colonial studies, and narrative and literary studies. In light of the results, a general function of empathy is to create an understanding of and between others and of the self, enhancing trust and fostering shared meaning between different stakeholders in the narrative process. Thus, empathy can undo otherness and counter stereotypical representations. Additionally, one function of empathy is to challenge power hierarchies in non-fiction film production. The results of the dissertation further reveal that empathy can be enhanced by allowing for relational empathy during the production process, and by enabling non-fiction subjects to take part in the design of the narrative. In the initial phase of a narrative process, empathy can be encouraged between author and subject by mutually sharing similar life experiences related to the central themes of the narrative. Elements in non-fiction texts that invite empathy include a clear narrative structure and characterisations that allow for appraisals that precede empathy. In distribution and viewing, empathy can be enhanced by the construction of spaces that allow for uninterrupted viewing and immersion. What kind of stories should we tell of each other? This key challenge of intercultural communication inspired this dissertation. It addresses the challenge by exploring the different functions of empathy in intercultural film narrative. Stories foster empathy which allows us to experience the subjectivity of others. In the narrative context, empathy can occur between those who create stories, those who take part in them, and those who consume them. Here, empathy is also introduced as a key theoretical concept in understanding intercultural communication and narrative. Based on the authors’ personal experience in the years 2006-16, case studies of documentary film production and education are introduced and analysed. The case studies took place within an exchange programme between academic institutions in Africa and Europe, as part of the North South South Exchange (NSSE), a funding instrument of the Finnish Foreign Ministry. As a compilation of four articles, this dissertation uses a mixed methods approach and different sets of material for each article. Three of the articles focus specifically on non-fiction narrative and its production process. The theoretical approach is interdisciplinary, combining cognitive and narrative studies. In light of the results, a general function of empathy is to create an understanding of and between others and of the self, enhancing trust and fostering shared meaning between different stakeholders in the narrative process, as well as between distant others. In this way, empathy can make the strange familiar, and counter stereotypical representations. The study also considers strategies of how empathy can be enhanced in narrative text and process.

My study treats building intimacy in intimate Finnish television conversations. I examine the means that participants of intimate television conversations use during conversation to build the kind of interaction, where the participants disclose to discuss their personal matters, thoughts, and emotions. The examination is focused especially on the participants’ nonverbal communication. I also pay attention to the way the production influences the building of intimacy. From this perspective I examine the way the programmes have been shot and the kind of context that has been built into them. Additionally, my goals include developing means to observe and analyse nonverbal communication. I created a classification for observations, an interaction measurement system, with which I try to classify the nonverbal behavioural hints used to build intimacy in television interaction. There have been many kinds of studies on talk shows, but the studies have typically dealt with the verbal aspects of the shows. On the contrary, the nonverbal aspects of television conversations have not really been examined, and neither has the building of close, confidential relationships, in Finnish television conversation context. With this study I aim to open up this aspect of television conversation, because television is a visual medium, and thus many things are transmitted over a broadcast precisely through the visual, nonverbal, channel allowing those aspects to bring their own meaning to the interaction. On television a person’s nonverbal communication is a key factor with a strong influence on the images transmitted to the audience of the performers. These images and impressions are constructed partially via nonverbal communication. In my study I aim to increase knowledge specifically on the traits of nonverbal communication in the Finnish culture particularly in intimate television conversations. Because television is a strongly visual medium, more attention should be paid to further breaking down the visual aspects of programmes. Through systematic observation, I have examined the data from my programmes via interaction measurement system and tables classifying the methods of shooting. I’ve used the method of structured observation, which is to say I’ve categorised and classified my objects of examination beforehand based on previous research data, and laid out the categories of my observation form. My examination focuses on observing nonverbal communication in programmes. Because the objects of examination are intimate Finnish television conversations, as my research data, I selected all the programmes fitting the criteria from the Finnish and Swedish channels of the Finnish Broadcasting Company (Yleisradio or YLE), channels YLE1, YLE2, and FST5 (Finlandssvenska television) as well as the commercial MTV3-channel (“Mainostelevisio” or “Advertisement Television”). The programmes are from between 13/11/2007 and 29/11/2007. A total of 12 programmes are included in the study. The programmes are 30 – 50 minutes long. I recorded the programmes on television, after which the data was moved onto DVDs. Thus the data was available on the computer, and I could freeze the programme at any point, and rewind as desired. The method used was visual content analysis. I classified shooting with the help of the system of the Eight basic field sizes and conversation distance framings. Thus, I identified the means used in shooting to create the experience of intimacy for the viewer. I classified nonverbal communication based on the interaction measurement system I built. With it I identified the means the participants use to build intimacy in the interaction in the programmes. Because of the study I found a TV genre, which I named the genre of intimate television conversations. Because of the analysis of shooting I discovered that Finnish intimate television conversations are typically shot up close using medium close-ups. Breaking down nonverbal communication revealed various means of interaction that stood out in the programmes building intimacy and rapport. These were linked to the four spheres of interaction: how the participants committed to the interaction, how positive the interaction was, in how fluent and coordinated manner did the participants build interaction, and how expressive the interaction was. My study offers new information on the nonverbal side of the medium and in general, new information for researching visuality. In this time, visuality is on the rise, which becomes apparent e.g. in a myriad of ways in the world of the internet. Studying these phenomena helps act in a visual world. It is important for those who perform in public to become aware of the nonverbal meanings they convey, because based on those the audience evaluates them and their activities. The results of the breakdown of intimacy-building interaction can be extended to e.g. the analysis of power and utilised for increased understanding in an increasingly multicultural society, because nonverbal cues are partially tied to and shaped by culture. Keywords: television research, research of intimate interaction, nonverbal communication, visuality Tutkimukseni käsittelee läheisyyden rakentamista intiimeissä suomalaisissa televisiokeskusteluissa. Tarkastelen sitä, miten intiimeihin televisiokeskusteluihin osallistujat rakentavat keskustellessaan sellaista vuorovaikutusta, jossa avaudutaan kertomaan omista henkilökohtaisista asioista, ajatuksista ja tunteista. Tarkastelu kohdistuu erityisesti keskustelijoiden nonverbaaliseen, sanattomaan, viestintään. Kiinnitän huomiota myös siihen, miten televisiotuotanto vaikuttaa läheisyyden rakentumiseen. Tässä tarkastelen sitä, miten ohjelmat on kuvattu ja minkälainen tilannekonteksti ohjelmiin on rakennettu. Sen lisäksi tavoitteenani on kehittää nonverbaalisen viestinnän havainnoinnin ja analysoinnin menetelmiä. Rakensin nonverbaalista viestintää varten havainnointiluokituksen, vuorovaikutusmittarin, jonka avulla pyrin luokittelemaan televisiovuorovaikutuksessa ilmeneviä sanattomia, nonverbaalisia, käyttäytymisvihjeitä, joiden avulla läheisyys rakentuu. Keskusteluohjelmia on tutkittu monella tapaa, mutta tutkimus on tyypillisesti rakentunut kielen varaan. Ei-kielellisiä, nonverbaalisia puolia televisiokeskustelusta ei ole tarkasteltu kuten keskustelujen kieltä. Läheisen, luottamuksellisen, suhteen rakentamista televisiokeskusteluissa ei myöskään ole tutkittu. Pyrin tässä tutkimuksessani avaamaan tätä televisiokeskustelun aluetta, koska televisio on visuaalinen väline, ja monet asiat näkyvät siinä juuri visuaalisesti, sanattomina ja tuovat oman merkityksensä vuorovaikutukseen. Televisiossa ihmisten nonverbaalinen viestintä on keskeistä ja vaikuttaa vahvasti mielikuviin, joita katsojille televisioesiintyjistä välittyy. Nonverbaalinen viestintä osaltaan rakentaa näitä imagoja ja vaikutelmia. Tutkimuksessani pyrin lisäämään tietämystä juuri suomalaisen kulttuurin nonverbaalisen viestinnän piirteistä erityisesti intiimeissä televisiokeskusteluissa. Koska televisio on vahvasti visuaalinen väline, on visuaalista erittelyä myös tarpeen tehdä enemmän. Olen tarkastellut ohjelmieni aineistoa systemaattisesti havainnoiden vuorovaikutusmittariston ja televisiokuvausta luokittelevien taulukoiden avulla. Olen käyttänyt strukturoitua havainnointitekniikkaa eli luokitellut ja jäsentänyt havainnoinnin kohteeni etukäteen aiemman tutkimustiedon pohjalta ja laatinut havainnointilomakkeeni luokittelut. Tarkasteluni keskittyy tässä ohjelmien nonverbaalisen viestinnän havainnointiin. Koska tarkastelukohteena olivat intiimit suomalaiset televisiokeskustelut, valitsin tutkimusaineistokseni kaikki syksyllä 2007 Yleisradion suomen- ja ruotsinkieliseltä puolelta (YLE1- ja YLE2- sekä FST5 -kanavilta) sekä MTV3-kanavalta löytämäni, rajaukseeni sopivat keskusteluohjelmat. Ohjelmat ajoittuvat 13.- 29.11.2007 väliselle ajalle. Ohjelmia tarkastelussa on yhteensä 12. Ohjelmat olivat kestoltaan 30 - 50 minuutin mittaisia. Nauhoitin ohjelmat televisiosta, minkä jälkeen aineisto siirrettiin dvd-levyille. Näin aineisto oli tarkasteltavissa tietokoneella, ja saatoin pysäyttää ohjelmavirran milloin vain ja halutessani kelata ohjelmaa tarpeen mukaan. Menetelmänä käytin visuaalista sisällönanalyysia. Luokittelin televisiokuvauksen Kahdeksan kuvakoon järjestelmän ja keskusteluetäisyysrajausten avulla. Näin selvitin, miten läheisyyskokemus tuotetaan katsojalle ohjelmien televisiokuvauksella. Nonverbaalisen viestinnän luokittelin rakentamani vuorovaikutusmittariston avulla. Siinä selvitin, miten keskustelijat tuottavat läheisyyden ohjelmien vuorovaikutuksessa. Tutkimuksen tuloksena löysin tv-genren, jonka nimesin intiimien televisiokeskustelujen genreksi. Televisiokuvauksen analyysin tuloksena tein havainnon, että suomalaiset intiimit televisiokeskustelut kuvataan tyypillisesti lähietäisyydeltä puolilähikuvia käyttäen. Nonverbaalisen viestinnän erittely paljasti erilaisia vuorovaikutustapoja, jotka ohjelmista nousivat esiin ja rakensivat ohjelmiin läheisyyttä ja vuorovaikutuksen intensiivistä yhteyttä (rapport). Nämä liittyivät neljään vuorovaikutuksen alueeseen: siihen, kuinka keskustelijat sitoutuivat vuorovaikutukseen, miten positiivista vuorovaikutus oli, miten sujuvasti ja koordinoidusti keskustelijat rakensivat vuorovaikutusta ja miten ilmaisullinen vuorovaikutustilanne oli. Tutkimukseni tuo uutta tietoa median nonverbaalisesta puolesta ja yleensä uutta tietoa visuaalisen tutkimukseen. Ajassamme visuaalisuus lisääntyy koko ajan ja näkyy esimerkiksi verkkomaailmassa monina muotoina. Näiden ilmiöiden tunteminen auttaa toimimaan visuaalisessa maailmassa. Julkisuudessa esiintyvien on tärkeää tulla tietoisiksi välittämistään nonverbaalisista merkityksistä, koska niiden pohjalta yleisö arvioi julkisuudessa esiintyviä ja heidän toimintaansa. Läheisyyttä rakentavan vuorovaikutuksen erittelyn tuloksia voi laajentaa intiimeistä televisiokeskusteluista myös laajemmalle muuhun, esimerkiksi yhteisyyttä rakentavaan vuorovaikutukseen. Nonverbaalisen viestinnän tutkimusta voi myös laajentaa esimerkiksi vallan analyysiin sekä hyödyntää monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa ymmärryksen lisäämiseen, koska nonverbaalinen viesti on osittain kulttuurisidonnaista ja kulttuurin muovaamaa. Avainsanat: televisiotutkimus, intiimin vuorovaikutuksen tutkimus, nonverbaalisen, sanattoman, viestinnän tutkimus, visuaalisen tutkimus

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tarkastelen tutkielmassani sitä, miten suomalaiset television katsojat suhtautuvat television asiapohjaisiin ohjelmiin. Lähtökohtana ovat televisio- ja mediaympäristön muutokset, jotka ovat muuttaneet niin televisiosisältöjä kuin television katsomista. Tutkielmassa lähdetään liikkeelle ajatuksesta, että television asiaohjelmisto käsittää yhä erilaisempia ei-fiktiivisiä ohjelmia, joissa asia ja viihde sekoittuvat. Myös perinteisiin asiaohjelmiin on sekoittunut populaarien asiaohjelmien käsittelytapoja. Tällaista kehityskulkua pidetään yleensä negatiivisena ja merkkinä televisiosisältöjen tyhmentymisestä. Tutkielmassa otetaan toisenlainen näkökulma ja kartoitetaan katsojien arvioita sisällöistä. Tutkielmassa tarkastellaan yhtä aikaa perinteisten ja populaarien asiaohjelmatyyppien vastaanottoa ja sitä, millaisia yhtäläisyyksiä ja eroja kyseisten ohjelmien katsomisessa on. Lisäksi ollaan kiinnostuneita siitä, miten tv-yleisö arvioi erilaisten asiapohjaisten ohjelmien esittämää todellisuutta. Teoriaosuus muodostuu televisiota, yleisöä ja genrejä käsittelevästä tutkimuksesta. Empiirinen aineisto koostuu kuudesta fokusryhmähaastattelusta, jotka on tehty aikavälillä marraskuu 2007 helmikuu 2008. Tutkielma osoittaa, että katsojat suhtautuvat useisiin asiapohjaisiin ohjelmiin kriittisesti, jopa epäillen. Arvohierarkioiden pohjalla olevia ohjelmia ei katsota häpeillen, vaan katsomista esille tuoden ja lajityyppiä tarkastellen. Katsojien puheeseen näyttää liittyvän asiasisältöihin sitoutuneen symbolisen vallan horjuttamista, ja tuota valtaa horjuttavat erityisesti genresekoitukset. Lajityyppi kuitenkin vaikuttaa kriittisyyden asteeseen: uutisiin suhtaudutaan vähiten kriittisesti ja tosi-tv-ohjelmiin kriittisimmin. Vaikka uutisia katsotaan osittain normikriittisesti, niiden todellisuusstatukseen suhtaudutaan pääosin kritiikittä. Katsojat myös tuntevat itsensä voimattomiksi uutisten edessä siitä kertoo epäilevä suhtautuminen, joka otetaan vähän kaikenlaisten asiaohjelmatyyppien kohdalla. Katsojilla on käytössään useita erilaisia kriteereitä asiaohjelmiston arviointiin. Ohjelmilta odotetaan puolueettomuutta ja varsinkin liioittelevia ja epäaitoja ohjelmia tarkastellaan kriittisesti. Katsojat ovat huolissaan asiaohjelmien luotettavuudesta ja odottavat toimittajilta vastuuta todellisuuden käsittelyssä. Televisiosisältöjen käsittely muussa mediassa sekä omat kokemukset vaikuttavat siihen, kuinka ohjelmien todellisuutta arvioidaan. Vaikka katsojien tv-ohjelmapuhe on aktiivista, puhe voidaan nähdä yleisöksi asettumisen tapana, joka ei tuota aktiivista toimintaa vaan lähinnä vouhkaamista. Katsojat kuitenkin toivovat kehittyvänsä mediasisältöjen arvioinnissa. Televisiosisältöjen viihteellistymisellä on siis katsojien näkökulmasta kaksi puolta. Toisaalta katsojien mediataidot ovat kehittyneet ja mediakritiikkiin on valmiuksia. Toisaalta kriittisyyteen verhotaan tietämättömyyttä mediatodellisuuden taustarakenteista ja haluttomuutta toimia aktiivisesti kansalaisina. Asiaohjelmia luonnehtivasta puheesta puuttuu lähes kokonaan poliittinen relevanssi: katsojat eivät esimerkiksi yhdistä tiedon todenmukaisuutta poliittisiin toimintaedellytyksiin. Tulokset nostavat esille kysymyksiä aikuisten medialukutaidosta ja television sekä tv-journalismin roolista kansalaisuuden tuottajana.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tämä tutkielma pyrkii selvittämään, miten presidentinvaalien ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän keskustelun retoriikka muuttui 12 vuoden aikana vuosina 1994 2006. Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä keskustelussa käytetty retoriikkaa paljastaa eri aikakausina vallinneista yhteiskunnallisista oloista ja arvoista. Koska presidentinvaalit tarjoavat erinomaiset puitteet yhteiskunnassa vallalla olevien arvojen ja aatteiden tarkastelulle, tutkimuksen aineistona toimivat vuosien 1994, 2000 ja 2006 presidentinvaalien Yleisradion suuret vaalikeskustelut. Tutkielman pyrkimyksenä on paljastaa presidenttiehdokkaiden puheenvuoroissa vallalla olevat, itsestään selvinä pidetyt arvoasetelmat erittelemällä niiden perusteita. Huomiota kiinnitetään myös siihen, miten yhteiskunnalliset muutokset ovat vaikuttaneet vaalipuheenvuoroihin. Tämä tutkielma pyrkii ensisijaisesti vastaamaan seuraavaan tutkimuskysymykseen: Mitä presidentinvaalien ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu paljastaa yhteiskunnassa vallitsevista arvoista vuosina 1994 2006? Tutkimuksen pääasiallinen tutkimusmenetelmä on kehysanalyysi (frame analysis). Kehysanalyysi juontaa juurensa yhdysvaltalaisen sosiologin Erving Goffmanin teoksesta Frame Analysis (1976). Presidentinvaalikeskusteluiden retoriikkaa tarkastellaan analysoimalla puheenvuoroissa käytettyjä tehokeinoja, joilla ehdokkaat aktivoivat kuulijoissa jo ennestään tuttuja tulkintakehyksiä. Kehyksiä saattaa olla yhtä aikaa käytössä useita. Kehysanalyysin tukena on käytetty myös määrällistä sisällönerittelyä. Kehysanalyysin avulla vuosien 1994 2006 presidentinvaalien suurten vaalikeskusteluiden ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevistä osioista oli mahdollista erottaa tiettyjä hallitsevia kehyksiä. Vuoden 1994 vaalikeskustelua hallitsi kehys, jota nimitetään tässä tutkielmassa sodan ja rauhan kehykseksi. Vuoden 2000 vaalien vaalikeskustelussa hallitsevia kehyksiä ei noussut yhtä selkeästi esiin, mutta eniten aktivoitiin kehystä, jota kutsutaan tässä asiantuntijuuden kehykseksi. Vuonna 2006 hallitsevaksi kehykseksi nousi kehys, jota nimitetään avoimuuden kehykseksi. Lisäksi kehysanalyysi paljasti, että vuonna 1994 keskustelussa käytettiin paljon myös niin sanottua isänmaallisuuden kehystä. Vuosien 1994 ja 2000 keskusteluissa nousi tiuhaan esiin myös sukupuolen kehys. Myös sotilasliitto Natosta puhuminen eri vuosina tarjosi kiinnostavia löydöksiä. Vuoden 1994 keskustelussa Natosta ei puhuttu niinkään Natona, vaan sotilasliittona, sotaliittona, sotilaallisena liittoumana tai jopa rauhan liittona. Vuonna 2000 Natosta puhuttiin ylipäänsä hyvin vähän, kun taas vuoden 2006 vaaleissa Nato oli keskustelun polttopisteessä.