Search

Teemanumeron esipuhe.

Kielitaidon kehittymistä voidaan tutkia mittaamalla oppijankielen sujuvuutta, tarkkuutta ja kompleksisuutta. Kompleksisuus voidaan määritellä oppijankielen monipuolisuudeksi ja kehittyneisyydeksi, mutta syntaktista kompleksisuutta on kansainvälisessä toisen kielen oppimisen tutkimuksessa tyypillisesti mitattu alisteisiin lauserakenteisiin perustuvilla kvantitatiivisilla mittareilla. Tässä artikkelissa syntaktisen kompleksisuuden kehitystä tutkitaan tarkastelemalla rinnastus- ja alistuskonjunktioiden käyttöä suomi toisena kielenä -teksteissä Eurooppalaisen viitekehyksen eri taitotasoilla. Aineistona käytetään Jyväskylän yliopiston Cefling-hankkeen oppijansuomen korpuksen tekstejä. Rinnasteisten ja alisteisten rakenteiden osuutta syntaktisen kompleksisuuden kehityksessä selvitetään tarkastelemalla rinnastus- ja alistuskonjunktioiden käyttöä suhteessa kielitaidon tasoon. Syntaktista kompleksisuutta oppijankielen monipuolisuutena selvitetään tarkastelemalla, mitä eri konjunktioita eri taitotasoilla käytetään. Tulokset kyseenalaistavat käsityksen, että sivulauseet ilmaantuvat oppijankieleen vasta keskitasolla, sillä ne osoittavat, että suomi toisena kielenä -teksteissä käytetään sekä rinnastus- että alistuskonjunktioita jo taitotasolla A1. Lisäksi tulokset osoittavat, että konjunktioiden käyttö saattaa kehittyä eri tavalla aikuisten ja yläkouluikäisten teksteissä., Learner language development is often analysed by measuring complexity, accuracy and fluency. Complexity can be defined as the range and sophistication of the structures available to the learner, yet syntactic complexity is typically analysed using quantitative measures tapping subordination. This article focuses on the development of syntactic complexity in written learner Finnish across the CEFR proficiency levels by exploring changes in the use of conjunctions. The data are drawn from the corpus of the Jyväskylä University CEFLING project. The development of syntactic complexity in terms of coordination and subordination is explored by tracking changes in the use of coordinate and subordinate conjunctions. Syntactic complexity as the range of forms used by the learner is explored by investigating the emergence and frequency of individual conjunctions. The results question the role of subordination in the development of syntactic complexity in learner Finnish, as they show that both coordinate and subordinate conjunctions are already used by learners on the lowest CEFR levels. The results also indicate that development in the use of conjunctions may be different for adult learners and adolescent learners.

Artikkeli tarkastelee kuvauksia osallistumisesta kielellisesti epäsymmetriseen suomenkieliseen keskusteluun. Näitä tilanteita kuvaa neljä eri tavalla suomea hallitsevaa henkilöä kielielämäkerrallisissa haastatteluissa, joista on videotallenne. Haastatellut kuvaavat kielellisiä kohtaamisiaan paremmin tai heikommin suomea osaavan keskustelukumppanin kanssa. Artikkeli käsittelee sitä, kuinka kuvauksia esitetään multimodaalisesti ja moniäänisesti ja kuinka ne rakentavat haastateltujen toimijuutta. Tutkimus valottaa myös sitä, kuinka toimintaa arvioidaan., The article discusses participation in Finnish-language conversation among speakers with asymmetrical linguistic resources. The analysis examines video-recorded interviews of four participants. The interviewees describe their language use with an interlocutor who had either a weaker or stronger command of Finnish. The aim of the article is to gain a deeper understanding of agency in the described encounters where linguistic asymmetries were noticeable. The analysis focuses on the embodied communication present in the interviews as well as the different voices intertwined with the descriptions of asymmetrical interactions. In addition, the research sheds light on how the interviewees evaluate their actions.

