Search

Ohjelmistorajapintojen (engl. Application programming interface) eli APIen käyttö on yleistynyt viimeisen vuosikymmenen aikana monella sektorilla, mutta Suomen julkinen terveydenhuolto ei ole hyödyntänyt niiden potentiaalia täysimääräisesti. Tämä on huono asia julkisen terveydenhuollon kannalta, sillä APIen käytöllä on monia hyötyjä, jotka tuovat arvoa julkisen terveydenhuollon toimijoille. Näitä arvoa tuovia hyötyjä ovat muun muassa kustannussäästöt, tuottavuuden parantuminen, innovaatiotoiminnan kehittyminen sekä API-ekosysteemin luominen. Vaikka APIt tuovat selvää asiakasarvoa julkisen terveydenhuollon toimijoille, silti niiden hinnoittelussa ei ole käytetty arvopohjaista hinnoittelumenetelmää. Näin ollen tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, millä edellytyksillä arvopohjainen hinnoittelun soveltuu ohjelmistorajapinnoille julkisen terveydenhuollon toimialalla. Tämän lisäksi tutkimuksessa vertailtiin arvopohjaista hinnoittelumenetelmää muihin ohjelmistorajapintojen hinnoittelumenetelmiin. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastattelujen, kirjallisuuden sekä case-esimerkin kautta. Näiden kerättyjen tietojen perusteella tehtiin johtopäätöksiä, joiden avulla pystyttiin vastaamaan edellä esitettyihin tutkimustavoitteisiin. Tutkimuksen avulla ymmärrettiin, että arvopohjainen hinnoittelu soveltuu ohjelmistorajapinnoille julkisen terveydenhuollon toimialalle, sillä haastattelujen ja case-esimerkin avulla tunnistettiin selviä arvoa tuovia tekijöitä, joita voidaan käyttää APIen hinnoittelun perusteena. Näitä arvotekijöitä ovat muun muassa integraatiokyvykkyyden edistäminen, liiketoimintatarpeiden mahdollistaminen, tuottavuuden parantaminen, innovaatiotoiminnan edistäminen sekä tekninen kyvykkyys. Tämän lisäksi tutkimuksessa tunnistettiin, että tietyt API-toimittajien ominaisuudet lisäävät asiakkaan kokemaa kokonaisarvoa. Näitä tekijöitä ovat muun muassa liiketoimintaosaaminen, API lähtöinen ajattelu, tekninen kyvykkyys sekä ajattelutapa, jossa pyritään välttämään tilannetta, jossa asiakas joutuu lukittautumaan yhteen toimittajaan. Asiakkaan kokema kokonaisarvo on kuitenkin todella subjektiivinen tekijä, joten kaikki julkisen terveydenhuollon toimijat eivät arvosta samoja APIen arvoa tuovia ominaisuuksia, vaan se riippuu pitkälti toimijan tilanteesta. Tämän lisäksi julkisessa terveydenhuollossa APIt tuovat yleensä välillistä arvoa, jolloin sen arvon mittaaminen on haastavaa. Arvon mittaamisen haastavuus luo haasteita arvopohjaisen hinnoittelun käytölle. Tutkimuksen avulla tunnistettiin, että APIen arvopohjainen hinnoittelu edellyttää APIen tuottaman välillisen arvon määrittämistä, vahvaa kommunikointia asiakkaiden suuntaan käytetystä hinnoittelumenetelmästä ja sen perustana olevasta APIn kokonaisarvosta, hinnoittelureferenssien keräämistä sekä budjettiin ja sääntelyyn liittyvien haasteiden hallintaa. Tämän lisäksi APIeilla olisi hyvä olla tunnistettuja arvotekijöitä. Tutkimuksessa huomattiin, että arvopohjainen hinnoittelumenetelmä erottuu muista hinnoittelumenetelmistä pääasiassa siinä, että hinnan perustana on asiakkaan kokema arvo. Tämä puolestaan ohjaa API-toimittajaa kehittämään APIeja siihen suuntaan, että ne tarjoavat mahdollisimman paljon arvoa asiakkaille niillä mittareilla, joilla sitä kokonaisarvoa mitataan. Hinnoittelun ohjausvaikutuksen ansiosta voidaan olettaa, että arvopohjaisesti hinnoitellut APIt tuovat enemmän arvoa asiakkaille, koska myös API-toimittajat hyötyvät siitä. Tämän APIen arvopohjaisen hinnoittelun tukena voidaan käyttää tutkimuksessa esitettyä APIen arvopohjaisen hinnoittelun viitekehystä. The use of application programming interfaces (APIs) has become widespread in many sectors over the last decade, but Finland's public healthcare has not fully utilized their potential. This is a concern for public healthcare, as there are many benefits to using APIs that bring value to healthcare providers. These value-adding benefits include cost savings, improved productivity, development of innovation activities, and the creation of an API ecosystem. Although APIs bring clear customer value to healthcare providers in the public sector, value-based pricing methods have not been used in their pricing. Therefore, the aim of this study was to investigate the conditions under which value-based pricing is applicable for APIs in the public healthcare sector. Additionally, the study compared value-based pricing methods to other pricing methods for APIs. The data for the study was collected through semi-structured theme interviews, literature, and a case example. Based on this collected data, conclusions were drawn to answer the research objectives presented above. The study revealed that value-based pricing is applicable for APIs in the public healthcare sector, as clear value-adding factors were identified through interviews and a case example that can be used as the basis for API pricing. These identified value factors include promoting integration capabilities, enabling business needs, improving productivity, promoting innovation, and technical capabilities. Additionally, the study identified that certain API vendor characteristics increase the overall value perceived by the customer. These factors include business expertise, API-centric thinking, technical capabilities, and a mindset that seeks to avoid vendor lock situations for the customer. However, the overall value perceived by the customer is a highly subjective factor, so not all public healthcare operators value the same API features that add value, as it largely depends on the operator's situation. Additionally, in public healthcare, APIs usually bring indirect value, making it challenging to measure their value. The difficulty in measuring value creates challenges for the use of value-based pricing. The study identified that value-based pricing for APIs requires determining the indirect value produced by the APIs, strong communication with customers regarding the pricing method used and the overall value of the API as its basis, collecting pricing references, and managing budget and regulatory challenges. In addition, APIs should have identified value factors. The study noted that the value-based pricing method stands out from other pricing methods mainly because the price is based on the value experienced by the customer. This, in turn, guides the API provider to develop APIs that offer as much value as possible to customers as measured by those metrics. Due to the guiding effect of pricing, it can be assumed that APIs priced based on value will bring more value to customers because API providers also benefit from it. The API value-based pricing framework presented in the study can support this API value-based pricing.

Digitalization has been shaping the ways how we work and live for a considerable length of time. Businesses’ competitiveness is partially determined by their capability to adopt and leverage new technologies. One of the latest trends in digitalization is the automation of repetitive, low-cognitive human tasks in white-collar jobs. A tool that was created to automate low-cognitive hu-man tasks, Robotic Process Automation (further only RPA) utilizes software robots to address this topic. RPA gains attraction because it is easily scalable and implemented at a rather low cost and the use of it doesn’t require prior programming skills. The implementation of RPA has been studied to some extent, however, the studies of implementation in sales and sales support are lacking. Notably, the automation of sales tasks is lagging far behind other business functions, even though a great deal of sales tasks could be automated. To address the limited understanding of automation in sales this study’s objective was to investigate the impact special features on sales might have with automation on a practical level, and the influence of human factors in RPA implementation and addressing employees’ commitment factors to ensure the use of RPA. Reaching the targets of the study was ensured by answering the following research questions: 1) What are the prerequisites for the automation of sales support processes, 2) How to ensure employees’ commitment to RPA, 3) What kind of resources are needed from the organization in the RPA implementation, and 4) How to prioritize the tasks to be automated with RPA. The study was conducted as a single case study at a Finnish technology company. The primary data was gathered through semi-structured interviews and the interviewees were all employees of the case company with a relevant role to the studied issue. Multi-sourced secondary data was used to ensure data triangulation and broaden the insights of the results provided. The data was analysed through a thematic analysis. To understand the main empirical findings some prevailing facts must be known. First, RPA is to be utilised by the Sales Support team for the first time, but RPA is not new in the company. However, the Sales Engineers (further only SE) have been provided with RPA training before this study took place. Second, the RPA process at the case company relies on the individual users and their motivations as it is not mandatory for SEs to use RPA. It was discovered that SEs’ lack of motivation to use RPA is the main reason hindering the automation process in Sales Support. This could be addressed by increasing SEs’ knowledge of RPA by improving the provided training courses and by naming a key user or users to support SEs with the automation design. The importance of the key user should diminish when the use of RPA stabilises. It is also suggested to make the use of RPA temporarily mandatory through KPIs because the voluntariness of use has not led to the adoption of RPA as intended. Lastly, the first tasks to be automated should be prioritized based on task simplicity, as it will support the learning of the individuals and minimize the risk of systems operations being compromised. This study contributes to the literature by increasing the understanding of the factors affecting the new technology implementation within sales and confirming some prior findings in the rather new field of study. In practice, the findings of the study advise managers on how to deal with and support already overloaded salespeople in RPA adoption. The study also investigated the voluntary use of technology at work which has been previously associated with private life only in the literature but could be further studied in the future. The study despite aiming for generalisability covers only a niche area of sales and thus a general study of RPA possibilities in sales could be of interest.

Urheilumarkkinoilla on käynnissä digitalisaation ja automaation murros reaaliaikaisen datan avulla. Urheilijoiden automatisoidun seurantadatan avulla urheilijoiden suorituksista saadaan aiempaa tarkempaa ja monimuotoisempaa dataa, jota voidaan hyödyntää urheilumarkkinoilla esimerkiksi valmennuksessa, televisioinnissa ja vedonlyönnissä. Tämä diplomityö toteutetaan toimeksiantona suomalaiselle ohjelmistoalan yritykselle, joka toimii datatoimittajana urheilumarkkinoilla. Tässä diplomityössä pyritään kasvattamaan ymmärrystä urheilumarkkinoiden nykytilasta datapohjaisten palveluiden osalta. Työssä noudatetaan laadullista tutkimusotetta, jonka avulla pyritään ymmärtämään eri asiakassegmenttien välisiä eroavaisuuksia ja yksilöllisiä tarpeita. Diplomityön tutkimuskysymyksiksi valittiin (1) mikä datapohjaisessa palveluliiketoiminnassa tuottaa arvoa eri asiakassegmenteille urheilumarkkinoilla ja miten arvo realisoituu, (2) miten datatoimittaja voi tukea asiakkaita arvon toteutumisessa urheilumarkkinoilla ja (3) miten datatoimittaja voi kehittää datapohjaista palveluliiketoimintaansa. Diplomityö aloitetaan kirjallisuuskatsauksella, jossa tutustutaan diplomityön kannalta merkittäviin käsitteisiin, arvonluontiin urheilumarkkinoilla tärkeimpien sidosryhmien kautta, mittaamiseen urheilussa sekä datapohjaisen palveluliiketoiminnan kehittämiseen. Työn empiirisessä vaiheessa kirjallisuuskatsauksen tuloksia täydennetään kohdeorganisaation sisäisten ja ulkoisten haastattelujen avulla. Tutkimuksen avulla lisättiin olennaisesti ymmärrystä siitä, miten datapohjainen palvelu luo arvoa eri asiakassegmenteille ja miten arvo realisoituu. Datapohjainen palvelu tuottaa kaikille asiakassegmenteille arvoa, kun data on reaaliaikaista, automaattista, tarkkaa, ja mahdollisimman virheetöntä, mutta asiakassegmentit kuitenkin painottavat eri ominaisuuksia eri tavoin. Asiakassegmentit myös hyödyntävät datapohjaisia palveluita erilaisiin tarkoituksiin, jolloin myös arvon realisoitumisessa on eroja. Pääasiallinen tavoite on kuitenkin rikastaa tarjotun datan avulla omia palveluita loppuasiakkaille tai luoda kokonaan uusia palveluita, joita ilman seurantadataa ei olisi mahdollista toteuttaa. Datatoimittajan tärkeimmiksi tukitoimiksi tunnistettiin luotettavana kumppanina toimiminen, jonka tehtävänä on mahdollistaa seurantadatan jatkuva ja sujuva kerääminen, datapohjaisen palvelujärjestelmän ylläpitäminen sekä vuoropuhelun ylläpitäminen datatoimittajan, datatoimittajan asiakkaiden ja loppuasiakkaiden välillä. Kirjallisuuskatsauksessa tukitoimiksi tunnistettiin lisäksi muita datapohjaisen järjestelmän tietoteknisiä vaatimuksia sekä kassa- ja tulovirtojen hallintaa, mutta niihin ei tämän diplomityön empiirisessä tutkimuksessa keskitytty. Datapohjaisen palveluliiketoiminnan kehittämiseksi tunnistettiin useita eri keinoja, joilla pyritään vastaamaan tunnistettuihin haasteisiin. Uusien palvelukumppanuuksien löytäminen, verkostoitumisen tehostaminen, keskusteluyhteyksien kehittäminen ja palvelutarjooman selkeyttäminen olivat tunnistettu tutkimuksen empiirisessä vaiheessa, joita myös kohdeyritykselle suositeltiin toteutettavaksi mahdollisimman pian. Kirjallisuuskatsauksen perusteella kohdeyrityksen suositellaan tarkastelevan mahdollisuutta tuottaa esimerkkipalveluja asiakkaille ja auttaa asiakkaita datapohjaisten liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamisessa, sillä niiden avulla voidaan tehostaa toimijoiden välistä yhteistyötä merkittävästi.

Today startups are a major source of innovation which has driven corporations to find more efficient and effective ways to collaborate with them. What started as financial driven corporate ventures mimicking private venture capital firms in the 1960s, and later experienced a corporate accelerator boom in the early 2000s, appears to now have its third resurrection in the form of startup supplier programs. However, even though the different corporate venture programs have existed more than half a century, those still appear to stumble to leverage startups full strategic potential in their innovation and new product development practices. Finding perhaps less severe, but similar type of challenges within a Nordic venture client alliance, then gave me an exceptional opportunity to study eight corporations’ best practices to combat typical challenges in their firms’ effective use of venture clienting. To meet the research objective, how Combient Foundry’s alliance companies can use venture clienting more effectively, a qualitative multi-method case study on Foundry firms’ current venture clienting practices was conducted. The primary data was gathered through (i) semi-structured expert interviews and (ii) two workshop sessions, which were complemented with (iii) archive-mediated observation of Foundry’s internal cloud storage, and (iv) direct observation of venture client projects over eight months. Besides interviewing the two chief executive officers of two leading venture client model providers, the interviews covered a total of eleven experts in varying job duties around venture clienting in four Foundry firms. Part of the same experts also participated in the project sourcing and program’ scorecard workshops. The key findings reveal threefold best practices, which include standardized program steering mechanisms, standardized project sourcing practices, and more outcome-driven impact tracking methods. The standardized program steering introduces ways for well-performing company level target setting, steering committee structuring, and methods for raising program awareness. The standardized project sourcing practices on the other hand consider an improved awareness session structure, more systematized project’s marketing material, and introduce an option for incentivizing projects to increase their success rates. Finally, impact tracking takes a stand on the importance of projects’ initial scoping phase, and how those improvements along with standardized pilot and scaleup project checkins can shorten and harmonize firms’ pilot project timelines. The case study contributes to the emerging literature of startup supplier programs and strengthens the foundation of outside-in corporate venturing typologies. In addition, it succeeds to provide a practical recommendation to Foundry’s research problem, which might benefit alike startup programs as well. Finally, the study suggests investing in a quantitative longitudinal study in venture client projects’ value creation as well to focus more research on different types of startup programs and their most suitable use cases in modern corporate venturing. Startup-yritykset ovat nykyään merkittävä innovaatioiden lähde, mikä on ajanut suuryritykset etsimään yhä tehokkaampia ja tuottoisampia yhteistyötapoja näiden välille. Se mikä 1960-luvulla alkoi sijoitusfunktioiden imitoimisena yrityksiin ja myöhemmin koki yrityskiihdytin ryntäyksen 2000-luvun alussa, vaikuttaa nyt heräävän eloon kolmannen kerran ns. startupyritysten hankintaohjelmina suuryrityksissä. Silti yhä yli puolivuosisataa kestäneen kokeilujakson jälkeen yritykset vaikuttavat jokseenkin yhä hapuilevan pyrkimyksissään valjastaa startup-yritysten koko potentiaali osaksi omia innovaatio- ja tuotekehitysprosessejaan. Havaitessani todennäköisesti vähemmän vakavia, mutta vastaavanlaisia haasteista pohjoismaisessa venture client -allianssissa, sain kuitenkin poikkeuksellisen mahdollisuuden tutkia, miten näihin haasteisiin vastataan allianssin kahdeksassa jäsenyrityksessä. Lähestyin tutkimuskysymystä, miten Combient Foundry:n allianssiyritykset voisivat käyttää venture client -mallia tehokkaimmin, laadullisella monimenetelmällisellä tapaustutkimuksella. Data kerättiin lähtökohtaisesti (i) puolistrukturoiduilla asiantuntijahaastatteluilla ja (ii) työpajakeskusteluilla, mitä tuettiin (iii) arkistopohjaisella Foundryn pilvipalveluhavainnoinnilla sekä havainnoimalla venture client -projektien toteutusta yhteensä kahdeksan kuukauden ajan. Kahden johtavan venture client -mallin toimitusjohtajien haastattelun lisäksi haastattelut sisälsi yhteensä 11 asiantuntijaa erilaisissa toimitehtävissä mallin ympärillä. Samoja asiantuntijoita osallistui myös työpajoihin, jotka koskivat projektihankinnan tehostamista sekä ohjelman seurantamekanismien kehittämistä. Päälöydökset sisältävät kolme tehostamiskäytäntöjä, jotka ovat johtamiskäytäntöjen vakiointi, projektihankintakäytäntöjen vakiointi sekä entistä tulosorientoituneempaan mittaamiseen siirtyminen. Vakioidut johtamiskäytännöt ottavat kantaa yritystason tavoiteasetantaan, johtoryhmän strukturointiin sekä tapoihin ohjelman tietoisuuden levittämiseksi. Projektihankintakäytäntöjen vakiointi ehdottaa puolestaan entistä strukturoidumpia tiedonlevitystilaisuuksia, vakioidumpia yritysten sisäisen markkinoinnin materiaaleja sekä kannustinperusteisten projektien mahdollisuutta. Tulosorientoituneempi mittaaminen painottaa projektien ongelmamääritystilanteen tärkeyttä ja sitä, miten se yhdessä entistä vakioidumpien pilottiprojektitapaamisten avulla voisi lyhentää ja harmonisoida eri teknologiakokeiluiden aikatauluja. Tutkimus edistää orastavaa startup-yritysten hankintaohjelmien kirjallisuutta ja vahvistaa typologioita yritysten ulkoa-sisäänpäin yrityssijoittamisessa. Lisäksi se onnistuu tarjoamaan käytännönläheisen suosituksen Foundryn tutkimusongelmaan, josta voi olla hyötyä myös muille vastaavan tapaisille startup-yritysten hankintaohjelmille. Lopulta, työssä esitetään jatkotutkimustarve kvantitatiiviselle pitkittäistutkimukselle venture client projektien arvonluonnissa sekä tarkempaan selvitykseen siitä, mitä eri startupyritysten hankintaohjelmia on olemassa ja mikä on niiden sopivin käyttökohde osana modernia yrityssijoitustoimintaa.

