Search

This study examines the role of immigrant associations in the societal and political integration of immigrants into Finnish society. The societal focus is on the ability of immigrant associations to mobilise their ethnic group members to participate in the socio-economic, cultural and political domains of Finnish society and in certain cases even beyond. The political integrative aims are the opportunities of immigrant associations to participate and represent the interests of their ethnic group in local and national policy making. This study focuses on associations in the Metropolitan Area of Finland, (Espoo, Helsinki and Vantaa).The qualitative research consisted of 71 interviews conducted with members of immigrant associations and civil servants. These interviews were mainly semi-structured, including some additional open-ended questions. Additional data consisted of documents, planning reports and of follow-up enquiries. -- In the analysis of the data I categorised thirty-two immigrant associations according to the activity forms and the description of the goals by the members. The four categories consisted of integrative, societal, ethno-cultural and transnational immigrant associations. Most of the immigrant associations belonged to the integrative category (15 of 32 associations). On the one hand the aims of these associations are to provide access for their ethnic group members into Finnish society, while on the other to strengthen the ethnic identity of their members by organising ethno-cultural activities. The societal associations only focused on activities with the objective of including immigrants into the Finnish labour market and educational system. The goal of ethno-cultural associations was to strengthen the ethnic identity of their ethnic group members. The transnational associations aimed at improving the living conditions of women and children in the members' country of origin. The possibilities for immigrant associations to mobilise their member, Avhandlingen granskar föreningarnas roll för invandrarnas samhälleliga och politiska integration i det finländska samhället. Syftet belyses genom att studera invandrarföreningarnas möjligheter att delta i beslutfattandet när det gäller integrationsärenden och att representera sina etniska gruppmedlemmars intressen på det lokala och nationella planet. Därtill analyseras föreningarnas förmåga att mobilisera invandrarna till att delta i det finländska samhället. Undersökningen fokuserar på invandrarföreningar i huvudstadsregionen (Helsingfors, Esbo och Vanda). Det empiriska materialet består bl.a. av 71 intervjuer med medlemmar från invandrarföreningar och myndigheter. Övrigt material består av legislativa dokument, planeringsrapporter och uppföljnings- utredningar. Trettiotvå invandrarföreningar indelades i fyra kategorier efter verksamhet och syfte. Syftet fastställdes genom medlemmarnas beskrivningar. Den integrativa kategorin består av föreningar som strävar att främja sina etniska gruppmedlemmars deltagande i det finländska samhället och att bevara den etniska identiteten. De flesta föreningarna är integrativa (15 föreningar av 32). Samhälleliga föreningar fokuserar på att integrera invandrarna till arbetsmarknaden och till det finländska utbildningssystemet, medan de etnokulturella föreningarnas syfte är att förstärka gruppmedlemmarnas identitet. De transnationella föreningarna strävar framför allt efter att förbättra barnens och kvinnornas levnadsförhållanden i medlemmarnas gamla hemländer. Invandrarföreningarnas möjlighet att mobilisera sina etniska gruppmedlemmar beror delvis på föreningarnas förmåga att finansiera sin verksamhet. Finansiering ges främst till samhällelig verksamhet. Det finns en risk av att den etnokulturella verksamhet dör ut ifall finansiärerna enbart fokuserar på samhällelig verksamhet. Förstärkningen av gruppmedlemmarnas etniska identitet sker främst med hjälp av social och etnokulturell verksamhet. I fokus står bland annat barn och unga s

The role of people as buyers and eaters of food has changed significantly. From being protected by a paternalistic welfare state, people appear to be accorded more freedom and responsibility as individuals, where attention is redirected from the state towards market relations. Many have asserted that these changes are accompanied by fragmentation, individualisation, and privatisation, leading to individual uncertainty and lack of confidence. But empirical observations do not always confirm this, distrust is not necessarily growing and while responsibilities may change, the state still plays an active role. This dissertation explores changing relationships between states and markets, on the one hand, and ordinary people in their capacities as consumers and citizens, on the other. Do we see the emergence of new forms of regulation of food consumption? If so, what is the scope and what are the characteristics? Theories of regulation addressing questions about individualisation and self-governance are combined with a conceptualisation of consumption as processes of institutionalisation, involving daily routines, the division of labour between production and consumption, and the institutional field in which consumption is embedded. The analyses focus on the involvement of the state, food producers and scientific, first of all nutritional, expertise in regulating consumption, and on popular responses. Two periods come out as important, first when the ideas of “designing the good life” emerged, giving the state a very particular role in regulating food consumption, and, second, when this “designing” is replaced by ideas of choice and individual responsibility. One might say that “consumer choice” has become a mode of regulation. I use mainly historical studies from Norway to analyse the shifting role of the state in regulating food consumption, complemented with population surveys from six European countries to study how modernisation processes are associated with trust. T, Ei saatavilla

This study analyzes the forming of the occupational identity of the well-educated fixed-term employees. Fixed-term employment contracts amongst the well-educated labour force are exceptionally common in Finland as compared to other European countries. Two groups of modern fixed-term employees are distinguished. The first comprises well-educated women employed in the public sector whose fixed-term employment often consists of successive periods as temporary substitutes. The other group comprises well-educated, upper white-collar men aged over 40, whose fixed-term employment careers often consist of jobs of project nature or posts that are filled for a fixed period only. Method of the study For the empirical data I interviewed 35 persons (26 women and 9 men) in 33 interviews, one of which was conducted by e-mail and one was a group interview. All the interviews were electronically recorded and coded. All the interviewees have two things in common: fixed-term employment and formal high education. Thirteen (13) of them are researchers, four nurses, four midwives, four journalists, and ten project experts. I used the snowball method to get in touch the interviewees. The first interviewees were those who were recommended by the trade unions and by my personal acquaintances. These interviewees, in turn, recommended other potential interviewees. In addition, announcements on the internet pages of the trade unions were used to reach other interviewees. In analysing process I read the research material several times to find the turning points in the narrative the interviewees told. I also searched for the most meaningful stories told and the meaning the interviewees gave to these stories and to the whole narrative. In addition to that I paid attention to co-production of the narrative with the interviewees and analyzed the narrative as performance to be able to search for the preferred identities the interviewees perform. (Riesman 2001, 698-701). I do not pay much attention t, Tutkimuksessa tarkastelen pätkätyötä tekevien urakerrontaa ja keskustelen suomalaisen työelämän nykytilanteesta kirjallisuuden avulla: Suomessa korkeasti koulutetut tekevät eurooppalaisittain poikkeuksellisen paljon pätkätyötä. Tutkimuksen taustalla ovat käsitykset työelämän murroksesta ja uudesta työstä (Richard Sennett, Jussi Vähämäki, ym.) sekä kerronnallisuudesta ja kerronnallisesta identiteetistä (mm. Varpu Löyttyniemi, Matti Hyvärinen) ja ammatti-identiteetistä (mm. Anneli Eteläpelto). Tutkimus on kerronnallinen sekä aineistoltaan, analyysiltään että tiedon luonnetta koskevilta lähtökohdiltaan. Lähestyn tutkimusaihettani laadullisen tutkimuksen avulla, koska kerronnallinen tutkimus on käypä tapa lähestyä ilmiöille annettuja merkityksiä (mm. Riessman 2001,706 – 707; Hänninen 1999, Löyttyniemi 2004, Hyvärinen ja Löyttyniemi 2005). Kerronnallisen tutkimuksen avulla tutkijan on myös mahdollista osoittaa kunnioitusta pätkätyöläisten selviytymiskykyä kohtaan; pätkätyöläiset itse ovat työelämänsä ja selviytymisensä asiantuntijoita (Maffesoli 1996). Aineiston keruu Keräsin tutkimukseni aineistoksi joulukuun 2005 ja tammikuun 2007 välisenä aikana 33 kerronnallista haastattelua, näistä kaksi oli ryhmähaastatteluja. Rajasin haastateltavat pätkätyötä tehneisiin korkeasti koulutettuihin eli haastateltaville on vähintään alempi korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinto. Etsiessäni haastateltavia käytin lumipallomenetelmää ja pyysin ammattiyhdistysliikkeen toimijoita ehdottamaan haastateltavaksi pätkätyöläisiä, lisäksi he etsivät haastateltavia ammattiliittojen Internet-sivujen avulla. Kerroin myös tuttavilleni tutkimuksesta ja he ehdottivat haastateltavia. Usein haastateltavat ehdottivat uusia haastateltavia, joilla he tiesivät olevan kokemusta pätkätyöläisyydestä. Haastateltavistani on naisia 26 ja miehiä 9, 1950-luvulla syntyneitä on kaksi, 1960-luvulla syntyneitä 18 ja 1970-luvulla syntyneitä 15. Ammattiryhmittäin jaoteltuna aineisto koostuu 13 tutkijan, 4 kätilön, 4 t