Artikkeli käsittelee suomea toisena kielenä käyttävien lääkäreiden puheen ymmärrettävyyttä vastaanottotilanteessa. Tutkimusaineistona on EU/ETA-maiden ulkopuolella tutkintonsa suorittaneiden lääkäreiden laillistamisprosessiin kuuluvia potilastenttejä, eli videoituja potilasvastaanottoja, joiden yhteiskesto on noin 40 tuntia. Artikkelissa tarkastellaan lääkärin puheen ymmärrettävyyttä kahdesta näkö-kulmasta. Ensin tutkitaan kohtia, joissa potilas jotenkin ilmaisee, että ei ole ymmärtänyt lääkärin puhetta. Analyysin toisessa osassa huomio kohdistetaan kielellisten merkitysten välittymiseen ja pyritään selvittämään, mitkä puheen ominaisuudet heikentävät ymmärrettävyyttä. Tutkimuksesta ilmeni, että potilaan ilmaisemat ongelmat liittyvät usein ääntämiseen ja morfosyntaksiin. Jonkin verran vähemmän on sanastoon ja kieliopillisiin merkityksiin liittyviä ongelmia. Nämä ongelmat ovat usein paikallisia ja ratkeavat tilanteen kuluessa. Analyysin toinen vaihe toi esiin vakavampia ongelmia: sanastopuutteita ja epätäsmällisiä tai suorastaan vääriä kieliopillisia merkityksiä, jotka estävät viestin välittymisen täsmällisesti. Samalla kävi ilmi, että potilaiden kesken on suuria eroja siinä, miten hyvin he ymmärtävät suomea toisena kielenä puhuvan lääkärin puhetta., The article concerns the comprehensibility of speech of physicians who use Finnish as a second language during patient consultations. The research data consists of clinical skills tests for the licensing process of physicians who completed their degrees outside the EEA, i.e. video-recorded patient consultations with the total length of approximately 40 hours. The article looks at the comprehensibility of the doctors’ speech from two perspectives. The first part examines incidences in which the patient somehow expresses that they have failed to understand what the doctor said. The second part of the analysis focuses on the transfer of linguistic meanings, attempting to understand which elements of the speech reduce comprehensibility. The study found that the problems expressed by patients are often related to pronunciation and morphosyntax. There are also problems, but to a lesser extent, related to vocabulary and grammatical meanings. These problems are often local and resolved during the consultation. The second stage of the analysis revealed more serious problems: missing vocabulary and imprecise or incorrect grammatical meanings, preventing the message from being transferred accurately. It was also discovered that there are great differences between patients as to how well they understand the speech of a doctor who speaks Finnish as a second language.

Tässä artikkelissa tarkastelen, millaisen suomen kielen taidon opiskelijat saavuttavat kotoutumiskoulutuksessa. Lisäksi analysoin, miten koulutustausta ja suomen kielen lähtötaitotaso ovat yhteydessä kielenoppimiseen. Aineisto on kerätty pääasiassa haastattelemalla 33:a osallistujaa ja poimimalla heistä tietoja Koulutusportti-rekisteristä. Metodeina ovat kuvaileva tilastollinen analyysi sekä khiin neliö -testi ja Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimen analyysi, joiden tuloksia täydennän tiedoilla yksittäisistä opiskelijoista. Tutkimustulokset vastaavat aiempia selvityksiä: kotoutumiskoulutuksen aikana vain osa opiskelijoista saavutti kotoutumislaissa asetetun kielitaitotavoitteen B1.1. Tässä tutkimuksessa kirjoittaminen oli arvioiduista neljästä osa-alueesta haastavin. Osallistujien koulutustausta on yhteydessä saavutettuihin taitotasoihin, sillä peruskoulun tai ammatillisen koulutuksen suorittaneiden oppimistulokset olivat matalampia kuin korkeakoulututkinnon suorittaneiden tulokset. Kymmenen osallistujaa osasi suomea ennen koulutusta, ja heidän lähtökielitaitonsa ennusti saavutettuja suullisia kielitaitotasoja. Tuloksilla on merkitystä kotoutumiskoulutuksen järjestämiselle ja arvioinnille. Ne tukevat sitä, että opetuksen organisoimisessa ja arvioimisessa on tärkeää huomioida koulutustaustan vaikutus oppimiseen. Lisäksi koulutuksen onnistumista ei pitäisi arvioida epärealistisen tavoitetason saavuttamisen näkökulmasta. Koulutusportti rekisteriä käytettäessä tulee puolestaan ottaa huomioon, että usean osallistujan osalta haastattelulla saadut koulutustaustatiedot erosivat rekisteritiedoista., This article examines language proficiency achieved in Finnish language during Integration Training for Adult Immigrants in Finland. In addition, the connections between language learning, educational background and initial level of Finnish are investigated. A total of 33 learners participated in the study; data were collected mainly by interviews and from Koulutusportti register. The data were analysed using descriptive statistics, Pearson’s chi-square test and Spearman’s rank-order correlation. The analyses were complemented with examples of individual participants. The findings confirmed the results of previous studies. Only few learners achieve the target level B1.1 set by law by the end of the Integration Training. In this study writing appeared to be the most challenging of the four skills that were assessed. The findings showed also that educational background is associated with learning outcomes: the language proficiency of adults with elementary or vocational education was lower than the language proficiency of adults holding a university degree. Ten participants knew Finnish before they participated in the Integration Training, and their proficiency prior to the training predicted the oral language levels they reached. The findings are relevant for organising and assessing the Integration Training. The finding support the view that the educational background of the participants’ should be taken into account when the training is organised and evaluated. Additionally, the effectiveness of Integration Training should not be evaluated from the viewpoint of an unrealistic target level. Further, for several participants, the educational background information obtained from the interview differed from the Koulutusportti register information, which should be taken into account when using the register.

