Search

This study examines a model project initiated by a German Federal Ministry in the middle of the vast increase in forced migration to Germany after 2015. The project aimed at facilitating the integration of female refugees into German society by way of ‘empowering’ them to become self-employed. A business counseling agency with a feminist orientation was commissioned to design and run the project. Interpellating refugee women as subjects of entrepreneurial self-actualization to enact gender equality, the project embodies a tangible example of postfeminist governmentality. Combining recent research on postfeminism with analytics of governmentality, the study directs its analytical gaze to the work of governing. This opens up a twofold perspective: it enables us to investigate the operation of governmental power in relation to its envisioned subjects, and how this power acts upon the subjects tasked with the work of governing in the contemporary organizational context. Drawing on qualitative interviews and documentary materials within an “ethnographic imaginary”, we examine, first, the assemblage of elements that made up the fabric of postfeminist governmentality in the governmental intervention at hand and what happened when the governmental attempts “hit the ground” met—and failed to meet—the diverse bodies of the envisioned participants. This perspective illustrates how the logic of postfeminist governmentality radically failed when it came to differences deriving from the structural positioning of the women, but also indicates moments of agency and resistance and the perspectives for those who were able and willing to access the offered subject position. Second, the analysis shows how this failure affected the women involved less than the female project manager who was to bear the consequences. In this respect, the analysis sheds light on the amount of practical and emotional work that the task of rendering the project nevertheless ‘a success’ required, the “hidden injuries” this work involved, and how this work ultimately led to a reaffirmation of the logic of postfeminist governmentality. The study contributes to understandings of the gendered operation of governmental power in and through contemporary organizations and in the organization of labor. peerReviewed

This self-narrative study on entrepreneurial competencies was conducted among potential next-generation members belonging to entrepreneurial families. As public university bachelor students, self-narratives written by the students themselves do not reflect just perceptions of entrepreneurial competencies in the context of business families but also in the context of higher education. The conceptual advancement of this paper focuses on extending the discussion of entrepreneurial experience-based competencies before designing and launching a venture, such as creativity, innovativeness, risk-taking, sales, and marketing.

Tähän raporttiin on koottu ammattikorkeakoulujen yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen liittyviä suosituksia. Lisäksi raportissa kuvataan tiivistetysti Ammattikorkeakoulujen yrittäjyystoimien kehittämishankkeen keskeiset tulokset. Publishers version

LUKIJALLE Etelä-Savossa tehdään monipuolista yrittäjyyskasvatusta, joka ei ole saanut mielestämme ansaitsemaansa huomiota. Tällä julkaisulla me kirjoittajat haluamme nostaa tehtyä työtä esille. Etelä-Savon näköinen yrittäjyyskasvatus on joustavaa ja räätälöityä, arjen tekemistä ja arjesta erottuvaa ilottelua, yhteistyötä monien tahojen välillä sekä moninaisia oppimisympäristöjä. Nostaaksemme esille Etelä-Savon näköistä yrittäjyyskasvatusta olemme luoneet omanlaisemme tavan kuvata ja kehittää yrittäjyyskasvatusta eli vahvuusperustaisen yrittäjyyskasvatuksen ehjien polkujen rakentamisen käytännön. Toivomme, että lukijat saavat tästä julkaisusta inspiraatiota omaan työhönsä. Me kolme kirjoittajaa emme ole tehneet tätä yksin. Olemme saaneet kunnian kuulla jokaista Etelä-Savon kuntaa ja työskennelleet useimpien kuntien kanssa. Kiitämme lämpimästi kaikkia teitä, jotka olette osallistuneet yrittäjyyskasvatuksen kuvaamiseen ja kehittämiseen. Saamme nyt ylpeinä esitellä tekemäänne yrittäjyyskasvatustyötä. Kiitos myös Xamkin graafisen suunnittelun opiskelijoille Mari Lappalaiselle ja Jyri Ylämäelle, jotka kuvittivat osan poluista! Tässä julkaisussa esiteltävää kehittämistyötä on tehty osana Yrittäjyyskasvatuksella elinvoimaa Etelä-Savoon -hanketta (2019–2022), joka on saanut Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta Euroopan sosiaalirahaston osarahoitusta. Hankkeessa mukana olivat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun lisäksi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Etelä-Savon ammattiopisto Esedu, Itä-Savon ammattiopisto Samiedu, STEP-koulutuksen Pieksämäen kampus sekä erityisen tiiviisti Mikkelin, Pieksämäen, Sulkavan, Kangasniemen, Juvan ja Joroisten lukiot. Toivomme erinomaisen verkostoyhteistyön jatkuvan tulevaisuudessakin tämän tärkeän aiheen – yrittäjyyskasvatuksen – parissa. Piritta Parkkari, hankkeen TKI-asiantuntija, YTT, Xamk Maisa Kantanen, hankkeen projektipäällikkö, KTM, Xamk Pekka Hytinkoski, pedagoginen suunnittelija, KM, HY:n Ruralia-instituutti Mikkelissä 6.6.2022