Closure and negotiation constructing professional position in working life The aim of the thesis is to analyse how professional positions are constructed in working life. A professional position refers to a formal professional membership, but also to a position at a work site. Formal jurisdiction provides resources for supporting a position, but the relations, practices and processes at the work site strongly shape it as well. Professional membership includes two gates: obtaining a professional diploma and access to a professional post. The concept of a professional position is based on two sub-concepts: legitimation and authority. Legitimation is society-level jurisdiction over professioning. Legitimation can be claimed in legislation, in the public space and the media, and at the work site. Authority requires constructing professional work territories and practicing authority in work-related decision making processes. The thesis is based on five articles which deal with the following topics: gendered professional careers; organising professional work; the impact of the social and cultural backgrounds when striving for professional positions; and models of research work. The articles represent two types of sociological research: the structural approach with quantitative methodology and the approach of micro-social analysis with qualitative methodology. The first approach was suitable for analyzing professional career formation and its social and ethnic conditions. The second approach has been applied in the articles dealing with the organization of professional work and models of research work. I have combined and analysed the results of these studies under the theoretical frame of the professional position in working life. Legislation is the most powerful form of legitimation. Professional membership is strongly regulated in disciplines where a degree requirement is defined by law. In addition, closures related to social conditions still affect professional positi, Tutkin artikkeliväitöskirjassani asiantuntija-aseman rakentumista työelämässä. Kiinnostukseni kohteena on pääsy asiantuntijakentälle ja asiantuntija-aseman muotoutuminen työpaikkatasolla ja lähestyn tutkimusongelmaa kahden käsitteen kautta: legitimaation ja auktoriteetin. Legitimaatio on asiantuntijajärjestelmän kautta toteutuva yhteiskuntatason valtuutus asiantuntijakentälle, kun taas auktoriteetti tarkoittaa työpaikkatasolla rakentuvaa asiantuntija-asemaa, jonka ulottuvuuksia ovat reviirit ja määrittelyvalta työhön. Asiantuntijajäsenyyttä säätelevät asiantuntijajärjestelmään liittyvän koulutuksellisen sulkeuman lisäksi sosiaaliseen taustaan liittyvät ehdot. Työpaikkatason asemaa muotoilevat myös työorganisaatioon ja sen toimintaympäristöön liittyvät ehdot. Viisi empiiristä artikkeliani ovat jakautuneet kahteen erilaista sosiologista tutkimusperinnettä edustavaan tyyppiin: työmarkkinoiden ja yhteiskunnan rakenteita tarkastelevaan tutkimukseen ja mikrososiaalisen tason näkökulmaan perustuvaan organisaatiotutkimukseen. Rakennesosiologiseen perinteeseen kuuluvat artikkelini käsittelevät asiantuntijaurien sukupuolittumista ja sosiaalisen, kulttuurisen ja etnisen taustan merkitystä asiantuntija-asemiin sijoittumiselle. Mikrososiaalisen tason tarkastelunäkökulmaan perustuvissa artikkeleissani olen tutkinut asiantuntijoiden työn organisointia työpaikkatasolla. Asiantuntija-aseman rakentamista tukevat edelleen asiantuntijajärjestelmään liittyvät sulkeumat, mutta asiantuntijoiden on käytävä jatkuvasti neuvotteluita asemastaan asiantuntijakentällä yhteiskunnan ja työmarkkinoiden muutoksessa. Keskeinen tulokseni on sulkeuman luonnetta ja muotoa koskeva tulkinta: sulkeuma on pysyvä, mutta muodoltaan muuttuva ja huokoinen asiantuntijalegitimiteettiä järjestävä käytäntö. Yksilöiden pääsyä asiantuntijakentälle ehdollistavat sosiaaliset ehdot: sosiaalisen, kulttuurisen ja etnisen taustan sekä sukupuolen merkitys toteutuu kuitenkin yhdistelminä alakohtaisesti ja osin tilannekohtais

The thesis examines homeowners associations as a part of the large-scale housing reform, implemented in Russia since 2005. The reform transferred housing management from the public sector to the private sector and to the citizens responsibility. The reform is a continuation to the privatisation of the housing stock that was started in Russia in the beginning of the 1990s, aiming to build a market-oriented housing sector in the country. The reform makes a fundamental change to the Soviet system, in which ownership along with management and maintenance of housing were monopolised by the state. Homeowners are now responsible for the management of the common areas in privatised houses, which is often realised by establishing a homeowners association. Homeowners associations are examined by using the so-called common-pool resource regime approach, with the main question being the ways in which taking care of common property collectively succeeds in practice. The study is based on interview data of St. Petersburg s homeowners associations. Using the common-pool resource theory the study demonstrates why implementation of the housing reform has not succeeded as expected. Certain elements that characterise a successful common-pool resource regime do not fulfill sufficiently in St. Petersburg s homeowners associations. Firstly, free-riding, that is, withdrawal from the association s joint decision-making and not making the housing payments is common, as effective sanctions to prevent it are missing in the legislation. That is, eviction or expelling a non-paying member from the association is not possible. Secondly, ownership of the land plot and common areas of the house, such as basements and attics, are often disputed between the associations and authorities. In the Soviet era, these common areas were public property along with the apartments, but in privatised houses they should, according to the legislation, belong to the associations property. Thirdly, solution of dispu, Väitöskirjassa tutkitaan asunnonomistajien yhdistyksiä osana Venäjällä vuodesta 2005 lähtien toteutettua laajaa asuntosektorin uudistusta. Uudistus tähtää toimivien asuntomarkkinoiden luomiseen Venäjällä, joka aloitettiin jo 1990-luvulla asuntokannan yksityistämisellä. Uudistus merkitsee suurta muutosta neuvostoaikaan nähden, jolloin suurin osa asuntokannasta oli valtion omistuksessa ja valtio vastasi myös asuntojen hallinnoinnista ja huollosta. Uuden lain mukaan asunnon omistajien on huolehdittava kerrostalonsa yhteisten tilojen hallinnoinnista, joka usein tapahtuu perustamalla taloon asunnonomistajien yhdistys. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten yhteisten tilojen hallinnointi onnistuu käytännössä asunnonomistajien yhdistyksissä. Tutkimus perustuu Pietarin asunnonomistajien yhdistyksissä kerättyyn haastatteluaineistoon. Tutkimuksessa on sovellettu yhteisresurssien hallinnan teoriaa, jonka avulla tutkimus osoittaa, miksi asuntouudistus ei ole onnistunut niin hyvin kuin on suunniteltu. Ongelmana on, että tietyt yhteisten resurssien hallinnan periaatteet eivät toteudu yhdistyksissä kuten niiden pitäisi. Yhdistysten toimintaa hankaloittaa erityisesti kolme tekijää. Ensinnäkin niin sanottu vapaamatkustaminen, eli yhteisestä päätöksenteosta vetäytyminen ja asumismaksujen laiminlyönti, on yleistä yhdistyksissä. Ongelmaa vaikeuttaa se, että lainsäädännössä ei ole riittävän tehokkaita sanktioita maksujen laiminlyömiselle; häätäminen tai yhdistyksestä erottaminen ei ole mahdollista. Toiseksi, yhdistysten ja viranomaisten välillä on erimielisyyttä tontin ja yhteisten tilojen, kuten kellarin ja ullakoiden omistusoikeudesta. Nämä tilat olivat aikaisemmin valtion omistuksessa, mutta yksityistetyissä taloissa niiden pitäisi lain mukaan kuulua asunnon omistajille. Kolmanneksi, sekä yhdistysten ja viranomaisten välisten, että yhdistysten sisäisten riitojen ratkaisu on vaikeaa oikeusjärjestelmän byrokraattisuuden ja hitauden vuoksi. Tutkimuksen perusteella tärkein syy onge