Artikkeli käsittelee oppimisen kokemuksia selkomukautetun kaunokirjallisuuden parissa kotoutumiskoulutuksen lukupiirissä. Aineistona ovat lukupiirien 24 osallistujan haastattelut. Haastattelut on tehty osallistujien toisella kielellä tai lingua franca -englannilla, ja niitä lähestytään fenomenologista ajattelutapaa hyödyntäen kertomuksina oppimisen kokemuksista. Kokemukset vaihtelevat yksilöllisesti, ja tärkeimmiksi merkityskokonaisuuksiksi nousevat sanat, kielen rakenteet ja kielenkäyttö. Kokemusten yksilöllisyyttä voidaan selittää sosiokulttuurisesta teoriasta käsin: vaikka selkomukautettu kaunokirjallisuus tarjoaa lukijalleen runsaasti kielellisiä affordansseja, tarjoumia, kukin lukija tarttuu niihin omista lähtökohdistaan ja tarpeistaan käsin. Oppijat kokevat, että kirja on heille keskeinen kielenoppimisympäristö. Lukupiiri tukee lukemista, erityisesti siinä alkuun pääsemistä. Lukupiiriläiset ymmärtävät kompleksista sisältöä selkokielellä esitettynä, joten selkomukautettu kaunokirjallisuus on sopivaa luettavaa aikuisille kotoutumiskoulutuksen lukupiiriin., This article discusses learning experiences of simplified fiction in integration training reading circles. The data consist of interviews of 24 participants of these circles. As the interviews were conducted in the participants’ second language or English as a lingua franca, they are approached as stories of experience, through phenomenological thinking. Individual experiences varied, and words, language structures and language use became the most important meaning entities. The individuality of these experiences will be discussed from the perspective of socio-cultural theory: fiction offers its readers a wealth of linguistic affordances, and each reader grasps them in accordance with their own needs and premises. Books were a central language learning environment in the learner’s experience. The reading circle supported reading, especially getting started with it. Readers understood complex content in easy language which makes simplified fiction suitable for adults in integration training and its related reading circles.