Tarkastelemme tässä katsausartikkelissa suomalaisen yrittäjyyskasvatustutkimuksen nykytilaa ja tulevaisuuden suuntia. Tavoitteenamme on selvittää missä määrin ja minkälaista tutkimusta suomalaiset yrittäjyyskasvatustutkijat ovat tehneet ja julkaisseet merkittävissä kotimaisissa ja kansainvälisissä tutkimusjulkaisuissa (journals) vuosien 2015–2020 aikana. Tutkimusmenetelmänä olemme soveltaneet integroivaa kirjallisuuskatsausta ja artikkelien analyysimenetelmänä on käytetty laadullista sisällönanalyysiä. Tulokset osoittavat, että tarkasteltavana ajanjaksona suomalaisten yrittäjyyskasvatustutkijoiden mielenkiinnon kohteena on ollut erityisesti yrittäjämäinen oppiminen ja siihen liittyvät kysymykset. Tämän ohella on tarkasteltu myös yrittäjämäiseen opettajuuteen liittyviä tekijöitä sekä avattu institutionaalisen tason vaikutuksia niin oppimiseen kuin opettamiseenkin. Suomalainen yrittäjyyskasvatustutkimus näyttäisi noudattelevan niin temaattisesti kuin myös metodologisesti pitkälti samoja polkuja kansainvälisen, etenkin eurooppalaisen ja pohjoismaisen yrittäjyyskasvatustutkimuksen kanssa. Suomalaiselle yrittäjyyskasvatustutkimukselle on kuitenkin tunnistettavissa myös erityispiirteitä. Etenkin kotimaassa julkaistussa suomenkielisessä tutkimuksessa näkyy yrittäjyyden ja kasvatuksen tiivis vuoropuhelu, voimakkaampi koulutuspoliittinen näkemys ja myös yrittäjyyskasvatukselle kriittisempi ote kansainväliseen yrittäjyyskasvatustutkimukseen verrattuna., In this review article, we examine the current state of Finnish entrepreneurship education research and the directions of the future. Our goal is to find out to what extent and what kind of research Finnish entrepreneurship education researchers have carried out and published in major Finnish and international research publications (journals) during 2015–2020. As a research method, we have applied an integrative literature review and qualitative content analysis of 26 research articles. The results of the review show that in recent years Finnish entrepreneurship education researchers have focused on the same thematic themes as their international peer scholars with the main focus of research being on entrepreneurial learning issues. In addition to this, also issues and factors related to entrepreneurial teaching are examined and the institutional level, effecting on both learning and teaching, is opened up. In this respect, Finnish entrepreneurship education research seems to follow much the same paths as international entrepreneurship education research, particularly European and Nordic streams of it. However, Finnish entrepreneurship education research also seems to have its specific characteristics. As the Finnish-language studies published in Finland shows, the dialogue between entrepreneurship and education is more robust, and there is a stronger focus on educational policy. A more critical approach to entrepreneurship education has also been applied compared to international entrepreneurship education research.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten ammattikorkeakouluopintoja aloittavien opiskelijoiden tausta ja kokemus vaikuttavat heidän yrittäjyysosaamiseensa ja kiinnostukseensa yrittäjyyttä kohtaan sekä siihen, miten he aikovat hyödyntää osaamistaan opinnoissaan ja omassa mahdollisessa yrittäjyydessään. Tutkimuksen kohderyhmänä on ensimmäisen lukukauden ammattikorkeakouluopiskelijat. Tutkimusaineisto kerättiin 2019 Webropol-kyselynä, johon vastasi 203 opiskelijaa. Kuvailevaa ja päättelevää tilastoanalyysiä tehtiin SPSS-ohjelmalla. Tulosten mukaan lähipiirin yrittäjyys, yrittäjyyskoulutus ja yrittäjäkokemus lisäävät opiskelijoiden yrittäjyysosaamista. Jos opiskelija tunnistaa omaa yrittäjyysosaamistaan, hän kokee lisääntyvää minäpystyvyyttä, joka puolestaan vaikuttaa hänen yrittäjyysaikomuksiinsa. Ongelmana kuitenkin on, että opiskelijat eivät useinkaan tunnista yrittäjyysosaamistaan., The aim of the study is to examine how the background and experiences of the first semester UAS students influence on their entrepreneurial experience and interest toward entrepreneurship as well as how they take advantage of it in their studies and future entrepreneurship. The data was collected in 2019 as a Webropol survey for the first semester UAS students. The number of respondents was 203. The SPSS-program was used to obtain descriptive and inferential statistics. The results show that family entrepreneurship background, enterprising environment, entrepreneurship training and entrepreneurship experience increase students’ entrepreneurial competence. The recognized entrepreneurial competence increases self-efficacy, which on the other hand increases entrepreneurial intentions. The challenge is that students do not often recognize their competence.

