Yrittäjyyskasvatuksen 'ehjän polun' rakentuminen yrittäjyyskasvatuksen strategioissa

Vaikka yrittäjyyskasvatuksen leviämistä eri oppiasteille ja aloille on pidetty positiivisena asiana, liittyy yrittäjyyden edistämiseen myös ongelmallisuuksia. Tartun tässä tutkimuksessa kriittisesti orientoituneiden tutkijoiden esille nostamaan tarpeeseen tarkastella yrittäjyyskasvatuksen sisällään pitämiä oletuksia. Yksi yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen liittyvä oletus on se, että yrittäjyyskasvatuksen tulisi muodostaa oppiasteelta toiselle jatkuva ”ehjä polku.” Jatkan keskustelua yrittäjyyskasvatukseen liittyvän kielenkäytön seurauksista tutkimalla yrittäjyyskasvatuksen ehjää polkua koskevaa kielenkäyttöä yrittäjyyskasvatuksen alueellisissa ja maakunnallisissa strategia- ja muissa kehittämisdokumenteissa. Nojaan kriittiseen diskurssianalyysiin. Analysoin 12 dokumentin kielenkäyttöä ja sen sisällään pitämiä oletuksia sekä tulkitsen, mitä seurauksia tällä on yrittäjyyden saamille merkityksille. Analyysin tulosten mukaan yrittäjyys näyttäytyy ”kaikkia” opiskelijoita koskettavana ilmiönä sekä itsestään selvästi positiivisena asiana, jota tarvitaan aina lisää. Ehjä polku puolestaan näyttäytyy välineenä, jolla houkutellaan eri toimijoita yrittäjyyskasvatuksen pariin. Yrittäjyyskasvatuksen ehjää polkua koskevassa kielenkäytössä siis uusiintuu yrittäjyysdiskurssin kaiken kattavuus ja monitulkintainen käyttö. Tämä auttanee yrittäjyyskasvatuksen kentän legitimoinnissa, mutta yrittäjyys ei ole välttämättä eri merkityksissään avointa kaikille eikä seurauksiltaan yksiselitteisen hyvää. Ehjän polun suhteen tarkastelu herättää myös kysymyksen yrittäjyyskasvatuksen kentän innovatiivisuudesta.
Although the spreading of entrepreneurship education (EE) onto different levels and fields of education has been considered positive, problematic issues are also related to promoting entrepreneurship. In this article, I take up on the need identified by critically oriented scholars to study the assumptions within EE. One such assumption within developing the field of EE is the idea that there needs to be continuity in EE aims and activities from one level of education to another – a “systematic EE path.” I take part in the conversation on the effects of language use within EE by studying language use regarding the idea of such a path within regional and local EE strategy and other development related documents. I lean on Critical Discourse Analysis to study language use assumptions within in 12 documents. I also interpret how these produce different meanings of entrepreneurship. The results of this study highlight the assumption that entrepreneurship is important for everyone and self-evidently results in positive effect. The idea of a systematic EE path appears as a tool for luring different actors to join the mission of entrepreneurship education. The tendency to use entrepreneurship discourse as all-encompassing and ambiguous is thus reproduced within talk about a systematic EE path. This helps in legitimating the field of EE, but the different interpretations of entrepreneurship might not be open for all and the effects of entrepreneurship might not be unambiguously positive. Scrutinizing the idea of an EE path also raises the questions of how innovative the field of entrepreneurship education itself is.