Descriptor: "suomen kieli" / Database: OAIster - Searchworks@Jio Institute Digital Library Search Results

Your search keyword '"suomen kieli"' showing total 116 results

Start Over Descriptor "suomen kieli" Database OAIster

116 results on '"suomen kieli"'

1. Pohjoissaamenkieliset sanat suomenkielisissä saamenkäsityöaiheisissa Ylen verkkojulkaisuissa

Author: Itkonen, S. (Saanamaria) and Itkonen, S. (Saanamaria)
Abstract: Tiivistelmä. Tutkin suomi-pohjoissaame koodinvaihtoa 20:ssä Ylen suomenkielisessä verkkojulkaisussa vuosilta 2014–2022. Aihepiirinä julkaisuissa on saamenkäsityöt. Aiempaa suomen ja pohjoissaamen välistä aineistovetoista kielikontaktitutkimusta ei juurikaan ole. Kiinnostuin koodinvaihtoilmiöstä eräässä käsityölehdessä ja halusin tutkia, minkä verran pohjoissaamea esiintyy yleensä suomen seassa. Käsityöt valikoituivat aihepiiriksi, sillä ne ovat sekä oma mielenkiinnon kohteeni että keskeinen osa saamelaiskulttuuria. Teoreettisella kentällä tutkimukseni sijoittuu synkronisen kielentutkimuksen alle. Tutkin aineistoani yhdessä aikapisteessä, en kielessä ajan kuluessa tapahtuneita muutoksia. Laadullisen tutkimukseni apuna käytän kvantitatiivisia työkaluja. Tärkeimpiä taustateorioita ovat kielikontaktitutkimuksen, koodinvaihdon ja monikielisten yhdyssanojen teoriat. Analyysini apuna käytän yksittäisiä käännöstieteen käsitteitä, kuten reaalia, sillä suurin osa aineistoni teksteistä osoittautui käännösteksteiksi. Tutkielma ei kuitenkaan kuulu käännöstieteen alaan. Olen kerännyt aineiston Ylen verkkosivuilta käyttämällä hakusanoja duodji, saamenkäsityö ja gákti. Yhteensä esiintymiä on 190, joista erimuotoisia on 91. Olen luokitellut esiintymät analyysiani varten yksiosaisiin yleisnimiin, yksiosaisiin erisnimiin, yhdyssanoihin, sanaliittoihin ja muu-ryhmään. Muu-ryhmää en käsittele analyysissani sen suppeuden vuoksi. Tutkin kokoelman esimerkkejä syntaktisen analyysin avulla. Luokittelen esimerkkini Nedergaard-Larsenin (1993) kielenulkoisten kulttuuristen käännösongelmien jaottelumallin avulla hahmottaakseni esiintymien aihepiirejä. Suurin osa kokoelmani esiintymistä on yhdyssanoja (43 % kaikista), kolmannes eli 33 prosenttia yksiosaisia yleisnimiä, 17 prosenttia sanaliittoja ja 4 prosenttia yksiosaisia erisnimiä. Analyysin ulkopuolisen muu-ryhmän osuus esiintymistä on kaksi prosenttia. Pääasiallisesti yksiosaisten esiintymien vartalot ovat pohjoissaameksi ja ne on mukautettu
Published: 2023

2. Liian epäeurooppalainen:alkoholidiskurssit ja lekseemin eurooppalainen luonnollistuma alkoholipoliittisessa kontekstissa

Author: Kujala, A. (Antti) and Kujala, A. (Antti)
Abstract: Tiivistelmä. Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen alkoholipolitiikkaa käsittelevissä sanomalehtiteksteissä aktivoituvia diskursseja ja lekseemin eurooppalainen luonnollistumaa alkoholipoliittisessa kontekstissa. Tutkimusaineistoni koostuu 30:stä Helsingin Sanomissa julkaistusta sanomalehtitekstistä, joiden otsikossa tai leipätekstissä esiintyy lekseemi eurooppalainen. Vanhimmat 10 tekstiä on julkaistu 1990-luvun alkupuoliskolla ennen vuoden 1995 alkoholipoliittista kokonaisuudistusta. 10 tekstiä on 2010-luvulta ennen suunniteltua, mutta toteuttamatta jäänyttä alkoholipoliittista kokonaisuudistusta. Uusimmat 10 tekstiä on julkaistu ennen vuoden 2018 alkoholipoliittista kokonaisuudistusta. Tutkimukseni keskeisenä teoreettisena ja metodisena lähtökohtana on kriittinen diskurssianalyysi. Sovellan Norman Faircloughin (1994 [1989]) analyysimallia, jossa on kuvauksen, tulkinnan ja selityksen tasot. Tutkimukseni on luonteeltaan laadullista. Esittelen tutkimuksessani neljä aktivoituvaa diskurssia. Ne ovat haitta-, kulttuuri-, suunta- ja vapausdiskurssi. Lisäksi esittelen lekseemin eurooppalainen luonnollistumaa koskevat havaintoni ja johtopäätökseni. Haittadiskurssissa on kysymys puhumisen tavasta, jossa korostuvat alkoholinkäyttöön liittyvät kielteiset ilmiöt ja seuraukset. Kulttuuridiskurssissa on kyse alkoholinkäytön tapoihin liittyvästä puheesta. Vapausdiskurssissa ovat läsnä normistoon, instituutioihin sekä kieltoihin ja rajoituksiin liittyvät puhumisen tavat. Suuntadiskurssi on alkoholipoliittisessa kontekstissa esiintyvää metaforista puhetta, jossa entiteetti on liikkeessä ja joko toimija tai suunta on abstrakti. Nämä diskurssit limittyvät ja kietoutuvat toisiinsa. Useimmissa teksteissä aktivoituu useita diskursseja. Lähestyn aihetta kuvauksen ja tulkinnan tasoilla sanaston osalta varsinkin substantiivi- ja verbivalintojen, erityisesti alkoholijuomien eksplisiittisten nimeämisten kautta. Kieliopin osalta tarkastelen varsinkin modus- ja persoonavalintoja sekä lekseemi
Published: 2023

3. Oululaiset murrepiirteet Oulujokilaakson nuorten puhekielessä

Author: Niskanen, A. (Antti) and Niskanen, A. (Antti)
Abstract: Tiivistelmä. Tutkin pro gradu -tutkielmassani oululaisia murrepiirteitä Oulujokilaakson kuntien, eli Vaalan, Utajärven ja Muhoksen, nuorten puhekielessä. Tutkimiani murrevariantteja ovat Oulun murteelle tyypilliset yksikön 2. persoonan nää-variantti, tekkiin- ja sannoin-tyyppiset imperfektimuodot ja yksinäis-s:llinen inessiivi, esimerkiksi talosa. Tutkimukseni on jatkoa kandidaatintyölleni, jossa tutkin yksikön 2. persoonan eri variantteja vaalalaisnuorten puhekielessä. Olen kerännyt Vaalan tutkimusaineiston syksyllä 2020 ja Muhoksen ja Utajärven tutkimusaineistot syksyllä 2022. Tutkimukseeni osallistui 24 informanttia, joista 12 on poikia, 11 tyttöjä ja yksi ei halunnut ilmoittaa sukupuoltaan. Tutkimukseni edustaa dialektologista ja sosiolingvististä variaationtutkimusta. Dialektologiassa eli murteentutkimuksessa on perinteisesti keskitytty tutkimaan alueellisia kielimuotoja eli murteita. Sosiolingvistiikka taas tutkii kieltä, sen muutoksia ja vaihtelua yhteydessä yhteiskunnalliseen todellisuuteen. Nykyään dialektologian ja sosiolingvistiikan suhde on läheinen. Murteita ja niissä tapahtuvia muutoksia tutkittaessa kielen ulkoisia tekijöitä ei voida sivuuttaa. Analyysissäni tutkin edellä esiteltyjen oululaisten murrepiirteiden alueellista ja sukupuolten välistä variaatiota. Aineistoni perusteella tutkimillani murrepiirteillä on suurin edustus Utajärvellä. Etenkin yksikön 2. persoonan nää-varianttia ja tekkiin- ja näkkiin-tyyppisiä imperfektimuotoja esiintyy Utajärven aineistossa paljon suhteessa Vaalan ja Muhoksen aineistoihin. Vaalan ja Muhoksen aineistossa murrepiirteiden edustuksessa ei ole suuria eroja. Sukupuolten väliset erot ovat aineistossani suurimpia Muhoksella, jossa etenkin yksikön 2. persoonan nää-variantti on selkeästi enemmän poikien suosima murrevariantti. Murrepiirteistä taas yksinäis-s:llinen inessiivi on koko aineistossani niin ikään enemmän poikien suosima piirre. Tutkimukseni osoittaa yksikön 2. persoonan nää-variantin, tekkiin- ja sannoin-tyyppi
Published: 2023