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Työssä haastatellaan 12 pääkaupunkiseudulla asuvaa kirjoittavaa freelance-toimittajaa. Haastatteluaineistoa lähestytään portfoliotyön käsitteen näkökulmasta. Portfoliotyön käsitettä suhteutetaan työelämää koskevaan sosiologiseen, lähinnä aikalaisanalyyttiseen, kirjallisuuteen sekä toisaalta professioita ja toimittajan professiota koskevaan tutkimukseen. Menetelmällinen lähtökohta on etnografinen. Haastatteluaineiston analyysissä keskitytään freelanceriuden myönteisiin ja toisaalta kielteisiin puoliin. Freelanceriuden positiiviset ulottuvuudet tarkoittavat parhaassa tapauksessa "mukavasti tahdistettua elämää", jossa on mahdollista syventyä omaan arvomaailmaan tai kiinnostuksenkohteisiin liittyviin teemoihin. Työssä voi valita kiinnostavat yhteistyökumppanit, joilta oppii itsekin. Positiivisten palkkioiden katsotaan kuitenkin olevan seurausta siitä, että freelancer tekee töitä tehokkaasti, hakeutuu aktiivisesti koulutuksiin ja verkostoituu tietoisesti tai ainakin puolitietoisesti. Työstä nautitaan jopa hedonistisella tavalla, mutta samalla korostetaan itseohjautuvaa velvollisuudentuntoa. Negatiivisia freelanceriuden elementtejä ovat kiireen ja kaaoksen kokemukset, joiden kuvaukset eivät kuitenkaan yleisesti ottaen hallitse haastatteluja. Aikataulutusta ja eri vaiheissa olevien kirjoitustöiden hallintaa pidetään jossain määrin vaikeana. Työyhteisöttömyyden kielteinen kääntöpuoli puolestaan tarkoittaa mm. vaikeuksia hahmottaa oman kirjoittamisen tasoa, samoin juttuideoiden kehittely ja myynti mainitaan työmuodon haasteina. Useat freelanceriuden elementit voivat tulla kuvatuiksi sekä positiivisina että negatiivisina työmuodon piirteinä, myös samassa haastattelussa. Oma vapaus on nautinnollista, mutta vapaudesta otettava vastuu myös stressaavaa. Tuloksena päädytään päädytään menestyvään ja epäonnistuneeseen portfoliotyöntekijän ideaalityyppiin (Weber), joita ei sellaisinaan ole löydettävissä aineistosta. Tyytyväinen ja menestyvä ideaalityyppi kokee suurta autonomiaa suhteessa työhönsä; vastakohdan ideaalityypin kokemusmaailmassa painottuu kaoottisuus. Ideaalityypeissä olennaista on kokemusten itseään ruokkiva kierre ja sitä kautta portfoliotoimittajien kokemusmaailmojen polarisoituminen. Ääripään hahmot ovat kaukana toisistaan eikä niiden ehkä ole luontevaa sitoutua samanlaiseen ammatti-identiteettiin tai yhteiskunnalliseen edunvalvontaryhmään. Haastattelutilanteessa rakentuva kuva professionaalisesta portfoliotoimittajuudesta korostaa itseohjautuvuutta ja itsekuria, toimivia kollegiaalisia verkostoja ja työntekijän omaa vastuuta työstään. Tämä kuva sisältää normatiivisen ulottuvuuden, jonka kirjoittaja esittää johtuvan toimittajan ja eritoten freelance-toimittajan profession horjuvista rajoista. Painottamalla yksityisten työskentelyrutiinien jatkuvuutta freelance-toimittaja rakentaa itsestään kuvaa professionaalisena toimijana. Käytettyjä lähteitä mm. Gold, M. & Fraser, J. 2002: Managing Self-Management. Succesful Transitions to Portfolio Careers. Work, Employment and Society. Vol. 16(4): 579 597. London: SAGE Publications. Fraser, J. & Gold, M. 2001: "Portfolio Workers". Autonomy and Control amongst Freelance Translators'. Work, Employment and Society 15(4): 679 97. Konttinen, E. 1991: Perinteisesti moderniin. Professioiden yhteiskunnallinen synty Suomessa. Tampere: Vastapaino. Weber, M. 1974: Basic Concepts in Sociology. New York: Greenwood.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Avhandlingen behandlar finlandssvenska journalisters upplevelser av att arbeta med bevakningen av skolmassakern i Jokela 2007 och Kauhajoki 2008. Avsikten är att skildra hur reportrar och nyhetschefer förhöll sig till dem som drabbats av massakrerna, till de etiska koder som styr journalistiken under exceptionella förhållanden, samt journalisternas personliga psykologiska reaktioner på skolmassakrerna, ur ett krispsykologiskt och journalistetiskt perspektiv. Avhandlingen strävar även efter att belysa de rutiner och regelverk som tillämpas vid nyhetsredaktionerna under kriser. Avhandlingen bygger på tretton temaintervjuer med journalister vid tre rikstäckande, svenskspråkiga medier i Finland, Rundradions tevenyheter Tv-Nytt och radionyheter Aktuellt, samt dagstidningen Hufvudstadsbladet. Intervjuerna har analyserats utgående från en modell som bygger på journalisternas upplevelser av situationen, den professionella insatsen, den personliga upplevelsen av händelsen samt reflektionen efteråt i samband med skolmassakrerna i Jokela och Kauhajoki. Analysen ger vid handen att det råder oklarhet kring både den enskilda journalistens och hela nyhetsredaktionens roll vid kriser som skolmassakrerna. Respondenterna saknade utbildning, träning och riktlinjer för fall av det här slaget. Etiska frågor, som bemötandet av drabbade, löstes från fall till fall, utan egentliga principbeslut i bakgrunden. Bevakningen av skolmassakern i Kauhajoki 2008 upplevdes som mer lyckad än bevakningen av det första fallet i Jokela 2007, både ur redaktionellt-tekniskt som ur etiskt perspektiv. En central förklaring till det här var det geografiska avståndet från Helsingfors, vilket gav såväl de lokala myndigheterna som journalisterna mer tid att förbereda uppdraget. Det här resulterade bland annat i att journalisterna inte kom åt att möta och intervjua drabbade, vilket hade lett till omfattande mediekritik efter skolmassakern i Jokela året innan. Möjligheten till debriefing för journalisterna förbättrades från Jokela till Kauhajoki, men respondenterna upplevde inget personligt behov av hjälpen, trots erfarenheter av psykisk stress. Centrala källor : Englund, Liselotte: Katastrofens öga (2008) Raittila, Pentti: Onnettomuus Estonia (1996) Dyregrov, Atle: Katastrofipsykologian perusteet (1994)

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimuksen kohteena on tulevaisuuteen sijoittuva, vuosien 2019-2021 Yhdysvaltoja kuvaava, fiktiivinen televisiosarja Dark Angel, jota tuotettiin Yhdysvalloissa kahden tuotantokauden ajan vuosina 2000-2002. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka genre ilmenee Dark Angel -sarjassa, noudattaako tutkittava teksti genren sille asettamia rajoja, muokkaako se niitä uudelleen ja mikä tehtävä genrekonventioilla on tässä prosessissa. Tutkimuksen tarkoituksena on myös selvittää, miten tutkimuksen kohde liittyy utopioiden ja dystopioiden esittämisen perinteeseen, voiko Dark Angel -sarjan lukea perustellusti dystopian representaationa ja miten representointi tapahtuu. Tarkastelu ulottuu vielä tekstin tuottamisen kontekstiin, siihen kulttuuriin ja yhteiskuntaan, jossa teksti syntyy. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää intertekstuaalisten suhteiden avulla, minkälaista keskustelua sarja käy amerikkalaisessa yhteiskunnassa sarjan tuotantoaikana vallinneen todellisuuden kanssa. Tutkimusmenetelmänä on audiovisuaalisen mediatekstin laadullinen sisällönanalyysi lähiluvun sekä teemoittelun avulla. Apuna käytän muun muassa seuraavia käsitteitä: representaatio, genre, genrekonventio, dystopia, intertekstuaalisuus. Käsitteet pohjautuvat viestinnän teorioihin sekä elokuva- ja kirjallisuudentutkimukseen. Genren osalta tutkimus pohjaa muun muassa Jane Feuerin tekstiin Genre Study of Television teoksessa Channels of Discourse, Reassembled (1992) ja Rick Altmanin kirjaan Elokuva ja genre (2002), intertekstuaalisuuden osalta myös John Fisken teokseen Television Culture (1987). Tutkimuksessa katsotaan varsinkin Douglas Kellnerin teokseen Mediakulttuuri (1998) nojaten mediakulttuurin tuotteen olevan osa sitä ympäröivää yhteiskuntaa. Tutkimuksessa käydään jatkuvaa keskustelua tekstin ja kontekstin välillä. Kontekstina toimii toisaalta edellä mainittu teoriatausta, toisaalta muut mediatekstit sekä fiktiivistä mediatekstiä ympäröivä laajempi yhteiskunnallinen reaalimaailma. Tutkimus osoitti Dark Angelin -sarjan käsittelemiensä teemojen ja käyttämänsä visuaalisen kuvaston perusteella science fiction -genren dystopia-tradition jatkajaksi. Sarja käyttää ja muuntelee genren vanhoja ja uudempia konventioita. Sarja käyttää intertekstuaalisia viittauksia asemoimaan itsensä genrekentällä. Klassisten dystopia-kuvausten tapaan sarja pyrki kommentoimaan oman aikansa yhteiskunnallisia tapahtumia tulevaisuuteen siirrettynä Tutkimuksen perusteella fiktiivinen tv-sarja on kiinteässä suhteessa tuotantoajankohtansa yhteiskunnallisiin tapahtumiin. Dark Angel -sarjan yhteiskunnallisessa kontekstissa tapahtunut suuri muutos oli syksyn 2001 New Yorkin terrori-isku.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. This study has the purpose of analyzing and discussing the business models supporting the music social network Last.fm and Nine Inch Nails Ghost I-IV album, both archetypical examples of unconventional music distribution. The focus of the thesis is on the technological advancements, the emerging models, and the new approaches to the music business that are altering the marketplace and the role of its actors. Covered topics are the dynamics of the music industry, its value chains, the specificity of media products (music in particular) compared to other products, and the exogenous or endogenous factors responsible (along with the introduction of broadband internet connections) for the transfiguration of the market. In the case of Last.fm s model, the research material has been sampled from the Artist Royalty Program (a retribution initiative for musicians and content producers sponsored by Last.fm), and from the reactions to both Last.fm s Radio Subscription policy changes and the recently introduced Visual Radio service. Ghost I-IV s model has been analyzed using research material composed by blog reactions to the initiative, articles detailing the proceeds of the experiment, and YouTube statistics related to the album s viral promotion. Theme Analysis, a discursive branch of Content Analysis, has been the methodology used to set thematic categories and file contributions appropriately. According to the findings, Last.fm s approach to public relations during the span of time considered has been flawed to such a degree that the site registered a significant loss of users, to the direct advantage of other competitors. On the other hand, NIN's experiment "Ghosts I-IV" was a complete success from both a critical and an economical point of view, and their experiment spawned similar initiatives (mainly coming from other established artists), de facto validating the event as an industry-changing turning point. However, the validity of the Ghosts I-IV business model is still untested on non-established artists, and different steps, covered in the thesis, might work better for relatively unknown bands. The Thesis has 2 Appendices for a total of 42 extra pages.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkielma käsittelee sukupuolisuutta popmusiikissa ja sen genreistä erityisesti rockissa. Näkökulma on konstruktivistinen: sekä sukupuoliin että musiikkiin liitetyt ominaisuudet ymmärretään tutkielmassa kulttuurin määrittämiksi. Rockkulttuuri mielletään usein maskuliiniseksi, ja rockmuusikoista valtaosa on miespuolisia. Tutkielma osoittaa, että rockin tarjoamia rakennusaineita käyttäen on mahdollista rakentaa myös sukupuolisuutta, joka ei ole maskuliinisuutta, mutta ei välttämättä yksiselitteisesti feminiinisyyttäkään. Rockin maskuliinisuus on kulttuurisesti luotu konstruktio, jota voidaan purkaa esimerkiksi liittämällä feminiinisen merkkeinä pidettyjä ominaisuuksia rockiin. Sukupuolidikotomioiden epäluonnollisuuden lisäksi tutkielmassa kyseenalaistetaan myös muun muassa sellaiset kahtiajaot kuin pop/rock ja autenttisuus/epäaitous. Keskeisin lähde työn sukupuolikäsitykselle on queer-teoreetikko Judith Butlerin ajattelu sukupuolen läpikotaisin kulttuurisesta luonteesta. Tässä sukupuolen performatiivisuusteoriassa sukupuoli ymmärretään toistoteoissa jatkuvasti rakennettavaksi ja muovautuvaksi. Sukupuolen ominaisuuksina pidetyt identiteetin ulottuvuudet eivät välttämättä seuraa dualistista sukupuolikäsitystä: feminiininen ei ole vain naisten ominaisuutta eikä maskuliininen miesten. Sukupuoliperfomatiiveja ohjaavat kuitenkin sukupuolinormit, joista poikkeaminen ei ole helppoa. Sukupuolen performatiivisuusteorian tarjoaman näkökulman lisäksi tutkielmassa hyödynnetään kulttuurintutkimuksessa esitettyjä huomioita popmusiikista. Tutkielman aineistona on suomalaisten PMMP- ja Risto-yhtyeiden musiikkivideoita ja videotallenteita näiden yhtyeiden esiintymisistä. Aineiston analyysissä keskitytään erityisesti muusikoiden visuaalisiin keinoihin rakentaa sukupuolta esimerkiksi eleillä, ilmeillä ja vaatetuksella. Päällimmäisenä mielenkiinnon kohteena ovat sellaiset sukupuolen rakentamisen tavat, jotka osoittavat sukupuolen performatiivisen luonteen tai eivät seuraa sukupuolinormeja. Aineistoa verrataan myös esimerkinomaisesti kansainvälisten popmuusikoiden sukupuolten rakentamisen tapoihin. Tutkimusmenetelmänä on dekonstruktiivinen lähiluku, jolla pyritään kiinnittämään huomio luonnollisina pidettyihin dikotomioihin ja asioiden välisiin kytköksiin. Aineiston analyysi osoittaa, että PMMP ja Risto parodioivat perinteistä sukupuolikuvastoa esiintymisissään: naurunalaiseksi joutuvat erityisesti rockin aggressiivisuuden ja pullistelevan maskuliinisuuden konventiot. Myös sukupuolten rakentaminen ristiin on usein näkyvillä: Risto-yhtyeen laulaja Risto Ylihärsilä käyttää esiintymisissään feminiinisiksi koodattuja merkkejä. PMMP:n laulajat Paula Vesala ja Mira Luoti taas osoittavat, että maskuliinisina pidettyjä merkkejä käyttäen on mahdollista rakentaa myös feminiinisyyttä. Tällaiset sukupuoliteot muovaavat kulttuurisia käsityksiä paitsi sukupuolista, myös popmusiikista. Näistä norminvastaisuuksista huolimatta yhtyeiden sukupuoliperformatiivit eivät ole kovin radikaaleja. Tämä kumouksellisuuden ja maltillisuuden välinen tasapainoilu on tutkielman mukaan seurausta populaarimusiikin kulttuurisesta ominaisluonteesta. Popmusiikin kontekstissa pyritään usein yllättämään yleisö niin, että se kiinnostuu musiikista ja sitä esittävästä muusikosta. Tämä yllätyksellisyys ei kuitenkaan voi olla kovin rajua, ettei popmusiikki karkoita yleisöään liian vierailla sisällöillä. Tällainen lähestymistapa vaikuttaa kaikkialla popmusiikissa, myös sen sukupuolisuuksissa.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. There have been many discussions about a recent trend of tabloidization of news which has seen a shift from traditional news stories about politics and foreign affairs, to more entertainment-oriented stories about celebrities and scandals. What s more is that numerous studies have examined the parallel decline of international news. Some of the key previous studies reviewed include: Foreign News in the Media: International reporting in 29 countries by UNESCO, 1985; Tabloidization of News: A Comparative Analysis of Anglo-American and German Press Journalism by Esser, 1999; Tabloidization in the British Press: A Quantitative Investigation into Changes in British Newspapers, 1952 1997 by McLachlan & Golding, 2000; and Trends in Canadian Newspaper Coverage of International News, 1988-2000: Editors' Assessments by Soderlund, Lee & Gecelovsky, 2002. Using the conceptual lens of tabloidization, this study examines changes in traditionally serious international newspaper content over time. Specifically, this study analyzes how international news coverage in the General and Business sections of two Canadian daily newspapers the Globe and Mail and Toronto Star has changed over a period of three decades 1986, 1996 and 2006. An examination into some of the key causes of tabloidization such as commercialized media, new technologies and concentration of ownership help to better understand the results. Quantitative content analysis is used to determine the amount and types of international news items being covered throughout the selected dates to see if there is a decline of serious international news and an increase in tabloidization of international news. The analysis is based on seven aspects indicating a process of tabloidization. The seven indicators are: Fewer international news stories ; More pictures/less text ; More entertainment stories ; Fewer political/parliament news stories ; Fewer front page international news items ; More focus on the United States ; and More newswire services being bylined. The main dependant variable of this study is international news coverage and is defined as news items centered on places outside of Canada, news involving Canadians abroad, or news involving foreigners in Canada. International news coverage is identified by dateline and text within each newspaper item. Coverage from the United States is paid particular attention given the abundant amount of American media crossing north to Canada. The findings demonstrate a process of tabloidization occurring over time according to many of the indicators measured, such as fewer international news items throughout the sampled sections and front pages, more visuals, more entertainment stories, and fewer political stories. Another key finding is the increased emphasis on news from the United States, particularly on financial and economic news.