Vaikka yrittäjyyskasvatuksen leviämistä eri oppiasteille ja aloille on pidetty positiivisena asiana, liittyy yrittäjyyden edistämiseen myös ongelmallisuuksia. Tartun tässä tutkimuksessa kriittisesti orientoituneiden tutkijoiden esille nostamaan tarpeeseen tarkastella yrittäjyyskasvatuksen sisällään pitämiä oletuksia. Yksi yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen liittyvä oletus on se, että yrittäjyyskasvatuksen tulisi muodostaa oppiasteelta toiselle jatkuva ”ehjä polku.” Jatkan keskustelua yrittäjyyskasvatukseen liittyvän kielenkäytön seurauksista tutkimalla yrittäjyyskasvatuksen ehjää polkua koskevaa kielenkäyttöä yrittäjyyskasvatuksen alueellisissa ja maakunnallisissa strategia- ja muissa kehittämisdokumenteissa. Nojaan kriittiseen diskurssianalyysiin. Analysoin 12 dokumentin kielenkäyttöä ja sen sisällään pitämiä oletuksia sekä tulkitsen, mitä seurauksia tällä on yrittäjyyden saamille merkityksille. Analyysin tulosten mukaan yrittäjyys näyttäytyy ”kaikkia” opiskelijoita koskettavana ilmiönä sekä itsestään selvästi positiivisena asiana, jota tarvitaan aina lisää. Ehjä polku puolestaan näyttäytyy välineenä, jolla houkutellaan eri toimijoita yrittäjyyskasvatuksen pariin. Yrittäjyyskasvatuksen ehjää polkua koskevassa kielenkäytössä siis uusiintuu yrittäjyysdiskurssin kaiken kattavuus ja monitulkintainen käyttö. Tämä auttanee yrittäjyyskasvatuksen kentän legitimoinnissa, mutta yrittäjyys ei ole välttämättä eri merkityksissään avointa kaikille eikä seurauksiltaan yksiselitteisen hyvää. Ehjän polun suhteen tarkastelu herättää myös kysymyksen yrittäjyyskasvatuksen kentän innovatiivisuudesta., Although the spreading of entrepreneurship education (EE) onto different levels and fields of education has been considered positive, problematic issues are also related to promoting entrepreneurship. In this article, I take up on the need identified by critically oriented scholars to study the assumptions within EE. One such assumption within developing the field of EE is the idea that there needs to be continuity in EE aims and activities from one level of education to another – a “systematic EE path.” I take part in the conversation on the effects of language use within EE by studying language use regarding the idea of such a path within regional and local EE strategy and other development related documents. I lean on Critical Discourse Analysis to study language use assumptions within in 12 documents. I also interpret how these produce different meanings of entrepreneurship. The results of this study highlight the assumption that entrepreneurship is important for everyone and self-evidently results in positive effect. The idea of a systematic EE path appears as a tool for luring different actors to join the mission of entrepreneurship education. The tendency to use entrepreneurship discourse as all-encompassing and ambiguous is thus reproduced within talk about a systematic EE path. This helps in legitimating the field of EE, but the different interpretations of entrepreneurship might not be open for all and the effects of entrepreneurship might not be unambiguously positive. Scrutinizing the idea of an EE path also raises the questions of how innovative the field of entrepreneurship education itself is.

The second round of the national ‘Ysimittari’ survey was conducted in the autumn of 2021. This report describes the data and the implementation of the survey. The aim of this report is to present an overall picture of this research that examines the entrepreneurial selves of Finnish ninth graders. The research was conducted three times and therefore involves young people born in 2005, 2006 and 2007. Publishers version

Ysimittari -tutkimuksen päätavoitteena on rakentaa kuva peruskoulunsa päättävien nuorten käsityksistä omista yrittäjyysvalmiuksistaan. Tutkimukseen osallistuvat vuosina 2005, 2006 ja 2007 syntyneet nuoret. Tässä raportissa kuvataan tiivistetysti kyselyn rakentaminen, kyselyn toteuttaminen, kohderyhmä sekä kahden kyselykierroksen (2020 ja 2021) aineistot pääpiirteittäin. Tutkimuksen rahoittaa Yksityisyrittäjäin säätiö. Publishers version

Verkkoversio: Helsingin yliopisto, 2022 Yrittäjyyskasvatuksen ytimessä on ajatus yrittäjyyden edistämisen tärkeydestä. Mutta mitä yrittäjyys itse asiassa on? Yrittäjyys tyhjänä merkitsijänä tutkii laajan dokumenttiaineiston, feministisen etnografian ja genealogisen analyysin kautta yrittäjyyskasvatuksen juuria ja yrittäjyyden määrittelemisen hankaluuksia. Lisäksi teos kysyy, mitä meille yksilöinä seuraa siitä, että oma elämämme alkaa enenevässä määrin näyttäytyä yrityksen kaltaisena hankkeena, jossa jokaisen tehtävä on johtaa itseään mahdollisimman tehokkaasti. Yrittäjyys tyhjänä merkitsijänä pohjautuu Sari Mononen-Batista Costan (1977-2016) väitöskirjakäsikirjoitukseen ja sen ovat valmiiksi toimittaneet hänen ystävänsä ja työtoverinsa, jotka toimivat tutkijoina kasvatustieteen ja monitieteisen yrittäjyystutkimuksen aloilla.

This paper seeks to advance research on the nexus of language, work-related training and affective capitalism by focusing on an entrepreneurship workshop organized for newly arrived refugees in Germany. Despite the occupational orientation, the primary objective of the workshop was not establishing a business but “empowering” the participants by guiding them to adopt “an entrepreneurial mindset”. To delve deeper into this ‘will to empower’, the study brings together the perspectives of governmentality studies, ethnography, discourse studies and affect studies. To investigate in more detail the evocation of the ‘entrepreneurial mindset’, the study draws on ethnographic data collected in the context of the workshop and focuses on a particular discursive resource, the genre ‘elevator pitch’. The analysis examines how this genre operated as a technology of government by allowing an attempt at modulating the affective states and attachments of the participants so as to evoke an affective configuration characterized by hardness, resilience and diligence, but above all by aspiration, optimism and confidence: faith in oneself, and a horizon of hope that the possibility of self-employment created. The concluding section discusses this subjectification regime as a manifestation of contemporary affective capitalism, in the context of forced migration and beyond, in the light of recent social and sociolinguistic research.