4. Purraan pailakaksi vai kuohitaan häräksi?:nuorten poronhoitajien ammattisanaston etymologia ja maantieteellinen variaatio

Author: Oinas-Panuma, O. (Olga) and Oinas-Panuma, O. (Olga)
Abstract: Tiivistelmä. Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani Purraan pailakaksi vai kuohitaan häräksi? Nuorten poronhoitajien ammattisanaston etymologia ja maantieteellinen variaatio nuorten poronhoitajien ammattisanaston maantieteellistä variaatiota ja selvitän, onko sanojen etymologiassa yhtäläisyyksiä tietyissä osissa poronhoitoaluetta. Tutkin, millainen etymologia nuorten poronhoitajien käyttämillä sanoilla on, millaisiin erilaisiin ryhmiin nuo lekseemit voidaan etymologiansa mukaan jakaa ja miten niiden etymologia näkyy maantieteellisesti. Maantieteellis-etymologisen tutkimukseni mielenkiinnon kohteina ovat siis sanasto, etymologia ja erikoiskieli. Tutkimukseni tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa marginaalisen ja suhteellisen vähän tutkitun elinkeinoryhmän sanastosta. Lisäksi halusin tutkimuksessani perehtyä sanoihin, joita ei ole aiemmin tutkittu. Keräsin aineiston jo aiemmin kandidaatin tutkielmaani varten Webropol-kyselyllä, jonka kysymykset olivat avoimia ja mahdollisimman johdattelemattomia. Kyselyyn vastasi 30 alle 30-vuotiasta poronomistajaa tasaisesti eri puolilta poronhoitoaluetta. Heidän keski-ikänsä oli vastaushetkellä 23,8 vuotta. Vastaajista 64 prosenttia on miehiä ja 36 prosenttia on naisia. Poronhoitoalueeseen kuuluu maantieteellisesti lähes puolet Suomesta, ja murrealueet sen sisällä vaihtelevat. Sanojen etymologinen lajittelu tuotti uutta tietoa porosanastosta ja avasi monia uusia näkökulmia. Globalisoituvassa maailmassa poroelinkeino ja kieli sen mukana ovat jatkuvassa murroksessa. Käytännössä selvitin tutkimuksessa sanojen esiintymät alueittain. Sen lisäksi selvitin aiempia tutkimuksia ja sanakirjoja apuna käyttäen sanojen etymologiat. Sen jälkeen vertasin sanoja etymologian suhteen ja maantieteellisesti. Tutkimuksessa selvisi, että isoin osa poronhoitoon liittyvistä sanoista on alun perin saamen kielistä lainautuneita. Toiseksi eniten käytössä oli ruotsalaisperäisiä sanoja ja kolmanneksi eniten balttilaisista kielistä lainautuneita sanoja. Myös maant
Published: 2023

5. Irakinarabian natiivipuhujien lauserakenteita puhutussa oppijansuomessa

Author: Kupsala, R. (Risto) and Kupsala, R. (Risto)
Abstract: Tiivistelmä. Pro gradu -tutkimuksessani kuvaan arabian natiivipuhujien tuottaman oppijansuomen syntaksia lausetyyppilähtöisestä näkökulmasta. Tutkin puhutun oppijansuomen lauserakenteita, syntaktisia lausetyyppejä, päälauseenjäsenten morfologiaa ja yksilöllisiä eroja suomenoppijoiden välillä. Tutkimukseni on aineistopohjainen. Aineistoni koostuu kahdesta ryhmähaastattelusta, joissa natiivi suomenpuhuja haastattelee kerrallaan kolmea maahanmuuttajaa suomeksi. Tutkimusmenetelmäni on ensi sijassa laadullinen, ja aineistossa esiintyvien kielenpiirteiden määrällinen tarkastelu ainoastaan tukee laadullisia havaintoja. Olen erotellut puhutuista lausumista lauseiksi sellaiset lausemaiset jaksot, joissa on finiittiverbi, finiittiseksi tulkittava verbi tai predikatiivi. Olen jäsentänyt ja annotoinut lauseet lausetyyppien tunnistamista, lauserakenteiden analysointia ja virheiden luokittelua varten. Työn yleisenä teoreettisena taustana on kielenoppimisen käyttöpohjainen teoria, jonka mukaan kielen rakenteita omaksutaan kielenkäytön kautta ja niiden muoto, merkitys ja käyttö liittyvät erottamattomasti yhteen. Tarkastelun kohteena on oppijankieli, joka syntyy kielenoppijan lähdekielen, opittavan kielen ja oppijan kulloisenkin oppimisvaiheen vaikutuksesta. Se on kokonainen kielioppijärjestelmä, joka tuottaa omalla tavallaan säännönmukaista kieltä. Lähdekielen vaikutuksen tutkimuksen teoreettisena taustana on Scott Jarvisin esittämä yhteinen metodologinen viitekehys. Tutkimustulosteni perusteella tutkimuksen suomenoppijat tuottavat enimmäkseen monikäyttöisiin lausetyyppeihin kuuluvia transitiivi-, intransitiivi- ja kopulalauseita ja vähemmässä määrin erikoislausetyyppeihin kuuluvia eksistentiaali-, omistus- ja ilmiölauseita. Muut norminmukaisen suomen erikoislausetyypit ovat joko häviävän harvinaisia tai rakenteeltaan muista lausetyypeistä vielä eriytymättömiä. Lausetyyppien määrä ja tarkkuus korreloivat suomen taitotason kanssa. Lauseissa on yleensä norminmukainen sanajärjestys, m
Published: 2023

6. ”Säälittävin haukkumasana mitä kuullu, ei tuota edes lasketa”:lukiolaisten käsityksiä haukkumasanojen merkityksistä

Author: Kärkkäinen, J. (Joonas) and Kärkkäinen, J. (Joonas)
Abstract: Tiivistelmä. Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani lukiolaisten käsityksiä haukkumasanojen merkityksistä. Lähestyn tutkittavaa aihetta sosiolingvistiikan, semanttisen analyysin ja semanttisen kehyksen kautta. Tarkasteltaviksi haukkumasanoiksi olen valinnut 14 erilaista haukkumasanaa. Aineistoni on alkujaan kerätty kyselylomakkeella vuonna 2020 kandidaatintutkielmaani varten. Tutkin pro gradussani haukkumasanoja loukkaavuuden, sukupuolisidonnaisuuden ja merkityksen kautta. Kyselylomakkeeseen vastanneet lukiolaiset arvioivat haukkumasanojen loukkaavuuden viisiportaisella asteikolla. Informanttien tuli myös kertoa mielipiteensä siitä, käytetäänkö tiettyä haukkumasanaa ensisijaisesti miehestä, naisesta vai molemmista. Merkityksiä tarkastelen informanttien luettelemien haukkumasanojen tarkoitteiden ominaisuuksien kautta. Sanojen merkityksiä analysoidessani arvioin myös haukkumasanojen usuaalisuutta. Puolet haukkumasanoista koettiin keskimäärin yhtä loukkaaviksi. Jaottelin tutkittavia haukkumasanoja erilaisiin ryhmiin (seksuaalisuus, ulkonäkö, etnisyys), mutta tutkimustulosteni perusteella ei voida todeta minkään ryhmän olevan toista loukkaavampi. Loukkaavuusindeksien keskiarvoja tarkastelemalla voidaan todeta, että tytöt kokevat haukkumasanat hieman loukkaavammiksi kuin pojat. Haukkumasanojen sukupuolen määrittelyn suhteen informantit olivat hyvin yksimielisiä melkein jokaisen sanan kohdalla. Haukkumasanojen tarkoitteiden ominaisuuksien listaaminen osoitti, että affektiset ilmaukset eivät ole aina yksiselitteisiä. Tarkoitteen ominaisuuksia löytyi lukuisia, joten määritelmät sijoittuvat monille erilaisille semanttisille kehyksille. Yleisimmät semanttiset kehykset, joita haukkumasanoille annettiin, olivat seksuaalisuus ja seksi, luonne, käyttäytyminen, ulkonäkö, ikä, kansallisuus ja ideologia. Myös stereotyyppisestä mallista poikkeaminen nousi vastauksissa esille.
Published: 2023