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Pro gradun aiheena on kuluttajien verkkokeskustelu matkanjärjestäjistä. Pro gradussa on ensinnäkin esitelty sisällönanalyysin menetelmin verkkokeskusteluiden kulkua, viestien sävyjä ja tekstistä ilmeneviä motiiveja. Keskusteluista on selvitetty palvelun laatua koskevia mainintoja sisällönerittelyn menetelmin. Keskustelujen teemallisen sisällön erittelyssä on käytetty Parasuramanin ym. (1985, 1988) laatimaa SERVQUAL-luokittelua sekä Grönroosin hyvän palvelun kriteerejä (2001). Verkkokeskusteluiden sisällönanalyysin ja niiden aiheiden sisällönerittelyn kautta on taustoitettu keskustelua kuluttajan voimaantumisesta verkossa. Voimaantumisen arvioinnissa on käytetty Rezabakshin ym. (2006) jaottelusta kuluttajan äänen ja asiantuntijuuden vahvistumisesta. Verkkokeskustelut näyttäytyivät ristiriitaisina ja erimielisinä. Usein esitetty näkemys siitä, että kuluttaja kokee toisen kuluttajan arvion objektiivisempana, ei saa tukea tästä aineistosta. Verkkokeskustelut voivat saada paljon lukijoita ja nousta verkon hakutuloksissa organisaation esittelyiden rinnalle ja näin vahvistaa yksittäisen kuluttajan ääntä. Se ei kuitenkaan merkitse sitä, että kuluttajalla olisi vaikutusvaltaa muihin kuluttajiin tai organisaatioihin. Toisaalta kuluttajat saavat verkkokeskusteluista tietoa palveluprosessin toiminnallisesta laadusta (Grönroos 2001), josta organisaatioiden viestintä ei kerro. Kuluttajan asiantuntijuus vahvistuu, ja hän voi aktiivisesti hakea omiin tarpeitaan vastaavaa tietoa muilta kuluttajilta. Palvelun laatuominaisuuksista kuluttajat keskustelivat eniten palveluvarmuudesta, palveluympäristöstä ja luotettavuudesta. Keskustelu luotettavuudesta painottui negatiivisiin mainintoihin, mikä osoittaa tämän ominaisuuden tärkeyden. Sitä ei mainita, jos asiat sujuvat hyvin, mutta jos palveluorganisaatio pettää kuluttajan luottamuksen, se antaa helposti aiheen negatiiviseen word-of-mouth-viestintään. Luottamusta koskevien negatiivisten mainintojen osuus koko aineistossa on toiseksi suurin. Tässä pro gradussa käytettyjen keskusteluiden ei voi sanoa olevan voimaannuttavia, vaan niissä on kyse omien positiivisten ja negatiivisten kokemusten jakamisesta tai tiedon haku päätöksentekoa varten, millä on kuluttajalle henkilökohtainen merkitys. Pro graduani voi kritisoida siitä, että tutkimusasetelma ei onnistunut, koska siitä puuttui voimaantumiseen vaadittava yhteisöllisyys ja voimaantumiseen mobilisoiva voima. Toisaalta tämä on yksi kuva, yksi todellisuus verkon arkisesta anarkiasta. Pelkkiin konflikteihin tai vahvoihin yhteisöihin keskittyminen vinouttaisi tutkimusta korostaen poikkeustilanteita ja vahvistaisi perusteetta kuvaa voimaantumisesta.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tämän työn tarkoituksena on tarkastella operatiivisen tason henkilökunnan näkemyksiä organisaationsa sisäisestä viestinnästä sekä saman organisaation esimiehistä ja selvittää, ovatko näkemykset sisäisestä viestinnästä yhteydessä näkemyksiin esimiehistä. Tutkimuskysymystä lähestytään kuvailemalla ja vertailemalla operatiivisen tason henkilökunnan näkemyksiä sisäisestä viestinnästä sekä heidän näkemyksiään esimiehistä organisaation hierarkian eri tasoilla belgialaisessa julkisessa liikelaitoksessa nimeltään Société des Transports Intercommunaux de Bruxelles (STIB). Lisäksi tarkastelen henkilökunnan näkemyksiä organisaation sisäisestä viestinnästä sekä esimiehistä tukeutuen Clampitin ja Downsin (1993) määrittelemiin Communication Satisfaction -kategorioihin. Tutkimusmenetelmäni on kvalitatiivinen tutkimushaastattelu. Keräsin tutkimusaineistoni syksyllä 2004 yllä mainitussa yrityksessä, joka vastaa Brysselin alueen joukkoliikenteestä ja jonka henkilöstö koostuu 6000 työntekijästä. Empiiristä tutkimustani varten haastattelin yhteensä kuutta operatiivisen tason työntekijää sekä lisäksi organisaation sisäisen viestinnän johtajaa. Haastattelut tehtiin ranskan kielellä. Tutkimukseni tuloksista ilmenee, että STIB -organisaatiossa operatiivisen tason henkilökunnan yrityksen sisäistä viestintää koskevat näkemykset ovat samansuuntaisia heidän esimiehiään koskevien näkemystensä kanssa. Kerätyn aineiston perusteella voidaan todeta, että tutkimukseni kohteena olevassa yrityksessä positiivisesti arvioitu sisäisen viestinnän prosessi yhdistyy positiiviseen suhtautumiseen sitä esimiestä kohtaan, jonka arvioidaan olevan kyseisessä viestintäprosessissa osallisena. Sitä vastoin negatiivinen arviointi sisäisen viestinnän prosessin suhteen yhdistetään negatiiviseen arviointiin siitä esimiehestä, jonka katsotaan olevan osallisena kyseisessä viestintäprosessissa. Lisäksi tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että mitä yksilöllisempää ja spesifisempää asiaa sisäinen viestintä koskee, sitä enemmän näkemys kyseisestä viestinnästä samaistuu näkemykseen lähimmästä esimiehestä. Näin ollen tutkimukseni kohteena olevassa yrityksessä operatiivisen tason henkilökunta arvioi työn toteuttamiseen liittyvän sisäisen operatiivisen viestinnän myönteisesti ja samalla suhtautuu myös positiivisesti lähimpään esimieheen, joka on suoraan vastuussa työn toteutuksesta. Sen sijaan operatiivisen tason henkilökunta arvioi negatiivisemmin heille kaukaisempia keskitason ja ylätason esimiehiä, ja samaten arvioi myös negatiivisesti työyhteisön ylemmiltä hierarkkisilta tasoilta tulevan yrityksen yleisiä asioita käsittelevän sisäisen viestinnän.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimukseni aihe on sosiaalisen median mahdollisuudet edistää digitaalidemokratian toteutumista. Teknologiasta on toivottu pelastajaa länsimaiden demokratiavajeelle. Vaalit ovat pääasiallisin tapa käyttää valtaa demokratiassa, mutta laskevat äänestysprosentit ovat yleismaailmallinen suuntaus. Viestintäteknologiassa on nähty 1940-luvulta lähtien potentiaalia uudistaa nykyisiä demokratian käytäntöjä. Toiveet näiden käytäntöjen uudistamisesta ovat kasvaneet erityisesti 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa, kun internetistä tuli maailmanlaajuinen tietoverkko. Sosiaalinen media on eräänlainen sateenvarjokäsite. Sillä voidaan kuvata verkon uusia palveluita, joissa suurin osa sisällöstä tulee käyttäjiltä. Toisaalta sillä voidaan kuvata myös verkon uutta luonnetta, jossa korostuu palveluiden kautta syntyvä yhteisöllisyys. Tutkimuksessani olen tarkastellut sosiaalisen median myötä 2000-luvun loppupuolella esiin nousevia uusia mahdollisuuksia toteuttaa digitaalidemokratiaa. Digitaalidemokratia tarkoittaa käytännössä tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä demokratian edistämiseksi ja kansalaisten mukaan tuomiseksi päätöksentekoon. Tarkastelen tutkimuksessani digitaalidemokratian käsitteen syntymistä ja tutkimusperinteen kehitystä 1900-luvulta 2000-luvulle. Esittelen Suomessa vuosituhannen vaihteessa toteutetun Mansetori-hankkeen esimerkkinä 2000-luvun alussa toteutetusta hankkeesta, jolla on pyritty tieto- ja viestintäteknologian avulla edistämään demokratian toteutumista. Tutkimusmenetelmäni on teoreettinen analyysi, ja olen pyrkinyt tarkastelemaan, miten tilanne eroaa oleellisesti 2000-luvun lopussa sosiaalisen median myötä 2000-luvun alun kokeiluista. Sosiaalisen median sovellukset tarjoavat uusia mahdollisuuksia toteuttaa digitaalidemokratiaa. 2000-luvun alussa keskeiset ongelmat Mansetori-hankkeessa tiivistyivät tekniikan vaikeakäyttöisyyteen ja internetin vierauteen välineenä, vaikka kansalaiset saatiin aktivoitua sisällöntuottajiksi. 2000-luvun lopussa internetin käyttö on kuitenkin tullut arkipäiväisemmäksi ja myös mahdollisuudet verkkojulkaisemiseen ovat sosiaalisen median aikakautena entistä paremmat. Sosiaalinen media tarjoaa uutta potentiaalia tuoda digitaalidemokratiaa vahvemmin mukaan päätöksentekoon muttei ilman ongelmia. Hallintolähtöiset pyrkimykset edistää kansalaisten kuulemista päätöksentekoon liittyvissä asioissa ovat heikosti pystyneet tarjoamaan kansalaisille aitoja tunteita kyvystä vaikuttaa asioihin. Sosiaalinen media tarjoaa jo nykyisellään kansalaisille entistä parempia mahdollisuuksia tuoda itse tärkeäksi kokemiaan asioita mukaan julkiseen keskusteluun. Sosiaalisen median mukanaan tuoman mahdollisuuden horisontaaliseen, käyttäjien väliseen viestintään, voi nähdä edistävän tätä myös mahdollisissa uusissa hallintolähtöisissä verkkopalveluissa. Vaikka mahdollisuudet 2000-luvun lopussa ovat toisaalta aiempaa paremmat, digitaalidemokratian keskeinen haaste liittyy silti passiivisten kansalaisten aktivoimiseen. On helppo uskoa teknodeterministiseen näkökulmaan ja nähdä sosiaalisen median ratkaisevan demokratian ongelmat, mutta jos kansalaisella on vain vähän kiinnostusta paikallispolitiikkaan, voi olla vaikea nähdä hänen innostuvan tietotoverkkojen kautta viestimisestä. Tosin esimerkiksi Mansetori-hankkeessa havaittiin, että monet sisällöntuottajiksi ryhtyneistä kansalaisista kokivat oman työnsä mielekkääksi. Tarvitaan siis lisää tutkimusta sosiaalisen median soveltamisesta kansalaisten aktivoimisessa.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Prostituutiota ohjailevaa lainsäädäntöä päivitettiin Suomessa vuonna 2006. Tuolloin voimaan tullut osittainen seksinostokielto kieltää maksullisen seksin käytön ja käytön yrityksen parituksen ja ihmiskaupan kohteelta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan prostituutiolainsäädännön päivityksen yhteydessä ja sen jälkeisinä vuosina Suomessa käytyä julkista keskustelua prostituution käytöstä. Tutkimuksessa lähestytään julkisuuden ja julkisen keskustelun käsitettä Hannu Niemisen julkisuusteoreettisesta lähtökohdasta, jonka mukaan julkisuus on nähtävissä erilaisista osajulkisuuksista koostuvana areenana. Tässä työssä keskitytään ennen kaikkea institutionaalisten ydinjulkisuuksien sekä mediavälitteisen julkisuuden tarkasteluun. Tutkimuksessa tarkastellaan eduskunnassa eri puolueiden välille prostituutiolainsäädännön ympärille syntyneitä ydinjulkisuuksia. Lisäksi tutkitaan millaisena prostituution käyttö ja sitä ohjaava lainsäädäntö kehystyvät mediajulkisuudessa. Työn empiirisessä osuudessa aineistona toimivat eduskunnan täysistuntokeskustelussa 15.6.2006 käytetyt puheenvuorot sekä laaja sanomalehti- ja aikakauslehtiaineisto vuosilta 2006-2009. Analyysi toteutetaan Erving Goffmanin kehysanalyysin sekä argumentaatioanalyyttisten menetelmällisten työkalujen avulla. Tutkimuksessa havaittiin prostituutiokysymyksen politisoituneen, kun eri ydinjulkisuudet, poliittiset puolueet, ankkuroivat argumenteissaan prostituution käytön joko liberaalin sukupuolietiikan mukaan yksityiseksi kysymykseksi tai vaihtoehtoisesti julkiseksi ja sosiaaliseksi ongelmaksi. Erilaisista kumpuavat argumentit näkivät myös kansallisen lainsäädännön funktion erilaisena: yhdet eduskuntaryhmät tarkastelivat lainsäädäntöä juridis-hallinnollisena kontrollin välineenä, kun toisille tahoille lainsäädännössä keskeisintä oli sen kansalaisille heijastama moraalinen signaali. Lainsäädännön uudistamisen jälkeisinä vuosina prostituution käyttöä ja sitä ohjaavaa lainsäädäntöä koskeva mediajulkisuus nojasi voimakkaasti liberaalin sukupuolietiikan ideaan. Etenkin lainsäädännön kontrollin ulkopuolelle jäävän prostituution käyttö korostui mediassa yleisesti hyväksyttävänä toimintana. Uuden lainsäädännön vaikutukset prostituutioon heijastuivat mediajulkisuudessa ainoastaan hallinnonalan, ennen kaikkea poliisiviranomaisten, haasteina.

This is a qualitative and multimethodological comparative study, which consists of two main parts: examining the development of new media and analysing and comparing the new media strategies of the three companies studied (Alma Media, Sanoma and the Finnish Broadcasting Company Yleisradio). The study includes the first large-scale review in Finnish of the development of new media, paying attention to the birth of the Internet as well as to mobile media, web TV and any other element of new media. It also concentrates on the function of electronic distribution channels before the age of the Internet, e.g. cable text and videotext. Answers about how the three traditional Finnish media houses began spreading their content to the Internet and wireless applications in 1994–2004 are also given. In researching the new media strategies the study pays special attention to the attitudes that the three media companies adopted towards the Internet and other forms of new media in their strategies during the years in question. By analysing and comparing, e.g., the companies’ strategies and their investments, the study ascertains whether the companies had a joint functional model in adopting new media or acted totally on their own without taking too much notice of the media field overall. The study makes extensive use of previously published material. The researcher has also interviewed almost twenty people who were involved in getting the companies’ new media functions under way. The methods for the interviews were dialogue and snowball sampling. The researcher has created a classification in which he divides the business strategies into four different categories: active strategy, careful strategy, permissive strategy, and passive strategy. In comparing and analysing the companies the researcher has used the classification devised by Allan Afuah & Christopher L. Tucci. The seven element classification consists of dominant managerial logic, competency trap, fear of cannibalisation and loss of revenue, channel conflict, political power, co-opetitor power and emotional attachment. In analysing the company strategies the researcher has also noted the classifications of convergence made by Everette E. Dennis and Graham Murdock as well as the aspects formulated by Sylvia Chan-Olmsted and Louisa Ha concerning the success of the companies in adopting the Internet into their functions. Based on all these classifications and by further developing them the researcher analyses and compares the success of the new media strategies of the three Finnish companies. The outcome of the study is a conclusion as to what kind of strategies the companies have carried out their new media functions and how they have succeeded in it. Kyseessä on laadullinen ja monimetodinen vertaileva tutkimus, joka jakautuu kahteen pääosaan: uuden median kehityksen tarkasteluun sekä tutkittavana olevien yhtiöiden (Alma Median, Sanoma Osakeyhtiön ja Yleisradion) uuden median strategioiden analysointiin ja vertailuun. Tutkimukseen sisältyy ensimmäinen laajamittainen suomenkielinen uuden median kehityksen katsaus, jossa huomioidaan niin Internetin synty kuin mobiilitoiminnan, web-tv:n ja muiden uusien viestintävälineiden kehityskaari. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään Internetiä edeltäneiden sähköisten julkaisukanavien, kuten kaapelitekstin ja teletiedon toimintaa. Tutkittavana olevien yhtiöiden osalta annetaan vastaus siihen, kuinka perinteisistä tv- ja lehtiyhtiöistä tuli monimediataloja, jotka ryhtyivät jakamaan journalistista sisältöään myös Internetiin ja langattomiin päätelaitteisiin. Tarkastelun kohteena ovat vuodet 1994–2004. Uuden median strategisen tutkimuksen osalta tutkimus kiinnittää erityistä huomiota siihen, missä määrin tutkimuksen kohteena olevat yhtiöt suhtautuivat Internetiin ja muuhun uuteen mediaan strategioissaan vuosien varrella. Analysoimalla ja vertailemalla mm. yhtiöiden strategioita ja investointeja tutkimus antaa vastauksen siihen, onko yhtiöitä ja niiden tekemiä ratkaisuja yhdistänyt jokin yhteinen toimintamalli vai ovatko yhtiöt toimineet omin neuvoin toisistaan ja muusta mediakentästä välittämättä. Tutkimuksessa on hyödynnetty kattavasti aiemmin julkaistuja aineistoja. Lisäksi tutkimukseen on haastateltu dialogista tutkimustapaa ja ns. lumipallo-otantaa hyödyntäen useita henkilöitä, jotka ovat olleet mukana uusien medioiden perustamisessa ja niihin liittyvissä eri toiminnoissa tutkimuksen kohteena olevissa yrityksissä. Tutkija on luonut luokittelun, jolla hän jakaa yritysten uuden median strategiat niiden intensiteetin mukaan eri tasoihin: aktiiviseen, sallivaan, varovaiseen ja passiiviseen strategiaan. Tutkittavien yhtiöiden vertailussa ja analysoinnissa on käytetty tutkijan edelleen kehittämää Allan Afuahin ja Christopher L. Tuccin kokoamaa seitsenkohtaista Internetin omaksumisen ongelmien luokittelua. Yritykset on analysoitu sen mukaan, missä määrin niihin ovat vuosien aikana vaikuttaneet mm. hallitseva johdon logiikka, osaamisen ansa, sisäinen konflikti, kumppanien voima, poliittinen voima, kannibalisoinnin pelko sekä kiinnittyvä ja väheksyvä tunneside. Strategia-analyysien yhteenvedossa on huomioitu lisäksi Everette E. Dennisin ja Graham Murdockin näkemyksiä konvergenssin kehityksen jakautumisesta eri ajanjaksoihin sekä Sylvia Chan-Olmstedin ja Louisa Han näkemyksiä yritysten onnistumisesta integroida Internet liiketoimintoihinsa. Näihin kaikkiin pohjautuen ja kyseisiä näkemyksiä edelleen kehittäen tutkija analysoi ja vertailee tutkittavana olevien yhtiöiden uuden median strategioiden onnistumista. Kaiken lopputulemana muodostuu päätelmä siitä, millaisin strategioin tutkittavana olevat yhtiöt ovat toteuttaneet uuden median toimintojaan ja kuinka yhtiöt ovat tässä onnistuneet.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkielmassa tarkastellaan, miten kansalaiset arvioivat ja selittävät suomalaisen journalistisen median toimintaa demokratian näkökulmasta. Ensisijaisena tavoitteena on tuottaa tietoa kansalaisten näkemyksistä mediaa demokratian kannalta tarkastelevien tutkijoiden käyttöön. Kansalaisten arvioita mediasta ei ole Suomessa aiemmin tutkittu systemaattisesti demokratian näkökulmasta. Lisäksi aiempi tutkimus on keskittynyt kansalaisarvioihin median osa-alueista tai toimijoista, kun taas demokratian kannalta mediaa on mielekästä arvioida yleisellä tasolla. Tutkielmassa pyritäänkin tarkastelemaan kansalaisten arvioita median demokraattisista ideaaleista ja median toiminnasta instituutiona. Teoreettinen viitekehys rakentuu ajatukselle, jonka mukaan median demokraattista suoritusta voidaan arvioida median funktioista ja normatiivisista demokratianäkemyksistä johdettujen arviointikriteerien avulla. Tutkielmassa median informointi-, foorumi- ja vahtikoirafunktioiden toteutumista tarkastelevat arviointikriteerit jaetaan viiteen osa-alueeseen: riippumattomuuteen, aihevalintoihin, informaation ja keskustelun laatuun, vahtikoiran ominaisuuksiin ja pääsyyn. Lisäksi teoreettisessa viitekehyksessä kootaan yhteen tieteellisen tutkimuksen perusteella tehtyjä arvioita median toiminnasta. Ensisijaisena aineistona on kaksi Ilta-Sanomien verkkosivuilla vuonna 2007 käytyä verkkokeskustelua. Analyysimenetelmänä on laadullinen sisällönerittely. Verkkokeskusteluissa havaittuja arvioita ja selityksiä suhteutetaan vuonna 2007 kerättyyn kyselytutkimusaineistoon. Suhteuttamisen menetelminä ovat jakaumien kuvailu, ristiintaulukointi ja korrelaatiokertoimien laskeminen. Analyysi paljastaa, että verkkokeskustelijat pitävät mediaa periaatteessa tärkeänä instituutiona demokratian kannalta, mutta kokevat suomalaisen median toiminnan puutteelliseksi monella osa-alueella. Mediaa kritikoidaan varsinkin sen aihevalinnoista, kritiikittömyydestä, yksiäänisyydestä ja riippuvuudesta vallanpitäjistä. Lisäksi keskustelijat toivoisivat nykyistä enemmän tutkivaa journalismia sekä asioiden taustojen ja näkökulmien perustelujen pohtimista mediassa. Keskustelijat selittävät median toimintaa toimittajien henkilö- tai ryhmäkohtaisilla ominaisuuksilla, talouden rakenteilla ja Suomen poliittisella kulttuurilla. Kyselytutkimusaineiston valossa verkkokeskustelijoiden kritiikki on monilta osin marginaalista. Median pitäminen riippuvana vallanpitäjistä ja pinnallisten aihevalintojen kritikointi vastaavat kuitenkin enemmistön kantaa. Kyselytutkimusaineiston analyysi viittaa myös siihen, että kansalaiset eivät välttämättä arvioi mediaa johdonmukaisesti tiettyjen kriteerien perusteella. Tutkielmassa pohditaan myös kansalaisnäkökulman huomioimista mediatutkimuksessa ja kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa median toimintaan ja kehitykseen. Keskeisiä lähteitä ovat Jesper Strömbäck (2005), Denis McQuail (1992), Kenneth Asp (2007), Heikki Heikkilä (2001), Pippa Norris (1999) ja Maria Elliot (1997).