Product development has a crucial role in developing competitive advantage. Product development must balance between functionality, quality, and cost according to the customer needs when developing new products. Most of the product cost is committed during product development, and in consequence, cost management during product development is needed to ensure the cost-efficiency of the new products. The objective of this thesis is to research how to manage the costs of modular products during product development. The research is conducted as interventionist research. The theoretical research of the thesis was conducted as literature research, in which different literature considering cost management, target costing, cost estimation, value engineering, and inter-organisational cost management were studied in the context of product development and modularity. The empirical research of the thesis was conducted as case study, where the theoretical frameworks were applied in real-life context. The researcher had numerous interactions with the people in the case company and participated in the development work. Cost management in product development consists of different cost management methods, such as target costing, cost estimation, and value engineering. Target costing is a comprehensive cost management method, in which a target cost is set for the product, and target costing activities are established to support target cost achievement. Target costing activities, such as target cost analysis, control, and realisation activities are needed at different phases of product development process to analyse, monitor, and enhance target cost achievement. Cost estimation is systematic estimation of product cost that can be applied to target costing process to analyse target cost achievement. In the early phases of product development process, it is possible to apply qualitative cost estimation methods that rely on historical cost information, statistical analysis, and expert opinion. Later in the product development process when the information increases, it is possible to apply quantitative cost estimation methods that apply detailed product information related to features, geometry, and manufacturing process of a product. Value engineering allows the organisation to recognise potential places for cost reduction by considering different means to produce a certain function in a product and their related cost. However, inter-organisational cost management and supplier collaboration are also needed to support target costing activities especially for largely outsourced products to reduce the information asymmetry in the supplier-buyer relationship related to cost information. Within the literature research and case study conducted in the organisation, a target costing process applying cost estimation methods and cross-functional collaboration was created. The impacts of modularity were also considered since the decision made in the product platform affect the product cost of multiple products. The results of the case study imply that target costing and overall cost management during product development needs formal processes and continuity. This means that the target cost achievement should be followed throughout the product development process by estimating the product cost and inserting cost control. Different cost estimation methods are needed to analyse product cost according to the available information. Function-based cost estimation can be applied to target cost setting for module variants and module sets during concept design phase, whereas feature-based cost estimation can be applied to conduct detailed cost estimation during product design phase. Target cost control and realisation activities in modular product development should be stablished for both product and module levels, and the suppliers must be involved in target cost realisation activities especially in cases of high information asymmetry.

Our society has faced its biggest challenge so far: The battle against ourselves to preserve what we have developed and what affects us every day. Old habits must be turned upside down. Organizational value creation must change through sustainable business model innovations towards a more collaborative approach of value co-creation. The ecosystem theory offers an attractive approach here: Organizations that contribute to sustainable innovations are part of the prevailing innovation ecosystem that includes cross-sector and/or cross-industry collaboration and competition and interdependence. However, the setup is problematic due to numerous barriers that fundamentally different actors face while they search for alignment about a focal sustainable value. Therefore, this thesis sought to find practical factors that support and threat alignment, and mechanisms by which the challenges can be facilitated in sustainability-oriented innovation ecosystems. On the other hand, the thesis had an explorative agenda to map actors, their roles and contributions to value co-creation in unexplored sustainability-oriented innovation ecosystems. With these objectives on mind, the qualitative case study of a British carbon capture and storage project was conducted. To reach the maximum validity two interview rounds were held. The first round contained the explorative expert interviews where professionals suggested on which case should be focused. Based on the suggestions and the criteria of the thesis the East Coast Cluster was selected. Eight semi structured interviews acted as the primary data source but to enhance triangulation, web-materials were used as supplementary material. The data was analyzed in the data-driven way using thematical analysis and the ecosystem mapping technique. First, the thesis found essential roles and a vast set of stakeholders that comprise the innovation ecosystem in question. A strong contribution of the public sector and regulation, as well as the variability of the leadership role between different actors, instead of having one distinct leadership role, was a remarkable discovery. Second, due to the common agenda, synergy benefits of the shared infrastructure, economic opportunities and favorable political environment, the level of alignment was high in the case ecosystem. On the other hand, above-normal uncertainty, dependency on the government and the timing of other projects and planning, diversity and potential conflicts of interest hindered alignment. As a result, the ecosystem-level management had taken a dynamic and adaptive form, where the aim is to create a proper environment and trust through informal cooperation, while formal cooperation is utilized in a more matured way to routine-like problem solving and fostering the project. The government has in turn utilized platform management and acted as an industry architect by building both political and technical frames and attracted actors to collaborate through incentive programs, regulation and the development of business models. This thesis contributes theoretically to the evolution of roles during the birth of innovation ecosystems, the characteristics of sustainability-oriented innovation ecosystems, and the development of a sustainable business model and innovation ecosystem blueprint. The results encourage managers to adopt ecosystem thinking in sustainable investment projects where the key is to find the most important dependencies, roles and minimal requirements for cooperation and alignment. Future research should apply a wide range of other theories to sustainability-oriented innovation ecosystems and examine how the leadership roles and management mechanisms shift over time as such an ecosystem evolves.

Adding services to the offering has been a growing trend in the manufacturing industry. With the help of services, a firm can stand out from competitors, deepen customer relationships, and increase turnover. Providing services to small and medium-sized companies is not necessarily easy due to limited resources. The aim of this thesis is to investigate the way small and medium-sized manufacturing companies offer and deliver services to their customers. The research is motivated by the growing digitization of services, technologies, processes and the ability of small and medium-sized companies to deliver services despite low resources and capabilities. The current literature on small and medium-sized manufacturing companies’ service delivery is limited and this thesis tries to explore the area more. The delivery of services is conceptually divided into four main themes: position in the value chain, type of service offering, service interface, and partnerships and outsourcing. The delivery of the service is investigated with the help of previous literature and interviews conducted with case companies. In the empirical part of the master’s thesis, qualitative information was collected through semi-structured interviews. 14 expert interviews were organized into six case companies. All companies are located in the Pirkanmaa area; they are in the manufacturing industry, and they also offer services to their customers. Small and medium-sized companies that provide services are largely focused on the after-market, i.e., after sales. This is shown by both previous research and the results of this research. However, the research shows the surprisingly large importance of the services that take place before the sale. The willingness of small and medium-sized companies to invest in services was variable, but on average at a high level. The importance of digitalization was seen as very high in almost all companies, and several had started to develop or had developed digital services. The delivery of services was organized by several companies through partnerships. Partnerships played a key role when services or parts of services were developed to include digital parts. In these cases, the development of the service was done in cooperation with information technology companies. Services are delivered both individually and together. The most common need for partnerships was support for global field services from local operators. Small and medium-sized companies have increased their interest as new technologies become more common and want to expand their services through digitalization. Services are targeted in the customer's value chain to the points, where you can stand out from your competitors and show your own expertise around the product. The profitability of the services cannot be determined based on the research, but their importance as a support for product sales is seen very important. Small and medium-sized manufacturing firms are in great position to innovate new services with the help of digital technologies. Managers should invest creating partnerships with information technology -based firms and develop digital services that aid customers in their activities.

Julkisen sektorin digitalisaatio on ottanut 2000-luvun aikana suuria harppauksia eteenpäin. Teknologisten ratkaisujen lisääntyessä julkisissa organisaatioissa myös yhteisten toimintamallien sopimisen merkitys korostuu. Julkiset organisaatiot tuottavat paljon arvokasta dataa toiminnastaan jatkuvasti, mutta ilman systemaattista tiedon hyödyntämistä ja avaamista datan arvo ei realisoidu niin laajalla tasolla kuin olisi mahdollista. Tämän haasteen ratkaisemiseksi valtiovarainministeriö on kehittänyt Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen hankkeen, jossa tavoitteena on luoda yhteiset kansallisen tason periaatteet ja tavoitteet tiedon hyödyntämisen ja tiedolla johtamisen lisäämiseksi julkisella sektorilla. Osana Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen hanketta valtiovarainministeriössä on kehitetty julkisen hallinnon API-periaatteet, joiden on tarkoitus luoda yhteiset periaatteet ohjelmointirajapintojen eli APIen (engl. Application Programming Interface) hyödyntämiseen julkisella sektorilla. API-periaatteiden strategisina tavoitteina on asiakaslähtöisyyden ja yhteistyön, uudelleenkäytettävyyden, yhteentoimivuuden, tietoturvan ja tietosuojan sekä laadun parantaminen ja edistäminen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaista hyötyä ja arvoa API-periaatteet voivat tuottaa julkisen sektorin organisaatioille sekä millainen vaikutus API-periaatteilla voi olla organisaatioiden toimintaan ja API-kehitykseen. Tutkimuksen päätutkimuskysymyksenä on, millaista arvoa julkishallinnon API-periaatteet tuottavat julkisten organisaatioiden näkökulmasta heidän toiminnalleen ja API-kehitykselleen. Aihetta tarkastellaan sekä organisaatioiden sisäisten kyvykkyyksien ja edellytyksien että ulkoisen yhteistyön ja muun ulkoisen toiminnan näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena, johon osallistui viisi julkista organisaatioita. Aineistonkeruu toteutettiin kahdessa osassa, sillä tavoitteena on myös tutkia, miten organisaatioiden näkemykset muuttuvat tarkastelujaksolla ja onko API-periaatteiden käyttöönotto edennyt tarkastelujakson aikana. Kerätyn aineiston analyysin avulla tunnistettiin API-periaatteiden arvotekijöitä sekä sitä, miten ne realisoituvat organisaatioiden sisäisten kyvykkyyksien ja niiden tekemän ulkoisen yhteistyön avulla. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa suomalaisten julkisten organisaatioiden API-kehityksen tilasta täydentäen siten aiempaa tutkimuskenttää, jossa API-kehityksen tilaa julkisella sektorilla on tutkittu tähän mennessä suhteellisen vähäisessä määrin. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että organisaatioiden sisäinen tiedonhallinta, teknologiaosaaminen ja strategiset suunnitelmat edistävät API-periaatteista saatavan potentiaalisen arvon realisoitumista. Arvotekijöiden tunnistamista edistää julkisten organisaatioiden tekemä verkostoyhteistyö, jossa tuodaan esiin hyviä käytäntöjä ja oppimiskokemuksia APIen käyttöön ja API-periaatteiden implementointiin liittyen. Tämän toteutuminen edellyttää koordinointia ohjaavalta taholta, kuten valtiovarainministeriöltä tai Digi- ja väestötietovirastolta. Tutkimuksessa tunnistettiin useita julkisen hallinnon API-periaatteiden implementoinnista saatavia potentiaalisia arvotekijöitä kuten laadullisia, toiminnallisia ja teknologisia hyötyjä. Tulee kuitenkin ottaa huomioon, ettei arvon realisoitumista voida tämän tutkimuksen perusteella varmentaa API-periaatteiden systemaattisen hyödyntämisen ollessa organisaatioissa vielä suhteellisen vähäistä.

The increased use of renewable energy sources sets requirements for more flexible demand-side solutions with their intermittent production. The electricity network is getting smarter and approaching a level of a smart grid where the consumption can be optimized and kept in balance with the production. Since electricity consumption takes place within residential consumers’ homes as a part of their daily life its optimization is a personal subject that should be studied to be able to understand the best practices. It has also been found that it is common for active users to create their own solutions. All of these aspects together create opportunities for co-development between the consumers and commercial solution providers. The aim of this study was to bring clarity to the contemporary topics of home energy management and co-development via virtual communities. The research objective was set to first describe the processes of developing home energy management solutions in Finnish virtual communities and the solutions developed by consumers. Second part of the objective was to describe the solution providers and discuss ways of co-development between consumers and solution providers. Research questions were set accordingly to the research objective. First question was divided into two and it asked how the solutions are developed and what kinds of solutions are developed. The second question was divided into two as well and it asked what kinds of solutions are commercially available already and how the solution providers can participate in solution development in virtual communities. The phases of the research process were literature review, data collection using semi-structured interviews, qualitative data analysis, and synthesis. The findings of the literature review about consumers were that they can have more influence on consumption with smart home solutions and microgeneration. Innovative lead users were considered important in co-development. The concepts of smart grid and demand-side management were also discussed as well as virtual communities and knowledge sharing. A framework was constructed of the interaction of users and solution providers in virtual communities. Semi-structured interviews were chosen as the data collection method to collect interviewees’ experiences in various details. Seven consumers and seven solution providers were interviewed during the process. The chosen data analysis method was thematic analysis which was conducted with the help of computer-aided qualitative data analysis software. The results of the interviews revealed that there were lead users and user innovators who discussed solutions actively in virtual communities. Part of frequent interaction is knowledge sharing and helping out other community members. The virtual communities had tens of thousands of members. The recent growth in member amount seemed to lower the level of professionality and knowledge in the communities. Users had created mostly software based solutions, but also some hardware and behavioral were found. The most important benefits for users were monetary and information benefits. Among interviewed solution providers the most common business model was to provide home energy management systems as a service. With a subscription the customers get price-based consumption optimization. The providers were using virtual community platforms to some extent. Ideas for improvement include smaller pilot groups and discussion involving consumers. This study contributed to research fields of home energy management, user innovation, and virtual communities. Future research could include quantitative data from social media analysis. Uusiutuvien energianlähteiden lisääntynyt käyttö asettaa vaatimuksia joustavammille kuluttajapuolen ratkaisuille niiden jaksottaisesta tuotannosta johtuen. Sähköverkko kehittyy älykkäämmäksi ja lähestyy älykkään verkon tasoa, jossa kulutusta voidaan optimoida ja pitää tasapainossa tuotannon kanssa. Sähkön kulutus tapahtuu kotitalouskuluttajien kodeissa osana heidän jokapäiväistä elämäänsä, joten sen optimointi on henkilökohtainenkin asia, jota tulee tutkia sen parhaiden toimintatapojen ymmärtämiseksi. Lisäksi tutkimuksista on selvinnyt, että aktiiviset käyttäjät luovat omia ratkaisujaan melko yleisesti. Kaikki nämä näkökohdat yhdessä luovat mahdollisuuksia yhteiskehittämiselle kuluttajien ja kaupallisten ratkaisujen toimittajien välillä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selventää kodin energianhallinnan ja virtuaaliyhteisöjen välityksellä tapahtuvan yhteiskehittämisen ajankohtaisia aiheita. Tutkimuksen tavoitteeksi asetettiin ensinnäkin suomalaisissa virtuaaliyhteisöissä tapahtuvan energianhallintaratkaisujen kehitysprosessien sekä kuluttajien kehittämien ratkaisujen kuvailu. Toisena osana tavoitetta oli kuvailla ratkaisuntarjoajia ja pohtia yhteiskehittämisen tapoja kuluttajien ja ratkaisuntarjoajien välillä. Tutkimuskysymykset asetettiin tutkimuksen tavoitteen mukaisesti. Ensimmäinen kysymys jaettiin kahteen osaan, joissa kysyttiin, kuinka ratkaisuja kehitetään, sekä millaisia ratkaisuja kehitetään. Toinen kysymys jaettiin niin ikään kahteen osaan, joissa kysyttiin, millaisia ratkaisuja on kaupallisesti tarjolla, sekä miten ratkaisuntarjoajat voivat osallistua ratkaisujen kehitykseen virtuaalisissa yhteisöissä. Tutkimusprosessin vaiheita olivat kirjallisuuskatsaus, tiedonkeruu teemahaastatteluilla, laadullinen data-analyysi, ja synteesi. Kirjallisuuskatsauksen löydökset kuluttajiin liittyen olivat, että heillä on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa kulutukseen älykotiratkaisuilla sekä mikrotuotannolla. Kiinnostuneilla ja innovatiivisilla käyttäjillä on merkittävää arvoa yhteiskehittämisessä. Älykkään sähköverkon ja kysynnän hallinnan konseptit käsiteltiin katsauksessa virtuaalisten yhteisöjen ja tietämyksen jakamisen lisäksi. Tutkimuksessa koottiin myös viitekehys käyttäjien ja ratkaisuntarjoajien vuorovaikutuksesta virtuaalisissa yhteisöissä. Teemahaastattelut valittiin tiedonkeruumenetelmäksi, jotta haastateltavien kokemukset saatiin kerättyä monipuolisin yksityiskohdin. Prosessin aikana haastateltiin seitsemää kuluttajaa ja seitsemää ratkaisuntarjoajaa. Data-analyysi menetelmäksi valittiin aihekohtainen analyysi, joka toteutettiin tietokoneavusteisen laadullisen data-analyysin ohjelmiston avulla. Haastattelujen tulokset paljastivat, että lead user -tyyppiset käyttäjät ja innovaattorit keskustelivat ratkaisuista aktiivisesti virtuaalisissa yhteisöissä. Osana jatkuvaa vuorovaikutusta on tiedon jakaminen ja muiden yhteisön jäsenten auttaminen. Virtuaalisissa yhteisöissä oli kymmeniä tuhansia jäseniä. Viimeaikainen kasvu jäsenten määrässä vaikutti vähentävän ammattimaisuutta ja laskevan tietämyksen tasoa. Käyttäjät loivat enimmäkseen ohjelmistopohjaisia ratkaisuja, mutta myös joitakin laitteistoon ja käyttäytymiseen perustuvia ratkaisuja löydettiin. Tärkeimmät hyödyt käyttäjille olivat rahalliset ja tietohyödyt. Haastateltujen ratkaisuntarjoajien joukossa yleisin liiketoimintamalli oli tarjota kodin energianhallintajärjestelmää palveluna. Tilaamalla palvelun asiakkaat saavat hintaan perustuvan kulutuksen optimointipalvelun. Palveluntarjoajat käyttivät virtuaalisten yhteisöjen alustoja jossain määrin. Kehitysehdotuksiin sisältyy pienten testiryhmien käyttö ja asiakkaiden osallistaminen. Tämä tutkimus edesauttoi tutkimusta kodin energianhallinasta, käyttäjäinnovaatiosta, ja virtuaalisista yhteisöistä. Tuleva tutkimus voisi sisältää sosiaalisen median kvantitatiivista analyysiä.