Tämä tutkimus käsittelee yrittäjyyskasvatusta sekä sen taustalla vaikuttavaa eetosta ja politiikkaa myöhäiskapitalismin viitekehyksessä. Erityisesti tutkimuksessa tarkastellaan niitä ajattelun ja moraalisen toiminnan malleja sekä tiedonmuodostuksen ja järkeilyn tapoja, jotka vaikuttivat siihen, että yrittäjyyskasvatuksesta muodostui 2000- luvun alussa niin merkittävä koulutus- ja yhteiskuntapoliittinen interventio. Tutkimuksessa yrittäjyyskasvatusta ei tarkastella millään tietyllä kouluasteella tai tarkasti määritellyssä yhteydessä, vaan kokonaisvaltaisempana koulutus- ja yhteiskuntapoliit- tisena interventiona, jonka päämääränä on saada yksilöt ja yhteisöt toimimaan kuten he tai ne olisivat yrityksiä. Tutkimus rakentuu kolmen tutkimuskysymyksen ympärille: 1) Millainen rationaliteetti ja eetos ovat vaikuttaneet yrittäjyyskasvatukseen liittyvän politiikan taustalla 2) Millaiset episteemis-ontologiset järkeilyn tavat ja tiedontuotannolliset tekniikat vaikuttivat yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen 3) Millaisia normatiivisia odotuksia yrittäjyyskasvatukseen liittyvä eetos ja politiikka asettavat sille, miten ymmärrämme kansalaisuuden? Tutkimusta voidaan luonnehtia kriittiseksi yrittäjyyskasvatustutkimukseksi. Kriittisen tarkastelun kautta tutkimus tarjoaa vaihtoehtoisia tapoja ymmärtää yrittäjyys- kasvatusta ja sen luonnetta myöhäiskapitalistisessa yhteiskunnassa. Tällaisen immanentin kritiikin muodon kautta kyetään näkemään, että se mikä näyttäytyy tässä hetkessä itsestäänselvältä ja välttämättömältä, voisi yhtä hyvin olla toisin. Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat perustuvat hallinnan analytiikan ja toimijaverkkoteorian tarjoamien analyysin välineisiin. Tutkimus koostuu johdanto-osiosta, viidestä vertaisarvioidusta tieteellisestä artikkelista sekä yhteenveto-osiosta. Johdanto-osiossa esitellään tutkimuksen aihe, tutkimuksen tieteenfilosofinen orientaatio sekä sen teoreettis-metodologiset lähtökohdat. Seuraavaksi tutkimuksessa esitellään siihen kuuluvat viisi tutkimusartikkelia sekä niiden yhteys tutkimuskysymyksiin. Yhteenveto-osio koostuu kolmesta luvusta, joissa kussakin vastataan tutkimukselle asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Tutkimus antaa vastauksia siihen, millaisena koulutus- ja yhteiskuntapoliittisena interventiona yrittäjyyskasvatusta voidaan ymmärtää myöhäiskapitalismin viitekehyksessä. Samalla se tarjoaa suuntaviivoja sille, kuinka koulutus- ja yhteiskuntapoliittisia interventiota on mahdollista tarkastella kokonaisuuksina, joiden taustalla on vaikuttavat niin aatehistorialliset tekijät, ajattelun ja järkeilyn tavat, ontologiset näkemykset sosiaalisen maailman luonteesta kuin useat ei-inhimilliset toimijat, kuten mittaristot. The research examines entrepreneurship education as well as its ethos and political underpinnings in the framework of late capitalism. It focuses in particular on those modes of thinking and moral agency and those ways of knowledge creation and reasoning that contributed to entrepreneurship education becoming in the early 21st century such a weighty intervention in education policies and public policy. Rather than focusing on any specific context such as a particular level of education, the research examines entrepreneurship education as an intervention in education policies and public policies that aims to make individuals and groups act as if they were enterprises. Three research questions give the thesis its structure: 1) What type of rationality and ethos are active in politics related to entrepreneurship education? 2) Which modes of epistemic and ontological reasoning and which types of knowledge crea- tion affected the implementation of entrepreneurship education? 3) What normative expectations do the politics and the ethos of entrepreneurship education set to our understanding of citizenship? This contribution can be characterized as critical research in entrepreneurship education. Through critical examination it offers alternative ways of understanding entrepreneurship education and its ethos in late capitalist society. Taking the form of immanent critique, it shows how that which is now seen as obvious or necessary could just as well be otherwise. The methodological basis of the research is built around analytical tools offered by governmentality studies and the actor-network theory. This thesis comprises five peer-reviewed scientific articles together with an intro- duction and a conclusion. The introduction presents the research topic, its orientation in terms of philosophy of science and its theoretical and methodological basis. This is followed by an overview of the five articles and a discussion of their articulations with the research questions. The conclusion contains three chapters, each of them dedicated to answering one of the research questions. The research provides answers to how entrepreneurship education can be understood as an education policy and public policy oriented intervention in the framework of late capitalism. It also offers pointers for examining interventions in education policy and public policy as complex wholes influenced by ideological and historical factors, ways of thinking and reasoning, ontological views concerning the nature of the social world as well as non-human agents such as systems of metrics.