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimus kartoittaa hyvän verkkopalvelun ominaisuuksia. Tutkimuksessa selvitetään, mistä tunnusmerkeistä hyvä verkkopalvelu muodostuu. Palvelun ainekset kiteytetään markkinointia ja viestintää tarkastelleiden internetmarkkinoinnin periaatteita, informaation suunnittelun näkemyksiä hyvän verkkosisällön rakentamisesta, sekä palvelun tekstien käyttäjälle välittämien merkitysten ja palvelun tarjoaman tiedon arvon piirteitä yhdistämällä. Havainnot kootaan yhteen analyysitaulukoksi. Analyysitaulukko tiivistää tutkimuksen keskeisimmät tulokset eli hyvän verkkopalvelun piirteet. Verkkopalvelun tunnusmerkit on muokattu informaation suunnittelua tarkastelleiden kuten Kauhanen-Simanaisen (2001, 2003), Parkkisen (2002), Nielsenin (2000) ja Shedroffin (2000) sekä internetmarkkinointia pohtineiden Chaffeyn ym. (2003) sekä Salmenkivi ja Nymanin (2007), organisaatioiden imagoa ja yhteisöihin liittyviä mielikuvia kuvanneiden Vuokon (2003) ja Åbergin (2000) sekä internetiä kulttuurisena ja sosiaalisena ilmiönä tarkastelleiden Castellsin (2001), Aulan ym. (2006) sekä Aula ja Vapaan (2006) näkemysten avulla. Semanttisten merkitysten välittymismahdollisuuksia verkossa on pohdittu ensisijaisesti Fisken (1992) mukaan. Hyvän verkkopalvelun tunnusmerkeiksi jäsentyvät kielelliset ja visuaaliset tietosisällön muodot ja tyypit (teksti, väri, kuvat, typografia, logot, muut merkit/symbolit, graafiset esitykset, animointi, äänitallenteet, videoesitykset), toiminnan dynamiikan elementit (kestävyys, toimivuus, käytettävyys, käyttäjäkokemus, jäsentyminen, liikkuminen, tunnelma/ilmapiiri) sekä kielellisen tai visuaalisen tekstin sisällöllinen arvo ja merkitykset käyttäjälle (kohderyhmä/kohderyhmälähtöisyys, sisällön laatu, tiedon arvo ja merkitys, välittyvä imago ja mielikuvat, sisällön personointi, dialogisuus, palvelun interaktiivisuus, kulttuurinen kokemus, yhteiskunnallinen konteksti). Tunnusmerkkeihin kuuluu myös palvelun kokonaisuuden välittämä kokemus verkkopalvelusta tietotilana. Työn tutkimusmenetelmänä on tekstianalyysiin perustuva, pienimuotoinen laadullinen sisällönanalyysi tapausesimerkin, BBC Learning English-verkkopalvelun sisällöstä. Tapausesimerkin sisällönanalyysissa on tarkasteltu palvelusta välittyviä keskeisimpiä hyvän verkkopalvelun ominaisuuksia. Sisällönanalyysin tarkoituksena on ollut ensisijaisesti testata analyysitaulukon toimivuutta verkkopalvelun tunnusmerkkien kuvaamisessa analyysityökaluna. Sisällönanalyysin keskeisimpiä tuloksia on myös verrattu tutkijan vuonna 2005 sivututkielmassa tekemään verkkopalvelun sisällönanalyysiin Arla Foodsin ja Valion verkkosivustoista. Sisällönanalyysin perusteella organisaatiot ovat selvästi oppineet hyödyntämään verkkopalvelujaan monipuolisemmin kuin ne vielä 2005 tarkastelun perusteella tekivät. Merkittävin muutos tietosisällöissä on taitava visuaalisten elementtien kuten kuvien, ääni- ja videotallenteiden hyödyntäminen. Olennaisinta on muutos verkkopalvelun tarjoajan ja käyttäjän välisen vuorovaikutuksen laadussa. Kokemuksellisuutta hyödynnetään uudella tavalla. BBC Learning English-verkkopalvelu välittää oppimisratkaisut käyttäjälle kokemuksina. Tapausesimerkin verkkopalvelun sisällönanalyysin lopputuloksena voidaan todeta, että BBC Learning English-verkkopalvelu on toimiva vuorovaikutuksen työkalu. Verkkopalvelussa toteutuvat esimerkiksi Aulan, Matikaisen sekä Villin (2006) sekä Salmenkiven ja Nymanin (2007) näkemykset sosiaalisen median piirteistä.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tässä pro gradu -tutkielmassa pureudun terveys- ja sosiaalialan koulutetun henkilöstön ammattijärjestö Tehyn vuoden 2007 työtaistelun herättämään keskusteluun sanomalehdissä. Tarkoituksenani on selvittää, millä tavalla työtaistelusta kirjoitettiin ja millaisia yhteiskunnallisia teemoja sen puitteissa nostettiin julkisen keskustelun keskiöön. Tutkimusaineistoni koostuu yhteensä 394 lehtileikkeestä. Keskityn tarkastelemaan nimenomaan toimittajien ja median roolia draaman voimalähteenä, joten tutkimukseni on rajautunut pääkirjoituksiin ja kolumneihin. Ne mielletään toimittajien näkyviksi keinoiksi ottaa kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun, ja ne peilaavat sitä, miten yhteiskunnassamme rakennetaan sosiaalista ja moraalista järjestystä. Tutkimusmenetelmäni on laadullinen. Hahmottelen pääkirjoitusten ja kolumnien työtaistelusta muodostamaa kuvaa hieman harvemmin viestinnän tutkimuksessa käytetyn draama-analyysin keinoin. Erittelen aineistostani tapahtumien jännitteitä ja käännekohtia jakamalla ne näytöksiin Gustav Freytagin draaman pyramidimallin avulla. Tutkimukseni viitekehyksen muodostavat ajatukset viestinnästä yhteisöllisyytenä ja sosiaalisena rituaalina, sosiaalisena draamana. Lisäksi hyödynnän pohdinnassani muun muassa moraaliteorioita sekä feminististä teoriaa sekä avaan hoitoalan kutsumustyön luonnetta. Tehyn työtaistelun tapahtumista muodostui kiihkeä yhtenäinen mediadraama, jonka juonenkäänteitä ruodittiin aktiivisesti myös toimittajien itsensä toimesta. Hoitajien palkkojen oikeellisuudesta käyty kiivas keskustelu lähti käyntiin Tehyn teettämästä palkkakyselystä. Keskustelu ja tapahtumien uutisointi etenivät vaalilupausten, eduskuntavaalien ja syksyn kunta-alan palkkaneuvottelujen kautta kohti lopullista huipentumaansa, Tehyn irtautumista neuvottelurintamasta ja jatkamista palkkataistoa yksin. Tätä seurannut traaginen käänne, Tehyn tavoitteiden ja työtaistelukeinon konkretisoituminen joukkoirtisanoutumisiksi kiihdytti keskustelun äärimmilleen. Alkuvuonna Tehyn palkkavaateita voimakkaastikin tukeneiden pääkirjoitusten ja kolumnien sävy muuttui negatiivisemmaksi, ja sekä Tehyn että hallituksen toimia arvosteltiin jyrkästi. Pääkirjoituksissa ja kolumneissa rakennettiin kuvaa suomalaisesta hoitajasta sekä keskusteltiin yhteiskuntamme arvoista ja moraalista. Sukupuoli ja siihen liitetyt kulttuuriset piirteet sekä hoitotyön kutsumusluonne korostuivat työtaistelun kirjoituksissa. Tehyn työtaistelu paljasti, miten historiallinen naisten yksityisen hoiva- ja uusintamistyön näkymättömyys sekä vähäinen tuotannollinen arvostus määrittävät naistyötä tänäkin päivänä. Vaikka hoitajien palkkakuoppa tunnustettiin, se nähtiin jollain tavalla olemuksellisena osana yhteiskuntamme rakenteita, ja sukupuolihierarkiasta pois pyrkivät hoitajat leimattiin ahneiksi. Lisäksi perinteisten arvojen ja uusien markkinataloudellisten arvojen törmäyksessä kutsumustyön ja hoivatyön traditio tulivat voimakkaasti näkyviin ja kohosivat yli muiden arvojen.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Pro gradu -tutkielmani aihe on laveasti katsottuna suomalaisesta sosiaalipolitiikasta julkisuudessa puhumisen tavat ja rationaliteetit. Tutkin kuitenkin sosiaalipolitiikkaa hyvin laajassa haarukassa; lähestyn aihettani kokonaisvaltaisesti hallituspolitiikan kautta. Keskityn tutkimuksessani tarkastelemaan sitä, miten kilpailuvaltiokehitys näkyy Helsingin Sanomien ja Aamulehden vuosien 1979 ja 2003 välisten eduskuntavaalivuosien hallituspolitiikkaa käsittelevien pääkirjoitusten puhetavoissa. Tarkastelen tutkimusongelmaani ensinnäkin aiheiden kautta: mistä hallituspolitiikkaa käsittelevissä pääkirjoituksissa kirjoitetaan ja miten aiheet sopivat yhteen kilpailuvaltioteorian kanssa? Sen lisäksi lähestyn tutkimusongelmaa selvittämällä, miten kilpailuvaltion sanastot ovat esillä pääkirjoituksissa. Kolmanneksi kysyn, miten kilpailuvaltion tekniikat ja strategiat näkyvät pääkirjoituksissa. Tutkimukseni perustuu hallinnan teoriaan sekä Michel Foucault n kehittämiin ajatuksiin modernista vallasta ja sen tutkimisesta genealogisen viitekehyksen kautta. Genealogisen analyysin keskeisiä tutkimuskohteita ovat hallintaa ja järkeä perustelevat sekä niitä tuottavat rationaliteetit. Tutkimusote on konstruktivistinen: sen sijaan, että pyrkisin pääsemään käsiksi objektiiviseen todellisuuteen, tarkastelen totuutta ja todellisuutta tuotettuna ja jatkuvasti kehittyvänä kokonaisuutena. Tutkimusaineisto koostuu vuosien 1979, 1983, 1987, 1991, 1995, 1999, 2003 ja 2007 maalis- ja elokuussa Aamulehdessä ja Helsingin Sanomissa julkaistuista hallituspolitiikkaa käsittelevistä pääkirjoituksista. Helsingin Sanomissa keskeisiä hallituspolitiikkaa käsittelevien pääkirjoitusten aiheita vuodesta 1979 vuoteen 2007 olivat talous ja puoluepolitiikka. Aamulehden hallituspolitiikkapääkirjoitusten aihevalikoiman rungon muodosti puoluepolitiikan pohtiminen. Aihevalikoima oli kuitenkin huomattavasti Helsingin Sanomia laajempi ja vuosien varella vaihtelevampi. Kilpailuvaltion sanastoina tutkimiani termejä näkyi pääkirjoituksissa jo tutkimuskauden alussa. Aamulehdessä muutospuhe ja vaatimus uudistuksille näkyivät jo vuonna 1979, samoin kuin työelämän joustot ja kansallisen kilpailukyvyn korostaminen. Aamulehdessä etsimieni käsitteiden esiintymistiheys laski tutkimuskauden loppua kohti. Eniten niitä esiintyi vuosina 1991 ja 1995. Helsingin Sanomissa käsitteiden käyttö puolestaan lisääntyi tutkimusaikavälin loppua kohti. Kilpailukyky ja teho olivat Helsingin Sanomissa tyypillisiä 1970-luvun lopun ja 1980-luvun alun käsitteitä. Muutos ja uudistukset olivat esillä etenkin vuoden 1995 jälkeen. Kannustuspuhe ilmestyi molempiin lehtiin 1990-luvun puolivälin jälkeen. Käsitteiden käyttötiheys ja käyttötavat heijastelivat hallitusohjelmissa käytettyjä käsitteitä. Hallinnan strategioiden ja tekniikoiden analyysi osoitti tutkimusaikavälin loppua kohti kiihtyneen siirtymän pois hyvinvointivaltioajattelusta. Muutokset tarkentuivat talousrationaalisuuden, uuden moralismin ja kuriyhteiskunnan nousun sekä sosiaalipolitiikan oikeudellistumisen strategioihin. Tutkimus osoitti, että molempien lehtien hallituspolitiikkaa käsittelevissä pääkirjoituksissa oli nähtävissä kilpailuvaltiollisia piirteitä jo ennen 1980-lukua. Kilpailuvaltion logiikka ja uusliberalistinen järki olivat olennainen osa ajattelun rakentumista tutkituissa lehdissä. Uusliberalistista taloushallintaa rakennettiin pääkirjoituksissa rinnakkain yksilön, kansakunnan ja moraalin merkityksen korostamisen kanssa.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Valtionhallinnon sidosryhmäviestintä tapahtuu lisääntyvässä määrin verkossa: sähköpostin, intranetin, ekstranetin, verkkosivujen ja verkkolehtien kautta. Valtion työmarkkinalaitos lopetti paperisen Valtiotyönantaja-lehden tekemisen vuonna 2006 ja siirsi julkaisunsa verkkoon. Tähän mennessä Valtiotyönantaja-verkkolehden lukijoista ei ole tehty tutkimusta, ja muutenkin julkisyhteisöjen sidosryhmäviestintää verkossa on tutkittu vähän. Yleensä verkkojulkaisuja on tutkittu yksistään joko niiden tekijöiden, eli toimittajien, tai lukijoiden näkökulmasta. Nyt haluttiin tutkia molempien osapuolten näkemyksiä samassa yhteydessä. Tutkimuskysymyksiä olivat: Mikä on verkkolehti ja mikä on sen rooli sidosryhmäviestinnässä? Mitkä ovat Valtiotyönantaja-verkkolehden tavoitteet ja tehtävät sidosryhmäviestinnässä lehden toimituskunnan näkökulmasta? Minkälaisia tarpeita ja toiveita Valtiotyönantaja-verkkolehden tilaajilla on verkkolehden sidosryhmäviestinnän suhteen? Ensimmäistä tutkimuskysymystä tarkasteltiin teorian valossa, toiseen ja kolmanteen haettiin vastauksia myös empiirisistä aineistoista. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin Luoma-ahon, Grunigin ja van Rulerin sidosryhmäteorioita sekä Deuzen verkkojournalismia käsitteleviä tutkimuksia. Lisäksi työn keskeisinä lähteinä oli viimeaikaisia tutkimuksia organisaatioiden verkkoviestinnästä, julkisyhteisön viestinnästä, lobbauksesta ja verkkojournalismista. Tutkimuksen empiirisessä osassa tehtiin teemahaastattelu Valtiotyönantaja-verkkolehden toimitusneuvostolle ja sähköinen kysely verkkolehden tilaajille. Tuloksia analysoitiin sekä kvalitatiivisin että kvantitatiivisin menetelmin. Tilaajat käyttivät Valtiotyönantaja-verkkolehteä ennen kaikkea uutisten lukemiseen ja ajankohtaisen tiedon saamiseen. Vuorovaikutus verkkolehden välityksellä oli vähäistä: viestintä oli pääosin yksisuuntaista ja painotus oli toimituksen tuottamassa sisällössä. Toimitusneuvoston jäsenet ja monet tilaajat toivoivat verkkolehteen avoimempaa, kaksisuuntaista viestintää tosin vain harva tilaaja halusi itse tuottaa verkkolehteen sisältöä. Tähän asti vähäinen dialogi on tapahtunut tilaajien keskuudessa ja pääosin kasvokkain. Valtiotyönantaja-verkkolehden tärkeä nykyinen ja lähitulevaisuuden tehtävä on myös maineenhallinta. Erityisesti toimitusneuvoston jäsenet kantavat huolta valtion kilpailukyvystä ja maineesta työnantajana: he haluaisivat tehdä verkkolehdestä kiinnostavan myös tuleville lukijoille. Tähän asti Valtiotyönantaja-verkkolehdellä on ollut jossain määrin byrokraattinen ja vanhahtava maine sekä tilaajien että toimitusneuvoston jäsenten mielestä. Jotkut tilaajat kuitenkin arvostavat tätä puolta verkkolehdessä. Näitä verkkolehden uskollisimpia, lehden linjauksia tukevia tilaajia voidaan kutsua Luoma-ahon termillä Valtion työmarkkinalaitoksen faith-holdereiksi. He tekevät käytännön työnantajatyötä omissa virastoissaan, heillä on keskeinen merkitys koko Valtion työmarkkinalaitoksen toiminnan oikeutukselle ilman heitä ei mahdollisesti olisi Valtiotyönantaja-verkkolehteä.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Jäteveden sekoittuminen juomaveteen aiheutti vuoden 2007 lopussa 30 000 asukkaan Nokian kaupungissa poikkeuksellisen laajan vatsatautiepidemian, johon sairastui noin 6 000 ihmistä ja, joka mahdollisesti aiheutti 2-3 ihmisen kuoleman. Vesikriisi hankaloitti arkista elämää Nokialla usean kuukauden ajan. Nokian kaupungin johto reagoi hitaasti vesiongelmaan ja varsinkin poikkeustilanteesta tiedottaminen kuntalaisille epäonnistui, mikä aiheutti useiden nokialaisten sairastumisen. Nokialaiset reagoivat vahvasti tapahtuneeseen. Verkon keskustelupalstoilla aiheesta käytiin vilkasta keskustelua. Sanomalehdissä nokialaiset kertoivat kriisin vaikutuksista arkeensa ja niissä julkaistiin satoja yleisön kirjoituksia. Tuoreena ilmiönä esille nousivat yleisön sanomalehtien mielipidesivuille matkapuhelimellaan lähettämät tekstiviestit. Pelkästään tekstiviestejä julkaistiin vesikriisin aikana 553 kappaletta. Tekstiviestejä tarkastellaan julkisen keskustelun osana. Jürgen Habermasin luoman porvarillisen julkisuuden tilan malli on havainnollinen tapa hahmottaa julkisen toiminnan ja keskustelun rakenteita. Julkisessa keskustelussa on olennaisesti kyse demokratian toimivuudesta, kun yksityiset kansalaiset ja julkinen valta käyvät keskustelua, jossa kansalaiset pyrkivät vaikuttamaan julkiseen valtaan. Yleisön mielipidekirjoittamisen alalajina tekstiviestit nähdään osana julkista keskustelua, johon puolestaan kansalaisjournalismin kaksi aaltoa, toimituslähtöinen kansalaisjournalismi (public journalism) ja kansalaislähtöinen vertaismedia (citizen journalism), tuovat uusia näkökulmia, mahdollisuuksia ja keinoja, joita tekstiviestit edustavat. Tutkimuksen pääaineistona on Nokian vesikriisiin liittyneet Nokian Uutisissa ja Aamulehdessä 28.11.2007-16.3.2008 julkaistut 1 671 juttua ja erityisesti yleisön kirjoitukset, joita julkaistiin 783 kappaletta. Yksittäinen tapaus antaa hyvän mahdollisuuden tarkastella yleisön osallistumista ja mielipiteiden esittämistä lehden sivuilla, koska yleisön kirjoituksia voidaan verrata lehden muuhun kyseessä olevaa tapausta käsitelleeseen aineistoon. Aineistolle tehtiin määrällinen erittely, jonka tuloksia analysoimalla etsittiin vastauksia tekstiviestien merkitykseen ja roolin mielipidekanavana ja osana uutistapahtumaa. Tekstiviestit tuovat sanomalehden sivuilla tapahtuvaan julkiseen keskusteluun uusia aiheita, sävyeroja, tunteita ja näkökulmia. Yleisö painottaa uutistapahtumassa toisia teemoja ja toimijoita kuin uutisjuttuja tuottavat toimittajat. Yleisö osallistuu mielellään myös uutistapahtuman pääteemojen ruodintaan ja tuo siihen omia näkemyksiään. Yleisön kirjoitukset toimivat lehdissä kritiikin ääninä ja toimittajien varaventtiileinä. Toimittajat pystyvät ottamaan neutraalin, objektiivisen ja puolueettoman roolin, kun yleisö pitää huolen tapahtuman kritisoinnista. Mielipidekirjoittajien perinteinen pääjoukko on keskimääräistä väestöä vanhempaa, paremmin toimeentulevaa ja paremmin koulutettua. Tekstiviestit kasvattavat kirjoittajien määrää ja samalla näiden tausta monipuolistuu.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimus on suoritettu toimeksiantona Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:lle. SKAL ry esiintyi poikkeuksellisen paljon mediassa touko-kesäkuussa 2008. Syynä oli huippulukemiin kohonnut polttoaineen hinta, jonka vuoksi järjestön edustamat kuljetusyritykset ajautuivat taloudellisesti erittäin huonoon tilanteeseen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää sekä määrällisen että laadullisin keinoin, miten SKAL suoriutui mediajulkisuudestaan. Ongelmaa ratkotaan määrällisten keinojen lisäksi tutkimalla metaforia, joilla media kuvasi polttoainekriisiä sekä keskustelun toimijoille annettuja rooleja. Tutkimuksen aineisto koostuu yhteensä 211 jutusta, jotka ilmestyivät Internetissä ja printtimediassa touko-kesäkuussa 2008. Määrällinen sisällönanalyysi luo yleiskuvan aineistosta ja julkisuudeen määrästä: mitkä olivat juttujen pääasialliset sävyt, juttutyypit, maantieteellinen jakauma, kieli, toimijat, aiheet ja miten SKAL:n strategiset pääviestit näkyivät mediassa. Laadullinen osuus keskittyy metafora-analyysiin. Siinä selvitetään, millaisten metaforien avulla media kuvasi polttoaineen hinnannoususta syntynyttä tilannetta. Toinen laadullisen lähiluvun osuus keskittyy tarkastelemaan toimijoille annettuja rooleja. Kenen ääni sai kuulua mediassa, kenestä tehtiin aktiivinen, kenestä passiivinen toimija ja millaisia muita rooleja keskustelun tärkeimmille osapuolille mediassa luotiin. Tutkimuksessa selvisi, että SKAL:n mediajulkisuutta voidaan pitää onnistuneena. Yli 80 prosenttia jutuista käsitteli aihetta positiivisesti tai neutraalisti. Media käsitteli tilannetta SKAL:n ja kuljetusalan tavoitteiden mukaisin metaforin. Metaforat sairaasta ja ahdingossa olleesta kuljetusalasta olivat aineiston pääasialliset metaforat. Vastametaforia ei juuri esitetty. Media rakensi SKAL:lle roolin rakentavana ja asiantuntevana osapuolena. Se esitettiin sinnikkäänä taistelijana, mutta toisaalta hillitysti ja järkevästi toimivana järjestönä. Se onnistui hallitsemaan mainettaan erillisen juhannuskriisin aikana ja erottautumaan teiden tukkimista suunnittelevista kuljetusyrittäjistä. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostaa yhtäältä teoriat median vallasta luoda todellisuutta toisaalta organisaatioviestinnän periaatteet. Tutkimuksessa käsitellään diskurssin käsitettä ja mediavälitteisten mielikuvien syntymistä. Organisaatioviestinnän puolta edustaa kriisiviestinnän, julkisuuspelin ja maineen käsitteet ja teoriat. Tutkimuksen tärkeimpiä lähteitä ovat Iina Hellstenin Metaforien Eurooppa (1997), Georg Lakoffin ja Mark Johnsonin Metaphors We Live By (1980), Esa Väliverrosen Ympäristöuhkan anatomia (1996), Norman Faircloughin Miten media puhuu (1997), Risto Uimosen ja Elisa Ikävalkon Mielikuvien maailma (1996) sekä Erkki Karvosen Elämää mielikuvayhteiskunnassa (1998).