FAMILIES AND SCHOOLS AND THE POLITICS OF RESPONSIBILITIES - a genealogical study on family and school as carers and educators of the child population in modern society This study aims to uncover the politics behind such discourses in the media which have claimed the family to be totally responsible for children and which ignore the various responsibilities accorded to the state in matters concerning the child population. Using Max Weber s and Michael Mann s theorizing on the history of power relationships, feminist social history on patriarchy and Foucauldian power analytic concept of dispositif the study traces two competing child policies which have influenced the historical formation of modern generational order in Western societies. One of them is based on the interests of the hegemonic bourgeois elite and the other on the interests of the non-elite population, which were expressed during the phase of building the welfare state in Finland in the 1960 1980 s. The central strategies of the bourgeois child policy are 1) to construct the childhood years as a time for preparation and formation of the individual according to the interests of the elite, 2) to construct the family as the sole site of holistic care and responsibility of children in society, and 3) compulsory schooling of children of the non-elite population in state organized schools. To implement these strategies the elite uses strategically patriarchal cultural formations/dispositifs in modernized versions. The result has been the formation of a sexually divided and hierarchical order of care and education, where, on the one hand, there is the less important feminine care of children done by mothers at home and, on the other, the real education of the school, where children are made the object of authoritarian shaping and where the needs and the personal experiences of the child are ignored. The welfare order of care and education is based on the ethos of welfare society, where the state and the famili, Tutkimuksessa jäljitetään perhe- ja kouluinstituutioiden välisen vastuunjaon historiaa länsimaissa Michel Foucault n valta-analyyttisen metodologian avulla. Se osoittaa, että modernissa yhteiskunnassa vallitsevat tavat suhtautua yhteiskunnan lapsiväestöön sekä perheen ja koulun väliseen vastuuseen kasvatuksessa ovat muovautuneet kahden keskenään kilpailevan ja erilaisiin intresseihin pohjaavan yhteiskuntapoliittisen strategian vaikutuksesta. Toinen niistä edustaa yhteiskuntaa hallitsevan eliitin (porvariston) ja toinen eliittiin kuulumattoman väestön intressejä. Porvarillinen kasvatuspolitiikka nojaa patriarkaalisiin, hierarkkisia jakoja miesten ja naisten sekä lasten ja aikuisten välille tuottaviin kulttuurisiin järjestelmiin. Oppivelvollisuusikäisten lasten kasvatus jakaantuu yhtäältä lapsen tarpeisiin suuntautuvaan, pehmeään ja hoivaavaan kotikasvatukseen ja toisaalta kovaan, miehisen kurin sävyttämään muokkaavaan koulukasvatukseen. Kasvatusvastuukysymyksen osalta porvarillinen kasvatusstrategia pohjaa familistiseen ideologiaan, jossa perheen oletetaan sekä selviävän kasvatuksesta yksin että olevan kaiken kasvatuksellisen hyvän tarjoaja. Koulun kasvatusongelmien taustalla tulkitaan olevan pääsääntöisesti lapsissa tai lasten kotikasvatuksessa esiintyvät puutteet. Eliittiin kuulumattoman väestön intressejä heijastava hyvinvointivaltiollinen kasvatuspolitiikka hahmottui hyvinvointivaltion rakentamisen yhteydessä 1960 1980-luvuilla ja se perustuu julkisen vastuun tunnustamiseen kasvatuksen järjestämisessä sekä antiautoritaariseen lapsenoikeusajatteluun. Kasvatus käsitetään laajaksi kokonaisuudeksi, jossa on kyse hyvän lapsuuden tuottamisesta lapsen oikeutena. Aikuisten ja lasten välistä suhdetta määrittävät samanaikaisesti keskinäinen tasa-arvo ja aikuisten huolenpitovastuu. Lapsen sivistyksellisiä oikeuksia toteuttavan peruskoulun tehtävään katsotaan sisältyvän sivistyksellinen, kasvatuksellinen ja huolenpidollinen elementti. Vanhempien ja koulun tulkitaan yhdessä j