7. Opettajien aktivoimat etäopetusdiskurssit Facebook-kyselyn vastauksissa

Author: Koskelo, A-B. (Anna-Beata) and Koskelo, A-B. (Anna-Beata)
Abstract: Tiivistelmä. Pro gradu -tutkielmassani tutkin opettajille suunnatun Facebook-kyselyn vastauksissa aktivoituvia etäopetusdiskursseja eli etäopetukseen liittyviä vakiintuneita puhumisen tapoja. Tarkastelen sitä, millaisia näkemyksiä opettajilla on etäopetuksesta ja koronapandemian vaikutuksista opettajan työhön. Tutkimukseni aineistona on 108 tammikuussa 2022 kerättyä Webropol-kyselylomakkeen vastausta. Julkaisin kyselyn Facebook-ryhmässä nimeltä Opettajien vuosityöaika, professio ja edunvalvonta ja sain vastaukset kokoon alle vuorokaudessa. Kyselylomake koostuu taustoittavista monivalintakysymyksistä sekä diskurssien tarkastelun kannalta keskeisistä avokysymyksistä. Informantit ovat eri oppiaineiden ja kouluasteiden opettajia. Tutkielmani on laadullinen tekstintutkimus, ja se perustuu funktionaaliseen kielikäsitykseen. Funktionaalisessa lähestymistavassa keskeistä on kieli sosiaalisen vuorovaikutuksen välineenä. Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä on kriittinen diskurssianalyysi, joka tuo yhteen kielitieteellisen ja yhteiskunnallisen diskurssintutkimuksen käsityksiä. Kriittinen diskurssianalyysi onkin tutkimuksessani sekä teoria että metodi. Sovellan analyysissani Norman Faircloughin kriittisen diskurssianalyysin mallia. Tutkin, miten opetukseen liittyvistä toimijoista puhutaan ja millaisia diskursseja aineistossa aktivoituu. Käytännössä tarkastelen, mitkä kielenpiirteet aktivoivat diskursseja ja millaisia diskursseja aktivoivia semanttisia rooleja aineistossa esiintyy. Analyysissani nostan tarkasteluun kuusi eri etäopetusdiskurssia. Ne ovat yleisyysjärjestyksessä vuorovaikutusdiskurssi, eloton vaikuttaja -diskurssi, kuormittuneet opettajat -diskurssi, kontrolloimattomat oppilaat -diskurssi, erilaiset oppilaat -diskurssi sekä hiljaiset hyötyjät -diskurssi. Yleisin aineistossa aktivoituva diskurssi on vuorovaikutusdiskurssi. Se aktivoituu 89 vastauksessa. Vastauksissa korostuu vuorovaikutuksen ja kohtaamisen merkitys opetuksessa. Vuorovaikutusdiskurssia aktivoiv
Published: 2023

8. Ympyrää kuin hyrrät pyöritään:Mikko Kuoppalan tekstin Jättiläinen semanttista tarkastelua

Author: Syngelmä, J. (Juuso) and Syngelmä, J. (Juuso)
Abstract: Tiivistelmä. Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani Mikko Kuoppalan tekstin Jättiläinen semantiikkaa ja metaforia. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, millaista semantiikkaa Kuoppalan tekstissä esiintyy ja millaisia metaforia hän käyttää kertoakseen eri merkityksiä. Tutkimuksessani selvitän myös, miten Kuoppala käyttää tekstissään puhefunktioita semantiikan taustalla. Tutkimukseni on luonteeltaan kvantitaviinen ja se sisältää aineiston, tutkimushypoteesit, tutkimuskysymykset ja empiirisen kehän, jossa aineistonkeruu, hypoteesien testaus ja tulosten tulkinta seuraavat toisiaan. Tutkimusaineistoni on Kuoppalan teksti Jättiläinen kokonaisuudessaan. Tutkielmani kuuluu kognitiivisen kielitieteen piiriin. Semanttinen analyysini nojaa Kaija Kuirin (2012) semanttiseen johdatukseen, jota tuen Vyvyan Evansin ja Melanie Greenin semantiikan teorialla sekä Jari Sivosen (2005) nykysuomen epäsuoraa reittiä ilmaisevien verbien kognitiivisen semantiikan tutkimuksella. Metafora-analyysini pohjana ovat George Lakoffin ja Mark Johnsonin (1980) kehittämä kognitiivinen metaforateoria, Lakoffin ja Mark Turnerin (1989) elämä- ja kuolemametaforat sekä Zoltán Kövecsesin (2010) käytännönläheinen lähestyminen metaforiin. Tarkastelen tutkielmassani muun muassa metaforia ELÄMÄ ON MATKA ja KUOLEMA ON UNTA. Tutkielmassani selvisi, että Kuoppala käyttää tekstissään semantiikkaa, joka saa hänet näyttäytymään heikkona ja hauraana. Hänellä ei ole tekstin semantiikan perusteella selkeä suuntaa elämässään. Hän käyttää tekstissään semantiikkaa, johon sisältyy paljon metaforia. Hän vertailee esimerkiksi hyrrän pyörimistä ihmisen pyörimiseen, josta tämän tutkielman otsikko on suora lainaus. Tutkielmassani selvisi myös, että Kuoppala käyttää negaatioita pyyntöjen esittämiseen. Tekstissä Jättiläinen esiintyvä Kuoppala on epävarma ja miellyttämisen haluinen henkilö. Hän ei halua häiritä toista ihmistä esittämällä tätä kohtaan pyyntöjä. Tutkielmani analyysin perusteella Kuoppala näkee jättiläisen henkilönä
Published: 2023

9. ”Nyt meillä on hauskaa”:roolipelipöydässä käytyjen keskustelujen kolme moodia

Author: Salminen, J. (Joonatan) and Salminen, J. (Joonatan)
Abstract: Tiivistelmä. Tutkielman aiheena on keskustelunanalyysissä esiin nousseet moodit pöytäroolipelipöydän kontekstissa. Aineistona on Oulun videokorpukseen kuuluva Warhammer-roolipeliä käsittelevä videotallenne. Nauhoituksella nuoret aikuiset pelaavat fantasiaroolipeliä, käyskentelevät huoneessa ja juttelevat peliin liittyvistä ja liittymättömistä aiheista. Löydetyt moodit ovat roolipuhe, metapuhe ja pelistä irrallinen puhe. Roolipuhe on eläytyvää, metapuhe eläytymistä tukevaa ja pelistä irrallinen puhe näiden arkinen verrokki, mikä eroaa pelipöydän ulkopuolisesta puheesta vähän, jos lainkaan. Saatujen tulosten lisäksi pohditaan, mitä muita piirteitä roolipuheella voisi olla, joita nauhoituksesta ei ilmennyt.
Published: 2023

10. ”En minä ole kömpinyt kotiin”:diskurssit Sanna Marinin tiedotustilaisuudessa syksyllä 2022

Author: Ullakko, A. (Anna) and Ullakko, A. (Anna)
Abstract: Tiivistelmä. Kandidaatintutkielmassani tutkin, millaisia diskursseja ja vastadiskursseja pääministeri Sanna Marinin syksyn 2022 juhlintakohun jälkeen järjestetyssä tiedotustilaisuudessa aktivoituu. Kandidaatintutkielmani aineisto on videotallenne kyseisestä tiedotustilaisuudesta, jonka olen litteroinut karkeistetusti. Varsinaisia tutkimuskysymyksiä tutkielmassani on kaksi: millaisia diskursseja aineistossa aktivoituu ja millaiset kielenpiirteet niitä aktivoivat. Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä ja tutkimusmenetelmänä hyödynnän Norman Faircloughin esittelemää kriittistä diskurssianalyysia. Vastaukseksi tutkimuskysymyksiini aineistosta hahmottui kolme toimijuuden perusteella jaettua diskurssiryhmää, jotka pitävät sisällään yhteensä kahdeksan diskurssia. Päädiskurssiryhmät ovat pääministeri-instituutiodiskurssi, kansalaisdiskurssi ja mediadiskurssi. Pääministeri-instituutiodiskurssin alle lukeutuvat turvallisuus-, toimintakyky-, organisaatio- ja ajankäyttödiskurssi. Kansalaisdiskurssin alle lukeutuvat kansalaisten huoli -diskurssi ja demokratiadiskurssi. Mediadiskurssin alle lukeutuvat personifikaatio- ja yksityisyysdiskurssi. Kielenpiirteet, jotka näitä diskursseja aktivoivat ovat esimerkiksi modaalisten ilmausten käyttö, verbien pääluokkavalinnat, tietyt modukset, kieltomuodot, persoonapronominin me käyttö sekä tietyt sanavalinnat.
Published: 2023

11. ”Mitä aiot tehdä, kun yhteiskunta romahtaa?”:tulevaisuusdiskurssit Ylen kolumneissa

Author: Luukkonen, E. (Essi) and Luukkonen, E. (Essi)
Published: 2023

12. ”Ei me kaikki olla niin kauheita!”:cosplay-kommenteissa aktivoituvat diskurssit Suomi24-keskusteluissa