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Avhandlingens syfte är att utreda hur dramaturgiska verktyg kan användas för att konstruera komplexa huvudkaraktärer och berättelser som befrämjar kulturell diversitet och motverkar stereotypa gestaltningar av främmande kulturer i medierna, speciellt inom dokumentärfilm. Främmande kulturer gestaltas fortfarande i främsta hand genom katastrofer och hotbilder, och karaktärer konstrueras ofta som stereotyper. Som ett led i att motverka nämnda mönster grundades North South South -nätverket och inom det programmet "Training producers for ecological broadcasting", ett pedagogiskt projekt mellan filmskolor i Finland och Sydafrika som gett upphov till dokumentärfilmerna som är föremål för analysen i avhandlingen. Studien tar avstamp i postkoloniala frågeställningar för att fördjupa diskussionen om de mekanismer som framförallt medierna i västvärlden har i sin relation till främmande kulturer. Därefter presenteras identifikation och empati som önskvärda slutprodukter i gestaltningen av främmande kulturer. Grundtanken är att berättelser kan uppväcka känslor, och att känslor kan fungera som argument för ökad kulturell förståelse. Detta gäller framförallt audiovisuella berättelser, så som film och dokumentärfilm. Dessa känslor kan konstrueras med hjälp av dramaturgiska regelverk och konstruktioner. Argumentationen byggs upp med hjälp av centrala källor inom filmvetenskap (Bordwell & Carroll 1996) kombinerat med postkoloniala studier (Shohat & Stam 1994, Hall 1997) samt narrativa och dramaturgiska teorier (Greimas 1979, McKee 1999). Metoden är kvalitativ narrativ textanalys. Fokus ligger i konstruktionen av huvudkaraktär och berättelse, och hur dessa fungerar i relation till gestaltningen av främmande kulturer. Materialet består av elva stycken dokumentärfilmer som producerats under åren 2006-2008 i Sydafrika och Finland inom ramen för nämnda utbytesprogram. Dokumentärfilmerna som granskats har starka huvudkaraktärer som inte kan klassas som stereotyper. En central iakttagelse är att karaktärerna är runda men inte komplexa. Detta har att göra med avsaknaden av omedvetna mål och bristen på motstridiga dominerande egenskaper. Analysen påvisar att ett sätt att bygga upp komplexa karaktärer är att ge karaktären konkreta medvetna mål, som ger utrymme för abstrakta tolkningar angående karaktärens omedvetna mål. En viktig iakttagelse är också avsaknaden av en drivande handling i berättelserna och hur denna brist medför att huvudkaraktärerna saknar motiv. Slutsatsen är att filmernas huvudkaraktärer har betydande potential att väcka empati, medan konstruktionen av berättelserna lämnar en del att önska i denna bemärkelse.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Avhandlingen handlar om produktplacering i inhemskt producerade tv-program och hur det nya EU-direktivet för audiovisuella medietjänster påverkar den inhemska tv-världen. Produktplacering har etablerat sig som en del av tv- och filmvärlden på flera håll i världen, i synnerhet i USA. I EU har man reagerat på detta genom att för första gången inkludera produktplacering i direktivet som styr tv-verksamhet och reklam, det vill säga direktivet för audiovisuella medietjänster. Produktplacering har förekommit i finländsk television redan länge i och med att det visas en hel del amerikanska filmer och tv-serier i våra kanaler. I och med EU:s nya direktiv kommer kommersiell produktplacering att tillåtas i Europa. Den finländska lagstiftningen ska förnyas, och ett nytt lagförslag som tillåter produktplacering, enligt de regler som EU stiftat har redan nått riksdagen. Denna avhandling diskuterar begreppet produktplacering, som enligt litteraturen visar sig vara ett svårt begrepp att definiera. Jag anser att det är att medvetet placera produkter, varumärken, logon, tjänster eller liknande i ett program som en del av det audiovisuella innehållet mot betalning eller liknande ersättning. Parterna, till exempel en annonsör och ett produktionsbolag eller en tv-kanal, drar någon form av ekonomisk nytta av verksamheten. Definitionen innefattar med andra ord sådan produktplacering som är betald för, men också sådan där den ekonomiska nyttan kan vara indirekt, det vill säga att producenterna inte behöver betala för en produkt och sparar därmed på produktionskostnaderna. Arbetet granskar också produktplacering som ett fenomen, dess historik samt för- och nackdelar med produktplacering. Dessutom presenteras det nya EU-direktivet samt lagen så som den är vid skrivande stund. Materialet i den empiriska undersökningen består av tio temaintervjuer med finländska tv-producenter. Avsikten med undersökningen är att klarlägga begreppet produktplacering ur de inhemska producenternas syn, hur de förhåller sig denna form av marknadskommunikation i allmänhet samt klarlägga hur de tror att det nya direktivet kommer att påverka tv-produktionen, det vill säga om det kommer att finnas mera produktplacering i de inhemska programmen och hur det kan tänkas påverka innehållet.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Pro gradu -tutkielmani tarkastelee, millaisia representaatioita eli mediaesityksiä Helsingin Sanomat, Aamulehti ja Turun Sanomat tuottivat presidentinvaaliehdokkaista Tarja Halosesta ja Sauli Niinistöstä vaalien toisella kierroksella tammikuussa 2006. Tutkimukseni tarkoitus on nostaa esiin median tuottamia esityksiä ja auttaa ymmärtämään median mahdollisia vaikutuksia ja median osuutta koko demokraattisen yhteiskuntamme valtarakenteisiin. Tutkimukseni sijoittuu konstruktivismin viitekehykseen journalismin tutkimuksessa ja on osa kulttuurintutkimuksen perinnettä, jossa media nähdään todellisuutta ja siten merkityksiä tuottavana. Pyrin tutkimuksessani selvittämään median tuottamia esityksiä tai merkityksiä presidentinvaaliehdokkaista omassa kontekstissaan, kokonaisissa mediaesityksissä, jotka muodostuvat niin juttujen kuvista, kuvateksteistä, otsikoista kuin leipäteksteistäkin. Tutkielmani havainnollistaa pääasiassa sisällönanalyysin ja metafora-analyysin keinoin lehtien uutisointia ja selvittää, mitä mahdollisia eroja ehdokkaiden representaatioissa oli esimerkiksi sukupuolen näkökulmasta. Aineiston tilastollinen ja määrällinen jakautuminen on kartoitettu sisällönanalyysillä, kun taas metafora-analyysillä siihen on saatu laadullista lisäsyvyyttä. Tarkastelen aineistoa representaation ja objektiivisuuden kautta ja pohdin imagon osuutta medioituneessa vaalijulkisuudessa, johon myös mielipidemittaukset elimellisesti kuuluvat. Pyrin vastaamaan tutkimuksessani muun muassa seuraaviin kysymyksiin. Saivatko presidentinvaaliehdokkaat saman verran näkyvyyttä juttujen ja niiden otsikoiden määrällä sekä kuvien määrällä ja kuvien koolla mitattuna?Tuotettiinko kuvien välityksellä toisesta ehdokkaasta edullisempi kuva kuin toisesta? Toisin sanoen välittyykö esimerkiksi toisesta ehdokkaasta hymyilevämpi kuva valokuvien välityksellä kuin toisesta. Entä kohtelevatko kuvatekstit, juttujen otsikot ja alaotsikot ehdokkaita tasapuolisesti? Tärkeimpinä lähteinä käytin representaatioon liittyen Stuart Hallia. Vaaleihin liittyen Sami Borg, Pekka Isotalus ja Ville Pitkänen toimivat keskeisinä lähteinä ja sukupuoleen liittyen Jaana Kuusipalo. Erityisesti metafora-analyysissä nojauduin pitkälti Iina Hellsteniin. Kuten konstruktivismin viitekehykseen sopii, tutkimuksestani ilmenee, että media osallistuu esitysten tuottamiseen. Vaikka media on pyrkinyt objektiivisuuteen ja tuottanut tasapuolisen, vaikkakin erilaisen kuvan ehdokkaista, se ei ole mielestäni täysin onnistunut tasapuolisen julkisuuden tuottamisessa niin hyvin kuin voisi odottaa 2000-luvulla. Tutkimukseni sisällönanalyysissä ja metafora-analyysissä nousi esille se, että sukupuoli mahdollisesti vaikuttaa ehdokkaiden representaatioihin julkisuudessa.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Jag har gjort en jämförande innehållsanalys av konfliktnyheterna i Radio Vegas Aktuellt-nyheter och dagstidningen Hufvudstadsbladet. Konfliktjournalistik är här ett samlande begrepp för rapporteringen om väpnade konflikter och krig, och perspektivet ligger på utrikesnyheter. Materialet består av två syntetiska veckor från och med oktober 2008. Analysenheten är konfliktnyheter i form av telegram och inslag för radions del, respektive notiser och artiklar för tidningens del. Syftet är att jämföra innehållet i konfliktnyheterna både ur kvalitativ och kvantitativ synvinkel, och jag stöder mig på existerande teorier och forskningstraditioner. Fokus ligger på hur konfliktelementet samt bakgrund, sammanhang och djup hanteras av de undersökta medierna. Mitt intresse för bakgrund, sammanhang och djup i konfliktjournalistiken bottnar dels i tidigare forskningsresultat om kausalitetens betydelse för nyhetsförståelsen, dels i mina egna forskningsresultat på kandidatnivå. Begreppet medielogik är också centralt i den här forskningen. Idag diskuteras de olika mediernas roll aktivare på grund av Internets frammarsch. Samtidigt hävdar medieteoretiker att det skall finnas en skillnad mellan de olika medierna och att dessa skillnader ytterligare förstärks då nya medier tränger in på marknaden och ökar konkurrensen. Enligt den här traditionella indelningen skulle då radions uppgift vara den snabba nyhetsproduktionen, medan tidningarna står för sammanhanget, bakgrunden och djupet. Analysen visar ändå på att mediet i sig inte är det mest avgörande elementet för konfliktjournalistikens kvalitet. Samtidigt målar resultaten av den kvantitativa och den kvalitativa innehållsanalysen en mångfacetterad bild. Enligt de kvantitativa resultaten är andelen konfliktnyheter av utrikesnyheterna i Aktuellt större än i Hbl, och formatet oftast kort. I Hbl är andelen konfliktnyheter mindre och formatet samtidigt längre. Det här resulterar ändå inte i en konfliktjournalistik med större betoning på bakgrund, sammanhang och djup i Hbl än i Aktuellt. Även om ingetdera medium verkar betona de här elementen i konfliktjournalistiken, så är de vanligare i Aktuellts konfliktjournalistik. Konfliktrapporteringen i Aktuellt framstår också som mer engagerad och närvarande, med större mångfald i fråga om perspektiv och röster. Den yttre validiteten av de här resultaten är trots allt begränsad till följd av att Aktuellt och Hbl är minoritetsmedier med begränsade resurser. Resultaten ger ändå en bild av hur konfliktjournalistiken ser ut på finlandssvenskt håll.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Avhandlingen handlar om nyhetsrubriker, speciellt tidningen Hufvudstadsbladets (Hbl) och nyhetsbyrån Finska Notisbyråns (FNB) nyhetsrubriker. Tyngdpunkten för arbetet ligger i att undersöka en sensationalisering av rubrikerna till nyheterna som Hufvudstadsbladet tar in från Finska Notisbyrån samt att jämföra utvecklingen av sensationsnivån hos rubrikerna över tid. Undersökningsmaterialet är från åren 2004 och 2008. Syftet för underökningen är att kartlägga var ett eventuellt sensationaliseringsarbete ligger i rubrikproduktionskedjan nyhetsbyrå-> dagstidning och på ett hurdant sätt en sensationalisering kan framträda i en rubrik, i ord och struktur. Samt ifall nyhetsrubrikerna i de undersökta medierna har sensationaliserats och i vilken grad under de senaste åren. Denna undersökning granskar sensationalisering endast i ord och strukturer och endast i rubrikerna. De tidigare undersökningarna inom samma område har närmast koncentrerat sig på ämnen för nyheterna och utseendet av tidningarna. De centrala metoderna är kvalitativ och kvantitativ innehållsanalys, olika former av textanalys som utförts på rubrikerna. Programvaran Provalis Research WordStat 5.1 användes också för att utföra en RID-analys (Regressive Imagery Dictionary, ung. Ordbok för regressivt bildspråk) på materialet. De mest framträdande resultaten för denna undersökning är att sensationsnivån på Hufvudstadsbladets rubriker är högre än Finska Notisbyråns rubriker för samma nyhet och att sensationsnivån på Hufvudstadsbladets nyhetsrubriker är högre år 2008 än 2004. Samt finner en av mätarna för sensationsnivå (RID-analysen), att Finska Notisbyråns rubriker har en högre sensationsnivå år 2008 än 2004. Överlag verkar dock Hufvudstadsbladet ha en högre och mer ökande sensationsnivå i nyhetsrubriceringen än FNB. Allt som allt verkar det mest framträdande greppet för sensationalisering vara ändringar i rubrikens ordföljd, framom en ökad användning av speciellt sensationella ord. Ordtyperna som flyttat fram till rubrikens första ord och korrelerar positivt till en sensationalisering är framför allt adjektiv och bestämda namngivna organisationer. Också minskningen av ordtyper som korrelerar negativt till sensationsvärde som rubrikens första ord förespråkar en sensationalisering av nyhetsrubriken. Dessa var speciellt obestämda personer och obestämda saker som första ord.

The purpose of this research is to draw up a clear construction of an anticipatory communicative decision-making process and a successful implementation of a Bayesian application that can be used as an anticipatory communicative decision-making support system. This study is a decision-oriented and constructive research project, and it includes examples of simulated situations. As a basis for further methodological discussion about different approaches to management research, in this research, a decision-oriented approach is used, which is based on mathematics and logic, and it is intended to develop problem solving methods. The approach is theoretical and characteristic of normative management science research. Also, the approach of this study is constructive. An essential part of the constructive approach is to tie the problem to its solution with theoretical knowledge. Firstly, the basic definitions and behaviours of an anticipatory management and managerial communication are provided. These descriptions include discussions of the research environment and formed management processes. These issues define and explain the background to further research. Secondly, it is processed to managerial communication and anticipatory decision-making based on preparation, problem solution, and solution search, which are also related to risk management analysis. After that, a solution to the decision-making support application is formed, using four different Bayesian methods, as follows: the Bayesian network, the influence diagram, the qualitative probabilistic network, and the time critical dynamic network. The purpose of the discussion is not to discuss different theories but to explain the theories which are being implemented. Finally, an application of Bayesian networks to the research problem is presented. The usefulness of the prepared model in examining a problem and the represented results of research is shown. The theoretical contribution includes definitions and a model of anticipatory decision-making. The main theoretical contribution of this study has been to develop a process for anticipatory decision-making that includes management with communication, problem-solving, and the improvement of knowledge. The practical contribution includes a Bayesian Decision Support Model, which is based on Bayesian influenced diagrams. The main contributions of this research are two developed processes, one for anticipatory decision-making, and the other to produce a model of a Bayesian network for anticipatory decision-making. In summary, this research contributes to decision-making support by being one of the few publicly available academic descriptions of the anticipatory decision support system, by representing a Bayesian model that is grounded on firm theoretical discussion, by publishing algorithms suitable for decision-making support, and by defining the idea of anticipatory decision-making for a parallel version. Finally, according to the results of research, an analysis of anticipatory management for planned decision-making is presented, which is based on observation of environment, analysis of weak signals, and alternatives to creative problem solving and communication. Tutkimuksen tarkoituksena on laatia selkeä malli ennakoivasta ja viestivästä päätöksentekoprosessista sekä tätä tukevasta Bayes-verkkosovelluksesta. Sovellusta voidaan käyttää ennakoivaa ja viestivää päätöksentekoa tukevana järjestelmänä. Tämä tutkimus on päätösorientoitunut ja konstruktiivinen tutkimus, joka sisältää esimerkkejä simuloiduista tilanteista. Perustuen erilaisiin lähestymistapoihin johtamisen tutkimusmenetelmissä, tässä tutkimuksessa on käytetty päätösorientoitunutta lähestymistapaa, joka perustuu matematiikkaan ja logiikkaa sekä ongelmanratkaisumenetelmiin. Lähestymistapa on teoreettinen ja ominaispiirteiltään normatiivinen johtamistieteellinen tutkimus. Tämän lisäksi tutkimus on konstruktiivinen. Konstruktiiviselle menetelmälle on ominaista sitoa ongelmanratkaisu teoreettiseen tietämykseen. Tutkimuksen ensivaiheessa määritellään ennakoivan päätöksenteon ja johtamisviestinnän perusteet. Nämä määritelmät antavat perusteet muodostaa johtamisprosessit. Nämä antavat pohjan ja perusteet tutkimuksen soveltavalle osalle. Seuraavaksi käsitellään johtamisviestintää ja ennakoivaa päätöksentekoa, jotka perustuvat suunnittelulle, ongelmanratkaisulle ja ratkaisun etsinnälle, sekä sisältävät riskianalyysin. Tämän jälkeen on määritelty sovellus päätöksenteon tukemiseksi käyttäen eri Bayes-menetelmiä, kuten Bayes-ennusteverkkoa, päätösverkkoa, laadullista ennusteverkkoa ja aikakriittistä dynaamista verkkoa. Näiden menetelmien syvällistä teoriaa ei ole esitetty, vaan niiden perusteita on käsitelty sovelluskäytön perusteina. Lopuksi esitetään Bayes-sovellus ratkaisuna tutkimukselle. Teoreettinen tulos sisältää määritykset ja mallin ennakoivaksi päätöksenteoksi. Tärkein teoreettinen tulos on mallinnettu ennakoiva päätöksenteon prosessi, joka sisältää viestinnän, ongelmanratkaisun ja tietämyksen lisääntymisen. Käytännöllinen tulos sisältää Bayes-päätöksenteon tukimallin, joka perustuu Bayes-päätösverkkoratkaisuun. Keskeisenä tuloksena on syntynyt kaksi prosessia, toinen ennakoivaan päätöksentekoon, ja toinen tätä tukevan Bayes-verkon tuottamiseen. Johtopäätöksen voidaan todeta, että tutkimus on ennakoivaan päätöksentekoon liittyvä tutkimus, joka määrittelee ja luo mallin ennakoivasta päätöksenteon tukijärjestelmästä, perustaen sen Bayes-verkkomalliin. Työn lähtökohtana on teoreettinen analyysi, jonka perusteella on määritelty päätöksentekoa tukevat algoritmit sekä määritelty rinnakkainen prosessi ennakoivalle päätöksenteolle. Lopputuloksena on syntynyt ennakoivalle johtamiselle malli, joka perustuu ympäristön seuraamiseen, heikkojen signaalien analyysille, luovalle ongelmanratkaisulle sekä viestinnälle.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Yhteisöviestinnän alaan kuuluvan pro gradu -tutkielmani tavoitteena on selvittää 2000-luvun ammattijärjestön tietoperustaisen työyhteisön asiantuntijaviestinnän nykyhaasteita. Lähestyn asiaa siitä näkökulmasta, miten työntekijät itse näkevät viestintäkompetenssinsa rakentuvan ja koostuvan. Työelämän nopean ja voimakkaan muutoksen seurauksena myös ammattijärjestöjen työyhteisöjen viestintä on uusien haasteiden edessä. Työyhteisöt ovat yhä enemmän tietoon ja tiedon luomiseen perustuvia asiantuntijaorganisaatioita. Tämä haastaa perinteisen traditionaalisiin ja rationaalisiin viestinnän perusoletuksiin pohjautuvan sisäisen viestinnän ja myös asiantuntijan viestintäosaamisen. Tutkimus on tapaustutkimus. Tutkimusote on laadullinen. Empiirinen aineisto on kerätty teemahaastatteluin. Harkinnanvarainen näyte, kymmenen haastateltavaa, on valittu kahdesta ammattijärjestöstä, joista toinen edustaa yksityissektoria ja toinen ensisijaisesti julkista sektoria. Tutkimuskysymykseni hakevat vastauksia siihen, millaiset käsitykset tietoperustaisen ammattijärjestön asiantuntijatyötä tekevillä on työyhteisönsä sisäisestä viestinnästä ja siihen, miten asiantuntijat kokevat ja ymmärtävät oman sisäisen viestinnän kompetenssinsa: millainen rooli ja millaisia tehtäviä kullakin työntekijällä on suhteessa työyhteisönsä sisäiseen viestintään? Pyrin myös löytämään vastauksia siihen, miten tarve sisäisen viestinnän käytäntöjen muutokseen yhteisössä ilmenee vai ilmeneekö sitä ja siihen, mitä seikkoja organisaation pitäisi mahdollisesti ottaa huomioon, kun sisäistä viestintää suunnitellaan ja kehitetään. Teoreettisen viitekehyksen muodostaa Elisa Juholinin (2007) tietoperustaisen asiantuntijayhteisön sisäisen viestinnän teoria ja sisäisen viestinnän uusi agenda malli, joiden perusta on uudessa sisäisen viestinnän proaktiivisen ja vastuullisen dialogin paradigmassa. Asiantuntijan viestintäkompetenssia lähestyn sekä puheviestinnän että organisaatioviestinnän kontekstissa esiintyvien kompetenssiulottuvuuksien ja myös johtamiseen liitettyjen vuorovaikutus- ja viestintätaitojen kautta. Asiantuntijoiden haastattelupuheesta saadun aineiston ymmärtämiseen ja päätelmien sekä johtopäätösten tekoon etenen sekä teemoittelua, luokittelua että tyypittelyä käyttäen. Aineiston analysoinnissa käytin apuna Atlas.ti 5 -laadullisen aineiston käsittelyohjelmaa. Ammattijärjestön asiantuntijan käsitys sisäisestä viestinnästä vaihtelee uuden ja vanhan paradigman akselilla. Sekä vanhan että uuden paradigman piirteitä ilmeni. Viestintäkompetenssiin liittyen roolikäsitykset ilmentävät, että asiantuntijat ovat pääosin työhönsä ja työyhteisöönsä sitoutuneita vastuullisen dialogin edustajia. Myös dialogin kyseenalaistava asenne löytyi ja viittauksia yhteisöllisyydestä vetäytyjiin esiintyi. Käsityksissä viestinnästä asiantuntijan tehtävänä esiintyi eroja. Tehtävistä voitiin muodostaa ammattijärjestöyhteisön asiantuntijan viestintätehtävien kuvaus, ja lisäksi voitiin hahmottaa myös johtamis- ja esimiesviestinnän tehtäviä. Asiantuntijan käsityksiin viestintäkompetenssista kuuluu oleellisesti myös viestintäosaaminen eli ilmaisuun, ihmis- ja vuorovaikutussuhteisiin, viestintävälineiden hallintaan ja kehittämiseen liittyvät taidot ja strategiset kyvyt ja taidot. Nämä esitetään kompetenssikartan avulla. Tutkimuksen tavoitteena on myös tunnistaa mahdollisia viestinnän solmukohtia. Keskeisin sisäisen viestinnän solmukohta näyttäisi olevan sisäisen viestinnän vähäinen suunnittelu tai suunnittelun sekä pelisääntöjen puuttuminen. Tähän näyttäisi liittyvän viestintävastuiden ja valtuutuksien määritteleminen.