Nuhteita vahtikoiralle : kansalaisarvioita journalistisesta mediasta kahdessa verkkokeskustelussa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkielmassa tarkastellaan, miten kansalaiset arvioivat ja selittävät suomalaisen journalistisen median toimintaa demokratian näkökulmasta. Ensisijaisena tavoitteena on tuottaa tietoa kansalaisten näkemyksistä mediaa demokratian kannalta tarkastelevien tutkijoiden käyttöön. Kansalaisten arvioita mediasta ei ole Suomessa aiemmin tutkittu systemaattisesti demokratian näkökulmasta. Lisäksi aiempi tutkimus on keskittynyt kansalaisarvioihin median osa-alueista tai toimijoista, kun taas demokratian kannalta mediaa on mielekästä arvioida yleisellä tasolla. Tutkielmassa pyritäänkin tarkastelemaan kansalaisten arvioita median demokraattisista ideaaleista ja median toiminnasta instituutiona. Teoreettinen viitekehys rakentuu ajatukselle, jonka mukaan median demokraattista suoritusta voidaan arvioida median funktioista ja normatiivisista demokratianäkemyksistä johdettujen arviointikriteerien avulla. Tutkielmassa median informointi-, foorumi- ja vahtikoirafunktioiden toteutumista tarkastelevat arviointikriteerit jaetaan viiteen osa-alueeseen: riippumattomuuteen, aihevalintoihin, informaation ja keskustelun laatuun, vahtikoiran ominaisuuksiin ja pääsyyn. Lisäksi teoreettisessa viitekehyksessä kootaan yhteen tieteellisen tutkimuksen perusteella tehtyjä arvioita median toiminnasta. Ensisijaisena aineistona on kaksi Ilta-Sanomien verkkosivuilla vuonna 2007 käytyä verkkokeskustelua. Analyysimenetelmänä on laadullinen sisällönerittely. Verkkokeskusteluissa havaittuja arvioita ja selityksiä suhteutetaan vuonna 2007 kerättyyn kyselytutkimusaineistoon. Suhteuttamisen menetelminä ovat jakaumien kuvailu, ristiintaulukointi ja korrelaatiokertoimien laskeminen. Analyysi paljastaa, että verkkokeskustelijat pitävät mediaa periaatteessa tärkeänä instituutiona demokratian kannalta, mutta kokevat suomalaisen median toiminnan puutteelliseksi monella osa-alueella. Mediaa kritikoidaan varsinkin sen aihevalinnoista, kritiikittömyydestä, yksiäänisyydestä ja riippuvuudesta vallanpitäjistä. Lisäksi keskustelijat toivoisivat nykyistä enemmän tutkivaa journalismia sekä asioiden taustojen ja näkökulmien perustelujen pohtimista mediassa. Keskustelijat selittävät median toimintaa toimittajien henkilö- tai ryhmäkohtaisilla ominaisuuksilla, talouden rakenteilla ja Suomen poliittisella kulttuurilla. Kyselytutkimusaineiston valossa verkkokeskustelijoiden kritiikki on monilta osin marginaalista. Median pitäminen riippuvana vallanpitäjistä ja pinnallisten aihevalintojen kritikointi vastaavat kuitenkin enemmistön kantaa. Kyselytutkimusaineiston analyysi viittaa myös siihen, että kansalaiset eivät välttämättä arvioi mediaa johdonmukaisesti tiettyjen kriteerien perusteella. Tutkielmassa pohditaan myös kansalaisnäkökulman huomioimista mediatutkimuksessa ja kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa median toimintaan ja kehitykseen. Keskeisiä lähteitä ovat Jesper Strömbäck (2005), Denis McQuail (1992), Kenneth Asp (2007), Heikki Heikkilä (2001), Pippa Norris (1999) ja Maria Elliot (1997).