Projektiliiketoiminnassa korostuu usein sen dynaamisuus ja organisaatiorakenteiden kompleksisuus. Suurissa pääasiallista projektiliiketoimintaa harjoittavissa yrityksissä projektiportfolio voi muodostua useista rinnakkain etenevistä projekteista. Projektit ovat luonteeltaan uniikkeja, väliaikaisia ja kertaluontoisia toteutuksia, joiden määrää projektiportfoliossa voi vaihdella. Projekteissa ilmenee usein tilanteita, joiden ratkaiseminen vaatii selvitystyötä. Suunnittelemattomat työt, joita ratkaistaan Ad hoc -menettelyllä, voivat viedä projektihenkilöstön kuten esimerkiksi asiantuntijoiden aikaa muista tehtävistä. Samanaikaisesti projektit kilpailevat myös keskenään olemassa olevista työntekijäresursseista, uusien työntekijäresurssien hankkimisen sekä kouluttamisen ollessa haastavaa lyhyellä aikavälillä. Organisaation kyvykkyyden parantaminen ja tehokkaampien toimintatapojen hyödyntäminen tapahtuu muun muassa oppimisen kautta sekä tunnistamalla tehokkuutta rajoittavat tekijät. Tällöin organisaatio voi paremmin ohjata resurssejaan ja luoda edellytyksiä liiketoiminnan kasvulle. Tässä työssä tutkittiin kohdeyrityksen sidosryhmiin sekä organisaation toimintaan liittyviä haasteita, jotka vaikuttavat yrityksen projektiliiketoiminnan tehokkuuteen. Työn avulla pyrittiin tunnistamaan mahdollisuuksia, joiden avulla organisaation toimintaa voidaan kehittää ja tämän myötä myös ehkäistä tehokkuutta rajoittavien haasteiden syntymistä. Tutkimuksen aineisto kerättiin kysely- ja haastattelututkimuksen avulla, johon osallistui 16 kohdeyrityksen työntekijää. Tutkimus käsittelee myös kirjallisuutta liittyen yritysten resursseihin, organisaation kyvykkyyteen ja tehokkuuteen projektimaisessa ympäristössä. Kirjallisuuden avulla luotiin ymmärrystä tehokkuuden muodostumiseen liittyvistä riippuvuuksista ja sitä kehittävistä toimintamalleista. Olemassa oleva kirjallisuus auttoi parantamaan ymmärrystä tehokkuuteen liittyvistä rajapinnoista sekä riippuvuuksista. Lisäksi sen avulla pystyttiin hahmottamaan toimintamalleja, joiden avulla projektiliiketoiminnan ja yrityksen organisaation kehitystä voidaan viedä eteenpäin. Tutkimuksessa kerätyn aineiston myötä pystyttiin luomaan selkeämpi kokonaiskuva kohdeyrityksen nykytilanteesta ja sen haasteista, joiden koettiin vaikuttavan projektitöiden tehokkuuteen. Tutkimuksen tulosten avulla muodostettiin kehitysmahdollisuudet, joita hyödyntämällä yritys voi kehittää omaa toimintaansa ja parantaa projektiliiketoiminnan tehokkuutta. Tutkimuksen lopputuloksena muodostui lisäksi konkreettinen toimenpide-ehdotus, jonka avulla yrityksen on mahdollista kehittää tehokuutta käytännössä.

Companies are increasingly interested in environmental sustainability. Regulation, external pressure, business benefits, and internal motivation are the key drivers for green manufacturing. Sustainability reporting requirements will be tightened in the following years. Companies must measure their environmental performance to meet the new requirements, but performance measurement is also needed from a development perspective. There are several frameworks for sustainability reporting, but GRI is the most used. Based on the framework, environmental sustainability can be divided into seven categories: materials, energy, water and effluents, biodiversity, emissions, waste, and supplier environmental assessment. The maturity stage of green manufacturing also affects the measurement needs. This study aims to form an understanding of environmental sustainability performance measurement in the metal industry and find out how it can be utilized when developing manufacturing processes. In addition, an environmental sustainability dashboard is designed for the case company, and environmental sustainability performance measures for mast manufacturing are defined. This research was conducted mostly as a mixed method case study, but there are also features of multiple-case study since the benchmarked case companies’ and competitors’ environmental sustainability were studied. The data was gathered from interviews and secondary data sources. Internal interviews were held, and internal documentation was analyzed to form an understanding of the current practices in the case company. The benchmarked case companies’ and competitors’ sustainability reports were analyzed, and benchmark interviews were held to understand environmental sustainability performance measurement practices in the metal industry. In addition, a metal waste following period was arranged, and observations were done from the metal waste generation. The data was gathered from the existing dashboard and Excel sheets to develop the dashboard for the case company. The theory was developed abductively since the collected qualitative data were categorized based on literature and the findings were compared to previous research. The findings show that it is common practice to measure environmental sustainability performance rather comprehensively in the metal industry. The regulation sets the minimum requirements for performance measurement, but the companies have additional performance measures that enable them to monitor goals. It is noticed that companies’ environmental sustainability strategies and goals affect performance measures. The companies measure environmental sustainability performance because of certificates and ratings too. There are a lot of similarities in the performance measurement in the companies, but there are also some differences because the ambition of goals differs between companies. The companies measure energy, emissions, and waste rather comprehensively. In addition, they measure water usage and some aspects of material usage. However, biodiversity-related performance measures are missing from the companies’ performance measurement systems. The findings show that environmental sustainability performance measurement is utilized when developing green manufacturing. Performance measurement is essential to understand the current state, notice and quantify development possibilities, and analyze the outcomes of improvements. In the future, environmental sustainability could be studied in other operations than manufacturing. It is especially worth studying environmental sustainability performance measurement in product design because product design significantly affects the product's environmental impact during its life cycle.

Korkea vaihtelu ja pienet eräkoot vaativat tuotannonsuunnittelu- ja ohjausperiaatteiden kehittämistä, jotta yritys pysyy kilpailukykyisenä. Diplomityön kohdeyrityksen kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden erätuotannossa havaittiin haasteita, jotka olivat johtaneet tuotteiden saatavuus- ja toimitushaasteisiin, joiden lisäksi yritys hakee kasvua. Tämän tapaustutkimuksen tavoitteena oli kehittää kohdeyrityksen tuotannon hienokuormitusta, toimitusvarmuutta ja oikea-aikaisuutta sekä luoda selkeät priorisointisäännöt tuotantojärjestyksen luomiseen. Suurimmiksi ongelmiksi tunnistettiin käyttämätön kapasiteetti ja tuotevaihtojen asetusajat, johon haettiin kirjallisuudesta lyhentämismenetelmiä ja keinoja hyödyntää asetusaikoja tuotantojärjestyksen suunnittelussa. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellyt artikkelit tarjosivat konkreettisia asetusaikojen lyhentämismenetelmiä, joiden koettiin olevan sopivia kohdeyrityksen tuotantoon ja joilla odotettiin saavutettavan merkittäviä hyötyjä. Asetusaikojen lyhentämismenetelmien lisäksi kirjallisuus tarjosi tietoa tuotevaihtojen tehostamiseksi, minkä perusteella luotiin systemaattinen tuotevaihtojen tehostamisprosessi, jota hyödynnettiin kohdeyrityksen tuotantoon. Lisäksi kirjallisuudessa esitetyt tuotantojärjestyksen priorisointisäännöt huomioitiin kohdeyrityksen priorisointisäännöissä. Analyyseihin hyödynnettiin dataa useista lähteistä. Kvantitatiivista dataa hyödynnettiin erityisesti kapasiteetin käytön analysoimiseen sekä asetusaikojen vaikutuksen arvioimiseen. Laadullinen aineisto tuki prosessien ja tuloksien ymmärtämistä. Analyysi aloitettiin tarkastelemalla kohdeyrityksen nykyisiä tuotannonsuunnittelu ja -ohjausperiaatteita sekä tuotantoprosesseja ongelmien havaitsemiseksi. Tämän tueksi analysoitiin valittujen tuotantolinjojen kapasiteetin käyttöä pullonkaulojen tunnistamiseksi. Merkittäväksi todetuista asetusajoista suoritettiin mittaukset vertailuksi ja tärkeimpien kehityskohteiden tunnistamiseksi. Tarkastelemalla tuloksia havaittiin, että yhdellä tuotantolinjalla esiintyi merkittävästi tarpeetonta käyttämätöntä kapasiteettia, joka ratkaistiin rekrytoimalla työvoimaa, nostamalla päivittäistä maksimituotantomäärää ja parantamalla toimintatapoja. Asetusaikojen lyhentämiseen hyödynnettiin kirjallisuuden perusteella luotua systemaattista tuotevaihtojen tehostamisprosessia ja koottuja lyhentämismenetelmiä, joiden avulla asetusaikoja saatiin lyhennettyä jokaisella tuotantolinjalla. Tehdyt asetusaikamittaukset toimivat myös ajojärjestyssääntöjen luomisessa. Vertailemalla todellisia toteutuneita ja suunniteltuja tuotantojärjestyksiä uusilla periaatteilla luotuihin tuotantojärjestyksiin huomattiin uusilla periaatteilla saavutettavan merkittäviä aikasäästöjä asetusaikoihin. Tutkimuksen aikana tehtiin myös muutoksia kohdeyrityksen tuotannonsuunnittelu- ja ohjaus-järjestelmään parantamalla tuotannon ja myynnin yhteistyötä, eräkokojen määrittämistä ja tuotannon lattiatason ohjausta muun muassa visuaalisuuden avulla. Edellä mainittujen saavutettujen tuloksien lisäksi koko tuotannon tehokkuutta saatiin nostettua ja toimitusaikatauluista saatiin tarkempi kuva. Tulevaisuudessa tulee huolehtia uusien periaatteiden hyödyntämisestä sekä tarkastella pullonkaula-ajattelun, ennakoivan kunnossapidon ja lineaarisen optimoinnin mahdollisuuksia. Näiden lisäksi kohdeyrityksen tulisi osallistaa henkilökuntaa laajemmin, kartoittaa investointitarpeita, hyödyntää Lean- ja JIT-periaatteita (engl. just-in-time) sekä kehittää hankintaa. Tutkimuksen tieteellinen merkitys koostuu korkeaan vaihteluun sekä laatu- ja hygieniavaatimuksia sisältävän tuotannon suunnittelu- ja ohjausperiaatteiden kehittämisestä. Erityisesti luotu systemaattinen tuotevaihtojen tehostamisprosessi sekä ajojärjestysprosessi myöhästymisten ja asetusaikojen lyhentämiseksi tarjoavat avainkirjallisuuteen lisäarvoa. Tutkimuksessa havaittiin, että näillä sekä mittauksiin perustuvilla LSU-periaatteilla (engl. least setup) voidaan saavuttaa merkittäviä aikasäästöjä asetusaikojen osalta kohdeyrityksessä. Näitä periaatteita tulisikin testata ja hyödyntää vastaavissa tuotantoympäristöissä vertailun ja yleistämisen parantamiseksi. High variability and small production batches require developing production planning and control principles for the company to remain competitive. The target company of this study produces cosmetics and hygiene products in batch production where problems with the availa-bility of products and challenges with deliveries have been detected. In addition, company seeks for growth. The objective of this case study was to develop the fine loading of produc-tion, delivery times, timeliness, and to make clear principles to determine production sequence. Major problems were unused capacity and setup times for which solution was sought from lit-erature. Also, ways to use setup times in production sequence was sought. The articles discussed in literature review offered concrete ways that were found to be good for shortening setup times, which seemed to be suitable for the company’s production envi-ronment and which were expected to achieve major benefits. In addition to ways for shortening setup times, the literature provided information on how to make product changeovers more ef-ficient, which was used for the company’s production. In addition, the traditional production sequencing rules presented in literature were considered when creating rules for company. There were multiple sources of data, and quantitative data was particularly used to analyze the use of capacity and to evaluate the effect of setup times. Qualitative data supported the understanding of production processes and results. The analysis began by examining the company’s current manufacturing planning and control (MPC) principles and processes to de-tect problems. To support this, the capacity utilization of chosen production lines was analyzed to identify bottlenecks. Setup times found to be significant, and measurements were made for comparison and to identify the most important developments. It was found from results that one production line had significant amount of unused capaci-ty, which was resolved by labor, increasing the daily maximum production volume, improving operating procedures, and clarifying instructions. Systematic process for improving the effi-ciency of changeovers based on literature was used to shorten up setup times as well as using different shortening methods. This resulted in setup times shortening on every examined pro-duction line. Setup times were also used in creating production sequencing rules and by com-paring the actual and planned production sequences with the new sequence based on new principles, it was noticed that new principles result in significant time saving in setup times. During the research, there were changes made to company’s MPC-system by improving co-operation between sales and production, determination of lot sizes, and floor level production control. In addition to previously mentioned results, the efficiency of the entire production was increased, and a more accurate view of the delivery schedules was obtained. In the future, company must take care of the utilization of these new principles and examine the possibilities of theory of constraints, predictive maintenance, and linear optimization. In addition, company should involve the staff more, seek for investments needs, use Lean and just-in-time principles, and develop procurement. The scientific contribution of the research consists of developing production planning and control principles in a production with high variability, quality, and hygiene requirements. Espe-cially, the created systematic process of increasing the efficiency of changeovers and the pro-cess of production sequencing to reduce delays and setup times bring value to literature. It was found that with these processes and using created least setup principles based on meas-urements, significant time savings can be achieved in setup times in object company. These principles should be utilized and tested in similar environments to improve the comparison and generalization

The COVID-19 outbreak shocked the whole world in 2020. As the pandemic quickly spread across the globe, only during its first year, over 75 million positive cases and 1,6 million deaths were reported worldwide, and in November 2022, the same numbers were over 634 million and 6,6 million. The world’s economic system and global markets were greatly affected, and many countries tried to counter the pandemic’s spread by implementing strict lockdowns, which further caused turbulence on the markets. Countless manufacturing companies across the globe were faced with massive global supply chain disruptions, and they were felt even in companies operating in Finland. Managers and scholars alike have been working very hard for the past three years to find out what were (and are) the best countermeasures to combat the pandemic’s effects and disruptions, but a consensus of an answer is still missing. This thesis aims to investigate the effects of the COVID-19 pandemic on manufacturing companies operating in Finland, and to examine what kind of ways or methods these companies adopted to counter the COVID-19 pandemic in Finland compared to the rest of the world. These two topics form the two main research questions of this thesis, and they are answered from the basis of a qualitative systematic literature review and a mostly qualitative semi-structured interview study to which interviewees from six different manufacturing companies take part in. The literature review consists of supply chain management theory and a look into the effects of the COVID-19 pandemic on manufacturing companies operating outside of Finland. The literature review is also used to build a theoretical framework, which is used in the end to analyse the results of the interview study and compare them to the findings of the literature review. The results of this thesis offer insight into the differences of the COVID-19 pandemic’s impacts on the supply chain management of manufacturing companies operating in Finland and outside of Finland, and the different supply chain management related countermeasures taken by these companies. From the literature review, it was discovered that global supply shortages, large-scale fluctuations in demand, consumption shocks, and increases in material prices and lead times were some of the most recognizable effects of the COVID-19 pandemic on the manufacturing companies operating outside of Finland, often affecting directly to their operations and Tier 1 suppliers. The interview results reflected similar results, only the companies operating in Finland mostly experienced the pandemic’s effects through their suppliers’ suppliers’ problems, which were usually operating outside of Finland. Also, the companies that were located in countries that went into lockdowns had their own challenges as well. To counter the global supply chain disruptions, both the interview study and the literature review provided similar findings: the realization of the necessity of evolving the existing supply chain management from lean thinking to a more agile and resilient system became evident for those that hadn’t already done so. Differences in the ways of attempting to accomplish this were found, but the goal was still very similar for most of the companies.

Toiminnanohjausjärjestelmät ovat tietojärjestelmiä, joilla yritysten eri prosessit ja toiminnot voidaan integroida, ja siten niitä on jo pitkään hyödynnetty toiminnan tukena. Järjestelmissä käsitellään yritysten liiketoimintakriittistä dataa ja informaatiota, ja tästä syystä turvallisuudesta on kehittynyt tärkeä teema toiminnanohjausjärjestelmien parissa, muodostuen myös yhdeksi maailmanlaajuisten organisaatioiden pääongelmaksi. Tästä huolimatta tutkimusta aihepiiristä on huomattavan vähän. Tässä työssä vastataan tähän puutteeseen tarkastelemalla toiminnanohjausjärjestelmän käyttövaltuushallinnan kehittämistä arvon näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitetään, millaista liiketoiminnallista arvoa asiakasyritykset tavoittelevat toiminnanohjausjärjestelmän käyttövaltuushallinnan kehityksellä, mitä tekijöistä asiakasyritykset pitävät projekteissa tärkeinä ja miten palveluntarjoaja voi tukea asiakasta arvon toteutumisen näkökulmasta. Käyttövaltuushallinta itsessään on osa suurempaa turvallisuuden alaa, identiteetin- ja pääsynhallintaa, ja se näkyy käyttäjälle selkeimmin käyttövaltuuksissa, eli mitä käyttäjä pystyy konkreettisesti tekemään järjestelmässä. Käyttäjä tulee tunnistaa ennen järjestelmään pääsyä ja käyttäjällä tulee olla käyttövaltuuksia (eli käyttöoikeuksia) itse järjestelmän sisällä, jotta toimintojen suorittamien järjestelmässä olisi mahdollista. Käyttövaltuushallinta on kuitenkin useimmiten puutteellista toiminnanohjausjärjestelmissä ja tämä edelleen altistaa yrityksiä tieto-turvauhille. Käyttövaltuushallinnan puutteellisuus voi johtaa vakaviin väärinkäytöksiin ja jopa petoksiin, ja tästä syystä se muodostui työn tutkimusongelmaksi. Työ toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja datankeruu suoritettiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla ja havainnoinnilla. Haastattelun kohteena oli kolme eri asiakasyritysten edustajaa, joiden yrityksessä oli suoritettu tai suoritettiin parhaillaan käyttövaltuushallinnan kehitystä toiminnanohjausjärjestelmässä. Lisäksi työssä haastateltiin kahta eri konsulttia, jotka toimivat palveluntarjoajalla käyttövaltuushallinnan kehitysprojekteissa asiantuntijoina. Pienen otannan vuoksi työssä myös päädyttiin havainnoimaan neljättä asiakasyritystä, jossa oli työn toteutuksen aikana parhaillaan käynnissä käyttövaltuushallinnan kehitysprojekti. Työssä käytettiin abduktiivista lähestymistapaa, joten aineiston analyysissä hyödynnettiin sekä kirjallisuuskatsauksessa että aineistosta esiin nousevia teemoja. Tutkimuksen avulla saatiin vahvistusta tutkimusongelman olemassaoloon. Tutkimuksen mukaan toiminnanohjausjärjestelmien turvallisuuden ja käyttövaltuushallinnan ennaltaehkäisevää merkitystä ei usein tunnisteta. Suurin motiivi kehittää käyttövaltuushallintaa on muodostunut asiakkaille IT-tarkastusten havaintojen myötä. Tärkeimmät tavoiteltavat hyödyt käyttövaltuushallinnassa ovat tutkimuksen perusteella roolirakenteiden, hallintamallien ja konseptien ylläpidettävyys sekä helppokäyttöisyys, riskien vähentäminen ja kustannusten pienentäminen. Tuloksissa kuitenkin korostuu tasapaino riittävän suojauksen kustannusten ja hyväksytyn riskitason välillä. Lisäksi työssä tunnistettiin käyttövaltuushallinnan kehityksen merkittävimmäksi uhraukseksi toiminnan ketteryyden menetyksen. Mitä palveluntarjoajan käyttöön ja rooliin projektissa tulee, asiakkaat pitivät tärkeimpänä palveluntarjoajan asiantuntijuutta ja innovatiivisuutta. Lisäksi projekteissa oli tärkeää hyvät projektinhallinnalliset menetelmät ja projektitiimin oikea kokoonpano. Arvon näkökulmasta tutkimuksessa tunnistettiin sekä palveluntarjoajan, että asiakkaan roolin olevan merkittäviä arvon luomisessa ja sen toteutumisessa. Aihealuetta on kuitenkin syytä tutkia lisää myös tulevaisuudessa yleistettävimpien tulosten saamiseksi. Enterprise Resource Planning (ERP) systems are information systems that can be used to integrate the various processes and functions of companies, and thus they have long been used to support operations. ERP systems deal with business-critical data and information of companies, which is why security has become an important theme in ERP environments, be-coming one of the main problems of global organizations. Despite this, there is remarkably little research on the subject. This work responds to this shortcoming by examining the development of the ERP system's authorization management from the perspective of value. The aim of the study is to find out what kind of business value companies are trying to achieve through the development of authorization management of the ERP system, what factors the companies consider important in the projects, and how an external service provider can support the customer from the aspect of value realization. Authorization management itself is part of a larger field of security, Identity and Access Management, and it is most clearly visible to the user in access rights, that is, what the user can concretely do in the system. The user must be identified before entering the system and the user must have access rights within the system itself in order to enable the performance of functions in the system. However, authorization management is often deficient in ERP systems, and this further exposes companies to information security threats. The lack of authorization management can lead to serious misconduct and even fraud, and for this reason it is the research problem in this study. The study was carried out as a qualitative study and the data collection was conducted through semi-structured interviews and observation study. Three representatives of different customer companies were interviewed. The companies are currently developing their authorization management in their ERP system or have had a development project in the past. In addition, two different consultants were interviewed. The consultants work as experts in the service provider's authorization management development projects. Due to the small sampling, observation was also carried out for a company, that was currently running a development project for authorization management during the study. An abductive approach was used in the data analysis; therefore, the analysis themes emerged both from the literature review and the interview and observation data. The study achieved to confirm the existence of the research problem. The study found that the preventive importance of security and authorization management of ERP systems is rarely recognized. The main motive for developing authorization management has been formed for customers through the findings of IT audits. The main benefits to be gained from authorization management, as identified in the study, are maintainability of role structures, governance models and concepts, ease of use, risk reduction and cost reduction. However, the results highlight the balance between the cost of adequate protection and the level of risk accepted. In addition, the work identified the loss of operational agility as the most significant sacrifice in the development of authorization management. As for the use and role of the service provider in the project, customers considered the expertise and innovativeness of the service provider to be the most important factors. In addition, good project management methods and the correct com-position of the project team were important in the projects. From the perspective of value, the study identified the role of both the service provider and the customer as significant in creating value and its realization. Further research in this area is needed in order to obtain more generalizable results.