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tarkastelen tässä tutkimuksessa yhteiskuntatieteellisen tiedon saamaa julkisuutta päivälehdistössä väitöskirjoista tehtyjen uutisten pohjalta. Perusaineistoni on Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa julkaistuista väitöskirjoista tehdyt Helsingin Sanomien lehtijutut. Tehtyjen juttujen avulla pyrin tarkastelemaan luokiteltavassa muodossa väitöskirjojen saamaa julkisuutta ja yleisempänä ilmiönä yhteiskuntatieteellisten aiheiden käsittelyä ja asemaa julkisessa sanassa. 1.1 Tutkimuskohde: väitöskirja uutisena Yhteiskuntatieteellinen tieto näyttäisi olevan hankalampi aihealue tiedotusvälineille kuin luonnontieteellinen tieto. Esimerkiksi Helsingin Sanomien tiedesivuilla käsitellään lähinnä luonnontieteen saavutuksia ja yhteiskuntatieteellinen tieto jää tieteestä raportoitaessa vähemmälle huomiolle. Max Weber havaitsi, että tieteen paikka maailmassa on labiili ja altis ajan virtauksille. Tieteen asiantuntijat vaikuttavat päätösten tekoon, mutta insinööritieteiden selkeät ratkaisuvaihtoehdot näyttävät syrjäyttävän helposti yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen suhteelliseen näkyvyyden (Weber 1987, 33 - 34; 46 - 47). Tieteen tiedotuksen edistämiseksi korkeakouluihin alkoi ilmestyä 1980-luvulla tiedottajia. Samalla tieteen (yleensä tosin luonnontieteen) kansantajuistamiseksi syntyi mm. Tiede 2000 -lehti. Saman asian edistämiseksi perustettiin myös tiedekeskus Heureka Vantaalle. (Eskola 1985, 155.) Yhteiskuntatieteen popularisointia ei ole järjestetty yhtä systemaattisesti. Tämän ilmeisen puutteen vuoksi halusin tässä tutkimuksessa selvittää, vastaako käsitykseni yhteiskuntatieteen vaatimattomasta julkisuudesta myös todellisuutta.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Pro gradu -työssäni Liikunnan lobbaus: Suomen Liikunta ja urheilu ry:n vaikuttamistyö eduskuntavaaleissa 2007 tutkin liikunnan lobbausta Suomessa. Työssä tutkitaan miten Suomen Liikunta ja Urheilu ry (SLU) lobbasi vuoden 2007 eduskuntavaalikampanjassaan, mitä lobbausstrategioita SLU käytti Miia Jaatisen tehokkaan lobbauksen mallin perusteella ja kuinka hyvin SLU saavutti kampanjalleen asettamansa tavoitteet. Lobbausta on tutkittu viestintänä melko vähän, sekä Suomessa että muualla, ja liikunnan lobbausta ei tietääkseni ollenkaan. Tutkimuksen tarkoituksena on antaa SLU:lle ja myös muille liikunnan alalla toimiville järjestöille ja yrityksille eväitä tulevia kampanjoita ja niiden suunnittelussa ja toteutuksessa tehtäviä valintoja varten. Tutkimuksessa käytetään kahta erilaista aineistoa. Yhtenä aineistona käytetään SLU:n vaalikampanjasta oleva kirjallista aineistoa, joka sisältää erilaisia dokumentteja kampanjasuunnitelmista ja kokouspöytäkirjoista PowerPoint – esityksiin, tiedotteisiin ja lehtijuttuihin. Toinen aineisto koostuu haastatteluista, joissa puhuu kolme kampanjan toteutukseen keskeisesti osallistunutta SLU:n työntekijää. Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus, jossa sovelletaan faktanäkökulmaa. Dokumenttiaineisto saatiin valmiina, haastatteluissa sovellettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Aineiston analyysi tehtiin teemoittelun ja tyypittelyn avulla. Tutkimuksen tulosten perusteella SLU:n lobbaus oli melko suunnitelmallista. Lobbaajana toimi pääosin SLU:n johto ja liikuntapolitiikan tiimi. Lisäksi siihen osallistui SLU:n aluejärjestöt ja joitakin muita SLU:n jäsenjärjestöjä. Tärkein kohderyhmä olivat puolueet, niiden avainhenkilöt, ehdokkaat sekä kampanjan loppuvaiheessa hallitusohjelma kirjoittajat. Lobbaus jatkui koko kampanjan ajan, mutta intensiteetissä oli muutamia piikkejä. Selkeitä kilpailijoita kampanjalla ei ollut. Tutkimuksen perusteella SLU:n vaalikampanjan lobbaus muistuttaa Jaatisen tehokkaan lobbauksen mallin strategioista eniten ylläpito- ja informointistrategiaa. SLU:n vaalikampanjalla oli kolme tavoitetta. Tavoitteeseen saada liikuntaa koskevia kirjauksia hallitusohjelmaan päästiin hyvin. Kaksi muuta tavoitetta, edistää vaikuttajaverkostojen syntyä ja vaikuttaa kansanedustajien lähtötietoihin ja asenteisiin liikunnasta ja urheilusta, eivät toteutuneet yhtä hyvin. Tutkimuksen päälähteitä ovat Miia Jaatisen väitöskirja (1999) Lobbying Political Issues: A Contingency Model of Effective Lobbying Strategies sekä Jaatisen artikkeli Lobbaus osana yrityksen yhteiskunta-aktiivisuutta teoksessa Kolmet kasvot: Näkökulmia organisaatioviestintään (2000). Muita tärkeitä lähteitä ovat Cutlip, Center ja Broom (1994/1985): Effective Public Relations; E.W. Austinin Strategic Public Relations (2001) sekä J.M. Berryn kalssikkoteos Lobbying for the People (1977).

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimus käsittelee genrejen visuaalisia representaatioita ja niiden rakentumista. Tutkimuksessa analysoidaan, millaisia visuaalisia rakenteita ja säännönmukaisuuksia kotimaisista nykyelokuvan julisteista löytyy sekä niiden yhteyttä julisteessa mainostetun elokuvaan ja sen genreen. Johtopäätöksissä pohditaan myös, miltä kotimaiset elokuvat julisteidensa perusteella näyttävät ja mitä ne kertovat kotimaisen elokuvan nykytilasta. Tutkimuksen lähtökohtana on ajatus elokuvajulisteista kerronnallisina kuvina ja elokuviin liittyvinä visuaalisina järjestyksinä, jotka osaltaan rakentavat käsitystä elokuvan tarinasta, sen genrestä ja teemasta. Julisteita tarkastellaan genre-elokuvien keskeisten elementtien eli konventioiden, ikonografian, tietyn tapahtumapaikan ja arkkityyppisten henkilöhahmojen osalta. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan kotimaisten nykyelokuvien keskeisiä genrejä. Visuaalisten rakenteiden säännönmukaisuuksia lähestytään julisteessa Gunther Kressin ja Theo van Leeuwenin sosiaalisemioottisen visuaalisen kieliopin teorian kautta. Lisäksi siinä hyödynnetään genreteoriaa muun muassa Rick Altmanin, Barry Keith Grantin ja Paul Watsonin genreteorioiden avulla. Työssä yhdistetään laadullista ja määrällistä analyysia. Aineisto koostuu kotimaisen elokuvan buumiksi kutsutun aikakauden eli vuosien 1995–2007 ensi-iltansa saaneiden pitkien fiktioelokuvien julisteista. Tuolloin kotimaisia elokuvia tuotettiin ja katsottiin enemmän kuin aikaisempina vuosikymmeninä, ja Suomen elokuvasäätiön tukipolitiikan ja uusien tekijöiden myötä lajityyppielokuvien tuotantomäärä kasvoi. Julisteiden visuaaliset säännönmukaisuudet on tuotettu alustavan laadullisen analyysin avulla. Säännönmukaisuuksien hahmottamiseksi sekä genren ja rakenteiden yhteyden vertaamiseksi aineistolle on tehty myös määrällinen sisällönanalyysi. Tutkimuksessa selvisi, että elokuvajulisteiden keskeiset visuaaliset säännönmukaisuudet liittyvät henkilöhahmojen katseiden suuntiin ja kosketukseen, julisteen sisältämien kuvien määrään ja suhteeseen toisiinsa sekä julisteen mise-en-scéneen ja väriin. Myös elokuvajulisteiden nimi ja nimeen usein yhdistetty tagline noudattavat tiettyjä konventioita. Elokuvan tarina tiivistetään julisteisiin usein taustakuvien avulla. Lisäksi eri genreen kuuluvien elokuvien mainosjulisteet poikkeavat keskeisiltä visuaalisilta rakenteiltaan. Komediallista genreä representoidaan katsojaa kohti katsovien henkilöiden ja luokittelevien kuvien avulla. Draamaa mainostavissa julisteissa henkilöhahmot puolestaan tarjoutuvat useammin katsottaviksi. Tutkimus osoittaa lisäksi, että nykyelokuvien kotimaiset julisteet ovat monipuolisia ja sisältävät monitasoisia visuaalisia rakenteita. Julisteiden kehityksessä on havaittavissa myös elokuvien markkinoinnin muutos kaupallisempaan ja teknologisesti laadukkaampaan suuntaan 1990-puolivälitä 2000-luvun puoliväliin.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimuksen tarkoitus on tarkastella sitä, miten viestinnän erilaiset paradigmat näkyvät Tampereen kaupungin työyhteisöviestinnässä. Tapaustutkimuskohteena toimii Tampereen kaupunki ja siellä vuosina 2002–2007 toteutettu toimintamallin uudistus. Uudistuksen myötä kaupunki otti käyttöön tilaaja-tuottajamallin sekä pormestarimallin. Teoriaosuus koostuu viestintäparadigmoihin liittyvästä kirjallisuudesta ja artikkeleista ja keskittyy erityisesti Juholinin (2006) määrittelemiin viestintäparadigmoihin, joita ovat rationaalinen, dissipatiivinen ja dialoginen viestintäparadigma. Lisäksi aineisto sisältää Tampereen kaupungin toimintamalliuudistukseen sekä organisaatiomuutokseen liittyvää materiaalia ja kirjallisuutta. Tutkimusaineisto koostuu neljästä fokusryhmäkeskustelusta, joihin osallistui yhteensä 24 toimijaa kaupungin konserninhallinnosta, sivistyspalveluista, terveyspalveluista ja yhdyskuntapalveluista. Heistä analyysin kohteeksi päätyi 16 toimijaa. Kyseessä on tämän tutkimuksen kannalta sekundaariaineisto, sillä aineistoa oli käytetty jo kerran toisessa tutkimuksessa toisenlaiseen tutkimusongelmaan vastaamiseksi (Lavento 2008). Käsillä olevassa työssä aineisto analysoitiin positiointiteorian avulla. Sen koettiin toimivan hyvin, koska se mahdollisti toimijoiden viestintäkäsitysten monitahoisen tarkastelun. Tutkimusongelmaa konkretisoitiin käytännönläheisten tutkimuskysymysten avulla, jotka jaettiin kolmeksi kysymykseksi eri toimijaryhmien mukaan. Toimijaryhmiä ovat johto, esimiesasemassa toivat sekä operatiivinen henkilöstö. Kysymysten tarkoitus oli tutkia, minkälaisia merkityksiä eri toimijat antavat toimintamalliuudistuksen yhteydessä käytetyille henkilöstön osallistamiskäytännöille, ja mistä viestintäparadigmoista nämä merkitykset kumpuavat. Tutkimuksen myötä selvisi, että sekä johdon että operatiivisen henkilöstön joukossa rationaalinen viestintäparadigma oli voimakkain, sillä sen mukaisia merkityksiä löytyi aineistosta eniten näiden ryhmien kohdalla. Toiseksi voimakkain oli dialoginen viestintäparadigma. Esimiesten keskuudessa dialoginen viestintäparadigma oli voimakkain, ja toiseksi voimakkain oli dissipatiivinen viestintäparadigma. Kaikkein voimakkain viestintäparadigma koko aineistossa oli dialoginen viestintäparadigma, jonka tulkittiin viittaavan vastuullisuuden merkityksen korostumiseen nykyajan organisaatioissa. Toisaalta kaikilta toimijaryhmiltä löytyi viitteitä myös neljännestä, vastuullisen viestintäparadigman vastaisesta viestintäparadigmasta. Tutkimuksen mukaan Tampereen kaupungin organisaatiossa suurimman taakan organisaation sisäisestä vastuunotosta ja henkilöstön osallistamisesta kantoivat juuri esimiehet. Lisäksi organisaatiomuutoksen kaoottisuus näytti vaikuttavan voimakkaasti esimiesten työnkuvaan, mikä vaati heiltä erittäin hyviä henkilöstöjohtamis- ja viestintätaitoja. Lisäksi todettiin, että vielä määrittelemätön neljäs viestintäparadigma voidaan ehkä nähdä dialogisen viestintäparadigman vastinparina.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimuksen kohteena oli opiskelupaikan valinta, jota tarkasteltiin ammattikorkeakouluun hakeutuvan näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää, miten hakeutumisprosessi eteni sekä minkä merkityksen hakijat antoivat oppilaitoksen maineelle opiskelupaikkaa valitessaan. Aineiston keruutavaksi valittiin kerronnallinen haastattelu. Haastatteluja (N = 17) tarkasteltiin kertomuksina, joiden erittely perustui Donald Polkinghornen käsitteistön mukaiseen narratiiviseen analyysiin ja A. J. Greimasin edustamaan, strukturalistiseen semiotiikkaan perustuvaan näkökulmaan, jota sovellettiin diskursiivisella, narratiivisella ja syvätasolla. Menetelmävalinnat pohjautuivat Walter Fisherin käsityksille ihmisistä tarinoiden kertojina ja niiden kuuntelijoina. Narratiivisen analyysin tuloksena aineistosta konstruoitiin kolme uutta kertomusta; ammattitaidon kohentajan, ammatin hankkijan ja tutkinnon suorittajan kertomukset. Semioottinen näkökulma teki mahdolliseksi seurata hakeutumisprosessin vaiheita. Hakija antoi arvon tiedoille, joita hän sai ammattikorkeakoulun opiskelijoilta hakuprosessin eri vaiheissa. Hän turvautui myös yleiseen hakuoppaaseen ja oppilaitosten internet-sivustoihin tietoja etsiessään. Median osuus hakijan tukena ja tiedonlähteenä jäi vähäiseksi. Medialla oli kuitenkin merkitystä hakijalle, jos hänellä ei ollut opiskelijatuttuja, joita hän olisi voinut jututtaa. Narratiivisen tason aktanttimalli paljasti hakeutumisprosessiin sisältyviä jännitteitä, joita syntyi eri tahojen yrityksistä vaikuttaa hakijan ratkaisuihin. Syvätason analyysilla löytyi kaksi ulottuvuutta, pragmaattis-professionaalinen ja sosiaalisten arvojen ulottuvuus. Ensiksi mainitun mukaan hakija hakeutui opiskelijaksi saadakseen ammatin, jossa hän saattoi yhdistää käytännön taitamisen teoreettiseen osaamiseen. Sosiaalisten arvojen ulottuvuus osoitti, että opiskelupaikan valinnassa oli kyse myös tunteista ja arvoista. Hakijan käsitys maineesta osoittautui pragmatistiseksi, sillä hänelle keskeistä maineessa olivat oppilaitoksen arjen toiminnasta liikkuvat kirjoitukset ja kuulopuheet. Maine välittyi kohtaamisissa, joiden toisena osapuolena oli oppilaitoksen opiskelija. Tärkein kanava oli kasvokkaisviestintä, mutta myös sähköposti, matkapuhelin ja internetin keskustelukanavat tarjosivat foorumeita kohtaamisille ja tilaisuuksia tarinoiden levittämiselle. Voidaan viitata jopa verkostoihin, joissa maine leviää. Hakija arvioi oppilaitoksen vetovoimaisuutta ja tasoa sillä, kuinka hyvin oppilaitoksesta valmistuneet olivat saaneet koulutustaan vastaavaa työtä. Varsinkin työelämästä hakeutuvat kuuntelivat valmistuneiden puheita menestystarinoina. Hakijat yhdistivät opintojen jatkumisen oppilaitoksen maineeseen, sillä suurta keskeyttäneiden määrää pidettiin kielteisenä maineen kannalta.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkielma käsittelee yhteisöviestinnän ja henkilöstöjohtamisen suhdetta organisaatiossa. Näkökulmana on viestinnän integraatio. Tutkielma on luonteeltaan teoreettinen. Yhteisöviestinnällä ja henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa organisaation johdettuja funktioita eli toimintoja, joille on organisaatiossa määritelty erilaisia vastuualueita. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millainen on yhteisöviestinnän ja henkilöstöjohtamisen suhde, millaiset lähtökohdat niillä on viestinnän integraation näkökulmasta ja mitkä ovat niiden mahdollisen yhteistyön tärkeimmät sisällöt. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu organisaatioviestinnän ja henkilöstöjohtamisen tutkimuksesta sekä viestinnän integraation tutkimuksesta. Aiheeseen liittyy läheisesti myös integroidun markkinointiviestinnän sekä amerikkalaisen corporate communication –tutkimuksen kirjallisuutta. Tutkielmassa käsitellään ensin yhteisöviestintää ja henkilöstöjohtamista omina tutkimusaloinaan, jonka jälkeen syvennytään tarkastelemaan molempien alojen näkemyksiä toisistaan. Alojen välisen suhteen tarkastelun jälkeen tutkimuksessa avataan viestinnän integraation ympärillä olevaa tutkimusta ja laajennetaan sen jälkeen käsitettä uudelleen määrittelyn kautta kattamaan myös tämän tutkimuksen tarjoaman uuden näkökulman. Viestinnän integraation laajennetun näkökulman puitteissa tutkimuskirjallisuutta tarkastellaan yhteisöviestinnän ja henkilöstöjohtamisen yhteistyön mahdollisten sisältöjen osalta. Tärkeimmät yhteistyön sisällöt kootaan tutkimuksessa esiteltävään viestinnän integraation sisältömatriisiin. Tutkimuksen tärkeimmät löydökset liittyvät henkilöstöjohtamisen ja yhteisöviestinnän välisen suhteen hahmottamiseen sekä alojen välisen yhteistyön sisältöjen kartoittamiseen. Merkittävänä teoreettisena tuloksena on viestinnän integraatio –käsitteen laajentaminen ja siitä esitetty visualisointi. Henkilöstöjohtamisen ja yhteisöviestinnän välinen suhde vaikuttaa tutkimuskirjallisuuden pohjalta moniulotteiselta. Alat myös näkevät toisensa eri tavoin. Yhteisöviestinnän puolelta on esitetty vahvaa kritiikkiä henkilöstöjohtamisen tapaan suhtautua viestintään. Alojen yrityselämän kontekstissa toimivat funktiot näyttävät myös usein kokevansa olevansa aliarvostettuja sekä olevan keskenään kilpailutilanteessa, jonka nähdään hankaloittavan alojen välistä yhdentymistä. Oman haasteensa tuo myös alojen yhteinen historia etenkin sisäisen viestinnän osalta, jota on aikaisemmin hoidettu pitkään henkilöstöjohtamisen toimesta. Haasteista huolimatta yhteisöviestinnällä ja henkilöstöjohtamisella näyttäisi viestinnän integraation valossa olevan paljon mahdollisuuksia hedelmälliseen yhteistyöhön. Sisällöt koskettavat etenkin yrityksen mainetta, henkilöstön osallistumisen lisäämistä sekä sisäistä viestintää. Useat sisällöt ovat luonteeltaan strategista lähestymistä edellyttäviä ja vaativat avukseen myös markkinoinnin panosta. Tutkimuksen pohjalta nouseekin uudenlainen lähestymistapa yrityksen viestintään ja sidosryhmäsuhteisiin, jossa yhteisöviestinä, henkilöstöjohtaminen ja markkinointi yhdistävät voimansa. Tärkeimmät tutkimuksessa käytetyt lähteet: Åbergin ja Juholinin yhteisöviestinnän vastuualuetta määrittelevät teokset ja tutkimukset, Viitalan, Kauhasen, Sissonin ja Storeyn henkilöstöjohtamisen teoriaan pureutuvat teokset sekä Cornelissenin, Malmelinin ja Hakalan sekä Hübnerin viestinnän integraatiota käsittelevät teokset.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkin pro gradu -tutkielmassani kuluttamista sosiaalisena ja tunne-elämyksiä antavana prosessina, jolla on sosiaalista merkitystä ja vaikutusta kuluttajille itselleen. Samalla pyrin valottamaan kuluttamisen sosiaalisia motiiveja ja merkityksiä kuluttajille itselleen. Pyrin saamaan tutkimuksessani selville sen, miten kuluttamisen paradigman muutos tarpeiden tyydyttämisestä postmoderniin kuluttamiseen on vaikuttanut kuluttajakäyttäytymiseen. Samaten olen kiinnostunut muodin ja pukeutumisen sosiaalisesta tehtävästä sekä siitä, millaisiin sosiaalisiin tekijöihin perustuen haastateltavani perustavat kulutusvalintansa. Postmodernissa kuluttamisessa korostuu kulutuksen elämyksellisyys, mielihyvähakuisuus ja kuluttaminen osana elämäntapaa ja -tyyliä. Elämyksen laatu ja postmoderni hedonismi ovat syrjäyttäneet kuluttamisen fokuksen siirtymisen käyttöarvosta välinearvoon. Yli omien varojen kuluttaminen on yleistä ja hinnan merkitys on pienempi kuin kuluttamisesta saadun elämyksen. Kuluttamisen nähdään määrittävän ihmisyyttä ja sitä, kuka minä olen. Postmodernilla kuluttamisella voidaan tiivistetysti sanoa olevan kaksi olennaista tendenssiä, jotka eroavat tarpeiden tyydyttämisen kulutuskulttuurista: itsensä ilmaiseminen sekä elämyksien ja mielihyvän etsiminen kulutuskokemuksista. Muoti erottelee ja samaistaa sitä kuluttavia tai ei-kuluttavia ihmisiä omiksi viiteryhmikseen, joille informanttiryhmäni erottaa persoonallisuuden piirteitä. Informanttieni mukaan muotia seuraavat ovat aikaansa seuraavia, sosiaalisia ja menestyviä, kun taas muodista kiinnostumattomat ihmiset mielletään syrjäytyneiksi ja niin omista kuin muidenkin asioista huolehtimattomiksi. Ulkonäkö on siis tiiviisti liitoksissa siihen, millaiseksi ihminen mielletään. Voidaan tiivistetysti sanoa, että pukeutuminen on viestintää, jota tulkitaan aiempien kokemuksien, tietojen ja asenteiden valossa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Postmoderni kulutus tähtää itsensä tuottamiseen itsenään olemisen sijaan. Kulutusvalinnat ja pukeutuminen perustuvat erottumisen ja samaistumisen tendensseihin. Halutaan sulautua omaan viiteryhmään, mutta erottua sieltä jotenkin. Haastateltavat pitivät tärkeänä sitä, että pukeutuminen heijastaa heidän persoonallisuuttaan ja asemaansa yhteiskunnassa. Kuluttaminen on yksi keino ilmaista itseään ja asenteitaan muille. Pukeutuminen on yksi keino arvottaa ihmisiä sosiaalisessa hierarkiassa ja kategorisoinnissa, ja sitä informantit käyttävät hyväkseen tehdessään pukeutumiseen ja ulkonäköön liittyviä kulutusvalintoja. Tutkimusotteeni oli kvalitatiivinen, ja aineistoni koostui kuudesta teemahaastattelusta, jotka teemoittelin ylä- ja alateemoihin haastatteluissa ilmenneiden asioiden mukaan.