Artikkelissa tutkitaan, miten suomalaisten korkeakoulujen yrittäjyystoiminnassa konstruoidaan yrittäjän subjektia. Tarkastelen, millaiseksi yrittäjyys toiminnassa kuvataan ja miten yrittäjyyttä pyritään välittämään. Empiirisenä aineistona toimivat 14 korkeakoulun yrittäjyystoimijan internet-sivut, joita analysoin diskurssianalyysin keinoin. Yrittäjyystoiminta hahmottuu tutkimuksessa kahden keskustelun kautta: Yhtäältä se näyttäytyy osana korkeakoulujen ”kolmatta tehtävää,” yhteiskunnallista vaikuttamista ja palvelua. Korkeakoulutus on alkanut jäsentyä yhä enemmän markkina-ajattelun kautta, ja elinkeinoelämän palveleminen on noussut koulutuksessa merkittäväksi. Toisaalta toiminta on osa koulutuspoliittista yrittäjyyskasvatuksen projektia, jossa yrittäjyyttä käsitteleviä sisältöjä on tuotu mukaan koulutukseen, ja ihannesubjektiksi nousee yrittäjämäinen, joustava toimija. Analyysini osoittaa, että toimijat rakentavat kasvuyrittäjämäisiä, innovatiivisia subjekteja. Ne korostavat yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemisen ja innostumisen merkityksiä. Näin ne tuottavat yrittäjäsubjektit positiivisia tunteita performoivina tohkeisina subjekteina. Yrittäjyystoiminta limittää korkeakoulutuksen osaksi kilpailukyky-yhteiskuntaa, joka nostaa innovatiivisuuden ja uudenlaisen yhteisöllisyyden talouden – ja kansallisen edun – lähtökohdiksi.

Sivistysyliopisto ja yrittäjyysyliopisto eivät ole vastakkaisia tavoitteita. Yrittäjyyden edistäminen yliopistoissa kestävästi edellyttää yliopistotoimijoilta kriittisyyttä ja refleksiivisyyttä. Näkökulmateksti perustuu Suomen Akatemian projektiin numero 295 960.

This report gives an overview of a survey that was conducted in Finland in the autumn of 2020. In the first round of the survey, 11,433 ninth graders responded to the survey. This survey is a part of a national research study that aims to explore ninth graders’ perceptions of their entrepreneurial selves. The survey will be conducted for three consecutive years (2020, 2021, 2022). It is worth noting that this survey is not a longitudinal study. This survey covers young people born in 2005, 2006 and 2007. In addition, this research is not an evaluation of learning results but focuses on finding out how the learners themselves evaluate their entrepreneurial selves. Publishers version

This report provides an overview of a survey instrument that aims to measure the Finnish ninth grade pupils’ perception of their entrepreneurial selves. The aim is to review the validity and reliability issues of this survey instrument. This report is related to a national research project, which will be conducted in Finland during 2019–2022. The research is funded by the Yksityisyrittäjäin Säätiö (Foundation for Private Entrepreneurs). The target group of this research is all Finnish ninth graders (15–16-years-olds) and it covers young people born in 2005, 2006 and 2007. The research survey is a web-based online study. Publishers version

KOKOMA-hanke oli ESR-rahoitteinen koulutushanke (1.4.2018-30.9.2020), jossa kehitettiin verkossa toteutettava opintokokonaisuus korkeakoulutetuille maahanmuuttajille näiden yrittäjyysvalmiuksien vahvistamiseksi. Hanke oli yhteishanke, jota koordinoi LAB-ammattikorkeakoulu Oy ja jonka muita toteuttajia olivat Metropolia Ammattikorkeakoulu, Turun Ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen Ammattikor-keakoulu Oy sekä LUT-yliopisto. Hankkeen tuloksena syntyi verkossa opiskeltava yrittäjyysaiheinen opintokokonaisuus (myöhemmin MOOC). Tässä raportissa arvioidaan sitä, miten hyvin hankkeen lopputuotteena syntyvä MOOC vastaa hankkeessa sille asetettuja tavoitteita ja miten se asemoituu Suomessa suhteessa muihin samalle kohderyhmälle tarjottaviin yrittäjyysvalmiuksia ja kielitaitoa kasvattaviin koulutuksiin. Tämän lisäksi raportissa pohditaan EntreComp-viitekehyksen hyödyntämistä yrittäjyysvalmiuksia kehittävän koulutuskokonaisuuden suunnittelussa. Arvioinnin yhteenvetona todetaan, että hankkeen lopputuloksena syntynyt MOOC on systemaattisen ja järjestelmällisen pilotoinnin ja kehittämistyön tulos, joka vastaa hyvin hankehakemuksessa sille asetettuja tavoitteita. MOOC kehittää opiskelijan yrittäjyysvalmiuksia samalla kun se antaa kuvan suomalaisesta yrittäjyysympäristöstä, auttaa opiskelijaa tunnistamaan ja ilmaisemaan osaamisensa, edistää tehtävien kautta liiketoimintasuunnitelman laatimista ja opettaa samalla suomen kieltä ja suomalaisessa kulttuuriympäristössä toimimista. The KOKOMA project was an ESR-funded educational project which was implemented between April 1, 2018-September 30, 2020. The project was a joint project coordinated by LAB University of Applied Sciences. Other participants were Metropolia Polytechnic, Turku University of Applied Sciences, Southeast Finland University of Applied Sciences and LUT University. In the project, an online training (later MOOC) was developed for higher educated immigrants to increase their entrepreneurial capabilities. In this report we assess if the MOOC is consistent with the objectives set out in the project and how it is positioned in relation to other trainings targeted to increase entrepreneurial capabilities and language skills of the higher educated immigrants. In addition, the report will consider the usability of the Entrecomp Framework in designing an education that builds entrepreneurial capabilities. As summary of the assessment we note that the MOOC is the result of systematic piloting and development work, and the result is well in line with the objectives set out in the project application. MOOC developed the students’ entrepreneurial capabilities, provided knowledge of the Finnish entrepreneurial environment, helped students identify and express their skills, promoted the development of a business plan through tasks, fostered participants’ Finnish language skills and facilitated students’ activities in the Finnish cultural environment. Publishers version

