Yhteisen hyvä puolesta tässä kuitenkin ollaan : eurooppalaisen julkisuuden muodostuminen suomalaisissa ja brittiläisissä medioissa keväällä 2007

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Keskustelu Euroopan unionin demokratiavajeesta on lisääntynyt viime vuosikymmenen aikana. Se on herättänyt keskustelun eurooppalaisesta mediavälitteisestä julkisuudesta, joka tarjoaisi kaikille avoimen tilan yhteiskunnalliselle julkiselle keskustelulle. Mahdollisuuksia eurooppalaisen julkisuuden muodostumiselle on esitetty lähinnä kahdesta näkökulmasta. Niistä ensimmäinen pohtii mahdollisuuksia ylikansallisen eurooppalaisen julkisuuden syntyyn ja toinen puolestaan kansallisten, toisiinsa verkottuneiden julkisuuksien eurooppalaistumiseen. Tässä tutkimuksessa eurooppalaisen julkisuuden toteutumista tarkastellaan kansallisten julkisuuksien eurooppalaistumisena. Työssä vertaillaan suomalaista ja brittiläistä EU-uutisointia neljän viikon ajalta keväällä 2007. Aineiston analyysi jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä, määrälliseen analyysiin pohjautuvassa osassa tutkitaan mitä EU-aiheita Suomessa ja Iso-Britanniassa uutisoitiin. Missä suhteessa aineisto oli määrällisesti muuhun uutisaineistoon ja oliko maiden välillä nähtävissä eroja. Toisessa, laadulliseen analyysiin pohjautuvassa osassa aineistosta poimitaan Euroopan unionin maaliskuussa 2007 solmimaa ilmastosopimusta käsittelevä uutisointi ja tutkitaan, onko siitä löydettävissä piirteitä eurooppalaisen julkisuuden muodostumisesta. Tuloksia peilataan Paolo Mancinin ja Daniel C. Hallinin joukkoviestintäjärjestelmiä kuvaaviin malleihin sekä Suomessa ja Iso-Britanniassa vallitseviin EU-journalismin perinteisiin. Laadullisen analyysin menetelminä toimivat laadullinen lähiluku ja kriittinen tekstianalyysi. Tutkimus osoittaa, että Iso-Britanniassa Euroopan unioni näkyy uutisoinnissa huomattavasti vähemmän kuin Suomessa. Vaikka kummankin maan uutisoinnin painopiste on edelleen kansallinen ja pääasiallinen identifioitumisen kohde suomalaisuus tai brittiläisyys, eurooppalaisen mediavälitteisen julkisuuden piirteitä on kuitenkin löydettävissä niin suomalaisesta kuin brittiläisestä uutisoinnista. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että parhaimmat lähtökohdat eurooppalaisen julkisuuden muodostumiselle tarjoaa julkisen palvelun joukkoviestintäjärjestelmä, jota edustavat suomalaiset mediat ja Iso-Britannian osalta julkisrahotteinen BBC. Työn määrällisen aineiston keruu on toteutettu osana James Curranin, Shanto Iyengarin, Anker Brink Lundin ja Inka Salovaara-Moringin tutkimusta "Media Reporting and Public Knowledge: A Four-Nation Study". Tärkeimpinä lähteinä ovat Jürgen Habermas, Daniel C. Hallin ja Paolo Mancini, Ruud Koopmans ja Jessica Erbe sekä Thomas Risse ja Marianne van de Steeg.