Author: Höysniemi, A. (Anniina) and Höysniemi, A. (Anniina)
Abstract: Tiivistelmä. Tutkin kandidaatintutkielmassani Suomi24-keskusteluissa vuosina 2009–2014 käytävissä kommentoinneissa aktivoituvia diskursseja, jotka liittyvät cosplay-harrastukseen. Tutkin ensinnäkin sitä, mitkä diskurssit nousevat aineistossa keskiöön ja mitkä jäävät marginaaliin. Toisekseen avaan tutkimuksessani sitä, mitä useimmin esiintyvät diskurssit kertovat cosplay-harrastuksesta. Harrastusta on tähän mennessä tutkittu lähinnä muilla kuin kielitieteellisillä aloilla, joka on ollut yhtenä motivaationa tuoda cosplayn tutkiminen myös kielitieteiden piiriin. Cosplaysta puhutaan sosiaalisessa mediassa sekä siitä kirjoitetaan usein tapahtumien yhteydessä myös uutisissa ja paikallislehdissä. Harrastusta ympäröivää kieltä kriittisen diskurssianalyysin avulla tutkimalla voidaan selvittää, millaiset kielenkäyttötavat ovat vakiintuneet kuvaamaan tätä näkyvää harrastusta. Tutkimukseni on kielitieteellinen kriittinen diskurssianalyysitutkimus, johon olen myös yhdistänyt sisällönanalyysiä aineiston käsittelyn aikana. Keskityn käsittelemään diskurssianalyysissä Norman Faircloughin esittelemistä kielivalinnoista pääsääntöisesti sanastollisia ja kieliopillisia valintoja, jotka aktivoivat kommenteissa erilaisia diskursseja tai diskurssien eri puolia. Tutkimukseni on myös korpusvetoinen tutkimus, jonka lähtökohtana on havainto siitä, että cosplayta ympäröivä keskustelu on vaihtelevaa. Tutkin tätä vaihtelua tutkimuksessani aineistosta nousseiden diskurssien avulla. Käytän aineistonani Korp-konkordanssihakuohjelman Suomi24-korpusta aikaväliltä 2009–2014. Olen hakenut korpuksesta kommentteja, jotka sisältävät cosplay-sanan ainakin kerran. Korpuksesta karsiutui 151 kommentin laajuinen aineisto, jota tutkin tutkielmassani kriittisen diskurssianalyysin avulla. Aineistossa aktivoituu yhteensä 13 erilaista diskurssia, joista monet esiintyvät yhtä aikaa toistensa kanssa. Käsittelen tutkimuksessani viittä aineistossani useimmin esiintynyttä diskurssia — identiteetti-, kokemus-, poikkeavuus
Published: 2023

13. Ekspressiiviverbien muodostus Mikko Rimmisen teoksessa Maailman luonnollisin asia

Author: Maunula, J. (Jenna) and Maunula, J. (Jenna)
Abstract: Tiivistelmä. Tutkin kandidaatintutkielmassani ekspressiivisanojen muodostusta Mikko Rimmisen teoksessa Maailman luonnollisin asia. Aineistoksi olen kerännyt teoksesta 79 ekspressiivisanaa, joista 59 on ekspressiivisiä verbejä ja 20 ekspressiivisistä verbeistä johdettuja nomineja. Olen pyrkinyt valitsemaan aineistooni vain harvinaisia ekspressiivisanoja: murresanoja tai mahdollisia uudis- tai tilapäisjohdoksia. Olen hyödyntänyt erityisesti sanakirjoja aineiston keräämisessä sekä analysoimisessa. Tarkastelen aineistoani johto-opin näkökulmasta. Tutkin, että ilmeneekö aineistoni ekspressiivisanoissa toistuvia johto-opillisia kaavoja, joilla ekspressiivisanastoa muodostetaan. Tutkin, ilmeneekö näissä löydöksissä jokin johdostyyppi tai sanaluokka. Lisäksi tutkin, mistä aineistoni lekseemit tai niiden vartaloaines voisi olla peräisin. Tutkin aineistoni lekseemien vartaloaineksen yhteyttä muihin lekseemeihin sanakirjoissa. Tutkielmani tuloksen mukaan ekspressiivistä sanastoa muodostetaan ainakin verbien kohdalla johto-opillisilla muoteilla.
Published: 2023

14. Kyll mie niin pöyristyin taas:käsityksiä Yle:n uutisotsikoista

Author: Vakkala, T. (Tiia) and Vakkala, T. (Tiia)
Abstract: Tiivistelmä. Tutkin kandidaatintutkielmassani käsityksiä Ylen uutisotsikoista. Teoreettinen viitekehykseni oli kansanlingvistiikka. Lehtikieli ja medioiden ansaintamalli on muuttunut 1900-lopulta alkaen, jonka myötä uutisotsikoinnissa käytetään tyylillisenä keinona muun muassa liioittelua. Tutkin, millaisia havaintoja ei-kielitieteilijät tekevät Ylen uutisotsikoista sekä tunnistavatko he otsikoinnin liioittelevia ilmauksia ja millaisia käsityksiä heillä on niistä. Lisäksi tutkin, yhdistävätkö he liioittelevat ilmaukset tiettyihin uutislehtiin. Olen kerännyt aineistoni sähköisellä kyselylomakkeella, joka sisälsi kysymyksiä 12:sta Ylen uutisotsikosta. Olen käsitellyt aineistoani sisällönanalyysilla teemoitellen avovastauksia. Lisäksi olen käyttänyt analyysin tukena määrällisiä tuloksia. Tulokset osoittavat, että informanteilla on runsaasti havaintoja ja käsityksiä uutisotsikoinnista. Informantit tunnistavat otsikoista joitakin liioittelevia ilmauksia. He kokevat liioittelun nykyaikaisena ja vakiintumassa olevana piirteenä. Liioittelevat ilmaukset herättävät affekteja, kuten ärsytystä. Informantit eivät pääosin tunnista otsikoita Ylen julkaisemiksi. He nimeävät monet otsikot klikkiotsikoiksi ja aiheiltaan joko henkilökohtaisesti tai yhteiskunnallisesti merkityksettömiksi.
Published: 2023

15. Hinnan kysyminen S2-oppijoiden kauppaharjoituskeskusteluissa

Author: Rajatalo, I. (Ida) and Rajatalo, I. (Ida)
Abstract: Tiivistelmä. Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen suomi toisena kielenä -oppijoiden (myöhemmin S2-oppijat) tuottamia kysymyksiä osana kauppaharjoituskeskusteluja. Tavoitteenani on selvittää, millaisia S2-oppijoiden käyttämät kysymykset ovat sekä funktioiltaan että muodon ja merkityksen osalta. Käytän keskustelunanalyyttista menetelmää ja vuorovaikutuslingvististä näkökulmaa tutkiessani kysymyksiä sisältävien vuorojen rakenteita. Tarkastelen myös osallistujien tietoon ja päätösvaltaan liittyvää jakautumista sekä asennoitumista hintakysymysten yhteydessä. Tutkimukseni aineisto on Katriina Rantalan keräämä kokonaisuus, joka sisältää videomuotoista aineistoa S2-oppijoiden kauppaharjoituskeskusteluista. Käytössäni olevia videoita on noin 63 minuutin verran ja jokaisessa kuudessa eri videossa esiintyy kaksi oppijaa. Videot sisältävät kauppaharjoituksia eli roolileikkitilanteita, mutta ne on kuvattu luokkahuoneympäristössä. Oppijat tuottavat vuoroin myyjän ja vuoroin asiakkaan ominaisuudessa puhetta, josta olen poiminut oppijoiden tuottamat kysymysvuorot. Olen rajannut aineiston koskemaan vain hintaa koskevia kysymyksiä. Tulokseni osoittavat, että S2-oppijoiden tuottamat hintakysymykset voidaan jakaa seuraavasti: hintaa kysytään kauppaharjoituksissa joko tietoa pyytävällä vuorolla, epäsuorasti tai sopimalla siitä. Hintaa pyytävät vuorot olen jaotellut kysymyslauseiden sisältämien rakenteiden pohjalta kolmeen eri ryhmään. Oppijat käyttävät kysyessään hintaa paljonko maksaa -rakennetta, mitä maksaa -rakennetta ja miten- tai kuinka- adverbien sisältämia rakenteita. Hintaa kysytään myös epäsuoraa kysymyslausetta käyttäen ja sopimalla hinnasta niin, että suoran hintakysymyksen esittämisen sijaan tuotteesta pyydetään tarjousta onko tarjous -rakenteella. Hintakysymysten muodosta ja merkityksestä voidaan sanoa, että aineiston tapauksissa käytetään monia erilaisia rakenteita. Kysymyslauseissa aloittavana elementtinä on useimmiten lausekekysymys paljonko tai interrogatiivipronomini
Published: 2023