The rise of the entrepreneurial society is reflected in the aim of promoting entrepreneurship in society through entrepreneurship education. Entrepreneurial education encourages an entrepreneurial attitude. Entrepreneurial education is not just about teaching students to be entrepreneurs; the goal is also to develop a comprehensive attitude and skills. Entrepreneurship education is directed at children and young people, with the aim of promoting a positive attitude towards entrepreneurship, increasing entrepreneurial capacity and developing an entrepreneurial culture. Entrepreneurship education also aims at creating new entrepreneurship in society. This chapter discusses how entrepreneurship education is carried out in Finland and gives examples of regional and educational programs. nonPeerReviewed

nonPeerReviewed

Analysoin artikkelissa yrittäjyyskasvatusta kansallisessa koulutuspoliittisessa diskurssissa seuraten Alasuutarin ja Qadirin kehittämää episteemisen hallinnan analytiikkaa. Analysoin koulutus- ja yhteiskuntapoliittisia dokumentteja yrittäjyyskasvatukseen liittyen. Ajallisesti analyysi keskittyy vuosiin 2003-2009, jolloin kansallisessa koulutuspolitiikassa suoritettiin merkittävimmät teot yrittäjyyskasvatuksen edistämiseksi. Artikkelin tuloksissa kuvataan kuinka 1) koulutuspoliittisten toimijoiden näkemys sosiaalisen maailman ontologiasta jatkuvana muutoksen tilana ja sopeutuvuudesta 2) koulutuspoliittisten toimijoiden näkemys subjektipositioista toisaalta sekä aktiivisina sekä itsenäisinä että adaptaviisina sopeutujina 3) koulutuspoliittisten toimijoiden näkemys yrittäjyyskasvatuksen normeista ja ideaaleina toivekuvina, jotka leviävät rajatusta ympäristöstään kaikille yhteiskunnan ja elämän osa-alueilla vaikuttivat siihen, että yrittäjyyskasvatuksesta muodostui 2000-luvun alusta alkaen niin vaikutusvaltainen koulutuspoliittinen reformi., In this article, I analyze the development of entrepreneurship education in a Finnish educational policy discourse by following the concept of an epistemic governance developed by Pertti Alasuutari & Ali Qadir. As a data I use political documents concerning entrepreneurship education between years 2003-2009. The results describe three themes which lead to entrepreneurship becoming such an influential and significant educational policy reform since the 21st century. First, educational policy actors saw the ontology of social world as a condition of constant change that requires adapting. Secondly, these actors saw subject positions at the same time as active/independent and adaptive/reactive. Thirdly, these actors saw entrepreneurship education as a kind of a hopeful illusion.

Tutkimuksessa tarkastellaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita vuosilta 2004 ja 2014. Diskurssianalyysin menetelmiä käyttäen opetussuunnitelmista tutkitaan yrittäjyyskasvatuksen diskurssin muodostumista sekä sitä, kuinka diskurssit ovat opetussuunnitelmien välillä muuttuneet. Aineistona on edellä mainituista opetussuunnitelmista poimitut tekstikohdat, kappaleet ja yksittäiset virkkeet, jotka käsittelevät tavalla tai toisella yrittäjyyttä tai yrittäjyyskasvatusta. Laadullisella ja kuvailevalla tutkimusotteella aineistoa lähestytään hypoteesittomasti, joskin työhypoteesina on diskurssien muutos. Tämä nousee siitä tiedosta ja havainnosta, että opetussuunnitelmat ovat luonteeltaan ja rakenteeltaan hyvin erilaiset. Analyysin apuna käytetään kysymystä, kuinka yrittäjyyskasvatusta kunkin havaitun puhetavan kautta merkityksellistetään? Käytännön tasolla analyysi toimii hermeneuttisessa kehässä muodostaen yksittäisistä havainnoista yleistyksiä ja niiden valossa palataan tarkentamaan yksityiskohtien sisältämiä merkityselementtejä. Tutkimuksen teoria muodostuu yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen käsitteen määrittelystä. Yrittäjyyden määrittely rakentuu pitkälti käsitteen historian ympärille, sillä se on saanut useita erilaisia merkityksiä historiassa aina 1700-luvulta nykypäivään. Vaikka arkikielessä yrittäjyyden määrittely olisikin helppoa, tieteellisesti se ei niin yksiselitteistä ole. Yrittäjyyskasvatukseen paneudutaan suomalaisten yrittäjyyskasvatuksen kanssa työskennelleiden tutkijoiden teosten kautta. Jos yrittäjyys on määrittelyltään hankala niin yrittäjyyskasvatus on vähintään moniselitteinen. Se sisältää useita eri näkökulmia liittyen sekä itse yrittäjyyteen että yrittäjyyteen koulumaailmassa. Aineistosta nousi kolme kummallekin opetussuunnitelmalle yhteneväistä diskurssia. Ne käsittelevät yrittäjyysvalistusta, yrittäjämäistä toimintaa ja yhteisöllisyyttä. Diskursseissa tapahtui muutosta opetussuunnitelmien välillä. POPS 2004:ssä diskurssit olivat hyvin yksiselitteisiä ja suppeita, kun taas POPS 2014 puolestaan merkityksellistää yrittäjyyskasvatusta paljon laajemmasta näkökulmasta tuoden mukaan voimakkaammin oppilaiden roolin oppimisessa ja oppilaiden sisäisen kasvun merkityksen. Näiden lisäksi POPS 2014 toi mukanaan uuden tulevaisuuden haasteista puhuvan diskurssin. Yrittäjyyskasvatuksen diskurssien lisäksi aineistosta löytyi metadiskurssi, joka puhuu oppimisesta ja siitä mikä merkitys oppimiselle annetaan. Vanhemmassa opetussuunnitelmassa esiintyi valtaosin hyvin normatiivinen ja toteava oppilas oppii -tyyppinen diskurssi, kun taas uudempi opetussuunnitelma kiinnittää huomiota enemmän oppimisprosessiin ja oppilaiden tukemiseen.