In the post-World War II era human rights have emerged as an enormous global phenomenon. In Finland human rights have particularly in the 1990s moved from the periphery to the center of public policy making and political rhetoric. Human rights education is commonly viewed as the decisive vehicle for emancipating individuals of oppressive societal structures and rendering them conscious of the equal value of others; both core ideals of the abstract discourse. Yet little empirical research has been conducted on how these goals are realized in practice. These factors provide the background for the present study which, by combining anthropological insights with critical legal theory, has analyzed the educational activities of a Scandinavian and Nordic network of human rights experts and PhD students in 2002-2005. This material has been complemented by data from the proceedings of UN human rights treaty bodies, hearings organized by the Finnish Foreign Ministry, the analysis of different human rights documents as well as the manner human rights are talked of in the Finnish media. As the human rights phenomenon has expanded, human rights experts have acquired widespread societal influence. The content of human rights remains, nevertheless, ambiguous: on the one hand they are law, on the other, part of a moral discourse. By educating laymen on what human rights are, experts act both as intermediaries and activists who expand the scope of rights and simultaneously exert increasing political influence. In the educational activities of the analyzed network these roles were visible in the rhetorics of legality and legitimacy . Among experts both of these rhetorics are subject to ongoing professional controversy, yet in the network they are presented as undisputable facts. This contributes to the impression that human rights knowledge is uncontested. This study demonstrates how the network s activities embody and strengthen a conception of expertise as located in specific, stru, Ihmisoikeuksista on toisen maailmansodan jälkeen muodostunut maailmanlaajuinen ilmiö, jonka ydin on yksilöiden vapauden ja keskinäisen tasa-arvon korostus. Suomessa ihmisoikeuskysymykset ovat siirtyneet periferiasta politiikan ja päätöksenteon keskiöön erityisesti 1990-luvulla. Parhaana välineenä toteuttaa ihmisoikeuskielen lupaukset käytännössä pidetään usein koulutusta. Ihmisoikeuskoulutuksen sisällöstä ja vaikutuksista on kuitenkin tehty vain vähän empiiristä tutkimusta. Nämä tekijät muodostavat taustan tälle tutkimukselle, jossa antropologiaa ja kriittistä oikeusteoriaa yhdistäen on analysoitu johtavista pohjoismaisista ihmisoikeusasiantuntijoista sekä väitöskirjatutkijoista koostuvan verkoston koulutustapahtumia vuosina 2002-2005. Lisäksi tutkimuksessa on tarkasteltu YK:n ihmisoikeuselinten istuntoja ja Suomen Ulkoministeriön järjestämiä kuulemistilaisuuksia, erilaisia ihmisoikeusdokumentteja sekä tapaa, jolla ihmisoikeuksia käsitellään suomalaisessa mediassa. Ihmisoikeusilmiön leviämisen myötä ihmisoikeusasiantuntijoiden yhteiskunnallinen vaikutusvalta on lisääntynyt. Ihmisoikeuksien sisältö on kuitenkin epämääräinen. Ne ovat toisaalta osa lainsäädäntöä, toisaalta osa moraalista puhetta, joka tarjoaa perusteluja uusille laeille. Kun asiantuntijat kouluttavat maallikoita ihmisoikeuksien todellisesta sisällöstä, he toimivat sekä välittäjinä että huomattavaa poliittista valtaa käyttävinä aktivisteina. Pohjoismaisen verkoston tapahtumissa nämä roolit ilmenevät asiantuntijoiden käyttämissä "legalisuuden" ja "legitimiteetin" retoriikoissa. Molemmat retoriikat ovat asiantuntijoiden kesken voimakkaiden ammatillisten ristiriitojen kohteena. Pohjoismaisessa verkostossa lähestymistavat esitetään kuitenkin ongelmattomina faktoina. Tämä synnyttää käsityksen, että ihmisoikeustieto on kiistatonta. Tutkimuksen keskeinen löydös on, että verkoston tapahtumissa asiantuntijan rooli on ennalta määrätty ja oppimisessa korostuu tiedon siirto asiantuntijalta oppilaalle. Tämän seurauk

This study examines gendered housework in India, particularly in Bihar. The perspective adopted in the study was in part derived from the data but also from sociological literature published both in Western countries and in India. The primary attention is therefore paid to modern and traditional aspects in housework. The aim is not to compare Indian practices to those of Western societies, but rather to use Western studies as a fruitful reference point. In that light, Indian housework practices appear to be traditional. Consequently, traditions are given a more significant role than is usually the case in studies on gendered housework, particularly in Western countries. The study approaches the topic mainly from the socio-cultural perspective; this provides the best means to understand the persistence of traditional habits in India. To get a wide enough picture of the division of labour, three methods were applied in the study: detailed time-use data, questionnaire and theme interviews. The data were collected in 1988 in two districts of Bihar, one rural and the other urban. The different data complement each other well but also bring to light contradictory findings: on a general level Biharian people express surprisingly modern views on gender equality but when talking in more detail (theme interviews) the interviewees told about how traditional housework practices still were in 1988. In the analysis of the data set four principal themes are discussed. Responsibility is the concept by which the study aims at understanding the logic of the argumentation on which the persistence of traditional housework practices is grounded. Contrary to the Western style, Biharian respondents appealed not to the principle of choice but to their responsibility to do what has to be done. The power of tradition, the early socialization of children to the traditional division of labour and the elusive nature of modernity are all discussed separately. In addition to the principle of resp, Naisten kotityön kulttuuri tapaustutkimus Intian Biharista Tutkimuksessa tarkastellaan sukupuolittunutta kotityötä Intiassa, erityisesti Biharissa. Tutkimuksen näkökulma perustuu osaksi tutkimusaineistoon, mutta myös sosiologiseen kirjallisuuteen, jota on julkaistu aiheesta sekä länsimaissa että Intiassa. Päähuomio kohdistuu kotityön moderneihin ja traditionaalisiin puoliin. Tarkoitus ei ole kuitenkaan verrata intialaista käytäntöä länsimaisiin käytäntöihin, vaan pikemmin käyttää länsimaisia tutkimuksia hedelmällisenä viitekehyksenä. Tässä valossa intialaiset kotityökäytännöt vaikuttavat perinteisiltä. Sen vuoksi perinteille annetaan tutkimuksessa merkittävämpi rooli kuin yleensä sukupuolittunutta kotityötä tutkittaessa on tapana, erityisesti länsimaissa. Aihetta lähestytään pääasiassa sosio-kulttuurisesta näkökulmasta käsin; se antaa parhaat välineet ymmärtää perinteisten tapojen säilymistä Intiassa. Jotta kotityön jaosta saataisiin riittävän laaja kuva, tutkimuksessa käytettiin kolmenlaisia aineistoja: yksityiskohtaista ajankäyttöaineistoa, kyselylomaketta ja teemahaastatteluja. Aineisto kerättiin vuonna 1988 kahdella Biharin alueella, toinen maaseudulla ja toinen kaupungissa. Erilaiset aineistot täydentävät toisiaan hyvin, mutta ne myös tuovat esiin ristiriitaisia tuloksia: yleisellä tasolla biharilaiset ilmaisivat yllättävän moderneja näkemyksiä sukupuolten tasa-arvosta, mutta puhuessaan siitä yksityiskohtaisesti (teemahaastattelut) haastatellut paljastivat noudattavansa perinteistä työnjakoa kotitöissä. Näin siis vielä vuonna 1988. Analyysi keskittyy neljään pääteemaan. Velvollisuus toimii käsitteenä, jonka avulla pyritään ymmärtämään sitä argumentaation logiikkaa, johon kotityön perinteiset käytännöt perustuvat. Toisin kuin länsimaissa biharilaiset vastaajat eivät vedonneet valinnan periaatteeseen vaan velvollisuuteensa tehdä sitä, mitä heidän tulee tehdä. Perinteen vaikutusvalta, lasten varhainen sosiaalistaminen perinteiseen työnjakoon ja modernisuuden paken