16. ”Suomen kieli on uniikki ja erityinen kaikessa omalaatuisuudessaan. Sitä ei saisi korvata muilla kielillä.”:länsiuusmaalaisten lukiolaisten käsityksiä suomen ja englannin kielistä

Author: Lewis, N. (Natalie) and Lewis, N. (Natalie)
Abstract: Tiivistelmä. Selvitän kandidaatintutkielmassani erään länsiuusmaalaisen lukion opiskelijoiden kielikäsityksiä suomen kielestä vertaillen niitä heidän käsityksiinsä englannin kielestä. Kansanlingvistisessä tutkielmassani selvitän kyselylomakkeella esimerkiksi sitä, kuinka usein kumpaakin kieltä käytetään eri tilanteissa, millaiseksi kielten asemat arvioidaan tulevaisuuden Suomessa sekä sitä, kuinka läheisenä, tärkeänä tai hyödyllisenä kumpikin kieli koetaan. Tilastokeskuksen mukaan erityisesti nuorimmat väestönosat käyttävät paljon aikaa internetin ja sosiaalisen median palveluissa, joissa englannin kielelle altistuu useammin kuin kasvokkaisissa kielenkäyttötilantaissa. Tutkimustuloksista selvisi, että suomea käytetään aina tai usein lähes kaikissa esimerkkitilanteissa (kotona, koulussa, kavereiden ja sukulaisten kanssa, töissä, internetissä, sosiaalisessa mediassa ja videopelatessa), mutta kasvokkaisissa vuorovaikutustilanteissa enemmän kuin englantia. Englanti hahmottui selkeästi virtuaalisen, laitevälitteisen kommunikaation kielenä, jota käytettiin eniten internetissä, sosiaalisessa mediassa ja videopelatessa. Hypoteesini oli, että runsas altistus englannille ja kielen käyttö vapaa-ajalla saisi informantit suhtautumaan englannin kieleen suunnilleen yhtä positiivisesti kuin äidinkieleensä suomeen. Päinvastoin saattaakin olla, että runsas englannin käyttö internetissä ja virtuaalisilla alustoilla saa kielen näyttämään arkipäiväiseltä Suomessa, minkä vuoksi informanteista valtaosa (60 %) arvioi englannin olevan uhka suomen kielen asemalle. Enemmistö informanteista uskoi englannin käytön myös lisääntyvän Suomessa 20 vuoden kuluttua. Kyselylomakkeen avovastauksissa tuli imi, että englannin uhkan arvellaan olevan nimenomaan suomalaisissa puhujissa itsessään, heidän piittaamattomissa asenteissaan ja liiallisessa sekä turhassa englannin kielen käytössä. Tutkimustuloksissa korostui kielten välinen asema- ja arvoristiriita. Suomi koettiin englantia läheisemmäksi ja ainutlaa
Published: 2023

17. Hikikarpalot osana vuorovaikutusta Yotsuba&!-mangasarjakuvassa

Author: Nissinen, J. (Johannes) and Nissinen, J. (Johannes)
Published: 2023

18. ”Eli hyväksytään kaikki tulleet jäsenhakemukset”:eli + passiivi -rakenteen funktiot kokouksen puheenjohtajan kielessä

Author: Pajunpää, K. (Katri) and Pajunpää, K. (Katri)
Abstract: Tiivistelmä. Tutkin tässä kandidaatintutkielmassa erään harrastejärjestön hallituksen puheenjohtajan käyttämää kielellistä vuorovaikutusta. Keskityn tutkimaan eli-partikkelin ja passiiviverbin muodostamaa eli + passiivi -rakennetta osana kokouksen puheenjohtajan puheenvuoroja. Tavoitteenani on selvittää, millaisissa erilaisissa funktioissa eli kielitieteellisissä tehtävissä eli + passiivi -rakenne ilmenee kokouksen puheenjohtajan kielessä. Olen toteuttanut tutkimukseni keskustelunanalyyttisella otteella. Tutkimusaineistoni on videoaineisto erään harrastejärjestön hallituksen kokouksesta. Videoaineisto kuuluu Oulun yliopiston Kikosa-kokoelmaan, ja se on kestoltaan yhteensä 43 minuuttia ja 17 sekuntia pitkä. Nauhoitetun kokouksen aikana puheenjohtaja käyttää eli + passiivi -rakennetta puheenvuorojensa aikana yhteensä kahdeksan kertaa. Näistä kahdeksasta eli + passiivi -esiintymästä olen valinnut tutkimukseni esimerkeiksi kuusi tapausta. Eli + passiivi -rakenteen funktiot jakautuvat tutkimustulosteni perusteella kahteen pääryhmään, jotka ovat nimeltään jäsennys- ja sisältöfunktio. Olen jakanut sisältöfunktion vielä kolmeen alakategoriaan, joita ovat toteamus ja kysymys, puheenaiheeseen palauttaminen sekä kokoava vastaus. Laatimieni funktioiden tarkoituksena on selkiyttää eli + passiivi -rakenteen erilaisia vuorovaikutuksellisia käyttöympäristöjä. Tutkielmani tuo uutta tietoa erityisesti puheenjohtajan käyttämän eli + passiivi -rakenteen erilaisista käyttöympäristöistä. Tämän lisäksi tutkimustuloksiani on mahdollista tarkastella osana laajempaa keskustelunanalyyttista tutkimuskenttää. Edellä mainitun lisäksi kandidaatintutkielmani toimii myös pohjana mahdolliselle jatkotutkimukselle.
Published: 2023

19. Taipumattoman eri-adjektiivin morfologisesti ja syntaktisesti innovatiivisen käytön luontevuus

Author: Östberg, R. (Reeta) and Östberg, R. (Reeta)
Published: 2023

20. Perustele edes jotenkin älyttömää väittämääsi:karitiiviadjektiivien vokaalivartaloistuminen

Author: Mäntylä, A. (Aleksi) and Mäntylä, A. (Aleksi)
Abstract: Tiivistelmä. Tutkin kandidaatintutkielmassani karitiiviadjektiivien yksikön partitiivimuotoja, joiden vartalona on konsonanttivartalon sijaan vokaalivartalo. Karitiiviadjektiivin yksikön partitiivimuoto on yleiskielessä konsonanttivartaloinen: uskomaton+ta. Innovatiivisissa vokaalivartalomuodoissa partitiivin tunnus liittyy vokaalivartaloon: *uskomattoma+a. Vokaalivartaloistuminen on kielen morfologinen muutos, jossa konsonanttivartalot korvautuvat vähitellen vokaalivartaloilla. Tutkimusongelmani on, mikä suhde johdoksen leksikaalistuneisuudella on siihen, miten paljon karitiivijohdoksia esiintyy vokaalivartaloisina. Selvitän, missä lekseemeissä vokaalivartaloisia sananmuotoja esiintyy korpusaineistossani. Lisäksi tutkin aineistoni saneiden leksikaalistuneisuutta.
Published: 2023

21. Ajan adverbin lähiaikoina käyttö menneeseen viitattaessa

Author: Isometsä, V. (Venla) and Isometsä, V. (Venla)
Abstract: Tiivistelmä. Tutkin kandidaatintutkielmassani ajan adverbin lähiaikoina käyttöä menneeseen viitattaessa. Lähiaikoina-adverbia saatetaan etenkin puhekielessä käyttää synonyymisesti adverbin viime aikoina kanssa, kun halutaan viitata menneeseen aikaan. Yleiskielen mukaisesti lähiaikoina-adverbia tulisi kuitenkin käyttää vain tulevaan viitattaessa. Tutkimuskysymyksilläni haluan selvittää, kuinka yleistä lähiaikoina-adverbin norminvastainen käyttö aineistossani on ja millaisissa kielellisissä konteksteissa lähiaikoina-adverbin norminvastaista käyttöä esiintyy. Kielellisistä konteksteista tarkastelen erityisesti aikamuotoja ja verbejä, joiden yhteydessä norminvastaisesti käytetty lähiaikoina-adverbi esiintyy. Tutkielmani teoriaosuudessa käsittelen yleisesti kielenhuoltoa, kielenohjailua sekä normitusta. Tarkastelen myös, miten eri kielioppaat kuvaavat lähiaikoina-adverbin tai muiden lähi-alkuisten ajanilmausten käyttöä. Olen kerännyt tutkimusaineistoni Kielipankin konkordanssihakuohjelman eli Korpin Ylilauta-keskustelufoorumilta kootusta korpuksesta. Lopulliseen aineistooni päätyi 261 lähiaikoina-tapausta. Aineistoni tapauksista 95 on yksitulkintaisesti norminvastaisia ja 2 kaksitulkintaisia tapauksia. Huomattavan suuri osuus aineistoni norminvastaisista lähiaikoina-tapauksista on tempukseltaan perfektimuotosia. Perfektin lisäksi norminvastaista käyttöä esiintyy imperfektin, pluskvamperfektin, olla-apuverbittömien liittotempusten ellipsimuotojen sekä partisiippien yhteydessä. Verbejä tarkastellessani havaitsin, ettei lähiaikoina-adverbin norminvastaisella käytöllä juurikaan ole yhteyttä mihinkään tiettyihin verbeihin, sillä suurin osa verbeistä esiintyy aineistossani vain kerran tai kahdesti.
Published: 2023