Entrepreneurship education has been widely discussed in the realm of general education system, but little research has targeted orphaned/unaccompanied children. This research paper explores how entrepreneurship education can be implemented on orphaned/unaccompanied children, and what challenges may occur during the process from educational leaders’ perspective. This research approaches the topic with Sustainable Livelihood Framework. Qualitative case study and semi-structured interview were conducted with a director from a care service provider in northern Thailand. The findings inform us several feasible ways to implement entrepreneurship education on orphaned/unaccompanied children: 1) opting for an (emulated) “family” business approach, 2) constructing a safety net for risk taking, 3) prioritizing local leadership, 4) adopting short supply chain businesses, 5) holding a flexible, responsive, lenient attitude. In terms of challenges in practice, the director reported fixed mind-set of the local people and their apprehensive attitudes towards innovation and risk-taking were the main challenges. This research does not intend to dish out a one-size-fit-all solution because the education is highly dependent on the staff, the people in charge and the people involved in the work. Nevertheless, the education approach fits into the educational paradigm of constructivism because the approach is experience-driven. Practitioners from relevant fields may draw insight from this context where they see fit. Future research may explore other ways of constructing safety nets for risk-taking and innovation with methods that are less material-dependent.

Opiskelijan korkea-asteen opintojen aikana toteuttama työelämän kanssa tiiviissä yhteistyössä tehty projekti auttaa opiskelijaa integroimaan oman tieteenalansa kautta syntyvää substanssiosaamista työelämän vaatimuksiin. Projekti palvelee opiskelijaa erityisesti hänen oman osaamisensa tunnistamisessa sekä työelämävalmiuksiensa kehittämisessä. Tässä tapauskuvauksessa kuvataan yliopisto-opintojen aikana kehittyvän tutkimusosaamisen ja tutkimustaitojen roolia osana työelämätaitojen kehittymistä. Tiimi&Työnantaja -monitieteinen työelämäprojekti toimii tässä kuvauksessa esimerkkinä työelämän kanssa yhteistyössä toteutettavista projekteista. Kurssia kehitetään osana ”Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa” -hanketta. Opiskelijoilta saadun palautteen mukaan projektikurssi madaltaa opiskelijan kynnystä siirtyä työelämään ja kehittää vuorovaikutus- ja tiimityöskentelytaitoja monipuolisesti. nonPeerReviewed

Tarkastelen tässä artikkelissa sitä, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet siihen, että voidaan nykyään puhua yrittäjyysyhteiskunnasta. Tuon esille, että yrittäjyyskoulutuksella ja -kasvatuksella on tärkeä sija yrittäjyysyhteiskunnan muodostumisessa. Yrittäjyyskoulutuksen alku voidaan sijoittaa 1970-luvulle ja yrittäjyyskasvatuksen 1990-luvulle. Tässä artikkelissa tarkastelen eri näkökulmista sitä, miten yrittäjyyskasvatus on noussut merkittäväksi tekijäksi koulutuspolitiikassa. Yrittäjyyden nousu kytkeytyy yhteiskunnan uudistumiseen. nonPeerReviewed

Tässä luvussa havainnollistamme kotimaista yrittäjyyskasvatusta ja -koulutusta esittelemällä Jyväskylän seudulla tehtyä oppilaitosyhteistyötä. Tämän yhteistyön osapuolina ovat Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia. Käymme läpi oppilaitosyhteistyön eri kehittämisvaiheet vuosien varrella. Samalla esittelemme joitain keskeisiä oppilaitosyhteistyönä toteutettavia yrittäjyyskursseja ja -tapahtumia, jotka kuvaavat nykyistä oppilaitosyhteistyötä yrittäjyyden edistämisen osalta. nonPeerReviewed

Tässä luvussa annetaan yleiskäsitys yrittäjistä ja yrittäjyydestä. On tarpeellista tietää, mitä yrittäjyys on ja miten sitä on tutkittu ja selitetty, jotta voi ymmärtää yrittäjyyttä ilmiönä ja sen yhteiskunnallista merkitystä. Ensimmäisessä luvussa esitetään keskeiset käsitykset yrittäjyydestä. Luku toimii samalla johdantona teoksen muuhun sisältöön. nonPeerReviewed

The aim of the present study is to examine the breadth of influence of a business plan-based entrepreneurship education. This task is implemented by examining students’ (n = 227) self-reported learning outcomes concerning entrepreneurial skills, attitudes and abilities after education. In addition to proposing a classification of the self-reported learning outcomes, this study explores how these outcomes are related to the background characteristics of those taking part in an education program, and of the companies involved. Based on this study, four main areas of self-reported learning outcomes were found: (i) working-life key skills, (ii) management skills, (iii) entrepreneurial empowerment and (iv) development orientation. The most positive effects of the study program were related to management skills and empowerment. The most challenging, and least influenced aspect, involved the dynamic features of entrepreneurship. peerReviewed

Yrittäjyyden tärkeyttä kuvaa se, että sitä pyritään yhteiskunnassa edistämään yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen avulla. Yrittäjyyskasvatus ja -koulutus ei ole vain oppiaine, vaan se on enemmänkin läpäisyperiaatteella toimivaa kasvatusta ja myönteisen ilmapiirin luomista. Tässä luvussa käsitellään yrittäjyyskasvatuksen sisältöjä ja yrittäjäkoulutuksen kehittymistä. nonPeerReviewed

Yrittäjyys on määritelty yhdeksi tulevien sukupolvien avaintaidoista. Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo näyttäytyy lähemmin tarkasteltuna välineenä, jonka avulla yrittäjyydestä pyritään luomaan uusi työmarkkinoiden toimintamalli.