Women and Marital Breakdown in South India: Reconstructing Homes, Bonds and Persons is an ethnographic analysis of the situation of divorced and separated women and their families in the South Indian city of Bangalore. The study is based on 16 months of anthropological fieldwork, i.e., participant observation and life history interviews among 50 divorced and separated women from different socio-religious backgrounds in their homes, in the women s organisations and in the Family Court. The study follows the divorced and separated women from their natal homes to their affinal homes through homelessness and legal battles to their reconstructed natal, affinal or single homes in order to find out what it means to be a person within hierarchical gender and kinship relations in South India. Marital breakdown impacts on kin relations and discloses the existing gender relations and power structure through its consequences. It makes the transformability of relational personhood as well as the transformability of relational society and culture visible. Although the study reveals the painful history of women s ill-treatment in marriage, family and kinship systems, it also demonstrates the women s rejection of the domination; and shows their ability to re-negotiate and promote changes not only to their own positions but to the whole hierarchical system as well. The study explores the divorced and separated women s manifold dilemmas, complicated legal battles, and endless arrangements when they have to struggle with the very practical problems of supporting themselves financially, finding and making a new home for themselves, and re-arranging relationships with their kin and friends. As marital breakdown fundamentally transforms the women s relational field, it forces them to recreate substitutive relations in a flexible way and, simultaneously, to re-construct themselves and their lives without a ready or positive cultural or behavioural template. This process reveals the agency, Women and Marital Breakdown in South India. Reconstructing Homes, Bonds and Persons (Eronneet naiset Etelä-Intiassa: Koteja, suhteita ja ihmisyyttä uudelleen rakentamassa) on ensimmäinen etnografinen tutkimus, joka tarkastelee eronneiden kaupunkilaisnaisten elämää Etelä-Intiassa. Tutkimus perustuu 16 kuukauden antropologiseen kenttätyöhän Bangaloressa, jossa osallistuvan havainnoinnin ja elämänkertahaastattelujen avulla tutustuttiin viidenkymmenen 23-60 vuotiaan eri kastiin, uskontoon ja sosiaaliseen luokkaan kuuluvan eronneen naisen elämään sekä perhetuomioistuimen käytäntöihin ja naisjärjestöjen arkeen. Tutkimus selvittää, miten eronneet intialaisnaiset rakentavat uudelleen elämäänsä kotejaan, sosiaalisia suhteitaan ja ihmisyyttään arjen vuorovaikutuksen kautta osana yhteiskuntansa kasti-, suku- ja sukupuolihierarkioita, joita he samalla myös horjuttavat ja muokkaavat. Intiassa avioero on yhä tabu ja tuomioistuimen myöntämä avioero harvinainen, joskin mahdollinen. Tutkimuksessa tarkastellaan eron aiheuttamaa kriisiä naisten ja heidän perheidensä elämässä, naisten kodittomuutta sekä naisten selviytymisstrategioita ja toimijuutta: miten eronneet intialaisnaiset rakentavat itselleen uuden kodin perhe- ja sukusiteitä uudistaen ja miten he suuntautuvat kodin ulkopuolelle työnteon, uudenlaisten ystävyys-, vaihto-, ja järjestösuhteiden avulla. Tutkimus valottaa myös Intian perhelainsäädäntöjen symbolisia ja käytännöllisiä merkityksiä sekä naisten keinoja käyttää lakia voimavaranaan, vaihtelevin lopputuloksin. Tutkimus luo uuden näkökulman avioliiton, sukulaisuuden ja koko intialaisen ihmisyyden sosiaalisen dynamiikan tarkasteluun. Marginaalista katsottuna yhteiskunnan rakenteiden murtumat ja ideaalien rajat paljastuvat: avioero ja eronneet naiset paljastavat sukupuoleen ja sukulaisuuteen liittyviä jännitteitä ja ristiriitoja. Vaikka eronneet naiset ovat intialaisen yhteiskunnan kulttuurinen anomalia, he kuitenkin selviävät, elävät elämäänsä ja luovat vaihtoehtoja vuorova

There is increasing evidence that the origins of poor adult health and health inequalities can be traced back to circumstances preceding current socioeconomic position and living conditions. The life-course approach to examining the determinants of health has emphasised that exposure to adverse social and economic circumstances in earlier life or concurrent adverse circumstances due to unfavourable living conditions in earlier life may lead to poor health, health-damaging behaviour, disease or even premature death in adulthood. There is, however, still a lack of knowledge about the contribution of social and economic circumstances in childhood and youth to adult health and health inequalities, and even less is known about how environmental and behavioural factors in adulthood mediate the effects of earlier adverse experiences. The main purpose of this study was to deepen our understanding of the development of poor health, health-damaging behaviours and health inequalities during the life-course. Its aim was to find out which factors in earlier and current circumstances determine health, the most detrimental indicators of health behaviour (smoking, heavy drinking and obesity as a proxy for the balance between nutrition and exercise), and educational health differences in young adults in Finland. Following the ideas of the social pathway theory, it was assumed that childhood environment affects adult health and its proximal determinants via different pathways, including educational, work and family careers. Early adulthood was studied as a significant phase of life when many behavioural patterns and living conditions relevant to health are established. In addition, socioeconomic health inequalities seem to emerge rapidly when moving into adulthood; they are very small or non-existent in childhood and adolescence, but very marked by early middle age. The data of this study were collected in 2000 2001 as part of the Health 2000 Survey (N = 9,922), a cross-sectional and, Aikaisemmat tutkimukset viittaavat yhä vahvemmin siihen, että aikuisiän terveys ja terveyskäyttäytyminen juontavat juurensa nykyistä sosiaalista asemaa ja elinoloja edeltävistä elämänvaiheista. Elämänkulkunäkökulma terveyden määrittäjien tutkimuksessa korostaa mm. sitä, että huonoille sosiaalisille ja taloudellisille elinoloille altistuminen lapsuudessa, tai niistä seuranneet epäsuotuisat elinolot aikuisuudessa, voivat johtaa huonoon terveyteen, terveyttä vaarantavaan käyttäytymiseen, sairauteen tai jopa ennenaikaiseen kuolemaan aikuisuudessa. Vielä ei tiedetä kuitenkaan riittävästi siitä, miten lapsuuden ja nuoruuden elinolot vaikuttavat aikuisuuden terveyteen ja terveyseroihin. Vielä vähemmän tiedetään siitä, miten myöhempien elämänvaiheiden elinolot ja terveyskäyttäytymiseen liittyvät piirteet välittävät aikaisempien elinolojen vaikutuksia. Tämän väitöskirjan tarkoituksena on ollut syventää ymmärrystä terveyden, terveyskäyttäytymisen ja terveyserojen kehittymisestä elämänkulussa. Tavoitteena on ollut selvittää, miten aikaisemmat ja nykyiset elinolot määrittävät terveyttä, keskeisimpiä haitallisen terveyskäyttäytymisen muotoja sekä koulutusryhmien välisiä terveyseroja suomalaisilla nuorilla aikuisilla. Sosiaalisten polkujen teoriaa mukaillen oletettiin, että lapsuuden elinympäristö määrittää nuorten aikuisten terveyttä ja sen todennäköisiä määrittäjiä erilaisia väyliä pitkin, mm. koulutus-, työ- ja perheellistymisen polkujen kautta. Nuori aikuisuus on merkittävänä elämänvaiheena tutkimuksen kohteena, sillä silloin monet myöhemmän terveyden kannalta olennaiset terveyskäyttäytymisen muodot ja elinolot vakiintuvat. Lisäksi sosioekonomisten terveyserojen on todettu ilmaantuvan nopeasti aikuisuuden kynnyksellä ja olevan suuria jo varhaisessa keski-iässä. Tutkimuksen aineisto on kerätty vuosina 2000−2001 osana Terveys 2000 tutkimusta (N = 9 922), joka oli koko maata edustava terveyshaastatteluihin ja terveystarkastuksiin perustuva tutkimus. Tässä väitöskirjassa käytetti