Startupit epäonnistuvat usein liiketoimintansa skaalautumisen vaiheessa sen vuoksi, että tuotteen sopivuutta markkinoille ei ole vielä tunnistettu ennen liiketoiminnan laajentamista. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat tuotteen sopivuuteen SaaS-markkinoilla ja kehittää viitekehys, jonka avulla mitata kohdeyrityksen tuote-markkinasopivuutta ja arvioida sen skaalautuminen mahdollisuuksia. Tutkimukselle oli erityisesti liiketoiminnallista tarvetta, mutta myös tieteellistä potentiaalia on ohjelmistostartupien osalta kirjallisuudessa havaittu. Tutkimus toteutettiin tapaus- ja kyselytutkimuksena SaaS-toimialan kohdeyritykselle. Kirjallisuuskatsauksessa tutkittiin SaaS-startupin ja tuote-markkinasopivuuden käsitteitä tunnistamalla tuote-markkinasopivuuden kriteerit ja startupin kasvun moottorit skaalautumisen edellytyksiksi. Näiden perusteella luotiin viitekehys, joka muodosti mittariston arvioimaan startupin toteutettavuus-, haluttavuus- ja elinkelpoisuuskriteerit. Viitekehyksessä sovellettiin kirjallisuudessa tunnistettuja yleisimpiä mittareita tuote-markkinasopivuuden arvioimiseksi. Viitekehys toimi deduktiivisena hypoteesina pyrkimyksenä vastata tutkimuskysymyksiin ja kohdeyrityksen tarpeisiin. Tutkimuksessa kerättiin tuloksia kohdeyrityksen nykyisiltä ja potentiaalisilta markkinoilta haastattelu- ja kyselytutkimusten avulla. Tutkimuksessa havaittiin tuote-markkinasopivuuden ja startupin skaalautumisen välillä olevan riippuvuussuhde, jossa tuote-markkinasopivuus on edellytys startupin skaalautumiselle. Kohdeyrityksen tuote-markkinasopivuuden todettiin olevan viitekehyksen kolmen kriteeriin perusteella hyvällä tasolla. Tulokset osoittivat yrityksen tason toteutettavuuden osalta tyydyttäväksi, sekä haluttavuuden ja elinkelpoisuuden osalta kiitettäväksi. Vahva asiakasuskollisuus ja -säilyminen viittasivat yrityksen dominoivaan tahmeaan kasvun moottoriin. Kohdeyrityksen tuote-markkinasopivuus on saavutettu nykyisten kohdemarkkinoiden osalta, mutta tulevaisuuden skaalautumisponnistelut tulevat vaatimaan markkina-alueen laajentumista. Tutkimuksessa esiintyi myös joitain rajoitteita. Tutkimuksen tulostenkeruuvaiheessa tuli vastaan aika- ja laajuusrajoite, kun viitekehys todettiin liian laajaksi suhteutettuna tutkimuksen laajuuteen. Rajoitteet toivat jatkotutkimustarpeita tuleviin tutkimuksiin. Kohdeyrityksen osalta olisi tarpeellista luoda erillinen markkinatutkimus potentiaalisista asiakkaista, sekä teorian osalta luoda viitekehyksen validointitutkimus tutkimalla viitekehystä eri toimialojen yrityksissä. Tutkimus auttoi kohdeyritystä määrittämään meneillään olevan tuote-markkinasopivuuden tason, sekä tunnistamaan haastatteluiden kautta löydetyt uudet potentiaaliset markkinat. Tutkimuksessa todettiin yrityksen tuotteen positiivinen kehityssuunta kolmen vuoden aikavälillä ja mahdollistettiin kehityssuunnan tarkastelu myös tulevaisuudessa viitekehyksen avulla. Viitekehys mahdollistaa yritykselle jatkuvan prosessimallin, jossa tuote-markkinasopivuutta tullaan mittaamaan tasaisin väliajoin. Konkreettisena edistyksenä kohdeyrityksen liiketoiminnan skaalautumiselle nähtiin alkanut tuotekehitysprosessi uuden potentiaalisen asiakasryhmän kanssa.

Diplomityön tavoitteena oli soveltaa nykyaikaisinta pedagogiikkaa ja useasta yliopistosta kerättyä empiiristä tutkimustietoa kurssin soveltavan osan eli harjoitustyön kehittämisessä, jotta oppilaiden oppiminen ja oppimiskokemus paranisivat Tampereen yliopiston projektinhallinnan perusteita käsittelevällä kurssilla. Opetuksen kehittäminen empiirisen tutkimuksen avulla on tärkeää, koska suomalaisissa yliopistoissa ei ole järjestelmällistä tapaa vertailla kurssien toteutuksia ja niiden avulla saatuja oppimistuloksia keskenään, jolloin opetuksen parhaat käytänteet ja periaatteet eivät välttämättä leviä yliopistojen välillä. Täten tutkimusongelma oli selvittää ”Minkä periaatteiden ja käytäntöjen mukaan kannattaa opettaa projektinhallinnan peruskurssin soveltavat osat yliopistokontekstissa?”. Tähän vastatakseen muodostettiin kuva siitä, mitkä olivat pedagogiikan teoriassa ne tekijät, joilla on parannettu oppilaiden oppimistuloksia. Minkä lisäksi empiirisessä osuudessa tunnistettiin ne keinot, joilla näihin tuloksiin oli käytännössä päästy. Näiden avulla muodostetiin kehityssuunnitelma sille, miten tutkimuskohteen soveltavaa osaa tulisi kehittää. Tutkimuksen teoriapohja oli pedagogiikassa, ja tutkimustyön oppimiskäsitykseksi valittiin konstruktivismi. Tähän käsitykseen perustui tutkimustyön kannalta keskeiset oppimista parantavat käytänteet eli opetuksen aktiivisuus, kokemusperäisyys ja oppilaskeskeisyys. Tutkimuksen toteutustapa oli edellä mainitusti empiirinen, ja tutkimusaineistoa tutkittiin pääasiassa kvalitatiivisten menetelmien avulla. Näitä menetelmiä olivat muun muassa kurssille tehty sisältöanalyysi, sekä projektinhallinnan kursseista muodostettu markkinatutkimus. Tutkimusmenetelmien kvalitatiivisuus johtui siitä, että tutkimuksen aineisto oli laadullista eli alan aiempia tieteellisiä julkaisuja, oppilailta saatua palautetta, havaintoja soveltavan osan toteuttamisesta sekä kurssimateriaalia. Tärkeimmät tutkimustulokset olivat tutkimuksen välitavoitteena muodostettu opetuksen muotoiluun tarkoitettu työkalu, sekä tutkimuksen varsinaisen tavoitteena muodostettu kehityssuunnitelma tutkimuskohteen soveltavalle osalle. Työkalun avulla voitiin arvioida tutkimuskohteen soveltavan osan sopivuutta kirjallisuusosiossa tunnistettuja käytänteitä ja periaatteita vasten. Näistä muodostettiin kolme kokonaisuutta, jotka olivat oppimisen mahdollistaminen, opetustapahtuman toteuttaminen ja opetustapahtuman muotoilu. Oppimisen mahdollistamiseen sisältyi oppilaan motivointi, osaamistasot, oppimisympäristöt ja -tyylit sekä teknologia. Opetustapahtuman toteuttamiseen sisältyi edellä mainittu konstruktivismi sekä oppimisen aktiivisuus ja kokemusperäisyys. Näissä olennaista oli oppilaiden aiempi tietoperusta, heidän aktivointinsa sekä kokemuksen kerryttäminen ja käyttö. Kokonaisuus taas sisälsi opetuksen aktivoinnin, sosiaalisuuden, reaalimaailmaan sitomisen, yleiset työelämätaidot ja oppilaskeskeisyyden. Viimeinen tunnistettu kokonaisuus oli opetustapahtuman muotoilu, jossa keskeistä oli opetuksen linjakkuus. Tämä tarkoittaa sitä, että opetustapahtuman tulee olla looginen kokonaisuus, jossa huomioidaan sitä ympäröivät tekijät. Tutkimuksen varsinaisen tuloksen eli kehityssuunnitelman mukaan tutkimuskohteen harjoitustyö tulisi toteuttaa siten, että se huomioi paremmin kurssin tavoitteet, sen pelillistämistä jatketaan ja sen rakennetta kehitetään linjakkaammaksi. Tämän lisäksi sitä tulee kehittää huomioimalla paremmin pedagogisia hyviä käytänteitä kuten työelämälähtöisyyttä, interaktiivisuutta ja oppilaskeskeisyyttä. Tutkimuksessa havaittiin nykyisen toteutuksen olevan pedagogisesti toimiva kokonaisuus, koska se huomioi jo nykytilassaan hyvin tutkimustyössä esiin tulleita käytänteitä. Tutkimustyön keskeisiä päätelmiä oli, että projektinhallinnan soveltava osuus tulisi toteuttaa projektin elinkaaren avulla, koska sitä käyttämällä mahdollistetaan useiden pedagogisten käytänteiden toetutuminen. Näitä olivat työelämälähtöisyys, opetuksen reaalimaailmaan sitominen ja opetustapahtuman linjakkuus. Linjakkuudella taas oli yhteys esimerkiksi motivaatioteoriaan, konstruktivismiin sekä osaamistasojen soveltamiseen. Tämän lisäksi ryhmätöiden havaittiin mahdollistavan esimerkiksi interaktiivisuuden toteutumisen opetustapatuman aikana. Tätä taas lisättiin tutkimuskohteen soveltavaan osaan toisen empiirinen projektinhallinnan hyvän käytännön avulla, joka oli projektiroolien käyttäminen kurssilla. Tämä taas lisäsi opetuksen työelämälähtöisyyttä, joka lisää oppilaskeskeisyyttä. Tätä taas voidaan ajatella opetuksen asiakaslähtöisyytenä.

The complexity of projects has increased in the predominantly project-based construction industry due to the gradual rise of megaprojects. Evidence from previous research indicates that projects with high complexity continuously suffer from underperformance, especially in terms of cost and time, which has then become a common characteristic of megaprojects. As a result of the multiple varying complex properties of large-scale projects, performance can not be effectively monitored or managed via conventional static approaches. Consequently, there exists a shortage of applications that meet the requirements of complex projects both in the industry and in the previous research. The primary objectives of this master's thesis are to investigate how project complexity interacts with project performance, and how performance management can be improved in complex construction projects during the delivery phase. This exploratory study is conducted as a qualitative single-case study, where the global project deliveries of a project-based organization operating in the process and energy industry are examined. Theoretical background is constructed by studying previous research related to project complexity, project success and performance management. An inductive approach is followed in the research process. The primary empirical data of this master's thesis is gathered via semi-structured interviews of 14 project management experts. The collected data is processed using a thematic analysis method. The main findings of this study show that factors inducing project complexity during the project delivery phase can be divided into technological, goals, environmental, project organization and external stakeholders categories. In the studied case organization, the attributes of project complexity from these primary categories were identified to impact time, cost, technical quality, team satisfaction, cooperation and delivery innovation success criteria. Furthermore, sufficient resource allocation, the level of experiential knowledge within the project organization, as well as various organizational capabilities were discovered as mediating effects between project complexity and performance. In addition, the structurally complex project scopes were found as a major issue constraining the effectiveness of conventional project performance management applications, along with projects' dynamicity and emergent changes. Based on the findings, a conceptual performance management solution was developed for the case organization's complex construction projects. The results of this study implicate that performance management capabilities should be developed for complex projects by applying a system of systems approach in order to reduce the structural complexity of the project scopes. Furthermore, this master's thesis recommends a phase-based performance management system in order to cope with dynamicity and emergent properties of complex projects. Lastly, it is suggested that project complexity should be considered in the selection of performance indicators for complex projects. Projektien kompleksisuus on lisääntynyt valtaosin projektipainoitteisella rakennusalalla, kun etenkin megaprojektien määrä on vähitellen kasvanut. Todisteet aikaisemmista tutkimuksista osoittavat, että hyvin kompleksiset projektit kärsivät jatkuvasti etenkin rahallisesta ja ajallisesta alisuoriutumisesta, josta on siten tullut megaprojektien yleinen luonteenpiirre. Laajojen projektien useiden erilaisten kompleksisuusominaisuuksien vuoksi suorituskykyä ei voida tehokkaasti monitoroida tai johtaa tavanomaisilla staattisilla lähestymiskeinoilla. Tämän seurauksena valtaosa teollisuudessa ja kirjallisuudessa esiintyvistä menetelmistä on riittämättömia kompleksisten projektien vaatimuksille. Tämän diplomityön päätavoitteina on tutkia projektin kompleksisuuden vuorovaikutusta projektin suorituskyvyn kanssa sekä miten suorituskyvyn johtamista voidaan parantaa kompleksisten rakennushankkeiden toimitusvaiheessa. Tämä eksploratiivinen tutkimus toteutetaan kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, jossa tarkastellaan yhden prosessi- ja energiateollisuudessa toimivan projektipainotteisen organisaation maailmanlaajuisia projektitoimituksia. Teoreettinen tausta rakennetaan tarkastelemalla aiempia projektin kompleksisuutta, projektin onnistumista ja suorituskyvyn johtamista käsitteleviä tutkimuksia. Tutkimusprosessissa hyödynnetään induktiivista lähestymistapaa. Diplomityön ensisijainen empiirinen tutkimusaineisto kerätään suorittamalla 14 puolistrukturoitua projektinhallinnan asiantuntijan haastattelua. Tämä kerätty aineisto käsitellään käyttäen temaattista analyysimenetelmää. Tutkimuksen päälöydökset osoittavat, että projektin kompleksisuutta aiheuttavat tekijät voidaan jakaa teknologiasta, tavoitteista, ympäristöstä, projektiorganisaatiosta ja ulkoisista sidosryhmistä koostuviin ryhmiin. Näihin pääkategorioihin kuuluvien projektin kompleksisuutta aiheuttavien ominaisuuksien tunnistettiin vaikuttavan aikataulusta, kustannuksista, teknisestä laadusta, henkilöstön tyytyväisyydestä, yhteistoiminnasta sekä toimitusinnovaatioista koostuviin onnistumiskriteereihin tarkastellun tapausorganisaation sisällä. Lisäksi riittävien resurssien varaamisen, projektiorganisaation kokemusosaamisen tason sekä useiden organisatoristen kyvykkyyksien huomattiin toimivan projektin kompleksisuuden ja suorituskyvyn välisen vaikutuksen välittäjinä. Rakenteellisesti kompleksiset projektin toimituslaajuudet löydettiin merkittävänä ongelmana rajoittamassa tavanomaisten projektien suorituskyvyn johtamismenetelmien toimivuutta projektien dynaamisuuden ja yllättäen ilmaantuvien muutosten ohella. Tapausorganisaatiolle kehitettiin tulosten perusteella konseptuaalinen ratkaisu kompleksisten rakennushankkeiden suorituskyvyn johtamista varten. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suorituskyvyn johtamisen kyvykkyyksiä kompleksisissa projekteissa tulisi kehittää käsittelemällä kokonaisia projekteja kokoelmana pienempiä osaprojekteja laajoista toimituskokonaisuuksista johtuvan rakenteellisen kompleksisuuden vähentämiseksi. Lisäksi tämä diplomityö esittää vaiheperusteista suorituskyvyn johtamisjärjestelmää projektien dynaamisuuden ja ilmaantuvien ominaisuuksien hallitsemiseksi. Lopuksi suositellaan, että projektin kompleksisuus tulisi ottaa huomioon valittaessa suorituskyvyn mittareita kompleksisille projekteille.