22. Pudasjärven lukiolaisten käsityksiä heidän murteestaan

Author: Pätsi, E. (Essi) and Pätsi, E. (Essi)
Abstract: Tiivistelmä. Kandidaatintutkielmassani tutkin Pudasjärven lukiolaisten käsityksiä heidän murteestaan. Selvitän, kokevatko informanttini käyttävänsä enemmän itäisiä (Kainuun murteen) vai läntisiä (Oulun seudun murteen) murrevariantteja. Tutkin heidän kokemuksiaan ts-yhtymän, tk-yhtymän sekä sinä-persoonapronominin käytöstä. Tutkin myös sitä, minkä murteen puhujiksi he identifioituvat. Aineistoni olen kerännyt kyselylomakkeella syksyllä 2022. Olen analysoinut lomakkeella saamiani vastauksia sekä kvantitatiivisella että kvalitatiivisella otteella. Analyysissa olen ottanut huomioon sen, missä päin Pudasjärveä informanttini asuvat. Tutkielmassani olen myös esitellyt aiempia tutkimuksia ja verrannut saamiani tuloksia niihin. Teoriaosuudessa olen esitellyt keskeisten käsitteiden lisäksi kansanlingvistiikkaa ja kansandialektologiaa. Tutkimuksestani selviää, että Pudasjärven lukiolaiset kokevat käyttävänsä enemmän läntisiä variantteja. ts-yhtymässä hallitsee läntinen tt-variantti. tt-varianttia koetaan käytettävän eniten myös sellaisissa tapauksissa, joissa yksinäis-t:llinenkin muoto olisi mahdollinen. Itäistä ht-varianttia koetaan käytettävän eniten kaupungin itäpuoliskolla. tk-yhtymästä koetaan käytettävän eniten Oulun seudun murteelle tyypillistä assimiloitunutta kk-muotoa. Sinä-pronominista eniten koetaan käytettävän Oulun seudun murteelle tyypillistä nää-varianttia. Tässä on kuitenkin vaihtelua lausetyypin mukaan: kysymyslauseessa nää-variantti koetaan luonnollisimmaksi, kun taas väitelauseessa sää-variantti. Tutkimuksestani selviää myös, että informanttieni murreidentiteetti on epäselvä. Suurin osa heistä ei osaa sanoa, mitä murretta he kokevat puhuvansa. Enemmän on kuitenkin Oulun murteen puhujiksi identifioituvia kuin Kainuun murteen puhujiksi identifioituvia.
Published: 2023

23. Englanninkielisestä urheilukielestä muodostetut suomenkieliset käännöslainat ja lainaidiomit Urheilucast-podcastissa

Author: Koivisto, S. (Seppo) and Koivisto, S. (Seppo)
Abstract: Tiivistelmä. Tutkielmassani tutkin käännöslainojen ja lainaidiomien muodostumista Urheilucast-podcastissa. Halusin tutkia, millaisia käännöslainoja ja lainaidiomeja urheilukieleen muodostetaan englannin kielen pohjalta. Keskityin tutkielmassani ennen kaikkea uusiin käännöslainoihin ja lainaidiomeihin, joita ei löydy sanakirjoista ja jotka eivät ole yleisessä käytössä. Aineistonani käytin Urheilucast-podcastia, joka on kolmesti viikossa ilmestyvä urheilua käsittelevä podcast, joka käsittelee usein pohjoisamerikkalaisia urheilusarjoja. Tutkimukseni kohdistuikin englannin kielen vaikutukseen suomen kielellä pohjoisamerikkalaisista urheilusarjoista puhuttaessa. Tutkielmani esimerkeistä löytyy tarkkoja morfosemanttisia ja semanttisia käännöslainoja, yhtään vapaata käännöslainaa esimerkeissäni ei ole. Kaikki tutkielmani esimerkkeinä olevat lainaidiomit ovat morfosemanttisia lainaidiomeja, mutta tarkkojen käännösten lisäksi mukana on myös yksi vapaasti käännetty lainaidiomi. Tutkielmastani ei voi vetää yleisiä johtopäätöksiä, sillä tutkimuksen kohteena on ollut vain yhden henkilön tapa puhua ja muodostaa käännöslainoja ja lainaidiomeja. Tutkimustulokseni kuitenkin noudattelevat muita viimeaikaisia tutkimustuloksia siitä, että englannin kielen vaikutus urheilukieleen on merkittävää.
Published: 2023

24. No niin -partikkeliketjun käyttö yhdistyskokouksen puheenjohtajan topiikinvaihtovuoroissa

Author: Tuomisto, S. (Selina) and Tuomisto, S. (Selina)
Abstract: Tiivistelmä. Käsittelen kandidaatintutkielmassani no niin -partikkeliketjua kokouskeskustelussa puheenjohtajan käyttämänä. Tarkastelen kyseistä partikkeliketjua keskustelunanalyyttisesti. Tarkoituksenani on selvittää, millaisissa ympäristöissä no niin -partikkeliketju esiintyy suhteessa topiikinvaihdoksiin, ja onko partikkeliketjulla jokin funktio. Olen käyttänyt tutkimuksen aineistona videoitua kokoustilannetta ja siitä luotua litteraattia. Videoaineisto ja litteraatti ovat valittu Kikosa-kokoelmasta. Aineistosta löytyneet tapaukset liittyivät pääsääntöisesti topiikinvaihdoksiin, kun 6 tapauksesta 5 esiintyi topiikinvaihdoksissa hieman eri ympäristöissä. Joissakin tapauksissa no niin -partikkeliketju esiintyy topiikinvaihdosta signaloivissa vuoroissa, kun taas muissa tapauksissa no niin -partikkeliketju esiintyy välittömästi topiikin vaihtavassa vuorossa. Tapauksista 1 on sellainen, jonka ei voi täysin tunnistaa signaloivan topiikinvaihtoa. Tämä johtuu siitä, että no niin -partikkeliketjun sisältävä vuoro on kohdistettu vain yhdelle kokouksen jäsenelle.
Published: 2023

25. Nivalalais- ja espoolaisnuorten murteen tilanteinen vaihtelu

Author: Luokkanen, M. (Maria) and Luokkanen, M. (Maria)
Published: 2023

26. Se kuulostaa siltä, että puhuja omistaa muutaman Valmetin työkoneen ja neliökilometrin peltoa:vaasalaisnuorten suhtautuminen Etelä-Pohjanmaan murteeseen

Author: Kahelin, M. (Minttu) and Kahelin, M. (Minttu)
Abstract: Tiivistelmä. Tutkin pro gradussani vaasalaisnuorten suhtautumista Etelä-Pohjanmaan murteeseen. Perinteisissä murrekartoissa kaupunkeja, kuten Vaasaa, ei ole määritelty osaksi mitään murrealuetta. Etelä-Pohjanmaan murre on alueellisesti Vaasaa lähimpänä, joten halusin lähteä tutkimaan, kuinka hyvin vaasalaisnuoret tuntevat murteen, ja mitä he ajattelevat siitä. Minua kiinnosti myös selvittää, heijastuuko vastauksista stigmatisoitumista eli negatiivista leimautumista murretta kohtaan. Sovellan tutkimuksessa useaa eri tutkimussuuntausta, jotka ovat sosiolingvistiikka, kansanlingvistiikka ja kansandialektologia, kieliasenteiden ja -käsitysten tutkimus sekä dialektologia. Metodina käytän kvalitatiivista sisällönanalyysia. Toteutin tutkimukseni sähköisellä kyselylomakkeella, johon vastasi 82 vaasalaisnuorta, jotka olivat iältään 15–25-vuotiaita. Lomakkeessa oli viiden taustatietokysymyksen jälkeen yhteensä seitsemän Etelä-Pohjanmaan murretta koskevaa tehtävää. Vastaajien tuli muun muassa arvioida murretta päinvastaisten adjektiivien välillä (esim. kova — pehmeä) sekä tunnistaa murresanoja ja kuvailla murretta omin sanoin. Vaasalaisnuoret kokevat Etelä-Pohjanmaan murteen etupäässä vanhanaikaiseksi, leppoisaksi ja maskuliiniseksi. Vastaajista noin 60 prosentilla oli ainakin jonkinlaisia suhteita Etelä-Pohjanmaan murteeseen sukulaisten tai ystävien kautta. Vaasan puhekielen todettiin eroavan Etelä-Pohjanmaan murteesta muun muassa siksi, että murteessa on erilaisia sanoja. Lisäksi Vaasan puhekieli koettiin yleiskieliseksi. Mainintoja saivat myös ruotsin kielen vaikutus vaasalaisten puhekieleen, puheen muotoseikat sekä se, ettei Vaasassa puhuta ”leveästi”, kuten Etelä-Pohjanmaan murteessa. Lopulta noin neljä viidestä vaasalaisnuoresta suhtautui Etelä-Pohjanmaan murteeseen positiivisesti, ja odottamaani stigmatisoitumista murretta kohtaan esiintyi hyvin vähän.
Published: 2023