Since the 1990s, European policy strategies have stressed the mutual responsibility and joint action of all societal branches in preventing social problems. Network policy is an integral part of the new governance that generates a new kind of dependency between the state and civil society in formulating and adhering to policy goals. Using empirical group interview data collected in Helsinki, the capital of Finland, this case study explores local multi-agency groups and their efforts to prevent the exclusion of children and young people. These groups consist mainly of professionals from the social office, youth clubs and schools. The study shows that these multi-agency groups serve as forums for professional negotiation where the intervention dilemma of liberal society can be addressed: the question of when it is justified and necessary for an authority or network to intervene in the life of children and their families, and how this is to be done. An element of tension in multi-agency prevention is introduced by the fact that its objectives and means are anchored both in the old tradition of the welfare state and in communitarian rhetoric. Thus multi-agency groups mend deficiencies in wellbeing and normalcy while at the same time try to co-ordinate the creation of the new community, which will hopefully reduce the burden on the public sector. Some of the professionals interviewed were keen to see new and even forceful interventions to guide the youth or to compel parents to assume their responsibilities. In group discussions, this approach often met resistance. The deeper the social problems that the professionals worked with, the more solidarity they showed for the families or the young people in need. Nothing seems to assure professionals and to legitimise their professional position better than advocating the under-privileged against the uncertainties of life and the structural inequalities of society. The groups that grappled with the clear, specific needs of cer, Poliittishallinnollinen ohjaus on painottanut 1990-luvulta alkaen kaikkien yhteiskunnallisten toimijoiden verkostoitumista ja vastuuta sosiaalisten ongelmien ehkäisemisessä. Yhteisen verkoston muodostumisen mahdollisuuksia tarkastellaan tässä tapaustutkimuksessa lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevien poikkihallinnollisten ryhmien näkökulmasta. Haastateltuihin ryhmiin osallistui pääasiassa sosiaali-, koulu-, nuoriso- ja terveystoimen sekä seurakunnan ammattilaisia. Tutkimus koostuu kuudesta osajulkaisusta sekä yhteenvedosta. Tutkimuksessa osoitetaan, että näiden poikkihallinnollisten ryhmien keskeinen tehtävä on käsitellä sitä, milloin ammattilainen tai verkosto voi oikeutetusti puuttua lasten, nuorten ja heidän perheidensä yksityisyyteen, ja miten se pitäisi tapahtua. Ryhmien tavoitteet ja keinot kiinnittyvät jännitteisesti sekä hyvinvointivaltiolliseen perinteeseen että entisaikojen välittävää ja rajoja asettavaa paikallisyhteisöä tavoittelevaan kommunitaristiseen retoriikkaan. Mikään ei kuitenkaan näytä vakuuttavan ammattilaisia eikä oikeuttavan heidän ammatillista asemaansa siinä määrin kuin heikoilla olevien puolustaminen elämän hallitsemattomuutta ja yhteiskunnan rakenteellista eriarvoisuutta vastaan. Tiettyjen lasten ja perheiden ongelmat ja ammattilaisten yhteisymmärryksessä konstruoima selkeä tarvetila johtivat poikkihallinnollisia ryhmiä käytännön yhteistoimintaan. Yhteistoiminta edellyttää ammatillisten valta- ja vastuuasetelmien hyväksymistä sekä tilaa viranomaisten vaitiolovelvolliseen, lakeihin ja ammatilliseen harkintaan perustuvalle pohdinnalle. Yleinen, kaikille suunnattu ehkäisevä työ tai periaatteellinen arvokeskustelu eivät riitä poikkihallinnollisten ryhmien yhteistoiminnan sytykkeeksi. Turhautuminen vaanii tällaisessa yhteistyössä, johon asetetaan suuria odotuksia ja tavoitteita, mutta jolle ei löydy konkreettista sisältöä. Yhteisen verkoston ideaali näyttää sanoittavan niitä yhteiskunnallisia tavoitteita, joita on vaikeaa tai mahdotonta sa

This is an ethnographic study of the lived worlds of the keepers of small shops in a residential neighborhood in Seoul, South Korea. It outlines, discusses, and analyses the categories and conceptualizations of South Korean capitalism at the level of households, neighborhoods, and Korean society. These cultural categories were investigated through the neighborhood shopkeepers practices of work and reciprocal interaction as well as through the shopkeepers articulations of their lived experience. In South Korea, the keepers of small businesses have continued to be a large occupational category despite of societal and economic changes, occupying approximately one fourth of the population in active work force. In spite of that, these people, their livelihoods and their cultural and social worlds have rarely been in the focus of social science inquiry. The ethnographic field research for this study was conducted during a 14-month period between November 1998 and December 1999 and in three subsequent short visits to Korea and to the research neighborhood. The fieldwork was conducted during the aftermath of the Asian currency crisis, colloquially termed at the time as the IMF crisis, which highlighted the social and cultural circumstances of small businesskeeper in a specific way. The livelihoods of small-scale entrepreneurs became even more precarious than before; self-employment became an involuntary choice for many middle-class salaried employees who were laid off; and the cultural categories and concepts of society and economy South Korean capitalism were articulated more sharply than before. This study begins with an overview of the contemporary setting, the Korean society under the socially and economically painful outcomes of the economic crisis, and continues with an overview of relevant literature. After introducing the research area and the informants, I discuss the Korean notion of neighborhood, which incorporates both the notions of culturally valued Koreanness, Tämä on sosiaali- ja kulttuuriantropologian alaan kuuluva etnografinen tutkimus asuinkortteleissa pienliiketoimintaa harjoittavista ihmisistä Etelä-Korean Soulissa ja siitä kuinka he käsitteellistävät ja luokittelevat yhteiskuntaa ja taloutta. Näitä kulttuurisia käsitteitä lähestytään sekä työn ja paikallisen vastavuoroisuuden käytäntöjen että liikkeenharjoittajien omaa elämäänsä ja kokemuksiaan koskevan suusanallisen tiedon kautta. Tutkimus perustuu etnografiseen kenttätyöhön, joka tehtiin eräällä Soulin asuinseudulla 14 kuukauden ajan vuoden 1998 marraskuusta vuoden 1999 joulukuuhun ja kolmella lyhemmällä käynnillä sen jälkeen. Ajallisesti kenttätutkimus osui 1990-luvun lopun Aasian suuren talouskriisin jälkimaininkeihin. Etelä-Koreassa tämä ns. "IMF-kriisi" sekä vavisutti voimakkaasti kasvaneessa ja vaurastuneessa maassa kehityksen symbolina pidetyn keskiluokan vakaahkoa asemaa että toi tämän tutkimuksen kohteena olevat yksinyrittäjät poliittisesti ja yhteiskunnallisesti esille. Kriisin seurauksena yhteiskunnan kulttuuriset luokittelut ja käsitteet olivat esillä entistä selkeämpinä ja kärjistetympinä. Tutkimus käsittelee aluksi liikkeenharjoittajien kannalta merkittävää paikallisuuden teemaa ja heidän itsensä ja heidän toimenharjoittamisensa sosiaalinen asema hahmotellaan Soulin ja Korean sosiaalisen kerrostuneisuuden alueellisten ja asumuksellisten perusteiden kautta. Liikkeissä harjoitettavan työn organisaatiota sekä sukupuolten että sukupolvien työnjakoa koskeva analyysi tarkastelee korealaisiin kulttuurisiin käsityksiin sukupuolista ja kotitalouden ja perheiden jatkuvuudesta ja statuksesta. Liikkeenharjoitus ei pyri sukupolvien väliseen jatkuvuuteen vaan palkansaaja-ammatteihin johtavien koulutusmahdollisuuksien takaamiseen lapsille, mikä myös vaikuttaa rajoittavasti heidän työpanoksensa käyttöön. Liikkeenharjoittajana toimivien naisten tapaukset osoittavat, että heidän korealaisittain "elinvoimaksi" käsitteellistetty taloudellisesti keskeinen asemansa perhei