Marja Heinonen s dissertation Verkkomedian käyttö ja tutkiminen. Iltalehti Online 1995-2001 describes the usage of new internet based news service Iltalehti Online during its first years of existence, 1995-2001. The study focuses on the content of the service and users attitudes towards the new media and its contents. Heinonen has also analyzed and described the research methods that can be used in the research of any new media phenomenon when there is no historical perspective to do the research. Heinonen has created a process model for the research of net medium, which is based on a multidimensional approach. She has chosen an iterative research method inspired by Sudweeks and Simoff s CEDA-methodology in which qualitative and quantitative methods take turns both creating results and new research questions. The dissertation discusses and describes the possibilities of combining several research methods in the study of online news media. On general level it discusses the methodological possibilities of researching a completely new media form when there is no historical perspective. The result of these discussions is in favour for the multidimensional methods. The empiric research was built around three cases of Iltalehti Online among its users: log analysis 1996-1999, interviews 1999 and clustering 2000-2001. Even though the results of different cases were somewhat conflicting here are the central results from the analysis of Iltalehti Online 1995-2001: - Reading was strongly determined by the gender. - The structure of Iltalehti Online guided the reading strongly. - People did not make a clear distinction in content between news and entertainment. - Users created new habits in their everyday life during the first years of using Iltalehti Online. These habits were categorized as follows: - break between everyday routines - established habit - new practice within the rhythm of the day - In the clustering of the users sports, culture and celebrities were the most distinguishing contents. Users did not move across these borders as much as within them. The dissertation gives contribution to the development of multidimensional research methods in the field of emerging phenomena in media field. It is also a unique description of a phase of development in media history through an unique research material. There is no such information (logs + demographics) available of any other Finnish online news media. Either from the first years or today. Kun verkkomedia rantautui Suomeen 90-luvun puolivälissä, se otti muutamassa vuodessa paikkansa käyttäjien arjessa. Miehet ja naiset lukivat sitä kuitenkin varsin eri tavoin ja verkkomedian rakenne ohjasi vahvasti lukemista. Mm. nämä tulokset nousevat esiin Suomen ensimmäisen ja edelleen suurimman sanomalehteen pohjautuvan - verkkomedian, Iltalehti Onlinen, alkuvaiheita tarkastelevassa väitöstyössä. Väitöskirja on ainutlaatuinen kuvaus verkkomedian pioneerina kulkeneen Iltalehti Onlinen käytön kehityksestä sen ensimmäisinä vuosina 1995-2001. Vastaavia lokiaineistoja ei ole saatavilla yhdenkään toisen suomalaisen verkkomedian käytöstä sen alkuvaiheissa. Yleisemmällä tasolla kirja on analyysi siitä, miten verkkomedian tai minkä tahansa uuden mediamuodon käyttöä voidaan lähestyä silloin, kun ilmiö on vielä outo ja tuntematon. Väitöstyö liikkuu kolmella tasolla. Empiirisellä tasolla tarkastellaan Iltalehti Onlinen käytön ensimmäisiä vuosia ja sen tutkimista. Taustalla on kolme erillistä tutkimusta, jotka olivat lokianalyysi (1996-1999), haastattelut (1999) ja klusterointi (2000-2001). Näiden tutkimusten tulokset olivat osittain ristiriitaiset, mutta silti niiden perusteella voidaan todeta, että sukupuoli ja median rakenne ohjasivat vahvasti lukemista. Iltalehti Online myös muutti ensimmäisien vuosiensa aikana ihmisten arkikäyttäytymistä kolmella tavalla: tauko arjen rutiineihin, vakiintunut tapa sekä uusi käytäntö, joka nivoutuu päivän rytmiin. Yleisemmällä tasolla väitöksessä pohditaan verkkomedian käytön tutkimisen teoreettisia ja metodologisia mahdollisuuksia sekä kuvataan verkkomedian tutkimusprosessia. Samalla pohditaan muuttuvan verkkomedian asettamia vaatimuksia käyttäjien mediataidoille. Kolmas näkökulma tarkastelee täysin uuden median tutkimisen mahdollisuuksia silloin, kun siihen ei ole olemassa historiallista perspektiiviä. Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että minkä tahansa median alkuvaiheista saadaan hedelmällinen kokonaiskuva yhdistelemällä erilaisia kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Menetelmät antavat osaltaan tuloksia, mutta vuoropuhelun kautta nostavat esille myös uusia tutkimuskysymyksiä. Tutkimus antaa tukea erilaisten tutkimusmenetelmien yhdistämiselle. Väitös vie eteenpäin monimenetelmällisten tutkimusmenetelmien kehitystyötä uusien ilmiöiden (emerging phenomena) kentässä. Toisaalta se on myös ainutlaatuinen kuvaus historiallisesti merkittävästä medioiden kehitysvaiheesta.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tässä tutkimuksessa kartoitetaan suomalaisten asumisaiheisten verkkopalveluiden vuorovaikutteisuutta keväällä 2008. Teoreettisista lähtökohdista tutkimuksen tavoitteena on tehdä selkoa web 2.0-käsitteeseen ja sosiaaliseen verkkoon liittyvistä tutkimuksista ja kirjoituksista. Operationaalisia tutkimuskysymyksiä on kaksi: (1) mitä asumisen verkkopalveluita Suomessa on sekä (2) miten sosiaalisen verkon logiikkaa on hyödynnetty suomalaisissa asumisen verkkopalveluissa. Asumisen verkkopalveluilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa kuluttajille suunnattuja rakentamiseen, remontointiin ja sisustukseen liittyviä internetsivustoja. Tutkimuksessa etsitään siis ne suomalaiset asumisaiheiset verkkopalvelut, jotka palvelivat rakentajaa, remontoijaa tai sisustajaa keväällä 2008 ja löytyivät kohtuullisella hakemisella Googlen tai tavallisimpien suomalaisten linkkikirjastojen kautta. Lisäksi löydettyjen verkkopalveluiden vuorovaikutteisuutta arvioidaan käyttäjän näkökulmasta. Tutkimuksen teoriaosuuden alkupuolella perehdytään internetin tutkimuksen taustoihin. Tutkimuksen pääkäsitteet ovat web 2.0 ja sosiaalinen verkko, jotka molemmat linkittyvät vahvasti vuorovaikutteisuuteen. Tutkimuksessa hyödynnetään erityisesti verkkosivujen luokitteluihin liittyvää tutkimusta sekä internetin vuorovaikutteisuuden tutkimusta. Varsinaisia päälähteitä tutkimuksessa ei ole, vaan teoreettinen viitekehys muodostuu useiden lähteiden yhdistelystä. Tutkimusmenetelmä on sisällönanalyysi. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että asuminen selkeästi kiinnostaa – tai ainakin sen uskotaan kiinnostavan – suomalaisia. Tiukalla rajauksellakin tutkielmaan valikoitui lähes sata asumisaiheista verkkopalvelua. Erilaisia funktioita, joita sivustot toteuttavat, ovat toimiminen muun median sähköisenä jatkeena, tiedon jakaminen sekä toimiminen linkkinä ostajan ja myyjän välillä. Neljäntenä funktiona erottuu palveluiden tarjoaminen. Tutkimustuloksista voi myös päätellä, että suomalaisissa asumisen verkkopalveluissa on paljon kehitettävää – erityisesti vuorovaikutteisuudessa. Sosiaalisen verkon elementtejä käyttää hyväkseen vain viidesosa sivustoista, ja näistäkin lähes puolet on omaksunut vain yhden sosiaalisen verkon elementin. Sisustusaiheisten sivustojen osuus korostuu selvästi vuorovaikutuksellisissa asumisen verkkopalveluissa. Myös esimerkiksi löydetty yhteisöllisyys on pääasiassa sisustusaiheista ajatustenvaihtoa käyttäjien kesken. Tutkimus on toimeksianto Osuuskunta Suomen Asuntomessuilta.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tämän pro gradu -tutkielman aihe on uusien teknologioiden ja suomalaisen tietoyhteiskunnan käsittely sanomalehdistössä. Tutkimuskysymykseni kuuluu, millaisten metaforien avulla uusia teknologioita ja suomalaista tietoyhteiskuntaa kuvataan. Tutkielmani tavoite on selvittää, millaisia metaforisia narratiiveja, myyttejä tai kertomuksia tieteestä, tietoyhteiskunnasta ja teknologioista metaforat rakentavat. Keskeisiä teorioita ja lähteitäni ovat George Lakoffin ja Mark Johnsonin (1980) kognitiivinen metaforateoria, Norman Fairclough’n (2002) diskurssianalyyttinen tutkimus median käytännöistä, Iina Hellstenin (1997; 2002) ja Esa Väliverrosen (2007) tutkimukset tieteen ja bio- ja geeniteknologioiden metaforisista representaatioista sekä Manuel Castellsin ja Pekka Himasen (2001) Suomen tietoyhteiskuntamalli. Keskeisiä käsitteitä ovat metafora, myytti, käsitteellinen metafora, metaforinen narratiivi, diskurssikäytäntö, journalistinen käytäntö, teknologia ja tietoyhteiskunta. Aineistonani on Helsingin Sanomien artikkeleita: 17 vuodelta 1995 ja 21 vuodelta 2002. Metafora-analyysissani yhdistelen Nerlichin ja Hellstenin (2004) ja Hellstenin (2002) tutkimuksissaan käyttämiä menetelmiä sekä Väliverrosen (2007) tutkimusta geenipuheen kertomuksista. Metaforisia ilmauksia etsin kognitiivisen metaforateorian metaforan määritelmän mukaan eli käsitän metaforan käsitteellisten kenttien välisenä mallinnuksena. Käsitteelliset metaforat pohjaavat Lakoffin ja Johnsonin esimerkkeihin, mutta myös Hellstenin metaforisen narratiivin kuvaukseen. Tulkitsen aineistoa konstruktionistisesta näkökulmasta käsin. Lähtökohtainen ajatukseni on, että kielellä on ideologista ja normalisoivaa valtaa, ja että metaforat eivät ole pelkästään käteviä popularisoinnin apuvälineitä. Aineistostani löytyi metaforisia narratiiveja, jotka tukevat aikaisemman tutkimuksen löydöksiä tieteen ja teknologian representaatioista. ”TIETEELLINEN EDISTYS ON MATKA” on yleisesti vaikuttava narratiivinen ylätaso useille käsitteellisille metaforille aineistossani. Aineiston metaforat rakentavat ja ylläpitävät tieteen ja teknologian suurta lupausta tuntemattoman valloittamisesta, luonnon hallitsemisesta ja sairauksien voittamisesta. Kriittisiä piirteitä on kuitenkin jo havaittavissa vuoden 2002 metaforissa. Yksimielisyys tiede- ja teknologiapoliittisesta ideologiasta ilmenee vahvasti aineistoni metaforisoinneissa. Tämän ideologian tavoitteita ovat taloudellinen kasvu, teknologinen edistys sekä kilpailukyvyn edistäminen. Aineiston metaforisoinnit uusintavat teknisen muutoksen välttämättömyyden strategian eli esittävät Suomen kehityksen edelläkävijänä, jota muut voivat seurata. Tietoyhteiskuntakehityksen etenemisellä ja siinä menestymisellä kohotetaan aineiston metaforisissa ilmauksissa kansallista itsetuntoa kautta linjan.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Opinnäytetyössä tarkastellaan työn kirjoitushetkellä Suomessa käynnissä olevaa yliopistouudistusta, jonka yhtenä ulottuvuutena on innovaatioyliopiston perustaminen pääkaupunkiseudulle. Tämän valtiosihteeri Raimo Sailaksen työryhmän esitykseen pohjautuvan opetusministeriön pilottihankkeen tarkoituksena on yhdistää Helsingin kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu uudeksi yliopistoksi elokuuhun 2009 mennessä. Tutkimus lähtee liikkeelle oletuksesta, että eurooppalaisissa teollisuusmaissa 1970- ja 1980-luvuilla alkanut globalisaatiokehitys on muuttanut perinteisten hyvinvointivaltioiden olemassa olon luonnetta. Poliittisten ideoiden tasolla muutosta on luonnehdittu muutokseksi kansallisesta hyvinvointivaltiosta kilpailuvaltioon, jossa valtiot kilpailevat sijoituksista ja teollisesta tuotantotoiminnasta. Lähtöoletuksena on myös ajatus, että yhteiskunnassa rakentuu tietyssä historiallisessa tilanteessa kyseiselle tilanteelle ominainen hallinnan regiimi, tapa, jolla yhteiskuntaa tietyssä ajassa ja paikassa hallitaan. Ajatus pohjautuu ranskalaisfilosofin ja historioitsija Michel Foucault’n myöhäistuotannossaan kehittelemään hallintamentaliteetin käsitteeseen, jonka mukaan modernin valtion hallinnassa on ennen kaikkea kyse siitä, miten talous tuodaan valtion hoitoon. Opinnäytetyössä teoreettisena viitekehyksenä toimiva hallinnan teoria tarjoaa näkökulman, josta tekstejä voidaan tulkita. Tutkimuksessa selvitetään, millaisille käsitteellisille sanastoille uuden yliopiston tarve pohjautuu, millaisia hallinnan tekniikoita näihin sanastoihin liittyy ja millaisia tehtäviä uudelle yliopistolle esitetään. Laadullisen sisällönanalyysin kohteena olevaa Sailaksen työryhmän esitystä analysoidaan teoreettisesta viitekehyksestä nousevan kysymyksenasettelun avulla. Tulkintojen tukena sekundaarisena aineistona käytetään muita yliopistouudistukseen liittyviä hallinnollisia asiakirjoja ja lehtiartikkeleita vuodesta 2005 kevääseen 2008 asti. Tutkimustuloksina todetaan, että Sailaksen työryhmän esityksessä keskeisiksi käsitteiksi nousevat: muutos, joustaminen, kilpailukyky, osaaminen, innovaatiot ja teknologia. Näistä käsitteistä muodostuu Anu Kantolan mukaan kilpailuvaltion sanastot, jotka tuottavat kilpailuvaltion poliittisen hallinnan regiimin. Käsitteet tulevat yritysmaailmasta, mutta varsinainen sanojen viljelijä on politiikka, joka niellyt ne uusiokäyttöä varten. Hallinnan tekniikoina yliopistouudistuksessa käytetään kilpailukykyä ja tehokkuutta, joilla yritysmaailman skeema on pyritty tuomaan poliittiseen hallintaan. Kansallinen kilpailukyky on sekä lähtökohta että tavoite, johon uudistuksella pyritään, ja joka velvoittaa mittaviin toimenpiteisiin. Iskusanoilla markkinoitavan uuden yliopiston kansalliseksi erityistehtäväksi määritellään Suomen menestymisen tukeminen kansainvälisessä taloudessa. Hyvinvointivaltioparadigmasta kilpailuvaltioparadigmaan siirtyminen on näkynyt kielen ekonomisoitumisena: talous on alkanut hallita enemmän kaikkea yhteiskunnallista keskustelua. Yliopistouudistuksen iskusanat liittyvät uusliberalismin kontekstiin, ja näillä avainsanoilla kuvataan koko ihmiselämän muuntamista ”inhimilliseksi pääomaksi”. Tutkimuksessa esitetään myös, että nykyinen uudistamisen vimma yliopistoissa on jatkumoa kehitykselle, jossa yliopistoja on valtiollistettu ja valtio on ottanut yliopistot tiukemman suoritekontrollinsa alle. Kehitys liittyy Foucault’n talouden hoidon käsitteeseen, siihen kuinka yhteiskunnan käsitteellistäminen taloudellisena yksikkönä ja koneistona on oma hallinnan tapansa.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Keskustelu Euroopan unionin demokratiavajeesta on lisääntynyt viime vuosikymmenen aikana. Se on herättänyt keskustelun eurooppalaisesta mediavälitteisestä julkisuudesta, joka tarjoaisi kaikille avoimen tilan yhteiskunnalliselle julkiselle keskustelulle. Mahdollisuuksia eurooppalaisen julkisuuden muodostumiselle on esitetty lähinnä kahdesta näkökulmasta. Niistä ensimmäinen pohtii mahdollisuuksia ylikansallisen eurooppalaisen julkisuuden syntyyn ja toinen puolestaan kansallisten, toisiinsa verkottuneiden julkisuuksien eurooppalaistumiseen. Tässä tutkimuksessa eurooppalaisen julkisuuden toteutumista tarkastellaan kansallisten julkisuuksien eurooppalaistumisena. Työssä vertaillaan suomalaista ja brittiläistä EU-uutisointia neljän viikon ajalta keväällä 2007. Aineiston analyysi jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä, määrälliseen analyysiin pohjautuvassa osassa tutkitaan mitä EU-aiheita Suomessa ja Iso-Britanniassa uutisoitiin. Missä suhteessa aineisto oli määrällisesti muuhun uutisaineistoon ja oliko maiden välillä nähtävissä eroja. Toisessa, laadulliseen analyysiin pohjautuvassa osassa aineistosta poimitaan Euroopan unionin maaliskuussa 2007 solmimaa ilmastosopimusta käsittelevä uutisointi ja tutkitaan, onko siitä löydettävissä piirteitä eurooppalaisen julkisuuden muodostumisesta. Tuloksia peilataan Paolo Mancinin ja Daniel C. Hallinin joukkoviestintäjärjestelmiä kuvaaviin malleihin sekä Suomessa ja Iso-Britanniassa vallitseviin EU-journalismin perinteisiin. Laadullisen analyysin menetelminä toimivat laadullinen lähiluku ja kriittinen tekstianalyysi. Tutkimus osoittaa, että Iso-Britanniassa Euroopan unioni näkyy uutisoinnissa huomattavasti vähemmän kuin Suomessa. Vaikka kummankin maan uutisoinnin painopiste on edelleen kansallinen ja pääasiallinen identifioitumisen kohde suomalaisuus tai brittiläisyys, eurooppalaisen mediavälitteisen julkisuuden piirteitä on kuitenkin löydettävissä niin suomalaisesta kuin brittiläisestä uutisoinnista. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että parhaimmat lähtökohdat eurooppalaisen julkisuuden muodostumiselle tarjoaa julkisen palvelun joukkoviestintäjärjestelmä, jota edustavat suomalaiset mediat ja Iso-Britannian osalta julkisrahotteinen BBC. Työn määrällisen aineiston keruu on toteutettu osana James Curranin, Shanto Iyengarin, Anker Brink Lundin ja Inka Salovaara-Moringin tutkimusta "Media Reporting and Public Knowledge: A Four-Nation Study". Tärkeimpinä lähteinä ovat Jürgen Habermas, Daniel C. Hallin ja Paolo Mancini, Ruud Koopmans ja Jessica Erbe sekä Thomas Risse ja Marianne van de Steeg.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkielman aihe on journalistietiikka aikakauslehtitoimittajien työssä. Tutkimusongelma on sama kuin työn otsikko: ”Journalistietiikka aikakauslehtitoimittajien työssä – kulissi, apuväline vai jotain siltä väliltä?”. Lähtökohta tutkimukselle oli, että jotta itsesääntely toimisi ja olisi uskottavaa, ammattikunnan ja yksittäisen ammatinharjoittajan ihanteet eivät saisi olla ristiriidassa, ja tarpeeksi monen toimittajan on toimittava ammattikunnan lupaamalla tavalla. Toisaalta uskoin jo alusta asti, että lehden lajityyppi vaikuttaa myös ihanteisiin, eikä uskomus osoittatunut vääräksi tutkimuksen tulosten valossa. Tutkin, minkälaista oli haastattelemieni aikakauslehtitoimittajien ihannejournalismi, ihannejournalisti ja ihannetyö. Tutkin myös, minkälaiset ihanteet ohjaavat heidän työtään ja minkälaiseksi he itse kokivat journalistietiikan roolin työssään. Kyseessä on haastattelututkimus. Aineistonkeruumenetelmä on teemahaastattelu ja analysointimenetelmä teemoittelu. Haastatteluihin valittiin toimittajia ja kirjoittavia toimitussihteereitä erilaisista naisten yleislehdistä ja yleisaikakauslehdistä. Tutkimuksen teoriaosuus koostuu ammattietiikan, professionalismin, journalismin ja journalistietiikan tutkimuksen teorioista. Näkökulma ammattietiikkaan on yhteiskunnallinen, ja ammattietiikan yhteiskunnallinen tausta ja rooli ovat teoreettisen viitekehyksen ytimessä. Keskeisiä käsitteitä ovat etiikka ja eettinen, journalistietiikka, itsesääntely, ammatillinen ihanne, ammatti ja professio. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että journalistietiikalla oli kohtalainen rooli haastattelemieni aikakauslehtitoimittajien työssä. Rooli ei ollut suuri mutta ei myöskään merkityksetön. Journalistin ohjeet ja JSN koettiin kaukaiseksi työn arjesta, mutta Journalistin ohjeisiin suhtauduttiin hyvin positiivisesti. Aikakauslehden lajityyppi ja perinne vaikuttivat siihen, mitkä osat journalistietiikasta koettiin tärkeiksi ja mitkä ei. Haastateltavat suhtautuivat vakavuudella aikakauslehden tärkeimpiin tehtäviin tiedon välittämiseen ja viihdyttäminen. Ne haastattelemieni toimittajien tärkeimmät ihanteet, jotka kuuluvat journalistietiikkaan, liittyivät tiedon välittämiseen ja ne tärkeimmät ihanteet, jotka eivät kuulu journalistietiikkaan, liittyivät viihdyttämiseen. Lisäksi esimerkiksi vastuun kohdalla haastattelemani toimittajat kokivat asioita eri tavoin: jotkut journalistietiikan mukaisesti ja jotkut vastoin journalistietiikkaa.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimus käsittelee suomalaisyritysten maineenhallintaa verkossa. Painotus on kotimaisten tai Suomessa toimivien yritysten ja organisaatioiden viestinnässä ulkopuolisille tahoille kotisivujen välityksellä. Tutkimuksessa pohditaan myös sähköpostin, samoin kuin erilaisten verkkolehtien, uutisryhmien, keskustelu- ja chat-palstojen merkitystä maineenhallinnan näkökulmasta. Tutkimuskysymyksiä ovat seuraavat: mitkä tekijät vaikuttavat maineen muodostumiseen ja ylläpitoon verkossa? Miten tärkeä Internet on yrityksen maineelle, sen muodostumiselle ja hallinnalle? Mitkä ovat verkon, ennen kaikkea yrityksen kotisivujen, tuomat tärkeimmät mahdollisuudet maineenhallinnalle? Entä mitkä ovat verkon aiheuttamat uhkat? Kyseessä on laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus, johon on haastateltu teemahaastattelumenetelmällä viestinnän ja maineenhallinnan kokeneita asiantuntijoita. Yhteensä haastateltavia oli yhdeksän. Haastateltavista neljä toimi haastatteluhetkellä toimitusjohtajana viestintätoimistossa, yksi päätoimittajana maakuntalehdessä, yksi yliopistotutkijana, yksi tutkimusjohtajana julkisessa organisaatiossa ja kaksi organisaationsa verkkoviestinnästä vastaavina. Organisaatiot, joita kolme haastateltavista edustivat, ovat kaikki suuria, julkisia tai yksityisiä yrityksiä tai kuntayhtymiä. Tutkimuksen mukaan maine ei voi muodostua pelkästään verkon kautta, mutta verkko on siinä hyvä ja tärkeä apuväline. Useimmiten verkko koettiin välttämättömäksi viestintäkanavaksi, jossa jokaisen yrityksen on näyttävä jollain lailla julkisen kuvansa luomiseksi. Maineen rakentamiseen nähtiin tarvittavan henkilökohtaista kanssakäymistä ja vuorovaikutusta, jota verkko ei korvaa. Maineenhallinnan kannalta erityisen tärkeänä pidettiin yritysten www-sivustojen toimivuutta, ajantasaisuutta ja sen sisältämien tietojen luotettavuutta. Vältettävinä asioina viestinnässä pidettiin paikkansapitämättömien asioiden kertomista, totuuden suurentelua tai vääristelyä sekä itsestäänselvyyksien esittämistä. Myös tiedon nopea löytyminen koettiin tärkeäksi. Kotimaista verkko-osaamisen tasoa pidettiin yleisesti hyvänä tai erittäin hyvänä. Käytettävyyteen ja sisältöön tulisi kuitenkin kiinnittää tarkempaa huomiota. Erityisesti sisällön räätälöinti ja kohdentaminen eri käyttäjäryhmille vaativat kehittämistä. Verkon merkityksen arvioitiin lisääntyvän entisestään koko yrityksen liiketoiminnan, ei pelkästään viestinnän kannalta. Maineen arvioitiin muodostuvan yhä enemmän kohtaamisista verkossa, koska liiketoiminta siirtyy sinne enenevässä määrin. Myös ensikontaktin yritykseen nähtiin tapahtuvan useammin verkon kautta. Ratkaisevan tärkeäksi nähtiin verkon hyödyntäminen uudella tavalla niin, että erottautuu muista. Yrityksiltä toivottiin luovempaa ja rohkeampaa verkkoesiintymistä tekniikkaa ja muita medioita hyödyntäen. Keskustelupalstoilla ja blogeissa käytävää keskustelua olisi kyettävä seuraamaan jatkuvasti, ja siihen olisi myös tarvittaessa reagoitava nopeasti Tärkeimmät lähteet: - Aula, Pekka & Heinonen, Jouni (2002): Maine – Menestystekijä. WSOY, Helsinki. - Aula, Pekka & Mantere, Saku (2005): Hyvä yritys: Strateginen maineenhallinta. WSOY, Helsinki. - Heinonen, Jouni (2006): Mainejohtaja. WS Bookwell Oy, Helsinki. - Walsh, Terry (2002): E-commerce. The reputation vortex. Online reputation management. Spiro Business Guides, Rollinsford.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Pro gradu-työni käsittelee työikäisten venäjän- ja vironkielisten maahanmuuttajien tiedonhankintaa suomalaisesta yhteiskunnasta sekä tiedon merkitystä integraatioprosessissa. Tavoitteena on haastattelututkimuksen avulla kuvata, millä tavalla Suomessa asuvat venäjän- ja vironkieliset työikäiset maahanmuuttajat ylipäätään hankkivat tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta. Tutkimustehtävänä on myös selvittää, millainen tieto edesauttaa integroitumiseen ja millaisen tiedon puuttuminen edesauttaa syrjäytymistä. Tarkastelen maahanmuuttajien integroitumista suhteessa työ- ja kouluelämään, sosiaalisiin verkostoihin, järjestöihin ja erityisesti viranomaisiin. Keskeistä näiden suhteiden tarkastelemisessa on tieto ja sen merkitys maahanmuuttajien kotoutumisprosessissa. Tutkielmassani tärkeällä sijalla ovat maahanmuuttajien omat luonnehdinnat tilanteestaan ja kokemuksistaan. Tutkimuksessani käytetään pääasiallisesti kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, koska koin, että kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä auttaa paremmin hahmottamaan aiheita, joita emme ehkä ole tulleet ajatelleeksi emmekä tutkineeksi. Käytän työssäni tärkeimpänä lähtökohtana akkulturaatioteoriaa eli sopeutumisen teoriaa, jota tarkastelen lähinnä Berryn akkulturaatioteorian valossa. Toisaalta lähestyn aiheetta myös etnisen identiteetin teorian kautta. Tätä teoriaa olen pohjustanut muun muassa Stuart Hallin ja Karmela Liebkindin näkemyksillä etnisestä identiteetistä. Työni kannalta tärkeimmät käytetyt lähteet on Karmela Liebkindin (2000) toimittama teos "Monikulttuurinen Suomi. Etniset suhteet tutkimusten valossa". Toisena keskeisenä lähteenä on J. W. Berryn julkaisu (1992) "Cross-cultural psychology: research and applications". Tekemistäni haastatteluista käy ilmi, että erityisesti maahan hiljattain muuttaneet kokivat, että heillä ei ole riittävästi tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja että tiedon puuttuminen estää heidän kotoutumistaan. Tutkimukseni osoitti, että kieliongelmat vaikeuttavat huomattavasti tiedonsaantia. Tekemäni haastattelut osoittivat, että viranomaisten tuottamista palveluista on vain pieni osa todellisessa käytössä. Viranomaisia ei pidetty tiedon jakajina, vaan lainsäädännön toteuttajina. Haastattelemastani maahanmuuttajista noin puolet väitti seuraavansa jollain tavalla suomenkielisiä tiedotuslähteitä, mutta melkein puolet vastaajista piti tärkeimpinä tiedonsaantikanavinaan kavereita, järjestöjä tai omaa työpaikkaa. Työelämässä olevat kokivat itsensä muita vastaajia paremmin tietoisiksi suomalaisen yhteiskunnan asioista. Suurin osa vastaajista piti itsestäänselvyytenä sitä, että tieto etsii heidät eikä päinvastoin. Tutkimus osoitti, että järjestöjen rooli tiedonhankinnan kannalta on keskeinen. Järjestöiltä haettiin apua käytännön asioiden hoitamiseen sekä henkilökohtaiseen neuvontaan. Haastateltavat totesivat, että he tarvitsivat tietojensa paikkaamiseen äidinkielisiä tiedotuslähteitä, jotka kertoisivat suomalaiseen yhteiskuntaan kohdistuvista asioista. Nykyisin ilmestyvä venäjänkielinen "Spektr"-lehti ei tyydyttänyt vastaajien tarpeita. Maahanmuuttajille tiedottamisessa pitäisi nykyistä paljon enemmän käyttää hyväksi maahanmuuttajien omia medioita, mikä voisi myös toimia yhteisön voimavarana. Suurin osa haastattelemastani maahanmuuttajista oli sulautunut suomalaiseen yhteiskuntaan ja elämänmenoon. Toisaalta näytti siitä, että varsinkin ensimmäisen kolmen Suomessa asutun vuoden aikana maahanmuuttajat kokivat olonsa ulkopuolisiksi eivätkä olleet tietoisia yhteiskunnallisista asioista tai omista henkilökohtaisista mahdollisuuksistaan sekä velvollisuuksistaan.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Opinnäytetyö käsittelee nuorten asennoitumista pelkovetoomuksia sisältävään yhteiskunnalliseen mainontaan. Tutkimusongelma on, minkälaisia asenteita nuoret tuottavat puhuessaan pelkovetoomuksia sisältävästä yhteiskunnallisesta mainonnasta. Ratkaisua tutkimusongelmaan etsitään seuraavien alakysymysten avulla: miten nuoret arvottavat pelkovetoomuksia sisältävää yhteiskunnallista mainontaa ja millaisiin seikkoihin nuorten pelkovetoomuksia sisältävän mainonnan arvottaminen liittyy? Tutkielman teoreettisessa osuudessa tarkastellaan yhteiskunnallista mainontaa ja niitä erityispiirteitä, jotka erottavat sen kaupallisesta mainonnasta. Tämän jälkeen luodaan katsaus mainonnan emotionaalisiin ja rationaalisiin suostutteluvetoomuksiin ja syvennytään pelkovetoomusten käyttöön mainonnassa. Asenneteorioiden tarkastelussa asenteet määritellään sosiaalisiksi, argumentaatiossa esiin tuleviksi kannanotoiksi. Tutkielman empiirisessä osuudessa tarkastellaan nuorten asennoitumista liikenneturvallisuusmainonnan pelkovetoomuksiin. Aineisto koostuu 12:n 17–23-vuotiaan pääkaupunkilaisen autokoululaisen haastattelusta. Haastattelut tehdään laadullisen asennetutkimuksen menetelmällä, jossa haastattelukysymysten sijaan esitetään avoimia tutkimusaiheeseen liittyviä väittämiä, joita vastaajat kommentoivat vapaasti. Virikeaineistona haastatteluissa on käytetty printti- ja radiomainontaa 2000-luvulla toteutetusta suomalaisesta liikenneturvallisuuskampanjasta. Aineiston analyysin perusteella voidaan huomata, että liikenneturvallisuusmainonnan pelkovetoomusten arvottamisen lisäksi argumentaatiosta on tunnistettavissa laajemmin yhteiskunnallisen ja kaupallisen mainonnan arvottamista. Nuorten argumentatiivisesta puheesta voidaan tunnistaa kolme asennetta, joista yksi on myönteinen ja kaksi kielteisiä. Pelkovetoomusten käyttöä ei sellaisenaan varsinaisesti kiitelty, mutta sitä pidettiin tehokkaana ja toimivana keinona nimenomaan yhteiskunnallisessa mainonnassa. Yhteiskunnallisen mainonnan pelkovetoomuksia arvotettiin hyödyn näkökulmasta puhuttelevaksi keinoksi edistää tehokkaasti yhteiskunnallisesti tärkeitä asioita. Kielteinen asennoituminen yhteiskunnallisen mainonnan pelkovetoomuksiin liittyi kahteen eri näkökulmaan. Yhtäältä ne miellettiin hyödyn näkökulmasta turhiksi kauhukuviksi, jotka voivat aiheuttaa torjumisreaktion, jonka takia mainoksen tärkeä viesti jää huomaamatta. Toisaalta niihin suhtauduttiin normatiivisesta näkökulmasta moraalisesti kyseenalaiseksi pelotteluksi, joilta ihmisillä on oikeus olla suojassa. Tärkeimpiä lähteitäni ovat yhteiskunnallisen mainonnan osalta Malmelin (2003), Donovan & Henley (2003) ja Vuokko (2004); mainonnan pelkovetoomusten osalta LaTour & Zahra (1989), Brooker (1981), LaTour & Rotfeld (1997), Hastings et al. (2004); ja asennetutkimuksen ja -teorian osalta Vesala & Rantanen (2007) sekä Billig (1987/1996).

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Utbrändhet är ett allmänt fenomen i dagens yrkesliv. Tillståndet utvecklas ur kontinuerlig stress och kännetecknas av psykisk och fysisk utmattning, negativa attitydförändringar och raserat själförtroende. Brister i arbetets struktur eller arbetsmiljön bidrar ofta till uppkomsten av utbrändhet. Journalistyrket har inbyggda stressegenskaper och den journalistiska miljön har förändrats mycket under de senaste årtiondena. Syftet med denna avhandling är att genom en analytisk kartläggning ge en helhetsbild av utbrändhet hos journalister och i viss mån även hos övriga anställda med ett medierelaterat arbete i Svenskfinland. Empirin baserar sig på temaintervjuer med sju journalister som drabbats av utbrändhet samt på en enkätundersökning som besvarades av 110 svenskspråkiga medlemmar i Finlands Journalistförbund. Avhandlingen bygger i hög grad på allmän litteratur om utbrändhet. Resultaten har även jämförts med tidigare forskning om journalisters utbrändhet. I den kvalitativa delen ligger fokus på hur utbrändhet uppstår och vilka orsakssammanhang som framstår i människors sätt att berätta om sina egna erfarenheter av burnout. Genom kvantitativa metoder har den tidigare uppnådda kunskapen fått mera bredd och kunnat sättas in i ett större sammanhang. Detta har motiverat generella uttalanden om syndromet och dess förekomst vid finlandssvenska medier. Avhandlingen vill bryta tabun om utbrändhet och göra arbetsgivare och -tagare i mediebranschen uppmärksamma på problemet. Enligt forskningsresultaten är utbrändhet ett tämligen vanligt problem på finlandssvenska redaktioner. Intervjustudien från 2005 tyder ändå på att utbrändhet sällan tas upp till diskussion. I enkätundersökningen från 2007 uppger närapå 30 procent av respondenterna att utbrändhet har diskuterats officiellt på någon redaktion där de har jobbat och ännu oftare inofficiellt. En majoritet av enkätsvaren gällande orsakerna till utbrändhet sammanhängde med arbetets organisering eller arbetets villkor. Stress och överbelastning var den vanligaste enskilda utlösaren av utbrändhet. Speciellt intervjusvaren tyder på att arbetsbördan i sig inte alltid är avgörande, utan har samband med en minskad trygghetskänsla. Enligt respondenterna har chefen huvudansvaret för personalens välbefinnande på arbetsplatsen. För att minska risken för utbrändhet hos arbetstagare, borde redaktioner ha en stresshanteringsplan – något som de flesta tycks sakna. Utmattning i arbetslivet skall i första hand inte bekämpas genom att man fokuserar på sjukdomens följder utan genom att orsakerna till tillståndet utreds och elimineras.