Viime vuosina työelämään osallistumisen merkitystä kotoutumisessa on korostettu yhä enemmän. Erityisesti aikuiset maahanmuuttajat halutaan integroida työelämään mahdollisimman nopeasti paitsi taloudellisista syistä myös siksi, että maahanmuuttajien mukanaan tuoma tietotaito saataisiin käyttöön. Yhtenä tehokkaana tapana integroida maahanmuuttajia työmarkkinoille on pidetty kielenopetuksen yhdistämistä ammatilliseen opetukseen. Aikuisten kotoutumiskoulutukseen onkin kehitetty uudet toteutusmallit, joissa painotetaan ammatillista kielitaitoa ja koulutuksen työelämärelevanssia. Uudet toteutusmallit tuovat kotoutumiskoulutukseen haasteita, koska tutkittua tietoa siitä, millaista kielitaitoa eri ammateissa ja työtehtävissä tarvitaan, on olemassa vasta vähän. Erityisesti suorittavan työn työtehtävien kielikäytänteiden tutkimus on vähäistä niin meillä Suomessa kuin kansainvälisestikin. Tarkastelemme tässä artikkelissa rakennusalan työtehtävien kielikäytänteitä ammatillisen kotoutumiskoulutuksen työtilanteissa. Aineisto on kerätty video- ja ääninauhoittamalla rakennusalan työtilanteita yhden viikon ajan. Analyysimenetelmänä on multimodaalinen keskustelunanalyysi. Analyysi osoittaa, että rakennusalan vuorovaikutustilanteissa kielen käyttö on hyvin kiinteässä yhteydessä tilanteen materiaaliseen ja fyysiseen ympäristöön. Tilanteissa korostuu ohjaileva toiminta: tarvitaan taitoa ohjeistaa työtovereita ja pyytää heiltä työkaluja tai apua, ja tässä myös ammattialan erikoissanaston osaaminen on tärkeää., Recent new arrangements of integration learning for adult immigrants to Finland emphasize the importance of work-specific language skills. In order to speed up labour market integration, new models of integration learning have been introduced in which language learning is combined with vocational education. While these new models have the potential of supporting immigrants in finding their paths to labour market in an efficient way, they also bring about challenges for language teaching. This is especially because research on language practices in blue-collar work is still scarce. In this paper, we aim is to provide new information about language practices in construction work. By using multimodal conversation analysis as a method, we show how language practices are tightly connected to the material ecology of the construction site setting. In organizing the collaborative teamwork, the co-workers need to direct and advice each other and negotiate challenging situations. The data consists of audio- and video recordings of L2 interactions at a construction site in a vocational school.

Tässä artikkelissa käsittelen työmuistin rajallisuuden ja aikuisten suomenoppijoiden puheenymmärtämisvaikeuksien yhteyttä tarkastelemalla oppijoiden kuuntelutehtäväsuorituksia ja niitä seuraavia stimulated recall -haastatteluja. Lisäksi selvitän, millaisilla muistitoiminnoilla oppijat kompensoivat työmuistin rajallisuutta ja helpottavat ymmärtämistä. Tutkimukseen osallistui 12 arabiankielistä alkeis- ja perustason aikuista suomenoppijaa, ja aineisto koostuu oppijoiden kuuntelutehtäväsuoritusten ja stimulated recall -haastattelujen videotallenteista. Työmuistin rajallisuuden vaikutus ymmärtämisvaikeuksissa tuli esiin erityisesti silloin, kun yhteen sanaan tai ilmaukseen keskittyminen aiheutti edeltävien tai seuraavien sanojen unohtamista ja kun mielessä pidettävän puhejakson pituus ylitti osallistujan kapasiteetin. Osallistujat kompensoivat työmuistin rajallisuutta ja helpottivat ymmärtämistään ylhäältä alas -prosessoinnilla eli täydentämällä tekstiin jääneitä aukkoja säilömuistissa olevalla maailmantiedollaan ja kokemuksillaan., In this article, I will examine the connection between the constraints of working memory and the comprehension problems of L2 Finnish listeners by exploring the learners' listening task performance and the following stimulated recalls. Additionally, I will discuss what kind of memory functions make understanding easier and compensate for the limitations of working memory. The participants were 12 Arabic speaking adult Finnish learners of elementary and basic levels of proficiency, and the data consists of video recordings of their listening tasks and stimulated recalls. The limitations of working memory affected participants' comprehension problems particularly when focusing on one word or phrase resulted in forgetting the preceding or following words, and when the length of the speech unit to remember exceeded the participant's working memory capacity. The participants improved their own understanding and compensated for the constraints of working memory via top down processing – by filling the gaps in the text with the help of experiences and knowledge of the world from their long-term memory.