Maaliskuussa 2020 koronaviruksen aiheuttama hengitystieinfektio julistettiin pandemiaksi, ja valtaosa maailman maista päätyi ottamaan käyttöön erilaisia rajoitustoimia terveydenhuollon toimintakyvyn varmistamiseksi. Kyberhyökkäykset ovat digitalisaation myötä yhä arkipäiväisempi ja ajankohtaisempi uhka, joka koskettaa enenevissä määrin myös terveydenhuoltoa, kun yhä useammat toiminnot ovat riippuvaisia tietojärjestelmistä. Näiden sekä monien muiden terveydenhuoltoa koskettavien uhkien myötä terveydenhuollon kriisivalmius on hyvin ajankohtainen ja tärkeä aihe, jotta tulevaisuudessa terveydenhuoltojärjestelmä pystyy vastaamaan yhä monimutkaistuvimpiin uhkiin ja kriiseihin. Nykypäivänä lähes muodikkaana terminä tunnettu resilienssi tarjoaa näkökulman siihen, mitä kriisivalmius tarkoittaa modernissa kontekstissa, kun enää pelkkä ennalta varautuminen ei riitä turvaamaan järjestelmän toimintakykyä kriisitilanteessa. Tässä diplomityössä tutkittiin suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän resilienssiä sekä erityisesti sitä, miten informaation asymmetria vaikuttaa siihen. Nimensä mukaisesti informaation asymmetria viittaa tilanteeseen, jossa informaatio on epäsymmetrisesti jakautunut sitä hyödyntävien osapuolten välille, jolloin kaikilla informaationvaihdon osapuolilla ei ole käytettävissään yhtä paljon tai yhtä laadukasta informaatiota. Tutkimusstrategiana oli tapaustutkimus, jossa tarkasteltiin terveydenhuoltojärjestelmää sekä kansallisella että organisaatiotasolla dokumenttianalyysin keinoin. Kansallisen tason tarkastelussa kriisivalmiuden kontekstina oli koronapandemia ja organisaatiotasolla kyberhyökkäykset. Dokumenttianalyysissa analysoitiin laajemmin suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän kriisivalmiutta tutkivan RECPHEALS-hankkeen aineistoja. Tutkimuksen tavoitteena oli muodostaa ensin kirjallisuuden avulla kattava käsitys siitä, mitä resilienssi ja informaation asymmetria ilmiöinä ovat ja mikä yhteys näiden välillä voi mahdollisesti olla. Kirjallisuuden avulla resilienssistä pystyttiin tunnistamaan neljä keskeistä elementtiä, joista se useimpien määritelmien mukaan muodostuu: varautuminen, tieto, sopeutumiskyky sekä henkilöstö. Informaation asymmetria johtuu kirjallisuuden perusteella hyvin usein rakenteellisista esteistä informaation kululle sekä eroista tiedon laadussa ja kyvyssä tulkita sitä. Kummankin ilmiön määrittely, tarkastelun rajaus sekä kirjallisuuden perusteella muodostettu teoreettinen yhteys ilmiöiden välillä mahdollisti sen, että eri tutkimusten tarpeisiin alun perin tehtyjä haastatteluita pystyttiin hyödyntämään tämän tutkimuksen tarpeisiin onnistuneesti. Tämän tutkimuksen uutuusarvo on nimenomaan informaation asymmetrian ja resilienssin yhteyden tarkastelussa, sillä tutkimuksessa tehdyn kirjallisuuskatsauksen aikana ei kyetty löytämään muita vastaavia tutkimuksia. Tapaustutkimuksen perusteella informaation asymmetriaa ilmenee kaikkien neljän resilienssin elementin yhteydessä ja kaikista eniten tietoon, tiedon kulkuun sekä sopeutumiskykyyn liittyen. Vaikutuksen ovat suurelta osin negatiivisia, mutta tutkimuksen perusteella on myös joitakin tilanteita, joissa informaation asymmetrian ylläpitäminen edistää resilienssiä. Tutkimus onnistui tuottamaan paljon uutta tietoa suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän kyvystä vastata erilaisiin kriiseihin sekä niistä haasteista, jotka ovat heikentäneet ja voivat tulevaisuudessa heikentää järjestelmän resilienssiä. Tutkimuksen tulokset olivat myös linjassa kirjallisuuden kanssa ja täydensivät sitä erityisesti hyödyllisen informaation asymmetrian osalta. Tutkimuksen perusteella kaikkien informaatiovaihdon osapuolten pyrkimys informaation asymmetrian vähentämiseen mahdollistaa järjestelmän korkeamman resilienssin. Erityisesti varautumisjärjestelmän ongelmakohtien ja varautumiseen liittyvien oletusten tutkiminen on tämän tutkimuksen perusteella erittäin mielenkiintoinen ja tarpeellinen jatkotutkimusaihe.

Rakennusalan tuotantoprosessin tuottavuuden alhainen vuosittainen kasvuprosentti on ollut jo pitkään keskustelun aiheena. Rakennusalan tuottavuusongelma ei vain rajaudu Suomeen, vaan ongelma on maailmanlaajuinen. Tuottavuuden kasvun kehittyminen rakennusalalla ei ole riittävällä tasolla kattamaan laatuvaatimuksien ja materiaalihintojen aiheuttamat kustannuksien nousut tuotannossa. Tästä syystä asuinrakennuksien hinnat ovat kohonneet erityisesti pääkaupunkiseudulla kuluttajien kipurajoille. Tuottavuuden parantaminen rakennusalalla onkin hyvä mahdollisuus luoda kilpailuetua muihin rakennusliikkeisiin nähden. Tutkimuksessa tuottavuusongelmaa lähestytään etsimällä ratkaisua modulaarisesta esivalmistuksesta, erityisesti märkätilaelementtien käytöstä rakennustuotannossa. Tutkimuksen tilaajana toimii Skanska Talonrakennus Oy. Tutkimuksessa tavoitteena on tunnistaa märkätilaelementtien potentiaali tuottavuuden parantamisessa ja kehittää rakennusliikkeen tuotantoprosessia tutkimustuloksien avulla. Kirjallisuuskatsauksessa lähestymään ongelmaa selvittämällä, miten modulaarinen rakentaminen on vastannut tuottavuusongelmaan muualla maailmassa ja minkälaisia vaikutuksia rakennushankkeen suorituskykyyn on tunnistettu modulaarisesta rakentamisesta. Vaikutuksia verrataan tuotannon 5 suorituskykytavoitteeseen, joita ovat laatu, nopeus, luotettavuus, joustavuus ja kustannukset sekä yhteiskuntavastuullisuuden 3 näkökulmaan taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista. Tutkimuksessa käytetään märkätilaelementtien käytön vaikutuksien luokitteluun SWOT-analyysia. SWOT-analyysin pohjalta tunnistetut vaikutukset pyritään joko vahvistamaan tai kumoamaan suorituskykyvertailun avulla, jossa käytetään neljästä toteutuneesta rakennushankkeesta saatuja tietoja. Tutkittavista hankkeista kaksi on täyselementtikohteita, eli kohteissa käytetään märkätilaelementtejä ja loput kaksi kohdetta ovat paikallarakennettavilla märkätiloilla. Haastattelututkimusta käytetään laajemman analyysin tekemiseen suorituskykyvertailun lisäksi. Haastattelututkimuksessa tarkennetaan vertailtavien hankkeiden tietoja ja hyödynnetään asiantuntijoiden osaamista märkätilaelementtien käytöstä. Lopuksi SWOT-analyysin tuloksien pohjalta kehitetään märkätilaelementin käyttöä TOWS-analyysin strategiasuosituksien avulla. Tutkimuksen tuloksissa tunnistettiin märkätilaelementin käytöllä vahvuuksia, kuten nopeutunut rakennusaika, parantunut resurssitehokkuus, laatu, työturvallisuus ja vähentyneet ympäristövaikutukset. Heikkouksiksi tunnistettiin mm. korkeammat rakennuskustannukset, huono joustavuus, enemmän suunnittelutyötä, kokemuksen puute ja se, ettei eduista ole selkeää ymmärrystä. Mahdollisuuksina tunnistettiin tuottavuuden kehitys, kestävä rakentaminen, ja yhteistyökumppanuudet. Uhkina tunnistettiin markkinoiden hyväksynnän puute, toimittajien pieni määrä ja yleisien standardien ja käytäntöjen puute. TOWS-analyysin kehityssuosituksina kehitettiin useampi strategia, joilla voidaan hyödyntää mahdollisuuksia, muuttaa heikkoudet vahvuuksiksi sekä vastataan ulkoisiin uhkiin neutralisoimalla ne. Tutkimus antaa hyvän suunnan märkätilaelementin käytön pitkäjänteiseen kehittämiseen sekä hyviä aiheita kehitys- ja tutkimustöille, joilla parannetaan tuotannon tuottavuutta märkätilaelementti kohteissa ja mahdollistetaan kestävämpää rakentamista tulevaisuudessa. The low annual growth rate of productivity in the construction sector has been a topic of debate for a long time. The productivity problem in the construction sector is not only limited to Finland, but the problem is global. The development of productivity growth in the construction sector is not sufficient to cover the cost increases in production due to quality requirements and material price. For this reason, the prices of residential buildings have increased, particularly in the Capital Region, to consumers' pain limits. Improving productivity in the construction sector is therefore a good chance to create a competitive advantage over other construction companies. In research, the productivity problem is approached by looking for a solution in modular prefabrication, especially the use of bathroom elements in construction production. The study is commissioned by Skanska Talonrakennus Oy. The aim of the study is to identify the potential of bathroom elements for productivity improvement and to develop the production process of the construction shop through the results of the research. In a literature review to approach the problem by exploring how modular construction has responded to the productivity problem in other parts of the world and what effects on building-project performance have been identified from modular construction. The effects are compared with the 5 performance objectives of production, which are quality, speed, reliability, flexibility, and cost and socially responsible 3 aspects of economic, social, and environmental impacts. The study uses SWOT analysis of the effects of the use of bathroom elements. The effects observed based on SWOT analysis are intended to either confirm or refute through performance comparison using data from four realized construction projects. Two projects in the study are full-element buildings, which means bathroom elements are used in the sites, among structural other elements and the remaining two sites have on-site bathrooms. Interview research is used to conduct broader analysis in addition to performance comparison. The interview study refines the data of the projects being compared and makes use of experts' expertise in the use of bathroom elements. Finally, based on the results of the SWOT analysis, the use of the bathroom elements is developed using the strategy of TOWS analysis. The results of the study identified strengths such as accelerated construction time, improved resource efficiency, quality, occupational safety, and reduced perimeter effects. Weaknesses included higher construction costs, poor flexibility, more design work, lack of experience and lack of clear understanding of the benefits. Productivity development, sustainable construction, and collaborative partnerships were identified as opportunities. The threats were identified as lack of market acceptance, small number of suppliers and lack of general standards and practices. As development recommendations for TOWS analysis, several strategies were developed to exploit opportunities, transform weaknesses into strengths, and to respond to external threats by neutralizing them. The research provides good direction for the long-term development of the use of bathroom elements and good topics for development and research work to improve production productivity in bathroom element gesture sites and enable more sustainable construction in the future.

Ansaintalogiikoilla, hinnoittelumalleilla ja palvelullistumisella pyritään ohjaamaan yrityksen kannattavuutta ja palvelemaan eri asiakkaiden tarpeita entistä paremmin. Näiden kolmen tekijän yhteensovittaminen onnistuneesti on hyvin haastavaa, jonka vuoksi on tunnistettava, mitä OEM:n asiakkaat todella odottavat siltä, ja onko sillä riittävät kyvykkyydet suoriutua tästä. Käyttöperus teisen ansaintalogiikan käyttöönottaminen vaatii palveluita ja oikeaa lähestymistapaa hinnoitte luun. Kuhunkin näistä kolmesta teemasta liittyy riskejä, joiden arviointi ja hallinta on kriittinen tekijä onnistumisen näkökulmasta. Näiden haasteiden takia työssä selvitettiin seuraaviin tutkimuskysy myksiin vastauksia: Mitä edellytyksiä käyttöperusteiselle ansaintalogiikalle tulee olla sen hyödyn tämiseksi ja miten se eroaa muista perinteisistä ansaintalogiikoista? Miten käyttöperusteinen an saintalogiikka voi vaikuttaa OEM:n myyntiprojektin kannattavuuteen? Mitkä tekijät vaikuttavat käyttöperusteisen ansaintalogiikan hinnoitteluun? Mitä riskejä liittyy käyttöperusteiseen ansainta logiikkaan ja miten näitä riskejä voidaan hallita? Työn avulla kasvatetaan ymmärrystä ja tietoi suutta käyttöperusteisen ansaintalogiikan erityispiirteistä palvelullistumisen kontekstissa. Työn toteutuksessa hyödynnettiin kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimuksen piirteitä, ja työn toteuttamiseen osallistui yksi keskisuuri suomalainen raskaan teollisuuden laitevalmistajayritys. Yrityksellä on vankka kokemus palvelullistumisesta ja kokemuksia aikaperusteisista ansaintalo giikoista transaktioperusteisten ohella. Yrityksellä on olemassa kattavasti valmiuksia toteuttaa käyttöperusteista ansaintalogiikkaa ja edustaa täten hyvin valveutunutta laitevalmistajayritystä. Dataa kerättiin työhön 10 avoimen ryhmähaastattelun avulla, joissa mukana oli kokonaisvaltai sesti edustettuna eri asemassa toimivia henkilöitä. Lisäksi työtä varten hyödynnettiin yrityksen toiminnanohjausjärjestelmää. Vastausten selvittämiseksi tutkimuskysymyksiin hyödynnettiin ab duktiivista päättelyä, jotta pystyttäisiin löytämään yleistettävämpiä päätelmiä kirjallisuuskatsauk sen antaman tuen ja empiirisen osuuden tulosten perusteella. Työn tulokset tukivat suurimmaksi osaksi kirjallisuudessa aikaisemmin esitettyjä havaintoja liittyen palveluliiketoimintaan, hinnoitteluun, ansaintalogiikkoihin ja edellä mainittujen riskeihin liit tyen. Työn perusteella ei voida kuitenkaan antaa täysin yleistettäviä ohjeita, koska työssä käsitel tiin vain yhtä yritystä, jonka omat toimintatavat, toimiala ja muut liiketoimintaympäristön erityispiir teet vaikuttavat työn tuloksiin olennaisesti, Käyttöperusteinen ansaintalogiikka koetaan mahdolli suudeksi laajentaa yrityksen liiketoimintaa korkeamman palveluasteen avulla, sekä keinona pa rantaa kannattavuutta projektimyynnissä. Kuitenkin valmiudet asiakasyrityksissä on usein puut teelliset tälle, jonka vuoksi perinteisemmät ansaintalogiikat tulevat tuottamaan yhä jatkossa val taosan projektimyynnin tuloista. Riskien hallitsemiseksi hyödynnetään arviointeja ja pyritään ke räämään ennalta dataa, mikä mahdollistaisi tarkemman ja onnistuneemman hinnoittelun. Tulosten perusteella kirjallisuuteen tarjotaan työn avulla uutta tietoa siitä, mitkä ovat kriittisiä tekijöitä käyttöperusteiselle ansaintalogiikalle kvantitatiivisesta näkökulmasta, kuten diskontto korko ja maksuperusteen valinta. Lisäksi työssä tarkennetaan syitä, mistä epävarmuuden johtu vat, kuten puutteellinen laitteidenmittaus ja kustannustiedon puute. Tulosten pohjalta yritysten tulisi pyrkiä vieläkin enemmän arvoperusteiseen hinnoitteluun ja tarkastella käyttöperusteisen an saintalogiikan vaikutuksia yleisellä tasolla organisaation toimintaan ja resurssitarpeisiin. Riskeihin liittyen toimituksen jälkeisiä kustannuksia pidettiin haastatteluissa merkittävässä painoarvossa, vaikka kvantitatiivisen datan perusteella näiden kustannusten osuus on vähäinen koko projektin kannalta. Tulevissa tutkimuksissa tulisi tarkastella ristiriitoja kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen da tan välillä, jotta mielikuvaharhoja pystyttäisiin korjaamaan ymmärryksen kasvattamiseksi.

Outcome-based pricing (OBP) refers to a contract where at least part of the payments are based on some indicator of the expected outcomes. OBP aims to meet the challenges of value-based pricing by providing tools for measuring value. The market's interest in performance-based pricing has been noticeable over the past few years, but there are hardly any studies on the topic available in the SaaS environment. The existing research investigates outcome-based pricing from the perspectives of the manufacturing industry, where instead of the traditional ownership of products and equipment, for example hours of use or the number of finished pieces, are purchased from the service providers. The objective of the study is to identify the benefits and challenges of OBP in a SaaS environment. The study focuses on examining B2B service providers in the Finnish market. In addition, the study aims to offer service providers a framework for the capabilities required for OBP to support the successful implementation of a complex pricing model. The study has been carried out as a single case study by interviewing employees of the organization ordering the study. To support the interview research, the characteristics of OBP have been collected with a literature review based mainly on studies of the manufacturing industry. The integrative literature review has also included the observations of commercial players studying the market. These findings are based on customer surveys conducted in the SaaS operating environment in recent years. The various sources of the literature review are found to support each other, especially in terms of risks and opportunities related to the pricing model. The close cooperation between the customer and the supplier creates the challenges and opportunities of the pricing model. Based on the analyzed materials, OBP is identified as a complex pricing model. To implement the pricing model, the service provider must evaluate both its own and potential customers' ability to participate in the collaboration. Focusing on studying only one case organization and the relatively small sample size of the interviews and the absence of customer interviews may weaken the general applicability of the results. Tulosperusteinen hinnoittelu (OBP) viittaa sopimukseen, jossa ainakin osa maksuista perustuu johonkin odotetun tuloksen indikaattoriin. OBP pyrkii vastaamaan arvopohjaisen hinnoittelun haasteisiin tarjoamalla työkaluja arvon mittaamiselle. Markkinoiden kiinnostus tulosperusteiseen hinnoitteluun on ollut havaittavissa viime vuosien aikana, mutta SaaS ympäristössä tehtyjä tutkimuksia aiheesta ei juurikaan ole saatavilla. Tarjolla oleva tutkimus tutkii tulospohjaista hinnoittelua valmistavan teollisuuden näkökulmista, joissa perinteisen tuotteiden ja laitteiden omistamisen sijaan ostetaan palveluntarjoajilta esimerkiksi käyttötunteja tai valmistuneiden kappaleiden määrää. Työn tavoitteena on tunnistaa OBP hinnoittelun hyötyjä ja haasteita SaaS toimintaympäristössä. Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan B2B palveluntarjoajia suomalaisilla markkinoilla. Lisäksi työssä pyritään tarjoamaan palveluntarjoajille viitekehys OBP mallin vaatimista kyvykkyyksistä, jotta kompleksiseksi havaittu OPB malli voidaan implementoida onnistuneesti osaksi organisaatioiden hinnoittelustrategiaa. Työ on toteutettu yksittäistapaustutkimuksena haastattelemalla työn tilaajaorganisaation toimihenkilöitä. Haastattelututkimuksen tueksi OBP hinnoittelun erityispiirteitä on kerätty pääosin valmistavan teollisuuden tutkimuksiin pohjautuvalla kirjallisuuskatsauksella. Integroivaan kirjallisuuskatsaukseen on sisällytetty myös markkinoita tutkivien kaupallisten toimijoiden havaintoja. Nämä havainnot perustuvat SaaS toimintaympäristössä viime vuosina tehtyihin asiakastutkimuksiin. Kirjallisuuskatsauksen eri lähteiden havaitaan tukevan toisiaan varsinkin hinnoittelumalliin liittyvien riskien ja mahdollisuuksien osalta. Tiivis yhteistyösuhde asiakkaan ja toimittajan välillä synnyttää hinnoittelumallin haasteet ja mahdollisuudet. Analysoitujen materiaalien perusteella OBP tunnistettiin kompleksiseksi hinnoittelumalliksi, jonka implementointia varten palveluntarjoajan on arvioitava sekä omaa että potentiaalisten asiakkaiden kykyä osallistua kumppanuussuhteeseen. Työn sovellettavuuden rajoitteina voidaan pitää tutkimuksen keskittymistä yhden tapausorganisaation tutkimiseen. Lisäksi verrattain pieni haastatteluiden otoskoko ja asiakashaastatteluiden puuttuminen voi heikentää tulosten yleistettävyyttä.