This is an ethnographic study, in the field of medical anthropology, of village life among farmers in southwest Finland. It is based on 12 months of field work conducted 2002-2003 in a coastal village. The study discusses how social and cultural change affects the life of farmers, how they experience it and how they act in order to deal with the it. Using social suffering as a methodological approach the study seeks to investigate how change is related to lived experiences, idioms of distress, and narratives. Its aim has been to draw a locally specific picture of what matters are at stake in the local moral world that these farmers inhabit, and how they emerge as creative actors within it. A central assumption made about change is that it is two-fold; both a constructive force which gives birth to something new, and also a process that brings about uncertainty regarding the future. Uncertainty is understood as an existential condition of human life that demands a response, both causing suffering and transforming it. The possibility for positive outcomes in the future enables one to understand this small suffering of everyday life both as a consequence of social change, which fragments and destroys, and as an answer to it - as something that is positively meaningful. Suffering is seen to engage individuals to ensure continuity, in spite of the odds, and to sustain hope regarding the future. When the fieldwork was initiated Finland had been a member of the European Union for seven years and farmers felt it had substantially impacted on their working conditions. They complained about the restrictions placed on their autonomy and that their knowledge was neither recognised, nor respected by the bureaucrats of the EU system. New regulations require them to work in a manner that is morally unacceptable to them and financial insecurity has become more prominent. All these changes indicate the potential loss of the home and of the ability to ensure continuity of the family, Denna avhandling, inom ämnesområdet medicinsk antropologi, undersöker hur social och kulturell förändring påverkar finländska bönders liv, hur de upplever förändring och hur de agerar för att handskas med den osäkerhet som det kan skapa. Den beskriver vad som står på spel i bönders livsvärld och hur de träder fram som kreativa aktörer inom denna värld. Begreppet socialt lidande används som en metodologisk infallsvinkel för att undersöka hur förändring är kopplat till upplevelser, trångmålsspråk och narrativer. Avhandlingen baseras på ett år (2002-2003) av etnografiskt fältarbete, dvs. deltagande observation och djupintervjuer utförda i en kustby i sydvästra Finland. Målsättningen var att få en allmän bild av arbetsförhållanden och jordbrukarlivet. Ett grundläggande antagande som gjorts i studien är att förändring är tvåsidigt: det är både en konstruktiv kraft som bildar något nytt och en prosess som skapar osäkerhet angående framtiden. Osäkerhet uppfattas som ett existentiellt tillstånd som kräver ett socialt svar. Det är något som både transformerar vardagens lidande samt orsakar det. Lidande, i likhet med osäkerhet, har två sidor. Det orsakar något gott genom att engagera individer att agera för att garantera kontinuitet och att upprätthålla hopp inför framtiden. Samtidigt kan det fragmentera den sociala ordningen och därmed skapa ytterligare osäkerhet. När fältarbetet påbörjades hade Finland varit en EU-medlemsstat i sju års tid. Ett centralt antagande var att bönders liv och arbetsförhållanden hade påverkats av medlemskapet på ett avsevärt sätt. Bönderna som ingick i studien klagade över att deras autonomi begränsats och att deras kunskaper varken respekteras eller erkänns av EU-systemets bryåkrater. Nya regler kräver att de ska arbeta på ett sätt som är moraliskt oacceptabelt och ekonomisk osäkerhet har blivit mera framstående. Alla dessa förändringar antyder en potentiell förlust av hemmet och förmågan att garantera familjegårdens kontinuitet. När det är fråga

Body: The foundation for the formation of the knowledge and conception of gender identity among the transgendered The purpose of this study is to increase the understanding of the experiential formation of the knowledge and conception of one's gender and the foundation of that experience. This study is based on qualitative method and phenomenological approach. The research material consists: Herculine Barbin's Herculine Barbin, Christine Jorgensen's Christine Jorgensen. A Personal Autobiography Kate Bornstein's Gender Outlaw and Deirdre McCloskey's Crossing. A Memoir. The theoretical frame of reference for the study is Michel Henry's phenomenology of the body. The most important relations regarding the formation of the knowledge and conception of gender identity at which the sensing of the body is directed are human being's own subjective, organic and objective bodily form and other people and representatives of institutions. The concept of resistance reveals that gender division and the stereotypes and accountability related to it have dual character in culture. As a resistance they contain the potential for triggering the reflections about one's own gender. As an instrument they may function as means of exercising power and, as such, of monitoring gender normality. According to the research material the sources for the knowledge and conception of gender identity among the transgendered are literature, medical articles and books, internet, clerical and medical professionals, friends and relatives, and the peer group, that is, other transgendered. The transgendered are not only users of gender knowledge, but many of them are also active producers and contributors of gender knowledge and especially of knowledge about transgenderness. The problem is that this knowledge is unevenly distributed in society. The users of gender knowledge are mainly the transgendered, researchers of different disciplines specialized in gender issues, and medical and healthcare professional, Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten transsukupuolisilla kokemuksellisesti muotoutuu omaa sukupuolta koskeva tieto ja ymmärrys. Tutkimusaineistona on Herculine Barbinin teos Herculine Barbin, Christine Jørgensenin teos Christine Jørgensen. A Personal Autobiography, Kate Bornsteinin teos Gender Outlaw sekä Deirdre McCloskeyn teos Crossing. A memoir. Tutkimuksessa päädytiin siihen, että keho on transsukupuolisilla omaa sukupuolta koskevan tiedon ja ymmärryksen muotoutumisen perusta. Muotoutumisen kannalta tärkeimmät suhteet, joihin kehon aistisuus suuntautuu, ovat subjektiivinen, orgaaninen ja objektiivinen kehollisuus sekä toiset ihmiset ja instituutioiden edustajat. Sukupuolijako, stereotypiat ja selontekovelvollisuus säätelevät sukupuolisena elämistä. Niillä on kulttuurissa kaksinainen luonne. Vastuksena ne ovat sekä omaa sukupuolta koskevan ajattelun mahdollisuus että yhteiskunnassa vallankäytön välineitä. Tietolähteinä transsukupuolisilla on kaunokirjallisuus, lääketieteen artikkelit ja teokset, internet, kirkon ja lääketieteen ammattilaiset, läheiset ihmiset sekä vertaisryhmä. Transsukupuoliset eivät ole vain sukupuolta koskevan tiedon käyttäjiä, vaan useat heistä ovat myös sukupuolta ja transsukupuolisuutta koskevan tiedon aktiivisia tuottajia. Transsukupuolisuutta koskevan tiedon käyttäjiä ovat lähinnä transsukupuoliset, tutkijat sekä sukupuolenkorjausta hoitavat lääketieteen ja hoitamisen asiantuntijat. Transsukupuolta koskeva tieto on kapea-alaista ja epätasaisesti jakautunut yhteiskunnassa. Näin ollen kaikilla ihmisillä ei ole riittävää tietoa tukea omaa tai toisen ihmisen elämää sukupuolisena ja kykyä määrätä omasta itsestään sukupuolisena. Kun transsukupuolisen aistikokemukset saavat vierauden ja häpeän merkityksen, se saattaa johtaa transsukupuolisen kokemaan itsensä erilaiseksi ja ulkopuoliseksi yhteiskunnassa. Ulkopuolisuus voi olla syy ihmisen sosiaaliseen osattomuuteen tai syrjäytymiseen, mutta kokemukset saattavat olla myös ihmi