27. Ivalolaisnuorten käsityksiä Peräpohjolan murteista

Author: Känsälä, N. (Noora) and Känsälä, N. (Noora)
Abstract: Tiivistelmä. Tässä kandidaatintutkielmassa tutkin ivalolaisnuorten käsityksiä Peräpohjolan murteista. Murrekäsityksien lisäksi tutkin myös ivalolaisnuorten murreasenteita. Tutkimukseni on kansanlingvististä tutkimusta, sillä tutkin nimenomaan maallikoiden murrekäsityksiä ja -asenteita. Keskeisimmät tutkimusongelmani ovat, miten ivalolaisnuoret käsittävät Peräpohjolan murrealueen ja sen yleiset murrepiirteet sekä kuinka he luonnehtivat eri Peräpohjolan murteiden näytteitä. Aineiston olen kerännyt sähköisellä kyselylomakkeella. Vastauksia tuli 48. Tutkimustulokseni osoittavat sen, että ivalolaisnuoret pitävät Alatornion murrenäytettä kaikista murteellisimpana. Sallan ja Kemin näytteet koetaan taas neutraaleiksi ja yleiskielisiksi. Kittilän näytettä informantit kuvailevat erilaisin adjektiivein, esimerkiksi ystävällinen ja lämmin. Yleisesti ivalolaisnuoret pitävät vokaalienvälistä h:ta Peräpohjolan murteille tyypillisimpänä piirteenä.
Published: 2023

28. Korrelaatti ja käsitteistäminen:korrelaatin käsitteistäminen paikaksi

Author: Pääkkölä, J. (Julia) and Pääkkölä, J. (Julia)
Abstract: Tiivistelmä. Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani, milloin korrelaatti voidaan käsitteistää abstraktiksi tai konkreettiseksi paikaksi ja milloin taas abstraktiksi asiaksi. Lisäksi kuvaan koko aineistoni relatiivisanan valintaa määrällisesti ryhmittelemällä relatiivisanan sisältävät virkkeet kieliopillisiin ja osittain myös semanttisiin kategorioihin. Tutkielmani teoreettinen viitekehys soveltaa kognitiivisen semantiikan ja kognitiivisen kielitieteen teorioita, erityisesti käsitteistämistä. Käsitteistämisellä tarkoitetaan sitä, että kun ihminen muodostaa kielellisiä ilmauksia, hän suhteuttaa ne maailmaa koskeviin käsityksiinsä. Käsitteistämiseen voivat vaikuttaa muun muassa näkökulma sekä ihmisen sosiokulttuurinen tausta. Tutkimukseni on korpustutkimus, jossa tarkastelen relatiivivirkkeitä sekä niiden korrelaatteja internetkeskusteluista ja lehtiteksteistä. Tutkimusaineistonani on otanta Suomi24 virkkeet -korpuksesta (2001) sekä Aamulehden lehtiteksteistä Suomen kielen tekstikokoelman Helsinki Korp -versiosta (1999). Olen kerännyt kummastakin korpuksesta 150 joka-relatiivisanan sisältävää virkettä ja saman verran mikä-relatiivisanan sisältäviä virkkeitä. Tutkimusaineistoni sisältää kaikkiaan 600 relatiivivirkettä. Sovellan korrelaattien analyysissa kognitiivisen semantiikan metodeja, joista hyödynnän etenkin käsitteistämistä. Tarkastelen siis, millaiseksi korrelaatin merkitys voidaan kulloinkin käsitteistää. Kun tutkin korrelaatin käsitteistämistä abstraktiksi tai fyysiseksi paikaksi, sovellan mielikuvaisuuden, mittakaavan sekä vaikutusalan periaatteita. Hyödynnän mielikuvaisuutta tutkimuksessani siten, että yritän muodostaa korrelaatista mielikuvaa. Tarkastelen, onko mielikuvan korrelaatti rajoiltaan selvä vai epäselvä ja kuinka laaja paikkakorrelaatin ala on. Jos mielikuvan korrelaatti hahmottuu tarkkarajaiseksi, selväksi paikaksi, voidaan korrelaatti käsitteistää paikaksi fyysisessä avaruudessa. Jos taas korrelaatti hahmottuu rajoiltaan epäselväksi tai avoimeksi
Published: 2023

29. Hän- ja se-pronominien suositusten vastaisen käytön aktivoimat diskurssit

Author: Kummala, V. (Venla) and Kummala, V. (Venla)
Abstract: Tiivistelmä. Kandidaatintutkielmassani tutkin, mitä diskursseja eli puhumisen tapoja aktivoituu yleiskielen suositusten vastaisen pronominin käytön yhteydessä. Selvitän sähköisen kyselylomakkeen avulla kielenkäyttäjien käsityksiä hän-pronominin käytöstä viittaamassa laitteisiin ja eläimiin ja se-pronominin käytöstä viittaamassa ihmisiin. Analysoin aineistoni sisällönanalyysia ja diskurssianalyysia hyödyntäen. Kyselyyn vastasi 61 informanttia. Kyselylomake sisälsi kahdeksan suljettua kysymystä ja kolme avointa kysymystä. Tarkastelin syvemmin avoimien kysymyksien vastauksia sisällönanalyysin ja diskurssianalyysin keinoin. Aineistossa aktivoituu 7 diskurssia: kielenkäyttötilanne-, tunne-, ulkoistus-, elollisuus-, normi-, erityisyys- ja tehokeinodiskurssi.
Published: 2023

30. Englanti–suomi-koodinvaihto Suomeen muuttaneiden henkilöiden puhumassa kielessä

Author: Westman, T-S. (Taika-Sofia) and Westman, T-S. (Taika-Sofia)
Abstract: Tiivistelmä. Tutkin kandidaatintutkielmassani Suomeen muuttaneiden henkilöiden englanti–suomi-koodinvaihtoa. Tarkastelen tutkimuksessani koodinvaihtoon osallistuvaa sanastoa merkityksen näkökulmasta. Tutkin, millaista koodinvaihtoa tutkimusaineistossani ilmenee englannin ja suomen välillä, ja millaisia yhtymäkohtia tutkimustuloksillani on aiempien tutkimustulosten kanssa. Lisäksi selvitän informanttien metakielellisten kommenttien, lähdekirjallisuuden sekä oman tulkintani avulla mahdollisia syitä sille, miksi osa tutkimusaineistoni sanoista osallistuu koodinvaihtoon muita sanoja todennäköisemmin. Tutkimukseni edustaa aineistovetoista koodinvaihtotutkimusta. Aineistoni koostuu kahdesta Oulun yliopiston Kikosa-kokoelmaan kuuluvasta haastattelusta sekä yhdestä arkikeskustelusta. Hyödynnän tutkimuksessani edellä mainituista tehtyjä litteraatteja. Olen jaotellut tutkimusaineistosta löytyvät koodinvaihtotapaukset merkityksen perusteella neljään aiheryhmään, jotka ovat koulutussanasto, työ- ja ammattisanasto, tervehdykset, toivotukset ja kohteliaisuusfraasit sekä muu suomenkieliseen arkeen liittyvä sanasto. Olen vertaillut tutkimusaineiston koodinvaihtotapauksia pääsääntöisesti Backusin (2001) sekä Ben-Rafaelin (2001) tutkimustuloksiin. Tutkimustuloksistani löytyy yhtäläisyyksiä heidän tutkimustuloksiensa kanssa etenkin koulutussanaston sekä työ- ja ammattisanaston osalta. Tutkimukseni tulosten perusteella syyt aineistoesimerkkien koodinvaihdon taustalla ovat moninaisia. Tutkimustulokseni ovat pääosin linjassa Backusin (2001) semanttisen spesifisyyden teorian sekä semanttisen alueen hypoteesin kanssa. Semanttisesti erittäin spesifejä sanoja ovat tutkimusaineistossani etenkin kulttuurisidonnaiset sanat, joiden mahdollisella matriisikielen mukaisella vastineella ei välttämättä ole täysin sama merkitys. Lisäksi osalla informanteista on ollut kokemusta esimerkiksi kouluttautumisesta tai työelämästä Suomessa, jolloin näihin semanttisiin alueisiin liittyvä suomenkielinen sanasto
Published: 2023