Saavuttaakseen kilpailuetua ja ylläpitääkseen kannattavuutta tämän päivän volatiilissa, nopeasti kehittyvässä ja korkean kilpailun omaamassa liiketoimintaympäristössä, yritysten on usein pyrittävä liiketoimintaprosessiensa systemaattiseen ja proaktiiviseen edistämiseen sekä hallintaan. Toimitusketjuun liitännäisten liiketoimintojen osalta tämän kehityksen ja hallinnan erääksi keskeiseksi tavoitteeksi nimetään usein alhaiset kokonaiskustannukset, joiden saavuttamisen perusedellytyksenä voidaan pitää kykyä ymmärtää ja mallintaa kustannusten käyttäytymistä erilaisissa tilanteissa. Tämä koetaan kuitenkin usein haastavaksi johtuen muun muassa kustannusten kompleksisista käyttäytymismalleista sekä niihin vaikuttavien tekijöiden runsaasta määrästä, minkä vuoksi toimitusketjun kehitykseen ja hallintaan liittyviä päätöksiä on päädytty tekemään usein puutteellisen kustannusinformaation varassa. Edellä esitelty ongelma oli havaittu myös tämän diplomityön kohdeyritykseksi valikoituneessa yrityksessä sen Yhdysvalloissa sijaitsevan jakelukeskuksen operointimalliin liittyvässä päätöksentekotilanteessa. Kohdeyrityksellä ei ollut selkeää ymmärrystä siitä, miten toimitusketjun kustannuksia tulisi mallintaa siten, että laskentamalli tarjoaisi kyvykkyyden vertailla jakelukeskuksen erilaisten operointimallien vaikutuksia toimitusketjun kokonaiskustannuksiin. Tämän diplomityön tavoitteena oli paitsi tukea kohdeyrityksen jakelukeskuksen operointiin liittyvää päätöksentekoa työssä kehitettävän, toimitusketjun kokonaiskustannuksia estimoivan laskentamallin avulla, niin myös lisätä ymmärrystä toimitusketjun kokonaiskustannusten mallintamisen käytännön toteutukseen vaikuttaviin tekijöihin sekä siinä kohdattaviin haasteisiin liittyen. Tutkimukselle asetetut tavoitteet pyrittiin saavuttamaan soveltaen interventionistista tutkimusotetta, hyödyntäen sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia aineistoja. Kvalitatiiviset aineistot koostuivat pääosin kohdeyrityksen henkilöstölle pidetyistä laskentamallin käytännön kehitystyötä tukeneista asiantuntijahaastatteluista sekä tutkijan osallistuvalla havainnoinnilla tekemistä muistiinpanoista. Tutkimuksessa hyödynnetty kvantitatiivinen aineisto käsitti vuorostaan tietoa muun muassa tutkimuksen kohteeksi valikoituneen tuotteen myyntihistoriasta, aikaisemmin realisoituneista kustannuksista sekä nimikkeiden kuljetukseen ja varastointiin liittyneistä attribuuteista. Kvantitatiivista dataa käytettiin tutkimuksessa erityisesti laskentamallin erilaisten parametrien ja lähtöarvojen määrittämiseen, ja se kerättiin erilaisilla kohdeyrityksen toiminnanohjaus- ja varastonhallintajärjestelmiin tehdyillä hauilla. Tutkimuksessa kehitettiin tutkimusongelmaan vastaava laskentamalli sekä samalla tunnistettiin yhteensä seitsemän osin toisistaan riippuvaista tekijää, joiden voidaan nähdä vaikuttavan keskeisesti toimitusketjunlaajuisen laskentamallin käytännön kehitykseen. Näiksi tekijöiksi nimettiin päätöksentekotilanteeseen sidonnaiset informaatiotarpeet, kompleksisuus, kustannusrakenne, käytettävissä oleva data, käytettävissä olevat resurssit, markkinamuuttujat sekä merkityksellisyys. Erilaisiksi mallinnuksen käytännön toteutuksessa kohdattavaksi konkreettisiksi haasteiksi tunnistettiin vuorostaan mallintajan tietotaitoon kohdistuvat korkeat vaatimukset, tiedon ja datan hajanaisuus, datan laatu, datan saatavuus ja olemassaolo, resurssitarpeiden mitoittaminen, mallinnuksen ajalliseen kestoon liittyvät ongelmat sekä eri tahojen poikkeavat tietointressit. Tutkimuksen ja sen tulosten voidaan nähdä tukevan toimitusketjunlaajuisten kustannuslaskentamallien tietotarveperäistä sekä tarkoituksenmukaista kehitystä. In order to gain competitive advantage and maintain profitability in today's volatile, rapidly evolving and highly competitive business environment, companies often need to strive for a systematic and proactive development and management of their business processes. In the case of supply chain related activities, low total costs are often cited as one of the key objectives of this development and management work. For this objective, the capability to understand and model cost behavior under different circumstances can be regarded as a necessity. However, this is often perceived problematic due to, among other things, the complex cost behavior patterns and the large number of factors affecting these costs. Consequently, decisions related to supply chain development and management are often made without adequate cost information. This challenge was also identified in the case company of this thesis in its decision-making situation related to the operating model of its distribution center located in the United States. The case company did not have a clear understanding of how supply chain costs should be modeled so that the costing model would provide the capability to compare the effects of different distribution center operating models on total supply chain costs. The objective of this thesis was not only to support the decision-making related to the operation of the target company's distribution center by developing a costing model estimating total supply chain costs, but also to increase understanding of the factors affecting the practical implementation of the modeling of the total costs of the supply chain and the challenges encountered in it. The targets set were sought to achieve by applying an interventionist research approach, utilizing both qualitative and quantitative data. The qualitative data consisted mainly of expert interviews held for the target company's personnel to support the actual development of the costing model. In addition, researcher's perceptions acquired with participatory observation method were also utilized. The quantitative data used in the study, in turn, included information on, among other things, the sales history of the case product selected for the study, the costs realized in the past, and the details related to the transportation and storage of the items. Quantitative data was used in the study to determine various parameters and baseline values for the costing model and was collected through various queries performed for the target company's enterprise resource planning and warehouse management systems. Costing model compliant to requirements was successfully developed in the research and at the same time, seven interdependent factors, which can be seen as having a central influence on the practical development of the supply chain-wide calculation model, were identified. These factors were decision-making situation related information needs, complexity, cost structure, available data, available resources, market variables and relevance. The high demands on the modeler’s expertise, the fragmentation of information and data, the quality of the data, the availability and existence of data, the determination of resource needs, the problems related to the long duration of the modeling project, and the differing information interests of different stakeholders were identified, in turn, as central challenges that can be encountered during the actual model development project. The research and its results can be seen to support the information-based and expedient development of supply chain-wide cost models.

Työn tarkoituksena on tutkia rakennetun ympäristön päästöjen hallinnan johtamisen käsitettä suomalaisissa kunnissa. Nykyinen tutkimus aiheesta on hyvin vaihtelevaa, mikä johtaa kysymykseen, miten päästöjä voidaan hallita systemaattisesti, kun pohjatieto on erilaista eri kunnissa. Tutkimustietoa on niin rakennetusta ympäristöstä, rakentamisesta, yleisesti päästöjen hallinnasta ja kuntajohtamisesta, mutta perusteellinen tutkimus aiheesta puuttuu. Siksi tutkimuskysymykseksi muodostettiin ”Kuinka rakennetun ympäristön päästöjen hallintaa johdetaan suomalaisissa kunnissa?” ja kahdeksi alatutkimuskysymykseksi ”Millaiset työkalut ja menetelmät ovat kriittisiä menestyksekkääseen päästöjen hallinnan johtamiseen?” ja ”Millaisia näkemyksiä ja intressejä päästöjen hallinnan johtamiseen liittyy?” Tutkimus toteutettiin kahdessa osassa: systemaattisen tiedonhakuprosessin mukaisesti kirjallisuuskatsauksena, jonka jälkeen muodostettiin kyselytutkimus suomalaisiin kuntiin. Kohderyhmäksi valittiin 82 hiilineutraalisuutta tavoittelevaa kuntaa (Hinku) valtakunnallisesta Hinku-verkostosta, joka on asettanut osallistuville kunnille yhteisen hiilineutraalisuuden tavoitteen. Kuntien Hinku-verkoston yhteyshenkilölle lähetettiin kysely, jossa oli väittämiä ja avoimia kysymyksiä. Vastausprosentti oli 22 % ja vastaukset olivat monipuolisia. Teoriaosuudelle saatiin hyvin tukea myös suomalaisten kuntien kontekstissa ja näistä saatiin rakennettua suomalaiselle kunnalle sopiva rakennetun ympäristön päästöjen hallinnan johtamisen viitekehys. Merkittävimmät tulokset liittyivät tiedon johtamiseen ja hyödyntämiseen. Päästöjen hallinnan johtamisesta tulisi saada hajautettua ja systemaattista, mikä johtaa päästöjen syntymisen, torjunnan ja hiilen sitouttamisen hallintaan. Tämä vaatii kuitenkin sosiaalisen paineen ja yleisen kiinnostumisen päästöjen hallintaa kohtaan ja myös teknologisten toteutuksien kasvun. Työkaluja kunnissa hyödynnetään vain muutamia, vaikka kokonaisvaltainen päästöjen hallinnan johtaminen edellyttää useampien työkalujen samanaikaista hyödyntämistä. Työkalut tyypillisesti olivat asiantuntijapalveluiden hyödyntäminen ja päästöjen raportointi. Rakennetun ympäristön päästöjen hallinnan johtamisen viitekehyksessä yhdistyy strategia, pitkän aikavälin suunnitelma, lyhyen aikavälin suunnitelmat ja näiden vaatimat työkalut nyt ja tulevaisuudessa. Tällä hetkellä tulisi hyödyntää erityisesti tietokantoja, päästölaskentaa, viestintää ja kouluttamista. Tämän hetken näkymän mukaan seuraavaksi tulisi kehittää verkostoja ja yhteistyökanavia, kokonaisvaltaista päästöjen seurantaa ja vertailua, tutkimuksen lisäämistä ja innovointia ja kuntalaisten osallistamista.

Kiinnostus terveydenhuollon palvelutoiminnan ohjaamiseen on kasvanut viime vuosina, ja tarve palvelutoiminnan ohjaukselle on tunnistettu terveydenhuollon toimintaympäristössä. Toiminnanohjaus on kuitenkin suhteellisen uutta terveydenhuollossa, vaikka toisilla toimialoilla toiminnanohjaus on vaikuttanut jo useampia vuosikymmeniä. Julkisen terveydenhuollon on tunnistettu olevan haastava alusta palveluiden kehittämiselle, sillä palvelutuotantoon vaikuttavat julkisen sektorin erityispiirteet, kuten julkinen rahoitus ja tuotanto sekä julkishyödykkeellisyys. Julkisten palveluiden verrannollisuutta tyypilliseen palveluajatteluun on jopa kyseenalaistettu. Tämän diplomityön tarkoituksena oli tutkia julkisen terveydenhuollon palvelutoiminnan operatiivista ohjausta. Työssä palvelutoiminnan operatiivista ohjaamista tarkasteltiin kolmen tutkimuskysymyksen avulla, jotka liittyivät palvelutuotannon tavoitteisiin ja arvioimiseen, mittaamiseen sekä ohjaamiseen. Kirjallisuuskatsauksen avulla kartoitettiin palveluiden ja palvelutoiminnan aikaisempaa tutkimusta sekä teoriaa. Kirjallisuuskatsauksen perusteella muodostettiin haastattelurunko tutkimusaineiston keruuta varten. Empiirinen tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena julkisen terveydenhuollon kohdeorganisaation kaihileikkauspotilaan hoitoprosessiin, ja tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kohdeorganisaation asiantuntijoita puolistrukturoiduissa haastatteluissa. Työn empiirisessä osuudessa syvennyttiin tarkastelemaan tutkimusaiheiden ilmentymistä tutkittavan tapauksen, eli kaihileikkauspotilaan hoitoprosessin, kontekstissa. Palvelutuotantoa arvioidaan sekä objektiivisesti että subjektiivisesti hoitoprosessin tavoitteita vasten. Palvelutuotannon tavoitteiden tunnistettiin kohdistuvan hoitoprosessin sujuvuuteen, potilastyytyväisyyteen, potilashoidon laatuun sekä hoitoon pääsyn (hoitotakuun) toteutumiseen. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että arvioinnin ohella hoitoprosessia pyritään kehittämään aktiivisesti silmätautien yksikön henkilöstön toimesta. Palvelutuotannon mittaamista käytetään sekä arvioinnin että ohjaamisen välineenä, sillä mittareita hyödynnetään toiminnan suunnittelussa ja ennakoinnissa, toiminnan seurannassa sekä toiminnan kehittämisessä. Hoitoprosessin mittaamisen havaittiin keskittyvän tarkastelemaan palvelutuotantoa palveluntarjoajan sisäisten toimintojen näkökulmasta jättäen mittaamisen asiakasnäkökulman vähemmälle huomiolle. Tutkimuksessa tunnistettiin myös se, ettei palvelutuotannon lopputulokseen kiinnitetä riittävästi huomiota. Palvelutuotannon ohjaamisen painopisteen tunnistettiin olevan selkeästi henkilöstöresurssien ohjaamisessa. Tutkimuksessa henkilöstöresurssit osoittautuivat olevan hoitoprosessin kriittisin resurssi, jonka määrän ei koettu vastaavan tämänhetkistä, kasvujohteista toimintavolyymia. Henkilöstöresurssien määrän tunnistettiinkin rajoittavan etenkin hoitoprosessin alkuvaiheen valmistelevaa toimintaa, sillä henkilöstöresurssien allokoinnilla pyritään varmistamaan hoitoprosessin kriittinen toiminta, eli kaihileikkaus. Hoitoprosessin henkilöstöresurssien tarkastelu rajoittui kuitenkin kohdeorganisaation sisäisiin resursseihin, eikä kohdeorganisaation ulkopuolisia, hoitoprosessin toimijoita juurikaan tunnistettu. Myöskään asiakasta tai asiakkaan potentiaalia palvelutuotannonresurssina ei tunnistettu.

The shift from goods towards services on the goods-to-service continuum is called servitization. This shift has become more and more common on different industries since the competition has narrowed down the possibilities to do profitable business with just products. Therefore, servitization has been considered by many companies and covered by multiple different research. Commonly the adopters of servitization are large corporations and therefore, also the known research are focusing on servitization of corporations rather than small and medium sized enterprises SMEs. The case company of this thesis is a SME and currently relies heavily on the product centric business model. Their core offering is built around a main product which is supported by basic and intermediate services. The service offering of the case company is seen as an addon and it requires the sales of the main product prior to the sales of the services. The current offering of services does not provide any competitive advantage to the case company and is not seen as an effective way of using the resources they have at disposal. Therefore, the case company aims to find ways to use their internal knowledge and resources effectively through a service offering that would provide competitive advantage. Since the current literature does not cover needed steps of servitization in a context of a SME, this thesis was designed to fill the cap between and provide case specific knowledge about how the case company could utilize their internal knowledge through servitization. And how the case company could support such actions with business model decision and structural changes of the organization. To be able to provide these answers to the case company, this thesis firstly found the key knowledge of the case company. The key knowledge was then transferred into service proposals that utilized the key knowledge as a baseline for the service. These proposals also considered the possibility of utilizing digitization directly or indirectly to support the competitiveness of the service. Secondly these proposals were then evaluated and allocated with a business game that estimated the need for each of the proposals. With the results of the business game, the suitable services were found. Each of these services had specific requirements in terms of commercializing. These requirements consist of actions, business model decisions and changes to the structure of the organization. Lastly, based on these services and the requirements, a plan of action was proposed to guide the case company on the early stages of the servitization. Siirtymä tuote-palvelu jatkumolla, joka tapahtuu tuotekeskeisestä liiketoiminnasta kohti palvelukeskeistä liiketoimintaa, tunnetaan nimellä palvelullistuminen. Palvelullistumisen trendistä on tullut kasvavan suosittu erilaisten teollisten yritysten keskuudessa. Tämä johtuu usein siitä, että teollisten alojen sisäinen kilpailu on ajanut perinteisen tuotekeskeisen liiketoiminnan tilanteeseen, jossa kannattavuuden saavuttaminen pelkillä tuotteilla on erittäin haastavaa. Tästä johtuen palvelullistuminen on liiketoimintojen kehittämisen keskiössä useissa eri yrityksissä ja toimialoilla. Lisäksi palvelullistumisesta tehdään paljon tutkimuksia. Useimmiten palvelullistumisen omaksuvat yritykset ovat isoja korporaatioita, ja siitä johtuen myös valtaosa tutkimuksista keskittyy palvelullistumiseen isojen korporaatioiden kontekstissa. Tällöin pienten- ja keskisuurien yritysten palvelullistumista käsitteleviä tutkimuksia löytyy erittäin vähän. Tämän tutkimuksen case yritys on kansainvälisesti toimiva pk-yritys, jonka liiketoiminta pohjautuu tuotekeskeiseen malliin. Heidän ydintarjoomansa on rakennettu yrityksen päätuotteen ympärille, jota tukemaan on muodostettu peruspalveluita. Case yrityksen palvelutarjooma voidaan katsoa olevan lisä päätuotteen varjossa, sillä palveluiden myyminen edellyttää aina ensin päätuotteen myymistä. Lisäksi nykyisestä palvelutarjoomasta löytyvät palvelut eivät tuo case yritykselle varsinaista kilpailuetua. Yrityksen edustajat mieltävätkin nykyiset palvelut hieman tehottomana tapana käyttää yrityksen resursseja ja kattavaa tietotaitoa toimialasta. Tästä johtuen case yrityksen intressi on tunnistaa heidän yrityksensä sisäinen ydinosaaminen ja löytää tehokkaat keinot hyödyntää sitä uudistetun palvelutarjooman kautta. Tällä case yritys pyrkii saavuttamaan luontaista kilpailuetua ilman valtavia resursseja. Koska aikaisempi kirjallisuus ei käsittele palvelullistumista pk-yrityksen näkökulmasta, oli tämän työn tarkoituksena täyttää kyseinen aukko tapaustutkimuksen avulla. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella konkreettisia toimia, joita case yrityksen tulisi tehdä tehokkaan palvelullistumisen toteuttamiseksi. Jotta kyseisiin tavoitteisiin päästäisiin, tuli tutkimuksen ensin tunnistaa case yrityksen ydinosaaminen. Tunnistetun ydinosaamisen pohjalta muodostettiin erilaisia palvelukonsepteja, joita yritys voisi hyödyntää palvelullistumisessaan. Lisäksi palvelukonsepteissa tarkasteltiin toimintojen digitalisoinnin mahdollisuutta kilpailuedun saavuttamiseksi. Palvelukonseptien muodostamisen jälkeen, konseptit arvioitiin ja niitä peilattiin asiakasyrityksiin business pelin avulla. Pelin lopputuloksena valikoitui sopivaksi katsotut palvelukonseptit, joille jokaiselle oli muodostettu myös konseptin jalkauttamisen vaatimat toimenpiteet. Toimenpiteiden kuvauksesta löytyi esimerkiksi vaaditut liiketoimintamallin muutokset, organisaation rakenteen muutokset ja muut konkreettiset toimet palvelun mahdollistamiseksi. Lopuksi näistä valikoiduista palvelukonsepteista ja niiden vaatimista toimista muodostettiin case yritykselle toimintaohje, jonka avulla yritys pystyy aloittamaan palvelullistumisen askel askeleelta.