Työelämän kielitaidon koulutuksen ja testauksen tueksi tarvitaan tarkempaa tietoa siitä, millaista kielitaitoa eri aloilla ja ammateissa vaaditaan. Nykyään vallalla on näkemys, jossa kielitaitoa pidetään tilanteisena taitona, mutta tilanteen käsitettä ei ole juurikaan määritelty eikä tilanteiden ominaisuuksia eritelty. Tässä artikkelissa tarkastellaan lääkärin työtehtävien kielellistä vaativuutta työyhteisön jäsenten haastatteluiden avulla. Terveydenhuollon ammattilaisten ryhmähaastatteluista (n = 32) etsittiin temaattisen sisällönanalyysin avulla sellaisia työtilanteiden ominaisuuksia, jotka ovat yhteydessä maahanmuuttajataustaisten lääkärien kielelliseen suoriutumiseen. Löydetyt ominaisuudet liittyvät muun muassa tilanteen seurausten vakavuuteen sekä tilanteen osallistujiin. Analyysin tulosten perusteella muotoiltiin kymmenen kriteeriä lääkärin työtilanteiden kielellisen vaativuuden määrittämiseksi: kriittisyys, sosiaalinen vastuu, yhteinen taustatieto, sosiaalinen variaatio, sosiaalinen tuttuus, kommunikoinnin monisuuntaisuus, tilanteen harvinaisuus, kiireellisyys, kieliriippuvuus ja häiriötekijät. Kriteerien tarkoituksena on parantaa erityisalojen kielikoulutuksen ja -testauksen validiutta suhteessa työssä vaadittavaan kielitaitoon. Kriteerit on abstrahoitu aineistosta siten, että niitä voi soveltaa muihinkin ammatteihin, mutta toisaalta muiden ammattien konteksteista saattaa nousta esiin myös uudenlaisia kriteereitä., In professional language education and testing there is a need for more precise knowledge of the factors that enhance or hinder non-native worker’s linguistic perfor-mance at work. Nowadays it is common to see language skills as situational, but the concept of situation lacks proper definition and there is no proper analysis of the prop-erties of situations. The aim of this article is to use co-workers’ interviews (n = 32) to determine the linguistic demand of physician’s work situations. With the help of the-matic content analysis, I searched for factors that have an impact on immigrant physi-cians’ linguistic performance. The factors concern for example consequences and par-ticipants of situations. Based on the factors, I formulated nine criteria that determine the linguistic demand of physician’s work situations: criticalness, social responsibility, shared encyclopedic knowledge, social variation, social familiarity, rareness, urgency, language dependency, and distraction. These criteria aim to improve alignment of professional language education and testing with the actual language demands of the work place. Criteria are abstracted form the data so that they are applicable to other professions as well. On the other hand, data from other professions may yield addi-tional criteria.

Suomi toisena kielenä -alalla on tähän mennessä tutkittu vain vähän sitä, kuinka luku- ja kirjoitustaidottomat tai vähän koulutetut aikuiset oppivat suomea. Tässä artikkelissa tarkastelen neljän luku- ja kirjoitustaidottoman suomenoppijan suullisen kielitaidon kehittymistä. Tutkimuskohteenani ovat osallistujien tuottamat kysyvät lausumat. Olen kerännyt tutkimusaineiston kymmenen kuukautta kestäneen luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen aikana. Käytin aineistonkeruussa osallistuvaa havainnointia ja sen pohjalta tehtyjen huomioiden kirjoittamista muistiin sekä oppituntien tallentamista. En sitoudu työssäni tiukasti mihinkään toisen kielen oppimisen teoriaan, sillä ne perustuvat koulutettujen kielenoppijoiden oppimisprosessin tutkimukseen, eikä niiden soveltuvuus tähän työhön ole siksi varmaa. Kuitenkin tutkimukseni yleisinä lähtökohtina ovat sosiokulttuurinen ja käyttöpohjainen (usage-based) näkemys kielenoppimisesta. Tulokset osoittavat, että suurin osa osallistujien esittämistä kysyvistä lausumista sisältää vaihtoehtokysymyksen idean, mutta ne on muodostettu lausumanloppuisella nousevalla intonaatiolla. Osallistujat osoittautuvat melko innokkaiksi ja luoviksi kysyjiksi, joilta kuitenkin puuttuu kysymiseen tarvittavia kielellisiä keinoja. Tärkein syy siihen näyttää olevan luokkahuonevuorovaikutuksessa ilmenevä toimintatapa, jossa korostuu kysymysten ymmärtäminen ja niihin vastaaminen eikä niinkään niiden muodostaminen. Avainsanat: suomi toisena kielenä, aikuiset, lukutaidottomuus, kysymykset, suullinen kielitaito Keywords: second language, adults, non-literacy, interrogatives, oral