This study discusses the legitimacy basis of political power and its changes in historical African societies. It starts from Luc de Heusch s tenet that political power required a legitimacy basis of a spiritual kind, often formulated as sacred kingship. In ancient and pre-literate societies such kings were held to be responsible for the fertility of man, land and cattle. The king was a paradoxical figure, symbolising society, but standing above it, while simultaneously being its victim by being ritually killed at old age. This was also how Owambo sacred kings were conceived. De Heusch suggested that African kings derived their power over fertility from having been made sacred monsters in the rituals of installation. With the example of Owambo kingship, this study argues that the transgressive and monstrous aspect is only one of several dimension of a king s sacredness and brings out the nurturing and symbolically female aspect, identified but not analysed further by de Heusch. In the Owambo kingly installation a king-elect was made sacred, and part of it was that a link was ritually created to the early owners of the land. Their consent made it possible for the king to promote fertility and to appropriate power emblems needed for ruling. In the kingdom of Ondonga the early owners of the land were the spirits of early Bushman inhabitants and those of an early kingly clan, both neglected in public memory. The sacred dimension of kingship was further augmented when kings manipulated and appropriated rain rituals and initiation rituals, both of which were related to fertility. The study argues that even though there were aspects of the sacred monster in Owambo kingship, its manifestation was, in part, a distortion of the reciprocal aspect of kingship that was expressed in the homage paid to various ancestor spirits. A change in succession practices from ritual regicide to political assassination took place concomitant with the introduction of firearms, and this broke th, Tutkimuksen teemana on poliittisen vallan luonne ja muutokset varhaisissa Afrikan kuningaskunnissa, esimerkkinä Pohjois-Namibian entiset Owambokuningaskunnat. Väitöskirjassa analysoidaan miten ns. sakraalikuninkuus rakentui ja miten se muuttui. Lähtökohtana on Luc de Heuschin teesi, jonka mukaan Afrikan varhaisissa yhteiskunnissa poliittinen valta legitimoidaan pyhyydellä. Myytit ja kuningaslistat ovat osa Owambojen pyhän kuninkuuden luomista, mutta varsinaisesti virkaanastujaisriitit luovat pyhyyden kuninkuuteen. Kun kuninkaat vahvistavat määräysvaltansa sade- ja initiaatioriittien avulla pyhyyden aspekti heidän kuninkuusroolissaan vahvistuu edelleen. James Frazer esitti aikanaan kuninkaiden pyhyyden merkitsevän sitä, että kuninkaalla katsottiin olevan kyky vaikuttaa maan, kansan ja luomakunnan hedelmällisyyteen ja hyvinvointiin. Kuningas oli yhteiskunnan ruumiillistuma ja sen kasvuvoiman tyyssija, mutta samalla sen uhri, koska vanhetessaan kuningas tiesi tulevansa rituaalisesti murhatuksi jotta hänen pyhyytensä voima voisi siirtyä hänen seuraajaansa. Luc de Heusch esittää, että kuninkaan pyhyyden voima syntyy siitä, että kuninkaasta tehdään 'pyhä hirviö', mm virkaanastujaisriittien avulla. Hänen mukaansa vaarallinen ja järjestystä rikkova luonnonvoima oli kuninkaiden sakraalisuuden ydin, ja että juuri se antoi kuninkaalle kyvyn vaikuttaa hedelmällisyyteen. Owambokuninkaiden virkaanastujaisriiteissä ilmenee pyhän hirviön luomisen piirteitä, mutta tarkemmin riittejä analysoitaessa ilmenee, että niiden avulla luodaan suhde maan entisten haltijoiden henkiin ja otetaan riittien ja valtaesineiden avulla käyttöön muita henkivoimia. Näin kuningas saa kyvyn vaikuttaa hedelmällisyyteen ja vallan hallita. Tutkimuksessa päädytään siihen, että pyhien kuninkaiden normit rikkova rooli on vain osa pyhyyden rakentumista ja että pyhyys koostuu voimista joita kuningas saa monista lähteistä. Tämä voima on luonteeltaan hoivaava ja symbolisesti feminiininen. Ambomaan Ondongan kuningask

Action, Power and Experience in Organizational Change - A Study of Three Major Corporations This study explores change management and resistance to change as social activities and power displays through worker experiences in three major Finnish corporations. Two important sensitizing concepts were applied. Firstly, Richard Sennett's perspective on work in the new form of capitalism, and its shortcomings - the lack of commitment and freedom accompanied by the disruption to lifelong career planning and the feeling of job insecurity - offered a fruitful starting point for a critical study. Secondly, Michel Foucault's classical concept of power, treated as anecdotal, interactive and nonmeasurable, provided tools for analyzing change-enabling and resisting acts. The study bridges the gap between management and social sciences. The former have usually concentrated on leadership issues, best practices and goal attainment, while the latter have covered worker experiences, power relations and political conflicts. The study was motivated by three research questions. Firstly, why people resist or support changes in their work, work environment or organization, and the kind of analyses these behavioural choices are based on. Secondly, the kind of practical forms which support for, and resistance to change take, and how people choose the different ways of acting. Thirdly, how the people involved experience and describe their own subject position and actions in changing environments. The examination focuses on practical interpretations and action descriptions given by the members of three major Finnish business organizations. The empirical data was collected during a two-year period in the Finnish Post Corporation, the Finnish branch of Vattenfal Group, one of the leading European energy companies, and the Mehiläinen Group, the leading private medical service provider in Finland. It includes 154 non-structured thematic interviews and 309 biographies concentrating on personal expe, Sekä epävarmuus että mahdollisuudet lisääntyvät toimihenkilötyössä, odotukset turvallisesta työelämästä ovat ennallaan. Tutkimus tarkastelee muutoksen läpivientiä ja muutosvastarintaa toiminnan ja vallan näkökulmista kolmen suomalaisen suuryrityksen henkilöstön kokemusten kautta. Taustaa tutkimukselle ovat antaneet tuoreet, kriittiset keskustelut työelämän perustavasta muutoksesta sekä ymmärrys organisaatioissa esiintyvästä tilannesidonnaisesta vallasta. Tutkimus hyödyntää sekä uuden työn todellisuutta työntekijän kokemuksen kautta polemisoineita yhteiskuntatieteellisiä avauksia että pikemminkin muutosjohtajuuteen ja tulostarkasteluihin keskittynyttä liikkeenjohdon tutkimusta. Tutkimus rakentuu kolmen avainkysymyksen ympärille: ensinnäkin miksi organisaation, työn ja työyhteisön muutoksia vastustetaan tai kannatetaan ja miten näihin kantoihin päädytään, toisaalta minkälaisia ovat muutoksen edistämisen ja sen vastustamisen erilaiset toimintamuodot ja milloin niihin turvaudutaan sekä kolmantena miten osalliset kokevat ja esittävät oman paikkansa ja toimintansa muutostilanteessa. Tutkimuksen keskiössä olivat toimihenkilövaltaisten organisaatioiden henkilöstön konkreettisiin muutostilanteisiin liittyneet tulkinnat, kokemukset ja toiminnan kuvaukset. Tutkimuksen aineisto kerättiin kahden vuoden ajanjaksolla kolmesta suuresta suomalaisesta organisaatiosta, yksityisen terveydenhuollon alalla toimivasta lääkärikeskus- ja sairaalaketju Mehiläisestä, Suomen Postista sekä energiayhtiö Vattenfallista. Jopa poikkeuksellisen laaja aineisto koostuu kaikkiaan 154 avoimesta teemahaastattelusta sekä näitä tukevasta 309 muutoselämäkerran taustamateriaalista. Edustettuina olivat kattavasti kaikki organisaatioiden henkilöstöryhmät. Analyysi eteni niin kutsutun aineistolähtöisen teorian (grounded theory) ideologiaa soveltaen tavoitteenaan organisaatioiden muutostilanteissa esiintyvää toimintaa koskevan yleisen mallin luominen. Tutkimuksen perusteella keskeisinä osatekijöinä henkilöstön m