Kolme kertomusta opiskelupaikan valinnasta : semioottinen analyysi ammattikorkeakoulun opiskelijaksi hakeutumisesta

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimuksen kohteena oli opiskelupaikan valinta, jota tarkasteltiin ammattikorkeakouluun hakeutuvan näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää, miten hakeutumisprosessi eteni sekä minkä merkityksen hakijat antoivat oppilaitoksen maineelle opiskelupaikkaa valitessaan. Aineiston keruutavaksi valittiin kerronnallinen haastattelu. Haastatteluja (N = 17) tarkasteltiin kertomuksina, joiden erittely perustui Donald Polkinghornen käsitteistön mukaiseen narratiiviseen analyysiin ja A. J. Greimasin edustamaan, strukturalistiseen semiotiikkaan perustuvaan näkökulmaan, jota sovellettiin diskursiivisella, narratiivisella ja syvätasolla. Menetelmävalinnat pohjautuivat Walter Fisherin käsityksille ihmisistä tarinoiden kertojina ja niiden kuuntelijoina. Narratiivisen analyysin tuloksena aineistosta konstruoitiin kolme uutta kertomusta; ammattitaidon kohentajan, ammatin hankkijan ja tutkinnon suorittajan kertomukset. Semioottinen näkökulma teki mahdolliseksi seurata hakeutumisprosessin vaiheita. Hakija antoi arvon tiedoille, joita hän sai ammattikorkeakoulun opiskelijoilta hakuprosessin eri vaiheissa. Hän turvautui myös yleiseen hakuoppaaseen ja oppilaitosten internet-sivustoihin tietoja etsiessään. Median osuus hakijan tukena ja tiedonlähteenä jäi vähäiseksi. Medialla oli kuitenkin merkitystä hakijalle, jos hänellä ei ollut opiskelijatuttuja, joita hän olisi voinut jututtaa. Narratiivisen tason aktanttimalli paljasti hakeutumisprosessiin sisältyviä jännitteitä, joita syntyi eri tahojen yrityksistä vaikuttaa hakijan ratkaisuihin. Syvätason analyysilla löytyi kaksi ulottuvuutta, pragmaattis-professionaalinen ja sosiaalisten arvojen ulottuvuus. Ensiksi mainitun mukaan hakija hakeutui opiskelijaksi saadakseen ammatin, jossa hän saattoi yhdistää käytännön taitamisen teoreettiseen osaamiseen. Sosiaalisten arvojen ulottuvuus osoitti, että opiskelupaikan valinnassa oli kyse myös tunteista ja arvoista. Hakijan käsitys maineesta osoittautui pragmatistiseksi, sillä hänelle keskeistä maineessa olivat oppilaitoksen arjen toiminnasta liikkuvat kirjoitukset ja kuulopuheet. Maine välittyi kohtaamisissa, joiden toisena osapuolena oli oppilaitoksen opiskelija. Tärkein kanava oli kasvokkaisviestintä, mutta myös sähköposti, matkapuhelin ja internetin keskustelukanavat tarjosivat foorumeita kohtaamisille ja tilaisuuksia tarinoiden levittämiselle. Voidaan viitata jopa verkostoihin, joissa maine leviää. Hakija arvioi oppilaitoksen vetovoimaisuutta ja tasoa sillä, kuinka hyvin oppilaitoksesta valmistuneet olivat saaneet koulutustaan vastaavaa työtä. Varsinkin työelämästä hakeutuvat kuuntelivat valmistuneiden puheita menestystarinoina. Hakijat yhdistivät opintojen jatkumisen oppilaitoksen maineeseen, sillä suurta keskeyttäneiden määrää pidettiin kielteisenä maineen kannalta.