Oppaan tarkoituksena on edistää opiskelijoiden osuuskuntien perustamista ja niiden toiminnan kehittämistä. Opasta voivat hyödyntää opiskelijat, opettaja/valmentajat, oppilaitosten johto ja muu henkilökunta, oppilaitosten sidosryhmät ja opetushallinto.

Tässä tutkimuksessa on selvitetty palkitun yrittäjyyden syntytekijöitä. Laadullisen tutkimuksen keinoin ja teemahaastatteluiden kautta perehdyttiin viidentoista kotipaikkakunnillaan vuoden 2017 Yrittäjäksi valitun tarinaan. Kohderyhmän jäsenet ovat kaikki Keski-Suomen maakunnasta ja heidän yrityksensä toimivat teknologia-aloilla. Yrittäjätarinoiden kautta muodostuu kuva kunkin palkitun polusta yrittäjäksi, urasta yrittäjänä sekä ammatillisiin valintoihin vaikuttaneista tekijöistä. Tutkimus kasvattaa ymmärrystä siitä, minkälaisista lähtökohdista kohderyhmän jäsenet ovat yrittäjiksi ponnistaneet, sekä mitkä olivat heidän motiivinsa ja inspiraationsa lähteä yrittäjän urapolulle. Tutkimustulokset antavat myös uuden näköalan ammattimaista yrittäjyyttä synnyttäviin tai vahvistaviin tekijöihin, joita on hyvä ottaa huomioon kasvatettaessa, koulutettaessa ja valmennettaessa tulevia potentiaalisia yrittäjiä. Tutkimuksen aineisto koostuu 15 yrittäjän haastattelusta, jotka on jäsennetty kuuden tutkimusprosessin tuloksena syntyneen teeman ja niistä muodostuneen tarkastelukehikon kautta. Kaksi tarkastelukehikon teemoista (henkilöhistoria ja toimintaympäristö) valottaa yrittäjien henkilökohtaisia taustatekijöitä, ja neljä teemoista (tilaisuus, ansainta, kannattavuus ja jatkuvuus) kertoo valinnoista sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Yrittäjien narratiiveissa tulee esille yrittäjyyteen työntäviä ja vetäneitä tekijöitä, näiden yhteisvaikutus, sekä laukaisutekijöitä, jotka muuttivat yrittäjyysintentiot toiminnaksi. Lisäksi tutkimuksen tulokset mukailevat vallitsevaa käsitystä, jonka mukaan yrittäjä-perheiden lapsilla on muita suurempi todennäköisyys päätyä yrittäjiksi. Tutkimus nostaa yhtenä yrittäjyyden syntytekijänä myös jatkumon, jossa toisen palveluksessa hankittu asiantuntijuus ja osaaminen muuntuvat yrittäjyydeksi. Tulosten valossa usko omiin menestymisen mahdollisuuksiin yrittäjänä näyttäytyy kenties merkittävimpänä tekijänä valintoja tehtäessä. Tulokset painottavat pitkäjänteisyyden merkitystä yrittäjyydessä sekä rohkaisun ja realistisen tiedon välittämisen herkkää tasapainoa yrittäjän uraa harkitsevien kohdalla. Tutkimuksen tulokset tiivistyvät yrittäjien kuvaukseen yrittäjyydestä ”kestävyyslajina”. This research has studied the factors behind award-winning entrepreneurship. By means of qualitative research methods and thematic interviews, the stories of fifteen entrepreneurs, who have been selected as Entrepreneur of the Year 2017 in their home municipalities, were familiarised in. The members of the target group are all from the region of Central Finland, and their businesses all operate in the technology sector. The entrepreneur stories form an image of each awarded person’s path to becoming an entrepreneur, their careers as entrepreneurs as well as factors that have influenced their professional choices. The study increases understanding on the types of starting points the members of the target group have set off from to become entrepreneurs, and what their motives and inspirations have been to choose the career path of an entrepreneur. The study results also provide a new perspective on factors that create and strengthen professional entrepreneurship, which are good to take in to account when developing, training and coaching potential entrepreneurs in the future. The material of the study consists of 15 entrepreneurs’ interviews, which have been analysed through a theme that was a result of six research processes and an observa-tion framework formed by them. Two of the observation frameworks’ themes (personal history and operating environment) bring light on the entrepreneurs’ personal background factors, and four of the themes (opportunity, earning, profitability and continuity) tell about the choices and factors that influenced them. The entrepreneurs’ narratives bring up the factors that have pushed and pulled to-wards entrepreneurship, their co-effect, as well as trigger factors, which have made entrepreneurship intentions in to actions. In addition, the study results retell the pre-vailing understanding, according to which the children of entrepreneurs’ families are more likely to become entrepreneurs. The study also raises a continuum as one factor to initiate entrepreneurship, where expertise and skills gained when employed by someone else changes in to entrepreneurship. In light of the results, the belief in one's own possibilities of success as an entrepreneur appears to be perhaps the most signifi-cant factor when making choices. The results emphasise the significance of perseverance in entrepreneurship, as well as the conveyance of encouragement and realistic information to those considering the career of an entrepreneur. The results of the study close up to the entrepreneurs’ de-scription of entrepreneurship as an “endurance sport”.