Aineistossani lääkärin ja potilaan välillä on kaksinkertainen tiedollinen epäsymmetria: lääkäri on asiantuntija sekä lääketieteen että suomen kielen suhteen, kun taas potilas on maallikko ja puhuu suomea toisena kielenä tai kommunikoi tulkin välityksellä. Näin ollen lääketieteellinen sanasto ja muu asiantuntijainformaatio vaatii usein selittämistä tullakseen ymmärretyksi. Tarkastelen artikkelissani 50 tällaisen selityksen kokoelmaa keskustelunanalyysin ja vuorovaikutuslingvistiikan metodein. Analysoin selittämistä vuorovaikutuksellisena toimintana ja erittelen selitysten semanttisia, rakenteellisia, sanastollisia ja multimodaalisia piirteitä. Lääkärien selitykset limittyvät muihin keskustelun toimintoihin ja auttavat kuljettamaan meneillään olevaa vastaanoton vaihetta eteenpäin. Selitykset voivat olla lyhyitä (X eli Y) tai koostua monesta erirakenteisesta osasta (X on Y; X tarkoittaa että Y; X liittyy Y:hyn). Selitykset ovat selkokielisiä ja sisällöltään yksinkertaisia, ja niissä käytetään paljon suurpiirteisyyttä ilmaisevaa sanastoa (vähän niinku, semmonen, tavallaan). Lisäksi selityksiä tuetaan elein ja materiaalisin resurssein. Lääkärit huomioivat selityksissä erityisesti potilaan yksilölliseen tilanteeseen liittyvät seikat ja käytännön asiat. Selittämisen tavoitteena näyttääkin täsmällisyyden sijaan olevan vastaanottokäynnin hoitamisen kannalta riittävä ymmärrys., In my data of multicultural primary care consultations, there are two types of asymmetry of knowledge between the physician and the patient. Firstly, the physician is an expert in the field of medicine and the patient is not, and secondly, the physician is a native Finnish speaker whereas the patient is an immigrant and speaks Finnish as a second language or communicates via an interpreter. Due to this, the use of medical terminology and other special vocabulary often requires explaining in order to be understood by the patient. In this article, I analyze 50 such explanations. I employ conversation analysis to examine explaining as an action in the context of primary care consultations, and interactional linguistics to analyze semantic, structural and lexical features of explanations. In order to progress with the consultation, explanations are typically embedded in the on-going phase, such as giving the diagnosis or detailing treatment. The types and structures of the explanations vary. Some explanations are short (X i. e. Y), while others consist of several different structures (X is Y; X means that Y; X is linked to Y). The vocabulary used in the explanation turns is general, and the use of discourse markers that express uncertainty and indeterminacy (vähän niinku ‘a bit like’, semmonen ‘kind of ’, tavallaan ‘in a way’) is frequent. To make the explanations more understandable, physicians illustrate them with gestures. Instead of being precise, the aim of the explanations seems to be to provide the patients with practical information and to help them cope with their individual situation.

Monikulttuurisuus on vuosi vuodelta puhutumpi aihe Suomessa. Terveydenhuollon kentällä kansainvälistyminen näkyy sekä entistä monikulttuurisempana potilas- ja henkilökuntana että lukuisina tilanteen ongelmallisuutta käsittelevinä tutkimuksina. Ongelmien ydin paikannetaan vuorovaikutuksen haasteellisuuteen: yhteisymmärryksen saavuttaminen kielellisesti epäsymmetrisissä vuorovaikutustilanteissa koetaan usein vaikeaksi. Vuorovaikutusta helpottavia strategioita sivuavissa tutkimuksissa nostetaan usein esiin ns. kehonkielen merkitys, mutta täsmentämättä jää, mitä kehonkielellä oikeastaan tarkoitetaan ja millaista hyötyä siitä on monikulttuurisissa keskusteluissa. Tämän keskustelunanalyyttisen tutkimuksen tavoitteena on paikata tätä aukkoa analysoimalla ikonisten ja deiktisten eleiden käyttöä yleislääkärin vastaanotoilla, joilla joko lääkäri tai potilas on ulkomaalaistaustainen ja puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Tulokset osoittavat, että eleet hyödyttävät yhteisymmärryksen rakentamista monin tavoin. Ne helpottavat puheen seuraamista nostamalla esiin ilmaisun keskeiset kohdat, täsmentävät ja elävöittävät sanottua ja auttavat ratkaisemaan sanastollisia ongelmia. Keskustelukumppanin eleiden matkimisella on puolestaan empaattinen funktio: eleitä peilaamalla osoitetaan ymmärtämistä ja halua toimia yhteistyössä. Avainsanat: eleet, keskustelunanalyysi, lääkäri–potilas-vuorovaikutus, monikulttuurinen vuorovaikutus, suomi toisena kielenä, yhteisymmärrys Keywords: conversation analysis, doctor-patient communication, gestures, multicultural interaction, mutual understanding, second language interaction

Katri Karasma 2012. Suomi toisena kielenä -opetustieteen perusteet. Finn Lectura.