Data on yhä tärkeämpi osa liiketoimintaa monessa yrityksessä. Luotettava ja oikea-aikainen data voi myös tuoda kilpailuetua markkinoilla. Pysyäkseen kehityksen tahdissa yritykset tarvitevat koko ajan entistä tarkempaa tietoa liiketoimintansa johtamisen tueksi ja tiedon tulisi olla käytettävissä yhä nopeammin. Tämän takia yritysten tulee kehittää käyttöönsä entistä parempia ennustemalleja päätöksentekonsa tueksi. Kun vanha teknologia on päässyt oman kehityskäyränsä huippuunsa, alkaa tilalle ilmaantua uusia teknologisesti edistyneempiä ratkaisuja. Samalla, kun uudet nousevat teknologiat alkavat kasvattaa suosiotaan, alkavat vanhojen teknologioiden suorituskyky ja käyttö hiipua. Tällaisia uuden teknologian ratkaisuja ovat mm. syväoppivilla neuroverkoilla rakennetut ennustemallit. Tämän diplomityön tarkoituksena oli tutkia kohdeyrityksen yhden liiketoimintayksikön liikevaihdon ennusteprosessin kehittämistä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten ennusteprosessissa käytettyä ennustemallin tarkkuutta voidaan parantaa sekä nopeuttaa uusien teknologioiden avulla. Tutkimuksessa perehdyttiin ennustamiseen liittyvään aiempaan kirjallisuuteen, kuten ennustemenetelmiin sekä teknologioihin, joilla aikasarjamalleja ennustetaan. Teorian pohjalta rakennettiin SARIMA-, ETS-AAA-, sekä LSTM- ja GRU-ennustemallit. Ennustemallien tarkkuutta vertailtiin keskenään, sekä pyrittiin arvioimaan, tarjoavatko uudella teknologialla rakennetut ennustemallit paremman ennustetarkkuuden nykyisiin verrattuna. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että syväoppivilla neuroverkoilla rakennetut ennustemallit tuottivat paremman ennustetuloksen kuin nykyisellä ennusteprosessilla rakennettu ennustemalli (MAPE %: nykyinen ennustemalli 12,49% ja LSTM- ja GRU-ennustemallit 9,83-9,93%). Perinteisemmillä aikasarjamalleilla päästiin lähes samaan tarkkuuteen nykyisen ennustemallin kanssa (MAPE %: nykyinen ennustemalli 12,49% ja aikasarjamallit 12,80-13,67%), mutta vaihtelu erimittaisten aineistojen välillä oli suurempaa kuin syväoppivilla neuroverkoilla rakennetuilla ennustemalleilla. Tutkimus ei kata käytännön suosituksessa esille tuodun GRU-ennustemallin end-to-end-rakenteen määrittelyä, vaan antaa vain suosituksen ennustemallin käyttöönotosta. Jatkotutkimus voisi kattaa ennustemallin käyttöönoton siten, että mallin dataputki ja siihen liittyvät komponentit kuvataan tarkemmalla tasolla. Jatkotutkimukseen voisi sisällyttää myös kehyksen, jossa käydään tarkemmin lävitse, miten kohdeyrityksen ennustemallien osalta toteutetaan datalähtöinen liiketoimintatransformaatio. Data has grown to be an important part of the business in many companies. Reliable and timely data can also bring competitive advantages to the market. To keep pace with development, companies are constantly needing more accurate information to support the management of their business, and this information should be available more and more quickly. As a result, companies need to develop better forecasting models to support their decision-making. Once the old technology has reached the peak of its development curve, new, more technologically advanced solutions will begin to emerge. As new emerging technologies begin to grow in popularity, the performance and use of old technologies begin to fade. Such new technology solutions include e.g., prediction models built with deep-learning neural networks. The purpose of this thesis was to study the development of the turnover forecast process in one business unit of the target company. The study aimed to find out whether the accuracy of the forecasting model used in the forecasting process can be improved and accelerated with the help of new technologies. The study introduced theories related to prediction, such as prediction methods and technologies used to predict time series models. Based on the theory, SARIMA, ETS-AAA, LSTM, and GRU forecast models were built. The forecast accuracy of the forecast models was compared, and an attempt was made to find the answer to whether the forecast models built with the new technology would offer better forecast accuracy compared to the current ones. The study found that prediction models constructed with deep-learning neural networks produced a better prediction result than the prediction model constructed with the current prediction process (MAPE %: current forecast model 12.49% and LSTM and GRU forecast models 9.83-9.93%). More traditional time-series models achieved almost the same accuracy as the current prediction model (MAPE %: current forecast model 12.49% and time-series models 12.80-13.67%), but the variation between data of different sizes was greater than that of the prediction models built with deep-learning neural networks. The study does not cover the definition of the end-to-end structure of the GRU forecasting model presented in the practical recommendation, but it only recommends taking a forecasting model into use. Further research could cover the introduction of a prediction model so that the data tube of the model and related components are described at a more detailed level. This could also include a framework for further research on how to implement data-driven business transformation for the target company's forecasting models.

The platform-based ecosystem theory is continuously evolving with a higher level of interdependence and interconnectedness in dynamic business surroundings. In the software context, the platform-based ecosystem provides a modular architecture that allows reusability of the core functionalities across different applications. The software-platform based ecosystem could make a huge difference in the heavy-duty mobile machine industry by reducing the R&D efforts in developing complex software systems to achieve smart functionalities in the mobile machines. The objective of the study is to determine the significance of the software platform ecosystem in the heavy-duty mobile machine industry and whether it could provide new prospects to this industry. The research explores the Robot Operating System (ROS) ecosystem to address the eco-system opportunities in the heavy-duty mobile machine industry. The ROS ecosystem is an open-source software platform offering a core set of software development kits for developing robotic applications. ROS has become a de facto middleware in robotics providing numerous software packages, algorithms, drivers, and a diverse community of developers. The research utilized a qualitative case study approach to investigate the heavy-duty mobile machine sectors' perspectives on Software-platform based ecosystems. A total of 12 interviewees participated, involving 5 from software providers/consultants, 3 from embedded system providers, and 4 from manufacturing organizations expressing their opinions and current understanding of the Software-platform based ecosystem. The interviews were focused on understanding the use of software platforms and ecosystems in the heavy-duty mobile machine industry. The findings suggested the interest of the organizations into the ROS ecosystem. Additionally, the use of software platforms indicated reducing the complexity of developing complex software applications required for mobile work machines. This study contributes to the software platform and software ecosystem literature by providing the possibility to collaborate across the players in the ecosystem and pursuing the integration benefits of the Software-platform based ecosystems in the heavy-duty mobile machine industry. Finally, this thesis proposes a few future research directions that can expand the understanding and applications of ROS ecosystem in heavy-duty mobile machine industry.

Original Equipment Manufacturers are facing a shift in their highly profitable spare parts business. 3rd party parts providers are creating intensified competition with wide offerings and competitive pricing. Thus, OEMs are trying to find new business opportunities in the spare parts business in order to keep their revenues and profitability stable. Manufacturers lose their customers to other spare parts suppliers when customer’s equipment ages which causes the weakening of OEM’s offering in later parts of the equipment lifecycle. As a result, manufacturers want to capture new customer segments from the equipment lifecycle perspective. Moreover, OEMs would like to also serve 3rd party equipment in addition to their own installed base to grow the business further. The objective of this thesis is to explore the possibilities in using dual branding concepts to grow OEM spare parts business through new customer segments and 3rd party offerings. To reach the objective of the study, service, spare parts, branding and customer value literature is reviewed, and conceptual framework is created. The framework is then applied in the case of a company which operates as an OEM in cargo-handling equipment business. Moreover, the case company has a big spare parts business. In order to grow case company’s spare parts business, dual branding concept is investigated and assessed in the case company with the formation of a model. The model is based on interviews with the case company executives, analysis of spare parts sales data and active participation of the researcher in the research process. Conceptual framework is then reflected with the case. The study shows that dual branding concept can offer a valuable opportunity for OEM to grow its spare parts business without major changes in its current business model. In addition, prevention of cannibalization, operational considerations and branding perspectives are important building blocks of successful dual branding implementation in B2B context. Moreover, right power-ratio between the respectful brands is vital to enable success of the dual branding business model. Consequently, differences between OEM and 3rd party spare parts business were recognized alongside with changing desire of spare parts attributes of a customer during equipment lifecycle. Both were identified as major enablers of successful implementation of dual branding in OEM spare parts business.

Counterfeit medicines are a global problem that affects a wide variety of pharmaceutical products. The issue is very serious because counterfeits can fail to treat diseases and they can even be harmful to their users. Serialization is used to prevent them from reaching consumers. For products sold in the European Union, which is the focus of this study, serialization is used to give each prescription drug a unique identifier as required by the Union’s regulations. The authenticity of the products can be verified throughout the supply chain when they are serialized. In order to do this, brand owners and their contract manufacturing organizations must co-operate to serialize products and upload the corresponding serialization data to the European repository system. When a new contract manufacturing organization starts producing products that must be serialized, they must be onboarded into the brand owner’s serialization process to ensure that the products will fulfil the serialization requirements. This research studies how a new contract manufacturer is integrated into the said process. This study was done as a pragmatic case-study for a case company. The company in question is a global pharmaceutical company that manufactures eye medicines. In the study, the process of onboarding a new contract manufacturer is researched along with what kind of challenges this kind of process includes. No previous research was identified to exist on this topic. The study began with a literature review of the relevant legislation, serialization, and system requirements. It was then used to create an extensive theoretical framework about serializing pharmaceutical products in the European Union. After creating the framework, empirical data was gathered through interviews. Additional empirical data was gathered through observations. Finally, empirical data was compared to the literature framework to answer the research questions. The study's results clearly define the process of onboarding a new contract manufacturer into pharmaceutical serialization process. The onboarding process itself is divided into seven stages, all of which are described in detail in this study. Results indicate that even though the process is very straightforward, it includes several challenges. First, the data and information shared between the brand owner and a CMO can include errors, which are often caused by a lack of communication, clear instructions, and unfamiliarity with the other party’s system. According to the findings of this research, these challenges make it especially difficult to establish a working connection between the systems and to successfully complete the test phase. A second clear challenge in the process is its large number of dependencies. These dependencies can be either internal or external. Due to this, multiple actions in the process can only be started after other parties have completed the necessary actions on their side. It was identified that both of these challenges can be overcome by communicating more clearly the onboarding process and the data requirements to the new manufacturer. One way of achieving this would be to hold a shared workshop with them. In addition, it was observed that involving stakeholders more in the process could be used to increase its transparency and reduce the impact of dependencies. A template was also created during the study that can be used to gather the necessary data from new contract manufacturers and give them instructions about the data requirements.

The construction industry has a major environmental impact due to its high global figures for resource consumption, waste generation and emissions. Building product reuse has been identified as a means to target these challenges, but more understanding is needed on how reuse could contribute to value creation and value capture for construction industry actors. Existing studies on the topic have been mostly focused on technical feasibility for reuse and design approaches. For this reason, this study aimed to find out how reuse processes for concrete building products are formed, and what participation in such a reuse process entails for value creation and value capture for each identified key actor in the construction value chain. In addition, the factors determining value capture in the reuse processes have been analysed. The research design of this study is formed around a multiple case study strategy. Circular value chains and circular business models (BM), as well as product recovery and reverse logistics processes especially from a construction industry perspective have been utilised as a theoretical background. For empirical findings, a qualitative analysis of three diverse construction projects involving reuse of concrete in new construction, was conducted. The research data was collected by qualitative methods, including observations, and secondary research material and semi structured interviews with interlinked key actors in the reuse value chains. The findings of this study indicate that the reuse of building products can bring value to actors in several ways depending on the reuse process. Reuse can also contribute to business opportunities in building product lifetime extension to both established as well as emerging actors. Value capture from reuse may manifest as, e.g., functional use value, information value, reused product resale, service fees from deconstruction, design and consulting, firm-level brand value, as well as avoided waste handling costs. Value capture from reuse may require the involvement of certain value capture determinants to realise. This study suggests that value capture in reuse processes is determined by 1) the presence of strong demand for reused products, 2) the properties of both the donor and the receiver buildings, 3) the actors having a common goal towards reuse, 4) contractual agreements, 5) legislative involvement and 6) experience, optimisation & economies of scale. This study expands the existing knowledge base of reuse and product recovery research, circular value creation and circular BM research, and circular construction research. The study also has contributions to practice. It is suggested that policy makers should guide incentives for building product reuse to construction companies to drive demand from the downstream of the value chain. Building owners and demolition companies should explore possible benefits of deconstruction and agree on reuse early on in construction projects. The cascading reuse of building components should also be considered. Further research ideas include conducting more case studies on why certain reuse projects fail while others succeed, as well as studying BM implications of reuse to even more actors. Rakennusteollisuudella on suuret ympäristövaikutukset sen maailmanlaajuisesti korkean resurssinkulutuksen, jätteen syntymisen ja päästöjen määrän vuoksi. Rakennustuotteiden uudelleenkäyttö on tunnistettu keinoksi kohdata nämä haasteet, mutta lisää ymmärrystä tarvitaan siitä, kuinka uudelleenkäyttö voisi edistää arvon luomista ja arvon haltuunottoa rakennusalan toimijoille. Aiemmat aiheesta tehdyt tutkimukset ovat keskittyneet enimmäkseen uudelleenkäytön tekniseen toteutettavuuteen ja suunnitteluratkaisuihin. Tämän vuoksi tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten betonisten rakennustuotteiden uudelleenkäyttöprosessit ovat muodostuneet ja mitä uudelleenkäyttöprosessiin osallistuminen merkitsee arvoketjun avaintoimijoille arvonluonnin ja arvon haltuunoton kannalta. Lisäksi tutkimuksessa on analysoitu arvon haltuunottoon vaikuttavia tekijöitä uudelleenkäyttöprosesseissa. Tämä tutkimus noudattaa monitapaustutkimuksellista tutkimusstrategiaa. Työn teoreettisena taustana toimivat kiertotalouden arvoketjut, kiertotalousliiketoimintamallit sekä tutkimukset tuotteiden ennallistamiseen ja käänteisen logistiikkaketjuun liittyen erityisesti rakennusalan näkökulmasta. Empiirisiä havaintoja varten tutkimuksessa tehtiin kvalitatiivinen analyysi kolmesta erilaisesta rakennusprojektista, joihin sisältyi betonin uudelleenkäyttöä uudisrakentamisessa. Tutkimusaineisto kerättiin laadullisin menetelmin hyödyntäen havainnointia, sekundaarista dataa sekä puolistrukturoituja haastatteluja uudelleenkäytön arvoketjujen avaintoimijoiden kanssa. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että rakennustuotteiden uudelleenkäyttö voi tuoda toimijoille arvoa useilla tavoilla uudelleenkäyttöprosessista riippuen. Uudelleenkäyttö voi myös edistää liiketoimintamahdollisuuksia tuotteiden eliniän pidentämiseen liittyen sekä vakiintuneille että uusille arvoketjun toimijoille. Uudelleenkäytössä arvon haltuunotto voi ilmetä esimerkiksi toiminnallisena käyttöarvona, tiedollisena arvona, uudelleenkäytettyjen tuotteiden jälleenmyyntinä, purkamisen, suunnittelutyön ja konsultoinnin palvelumaksuina, yritystason brändiarvona kuin myös jätteenkäsittelykustannusten välttämisenä. Arvon haltuunotto uudelleenkäytöstä saattaa edellyttää tiettyjen arvoa määrittävien tekijöiden toteutumista. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että arvon haltuunottoa uudelleenkäyttöprosesseissa määrittävät 1) uudelleenkäytettyjen tuotteiden voimakas kysyntä, 2) rakennusosia luovuttavan ja vastaanottavan rakennuksen ominaisuudet, 3) toimijoiden yhteinen tavoite uudelleenkäyttöön, 4) sopimusasiat, 5) lainsäädännöllinen vaikuttaminen, sekä 6) kokemus, optimointi ja skaalaedut. Tämä tutkimus täydentää olemassa olevaa tutkimustietoa uudelleenkäytöstä ja tuotteiden ennallistamisesta, kiertotalousliiketoiminnasta ja kiertotalouden liiketoimintamalleista, sekä kiertotaloudellisesta rakentamisesta. Tutkimuksella nähdään olevan myös käytännön tason hyötyjä. Ehdotetaan, että päättäjien tulisi ohjata rakennusalan yrityksille kannustimia rakennustuotteiden uudelleenkäyttöön edistämään kysyntää arvoketjun loppupäästä. Rakennusten omistajien ja purkuyritysten tulisi selvittää ehjänä purkamisen mahdolliset edut ja sopia uudelleenkäytöstä jo rakennusprojektien varhaisessa vaiheessa. Myös rakennusosien kaskadiperiaatteen mukaista uudelleenkäyttöä tulisi harkita. Jatkotutkimuksena voitaisiin tehdä tapaustutkimusta siitä, miksi jotkin uudelleenkäyttöprojektit epäonnistuvat, kun taas toiset onnistuvat. Uudelleenkäytön vaikutuksia liiketoimintamalleihin voitaisiin myös tutkia vielä useamman toimijan näkökulmasta.

Pricing is a fundamental activity that involves multiple functions of a company. Even though it’s performed by all businesses, the pricing decisions aren’t necessarily straightforward. This thesis aims to portray a unique pricing case from the business-to-business software-as-a-service domain. The literature lacks real-life examples from both fields. The case company uses a relatively unique hybrid pricing approach entailing a reoccurring license fee and a one-time implementation charge. The pricing case is for a new service and a new customer, which means that the case is also novel for the case company. The holistic single case study was conducted by interviewing the project personnel from the case company. Documentation from the pricing process was gathered as a secondary source to verify and add to the interview data. Before the empirical part of the study, a literature review was conducted to get a comprehensive view of the topic before interviews and, more importantly, to compare the results to the current theory. The review gathers some well-known basic pricing frameworks and then continues to disclose pricing aspects and models from the domains of the case. The results are presented in three themes: pricing process, parameters, and hybrid pricing. The pricing process followed well the models introduced in the reviewed literature. The case shows that large and strategic clients might have the leverage to influence or dictate the pricing process and used methods. Many of the pricing parameters introduced in the literature were used in the case and vice versa. In addition, a major challenge recognised in theory and experienced in practice was the difficulty of finding information to support the decision making. The strategic value of the project is one of the most prominent parameters affecting the case pricing that wasn’t introduced in the literature. Also, hybrid pricing is overlooked in the reviewed pricing literature. The case study presents one approach. The case company started by separately maximising the pricing of the licensing- and implementation charge and then balancing the two based on client sensitivities and company strategy. Hinnoittelu on perustavanlaatuista toimintaa, jossa on mukana useita yrityksen toimintoja. Vaikka se on tuttua kaikille yrityksille, hinnoittelupäätökset eivät välttämättä ole yksinkertaisia. Tämän diplomityön tavoite on kuvata ainutlaatuinen tapaustutkimus hinnoittelusta yritysohjemistopalvelujen toimialueelta. Kirjallisuudesta puuttuu tosielämän esimerkkejä niin yritysten välisiltä markkinoilta kuin ohjelmistopalveluliiketoiminnasta. Tapausyritys käyttää verrattain ainutlaatuista hybridihinnoittelumallia, johon sisältyy toistuva lisenssimaksu ja kertaluontoinen käyttöönottomaksu. Hinnoittelutapaus koskee uutta palvelua ja uutta asiakasta. Tapaus on siis uusi myös yritykselle. Holistinen yksittäistapaustutkimus tehtiin haastattelemalla projektihenkilöstöä tapausyrityksessä. Hinnoitteluprosessin dokumentaatiota kerättiin toissijaiseksi lähteeksi tukemaan ja verifioimaan haastattelutuloksia. Ennen tutkimuksen empiiristä osaa, tehtiin kirjallisuuskatsaus, jonka avulla saatiin kattava käsitys aiheesta sekä vielä olennaisemmin, jotta tuloksia voitaisiin verrata uusimpaan teoriaan. Katsauksessa kootaan tunnetut yleiset hinnoittelumallit ja jatketaan sen jälkeen tapausspesifien mallien esittelyyn. Tulokset esitellään kolmen teeman avulla: hinnoitteluprosessi ja -parametrit sekä hybridihinnoittelu. Hinnoitteluprosessi noudatti hyvin tutkitussa kirjallisuudessa esiteltyjä malleja. Tapaus osoittaa, että suurilla ja strategisilla asiakkailla saattaa olla vaikutusvaltaa sanella käytetty hinnoitteluprosessi ja menetelmät. Tapauksessa käytettiin useita kirjallisuudessa esitellyistä hinnoitteluparametreista. Lisäksi teoriassa sekä käytännössä nähty suuri haaste oli päätöksentekoa tukevan tiedon löytämisen vaikeus. Projektin strateginen arvo on yksi suurimmista käytännössä käytetyistä parametreista, jota ei kuitenkaan mainittu kirjallisuudessa. Myös hybridihinnoittelu on aiheena jätetty huomiotta hinnoittelukirjallisuudessa. Tapaustutkimus esittää yhden lähestymistavan. Aluksi tapausyritys maksimoi hinnoittelumallissa käytetyt lisenssi- ja käyttöönottomaksut erikseen ja sitten tasapainotti nämä asiakasherkkyyden ja yrityksen strategian perusteella.