Artikkelissa kysymme, missä määrin suomi toisena kielenä (S2) -opetuksen pitäisi tehdä ero ammattikielitaidon ja yleiskielitaidon välillä. Kysymystä selvitetään haastattelemalla työelämään juuri sijoittuneita tai opintojaan lopettelevia maahanmuuttajasairaanhoitajia ja heidän lähiesimiehiään. Tutkimuksen metodinen työkalu on luotu S2-opetukseen tehtyjen ammatillisten viitekehysten, tässä tapauksessa nimenomaan sairaanhoidon ammatillisen S2-viitekehyksen, pohjalta. Viitekehyksestä on luotu puolistrukturoitu teemahaastattelukehikko, jonka avulla selvitetään hoitajien omia kokemuksia kielellisestä selviytymisestä ja toisaalta esimiesten näkemyksiä hoitajien kielellisestä selviytymisestä. Sisällönanalyysillä osoitetaan, että suurimmat haasteet ovat kirjaamistilanteiden rakenteellinen ja terminologinen tarkkuus, spontaanius ja reagointi puhelinkeskustelutilanteissa, rekisterinvaihto ja kommunikoinnin seuraaminen monenkeskisissä vuorovaikutustilanteissa sekä ammatti-identiteetin kielenvarainen ilmentäminen. Eniten tukea koettiin saatavan työyhteisön kannustavasta ilmapiiristä, potilaiden myönteisestä asenteesta ja keskustelukumppanin suorista avuntarjouksista. Tämän tutkimuksen tuloksena syntyvä kuva ammattikielestä on moni-ilmeinen. Tutkimus haastaa kyseenalaistamaan ammatillisen kielitaidon määritelmän. Funktionaalisen S2-opetuksen pohjana ei voi toimia sellainen ammatillisen kielitaidon määritelmä, joka määrittelee ammattikielen yksinomaan terminologisin perustein ja sulkee pois ammattiin kuuluvien vuorovaikutustilanteiden kirjon. Asiasanat: ammatillinen kielenopetus, toisen kielen opetus, hoitotyö Key words: professional language, second language learning, nursing

Liike-elämän lingua franca -kielenä käytetään englantia monissa Suomessakin toimivissa yrityksissä. Maahanmuuttajien työllistymisen kannalta on kuitenkin osoittautunut tarpeelliseksi, että he osaavat myös suomea. Artikkeli käsittelee sitä, millainen suomen kielen taito koetaan riittäväksi yritysten toimihenkilöiden suullisissa kielenkäyttötilanteissa. Riittävyyden kokemusta tarkastellaan sekä äidinkielisten että suomea toisena kielenä (S2) puhuvien näkökulmasta. Tarkastelussa keskitytään aikapaineen vaikutukseen. Aikapaineella tarkoitetaan tässä artikkelissa sekä lyhyt- että pitkäkestoisen kielenkäytön aiheuttamaa kuormitusta. Tutkimuksen laadullinen aineisto on kerätty teemahaastatteluilla seitsemästä yrityksestä. Tutkimuksen mukaan aikapaine vaikutti kielenvalintaan niin, että nopeutta vaativissa työtilanteissa käytettiin englantia, jos S2-puhujan suomen taito oli alle tason B2. Aikapaine nosti riittäväksi koetun kielenosaamisen tasoa, kun oli kyse osallistumisesta työyhteisön suomenkielisiin puhetilanteisiin ja kontakteista asiakkaisiin. Kokemus riittävästä tasosta vaihteli tilanteittain. Osallistuminen sosiaaliseen vuorovaikutukseen koettiin vaikeaksi mutta tärkeäksi työyhteisön jäsenten keskinäisen luottamuksen rakentumisen vuoksi. Avainsanat: suomi toisena kielenä, aikapaine, työ Keywords: Finnish, second language, time pressure, work