Foreign market entries are daring ventures for small and medium-sized companies. The inter-nationalization literature presents different internationalization modes such as export agents, co-operative export organizations, licensing, export departments, distributors, sales offices, contract manufacturing, joint ventures, and direct foreign investment. The literature presents that there are a varying number of risks associated with the foreign market entry modes. Key accounts or stra-tegic accounts are accounts that are the most important customers to a company. Some scholars have mentioned that these accounts can affect the internationalization of small and medium com-panies. Large global companies sometimes consolidate their supplier base and force small local suppliers to serve them globally or to not serve them at all. The situation might be challenging for a small or a medium company, but it can also be an opportunity to expand their business to new markets. The objective of this thesis is to complement the existing internationalization frameworks by introducing the idea of a national company going international with an existing international key account and providing market data in an easy form for the decision-makers. The research was done following interventionist research principles. This study shows that a key account can reduce the risks associated with a foreign market entry by clearly communicating its needs in the new market and being the first paying customer. The investments in the foreign market can be made according to the key account’s needs so that the investments serve a purpose. The key account will pay for the services in the foreign market from day one which reduces the financial risk. The foreign operations can initially solely serve the key account and later growth can be facilitated with the learnings acquired while serving the key account. It was also found that the internationalization literature has limitations about the risk comparison of the foreign market entry modes. The presence of a key account and the nature of technical wholesale business changes the risk levels of foreign market entry modes which the literature does not recognize. This study explains how a greenfield investment might be the route of least risk in a foreign market entry. This study also shows how visualization and interactivity can help in drawing meaningful conclusions when applied to market data. Uusille markkinoille laajentuminen on rohkeutta vaativa hanke pienille ja keskisuurille yrityksille. Kansainvälistymiskirjallisuus esittelee erilaisia kansainvälistymistapoja, kuten vientiagentteja, osuustoiminnallisia vientiorganisaatioita, lisensointia, vientiosastoja, jakelijoita, myyntitoimistoja, sopimusvalmistusta, yhteishankkeita ja suoria ulkomaisia sijoituksia. Kirjallisuudessa esitetään, että uusille markkinoille laajentumiseen liittyy vaihteleva määrä riskejä. Avainasiakkaat tai strategiset asiakkaat ovat asiakkaita, jotka ovat yrityksen tärkeimpiä asiakkaita. Eräät tutkijat ovat maininneet, että nämä asiakkuudet voivat myötävaikuttaa pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymiseen. Suuret globaalit yritykset toisinaan konsolidoivat toimittajakuntaansa ja pakottavat pienet paikalliset toimittajat palvelemaan niitä maailmanlaajuisesti tai menettämään asiakkuuden. Tilanne voi olla haastava pienelle tai keskisuurelle yritykselle, mutta se voi olla myös mahdollisuus laajentaa liiketoimintaa uusille markkinoille. Tämän diplomityön tavoitteena on täydentää olemassa olevia kansainvälistymisteorioita esittelemällä kuinka paikallinen yritys voi kansainvälistyä olemassa olevan kansainvälisen avainasiakkaan kanssa ja kuinka markkinatietoa voidaan näyttää helpossa muodossa päättäjille. Diplomityö tehtiin interventionistisenä tutkimuksena. Tämä diplomityö osoittaa, että avainasiakas voi vähentää uusille markkinoille laajentumiseen liittyviä riskejä viestimällä selkeästi tarpeistaan uudella markkinalla ja olemalla ensimmäinen maksava asiakas. Sijoitukset ulkomaille voidaan tehdä avainasiakkaan tarpeiden mukaan, jolloin sijoitukset palvelevat tarkoitustaan. Avainasiakas maksaa palveluista uusilla markkinoilla heti ensimmäisestä päivästä lähtien, mikä vähentää taloudellista riskiä. Ulkomaan toiminnot voivat alkuun palvella yksinomaan avainasiakasta ja kasvua voi myöhemmin edistää avainasiakasta palvellessa karttuneilla tiedoilla. Lisäksi todettiin, että kansainvälistymiskirjallisuus on puutteellista eri kansainvälistymistapojen riskin vertailun osalta. Avainasiakkaan läsnäolo ja teknisen tukkukaupan luonne muuttavat uusille markkinoille laajentumisen tapojen riskitasoja, mitä kirjallisuus ei tunnista. Tämä diplomityö selittää, kuinka suora kansainvälinen investointi uuteen hankkeeseen voi olla pienimmän riskin reitti laajentua uusille markkinoille. Tämä diplomityö osoittaa myös, kuinka visualisointi ja interaktiivisuus voivat auttaa tekemään merkityksellisiä johtopäätöksiä, kun niitä sovelletaan markkinadataan.

Project-based business performance can be evaluated from different dimensions, such as whether the project has been completed within the allotted timeframe and budget. A comprehensive plan covering a project’s key aspects from operations to strategic management can improve the project’s performance and enable the project organization to better prepare for situations where unforeseen circumstances occur. Thorough planning is key to achieving project success. Tools such as Material requirements planning and Master production scheduling are well established in literature and can undoubtedly enhance many different types of business. The type of planning discussed in this research, Master planning, aims to link together interdependent parts of a business and ultimately materializes in one Master plan that serves and provides value for a much wider organizational audience than the aforementioned tools. The objective of the thesis is to investigate what effective Master planning looks like and to outline how it works towards improving project-based business performance. The objective was achieved by observing a case company that operates in the environment in question, and by identifying situations where Master planning worked well, and where it did not, all the while attempting to pinpoint the underlying issues that cause friction in the process. The research presents a generalizable “Master planning map” of different functions important to Master planning. The map outlines the positions of these functions as parts of a holistic process. Master planning materializes in a tangible Master plan, so the ultimate check for process coherence is the ability to find traces of all related functions in the Master plan itself. From a practical point of view, the research offered the case company the chance to have their Master planning process evaluated from an outside perspective. The investigation revealed many strengths in the case company’s process, most of which conform to literature on the subject. Perhaps even more important, though, were the findings regarding the areas of friction. Master planning is very much a managerial task. Its goal is to work as a valuable tool for many parts of the organization, but ultimately the responsibility to make it just that falls on management. Fortunately, Master planning lends itself well to being adaptable to different company strategies and visions. Sales and operations planning, for instance, is a tool that the case company has started employing rather recently and is discussed in detail in this research. The Master planning map can be utilized by organizations with a well-established Sales and operations planning process, as well as by those with no such process at all. Context specification is one tool used in this research to mitigate generalizability and transferability limitations, and therefore the findings are generalizable in the specified context. Future studies should focus on the quantitative side of Master planning, as investigating whether strong Master planning translates to a positive change in the Net Recovery Margin would work towards validating the findings of this research. Another focus point should be outlining and overcoming the error sources of this research, such as those potentially stemming from the interview process. Furthermore, quantitative research is one way to combat such error sources and validate qualitative data. Projektipohjaisen liiketoiminnan suorituskykyä voidaan tarkastella eri ulottuvuuksista, kuten valmistuiko projekti ajoissa ja alle budjetin. Kattava suunnitelma projektin avaintekijöistä toiminnoista strategiseen johtamiseen voi parantaa projektin suorituskykyä ja valmistaa projektiorganisaatiota ennalta-arvaamattomiin tilanteisiin. Perusteellinen suunnittelu on avain projektin menestykseen. Työkalut kuten tarvelaskenta (MRP) ja tuotannon aikataulutus (MPS) ovat vakiintuneita kirjallisuudessa ja voivat ehdottomasti parantaa erilaisia liiketoimintatyyppejä. Tässä työssä keskustellaan kuitenkin Master suunnittelusta, joka liittää yhteen organisaation toisistaan riippuvaiset osat ja lopulta materialisoituu yhteen Master suunnitelmaan, joka palvelee ja tuottaa arvoa huomattavasti laajemmalle yleisölle kuin edellä mainitut työkalut. Työn tavoite on tutkia miltä tehokas Master suunnittelu näyttää, ja kartoittaa miten se parantaa projektipohjaisen liiketoiminnan suorituskykyä. Tavoitteeseen päästiin tarkkailemalla case yritystä, joka toimii tässä määritellyssä toimintaympäristössä, ja tunnistamalla tilanteita missä prosessi toimi hyvin ja missä huonosti, koko ajan täsmentämällä taustalla toimivia Master suunnittelun kitkanaiheuttajia. Työ esittää yleistettävän kartan organisaation eri funktioista, jotka ovat Master suunnittelulle tärkeitä. Kartta asettaa funktiot omille paikoilleen osiksi kokonaisvaltaista prosessia. Master suunnittelu materialisoituu konkreettiseen Master suunnitelmaan, joten prosessin johdonmukaisuus varmistuu sillä, että yhteys kaikkiin funktioihin löytyy Master suunnitelmasta. Käytännöntasolla tutkimus tarjosi kohdeyritykselle mahdollisuuden Master suunnittelu prosessin tarkastuttamiselle ulkoisesta näkökulmasta. Tutkimus paljasti prosessissa monta vahvuutta, jotka useimmat täsmäävät tämän tutkimuksen kirjallisuuden kanssa. Löydetyt kitkanaiheuttajat olivat kuitenkin myös tärkeitä. Master suunnittelu on ennen kaikkea johtamistehtävä. Sen tavoite on toimia arvokkaana työkaluna useille organisaation eri osille, mutta tähän tavoitteeseen pääseminen on johdon vastuulla. Master suunnittelun vahvuus on kuitenkin sen mukautuvuus eri visioihin ja strategioihin. Esimerkiksi sales and operations planning prosessi on työkalu, jota kohdeyritys on hyödyntänyt vain suhteellisen vähän aikaa ja jota käsitellään tässä työssä yksityiskohtaisesti. Työssä esiteltyä ”Master suunnittelun karttaa” voidaan käyttää organisaatioissa, joissa sales and operations planningia on käytetty jo pitkään, mutta myös niissä, missä prosessia ei käytetä ollenkaan. Kontekstin erittely on yksi työkalu, jolla tässä työssä lievennetään yleistettävyyteen ja siirrettävyyteen liittyviä haasteita, jonka vuoksi työn löydökset ovat yleistettävissä määritellyssä kontekstissa. Jatkotutkimuksien tulisi keskittyä Master suunnittelun kvantitatiiviseen puoleen, koska Master suunnittelun ja Net Recovery Margin suorituskykyindikaattorin yhteyden tutkiminen vahvistaisi tämän tutkimuksen tuloksia. Toinen tutkimusaihe tulisi olla virhelähteiden kartoitus ja lieventäminen, kuten niiden, jotka johtuvat haastatteluprosessin luonteesta. Tässäkin kvantitatiivinen tutkimus on yksi tapa vastata tällaisiin virhelähteisiin ja vahvistaa kvalitatiivista dataa.

Procurement is a key part of almost every manufacturing business. Successful supply chain management ensures that the required products or services arrive at the right time. To manage procurement effectively it requires implementing and following corporate strategies and procedures. Effective procurement performance measurement is needed to implement and monitor corporate strategies and targets. The thesis studies procurement performance measurement in a project business environment. The objective of the thesis is to develop a harmonized and coherent performance measurement system for one of the case company’s business lines. Additionally, the objective is to align operational and strategical procurement targets and activities. The research strategy for the thesis was the case study. With the case study approach, research can focus in-depth on the case and maintain a holistic and real-life viewpoint. Data for the research was gathered from qualitative and quantitative sources. Thus, the mixed method was chosen as a methodological choice. Qualitative data was gathered from semi-structured interviews and workshops. Quantitative data was gathered from the company’s data cube. Induction was chosen as an approach for theory development. At first, the thesis analyzed the current state of the case company’s procurement performance measurement. The needs of the procurement stakeholders were gathered via interviews, workshops, and by examining previous performance measures. Draft dashboards were created based on the feedback from the interviews, corporate material, and literature. Created performance metrics were based on corporate strategies and objectives. The thesis uses a modified performance measurement system design process framework and implementation process framework in the implementation process. Visualization framework was used to determine the right visualization. These frameworks were used to create the dashboards. The draft dashboards were presented in several workshops, where stakeholders had an opportunity to propose changes and ask questions about the logic behind the measures. The current status of the company’s procurement performance measurement was overall in a good shape based on procurement coverage. Based on feedback from the interviews, the coverage of current measures was good. Only a few additional measures were requested. The major problems that occurred were, that a lot of manual work was required to obtain the measures. The second concern was the lack of harmonization between performance measurement systems between business units. The lack of harmonization restricted the cross-referencing and generated misunderstandings to the measuring logic between business units. After the workshops, the draft dashboards were developed according to the requests given in the workshops. Several propositions were presented, which were evaluated according to the modified performance measurement system design framework. Finally, a total of three harmonized dashboards were created for the business unit management, category management, and team management. Transparency and harmonization were ensured by using the same dataset that was used for the organizational level. Literature frameworks conveyed the same message that was observed during the development process. The organization's strategy, objectives, and activities should be derived into the performance measurement. Thus, it can be used to monitor the strategy implementation, challenge the corporate strategy, and redirect focus on the critical areas. Hankinta on keskeinen osa jokaista yritystä, joka toimii valmistavassa teollisuudessa. Onnistunut toimitusketjun hallinta varmistaa, että tarvittavat tuotteet ja palvelut saapuvat oikeaan aikaan. Hankintojen tehokas hallinta edellyttää yrityksen strategioiden ja menettelytapojen toteuttamista ja noudattamista. Yrityksen strategian ja tavoitteen toteutumisen seurantaan tarvitaan toimivaa hankinnan suorituskyvyn mittaamista. Diplomityössä tutkitaan hankinnan suorituskyvyn mittaamista projektiliiketoimintaympäristössä. Diplomityön ensimmäisenä tavoitteena on kehittää yhtenäinen ja harmoninen suorituskyvyn mittausjärjestelmä kohdeyrityksen liiketoimintalinjalle. Toinen tavoite on yhtenäistää operatiivisen ja strategisen hankinnan tavoitteet ja toiminnot. Diplomityön tutkimusstrategiana oli tapaustutkimus. Tapaustutkimuslähestymistavan avulla tutkimus voi keskittyä tapaukseen syvällisesti ja silti säilyttää kokonaisvaltaisen ja tosielämän lähestymistavan. Tutkimusaineistot kerättiin laadullisista ja kvantitatiivisista lähteistä. Siksi sekamenetelmä valittiin metodologiaksi. Laadullista dataa kerättiin puolistrukturoiduista haastatteluista sekä työpajoista. Määrällinen data kerättiin yrityksen datakuutiosta. Opinnäytetyössä käytettiin pragmatismifilosofiaa. Induktiivinen päättely valittiin lähestymistavaksi teorian kehittämiseen. Aluksi diplomityössä analysoitiin kohdeyrityksen hankinnan suorituskyvyn mittaamisen nykytilaa. Hankinnan sidosryhmien tarpeet kerättiin haastatteluiden, työpajojen ja kohde yrityksen aikaisempia suorituskyvyn mittareita analysoimalla. Haastatteluiden, työpajojen, yrityksen materiaalien ja kirjallisuuden pohjalta luotiin luonnosmittaristot. Luodut suorituskyvyn mittarit perustuivat yritykseen strategiaan ja objektiiveihin. Viitekehyksinä diplomityössä käytettiin muokattuja suorituskyvyn mittaamisen suunnitteluprosessin viitekehystä ja implementointi prosessin viitekehystä. Visuaalista viitekehitystä käytettiin visualisuuden tarkastelemiseen. Kyseisiä viitekehyksiä käytettiin mittaristojen tekemiseen sekä niiden kehittämiseen. Luonnosmittaristot esiteltiin useissa työpajoissa, joissa sidosryhmillä oli mahdollisuus ehdottaa muutoksia ja esittää kysymyksiä mittarien taustalla toimivasta logiikasta. Yhtiön hankinnan suorituskyvyn mittaamisen nykytila oli kattavuuden osalta hyvässä kunnossa. Haastatteluiden perusteella nykyiset mittarit kattoivat hyvin hankinnan tarpeet. Haastateltavat pyysivät vain muutamia lisämittareita olemassa olevien lisäksi. Haastatteluiden ja työpajojen pohjalta suurimmat ongelmat olivat, että mittaustiedon kerääminen vaati paljon manuaalista työtä. Toinen ongelma oli suorituskykymittauksen harmonisoinnin puute liiketoimintayksiköiden välillä. Harmonisoinnin puute rajoitti yksiköiden vertailua ja aiheutti väärinkäsityksiä oikeasta mittauslogiikasta eri liiketoimintayksiköissä. Työpajojen jälkeen luonnosmittaristoja kehitettiin työpajoissa esitettyjen toiveiden mukaisesti. Esitettyjä ehdotuksia arvioitiin muokatun suorituskyvyn mittaamisen suunnitteluprosessin viitekehyksen pohjalta. Lopulta yhteensä kolme harmonisoitua mittaristoa luotiin liiketoimintayksiköiden johtamiseen, kategorian hallintaan ja tiiminhallintaan. Läpinäkyvyys ja harmonisointi varmistettiin käyttämällä samaa tietolähdettä, jota käytettiin myös organisaatiotasolla. Kirjallisuuden viitekehykset olivat linjassa tutkimuksen käytännön havaintojen kanssa. Organisaation strategia, tavoitteet ja toiminnot tulee johtaa suorituksen mittaamiseen. Siten voidaan seurata strategian toteutusta, haastaa yrityksen strategiaa ja ohjata huomiota kriittisille alueille.