31. Alkuasemaisen allatiivilausekkeen semantiikkaa:vertailukohteena verbittömät tapahtumanilmaukset

Author: Juutinen, S. (Saana) and Juutinen, S. (Saana)
Abstract: Tiivistelmä. Tutkin kandidaatintutkielmassani lauseenalkuisen allatiivilausekkeen semantiikkaa. Tutkielman taustalla on Katja Västin väitöskirja Verbittömät tapahtumanilmaukset : suunnannäyttäjinä LÄHDE- ja KOHDE-konstruktio (2012), jossa hän on tutkinut alkuasemaisen allatiivilausekkeen semantiikkaa verbittömissä tapahtumanilmauksissa. Tutkielmani tavoitteena on kartoittaa yhtäläisyyksiä ja eroja alkuasemaisen allatiivielementin semantiikassa verbittömissä ja verbillisissä lauseissa. Lähestyn tutkimusaihettani kognitiivisen konstruktiokieliopin näkökulmasta. Kyseinen kielioppi antaa pohjan ennen kaikkea rooliajattelulle, jonka mukaisesti analysoin ja luokittelen aineistoni. Aineistoni koostuu 160 lauseesta, jotka ovat osa Ylen suomenkielinen uutisarkisto -korpusta Korp-tietokannassa. Väitöskirjassaan Västi on nimennyt verbittömissä lauseissa esiintyville alkuasemaisille allatiivilausekkeille kahdeksan eri osallistujaroolia ja niiden mukaista merkitystyyppiä. Tekemäni analyysi paljastaa, että seitsemän Västin nimeämistä osallistujarooleista esiintyvät sellaisinaan myös verbillisten lauseiden yhteydessä, mikä on suurin yhtäläisyys. Suurin havaitsemani ero verbillisten ja verbittömien lauseiden välillä on se, että tutkielmani verbillisessä aineistossa esiintyy kaksi sellaista alkuasemaisen allatiivielementin merkitystyyppiä, jotka eivät ole mahdollisia Västin verbittömässä aineistossa.
Published: 2023

32. Jälkitavujen vokaalienvälinen h vienalais-suomalaisessa idiolektissa

Author: Juntunen, O. (Oona) and Juntunen, O. (Oona)
Abstract: Tiivistelmä. Tutkin kandidaatintutkielmassani yhden kaksikielisen puhujan idiolektia. Kielenoppaan kotikieli on vienankarjala, mutta Suomessa ikänsä asuneena hän puhuu myös suomen kieltä. Aineistossani kielenopas on tavoitellut suomea. Hänen puheessaan kuitenkin esiintyy paljon vienankarjalaisia kielenpiirteitä. Kielenpiirre, johon tässä tutkimuksessa keskityn, on jälkitavujen vokaalienvälinen h.
Published: 2023

33. ”Nimi on aina osa eläintä”:lampaiden nimenanto- ja nimenvalintaperusteet

Author: Vanninen, H. (Henna) and Vanninen, H. (Henna)
Abstract: Tiivistelmä. Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen sitä, mitkä tekijät vaikuttavat lampaiden nimeämiseen Suomessa. Tutkimukseni vastaa kysymyksiin siitä, mitä nimenvalintaperusteita käytetään lampaiden nimenannossa, kuinka lampaan käyttötarkoitus vaikuttaa sen nimeämiseen sekä miksi lammas saa nimen tai se jätetään nimeämättä. Lisäksi vertailen lampaiden nimeämistä muiden eläinten, pääasiassa lehmien, nimeämiseen. Tutkimukseni teoreettinen viitekehys on sosio- ja kansanonomastinen. Yksi tutkimukseni tärkeimpiä termejä on Niedzielskin ja Prestonin metakieli, joka esitellään heidän teoksessaan Folk linguistics (2000). Metakieli jaetaan kahteen eri tasoon, ja analyysini käsittelee molempia metakielen tasoja. Metodina olen käyttänyt kvalitatiivista sisällönanalyysiä. Analyysini perustuu pitkälti aineistoni luokitteluun eri näkökulmista. Olen käyttänyt lukuja ja taulukoita havainnollistamaan aineistosta tekemiäni havaintoja. Olen kerännyt aineistoni sähköisellä kyselylomakkeella lokakuussa 2021. Kyselyyn vastasi 239 suomalaista lampaanomistajaa tai muuta henkilöä, jotka toimivat lampaiden parissa. Kyselyssä oli yhteensä 17 kysymystä, joiden avulla kartoitin vastaajien taustatietojen lisäksi muun muassa lampaiden nimenvalintaan, nimenantoprosessiin sekä nimen käyttökonteksteihin liittyviä seikkoja. Viimeinen kysymys oli tietosuojailmoitus. Tutkimustuloksistani käy ilmi, että lammaslauman koolla ja lampaan käyttötarkoituksella on suuri vaikutus nimenvalintaperusteisiin. Suuremmissa lammaslaumoissa ylivoimaisesti eniten käytetty nimenvalintaperuste on nimetä lammas sen jommankumman vanhemman tai muun sukulaisen mukaan. Sääntönä vaikuttaisi olevan, että uuhikaritsat nimetään emän mukaan ja pässikaritsat isän mukaan. Pienemmissä laumoissa yleisin nimenvalintaperuste on lampaan ulkoiset ominaisuudet tai rotu ja toiseksi yleisin peruste lampaan luonne tai käytös. Suuremmissa lammaslaumoissa lampaiden nimeäminen mukailee eniten lehmien nimeämistä, kun taas pienemmissä laumoissa
Published: 2023

34. Hyppääs sänkyysi, niil lähdettää:variaatio 1;7–3;5-vuotiaiden savolaismurteiden alueella asuvien lasten kielessä

Author: Yrjänä, H. (Helmi) and Yrjänä, H. (Helmi)
Abstract: Tiivistelmä. Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen kolmen savolaismurteiden alueella asuvan 1;7–3;5-vuotiaan (1;7 = 1 v 7 kk) lapsen puhekielessä esiintyvää variaatiota. Tutkimuksen tavoitteena on saada selville, millaista variaatiota lapsenkielessä esiintyy jälkitavujen A-loppuisissa vokaaliyhtymissä sekä konteksteissa, joissa voisi esiintyä yleisgeminaatio tai itämurteiden erikoisgeminaatio. Käytän tutkimuksessa kvantitatiivista tutkimusmenetelmää eli tutkin, paljonko eri tapauksia ilmenee aineistossa. Täydennän tutkimusta kvalitatiivisella menetelmällä. Pohdin esimerkiksi syitä erilaisten varianttien ilmenemiseen lasten puhekielessä sekä leikkiin eläytymisen tai vuorovaikutuskumppanin puheen vaikutusta lapsen kieleen. Aineistoni koostuu videoista ja äänitteistä, jotka olen kerännyt vuosina 2020–2022 lasten puheesta erilaisissa tilanteissa, joista eniten on leikkitilanteita. Informanteista Aurora ja Sofia ovat siskoksia, jotka asuvat Pohjois-Savossa. Kolmas informantti, Olivia, asuu Kainuussa. Aineistossa jokaisella lapsella esiintyy yleisgeminaatiota, ja yhteinen geminoitumisprosentti on 65,5 %. Olivialla ja Auroralla geminoituneita muotoja on noin 90 % tapauksista, mutta Sofialla ainoastaan 35,9 %. Sofialla geminoitumattomat tapaukset liittyvät usein leikkiin eläytymiseen ja leikin kieleen. Erikoisgeminaation orastavia geminaattoja ja täysgeminaattoja esiintyy satunnaisesti jokaisella lapsella. Korkein geminoitumisprosentti on Auroralla, jolla 13,9 %:ssa tapauksista on orastava tai täysgeminaatta. Erikoisgeminaatiotapausten käsittelyyn olen ottanut mukaan aiemmista tutkimuksista poiketen myös lapsenkieliset assimilaatiotapaukset, joissa geminoituminen olisi aikuiskielessä mahdollinen, mutta lapsenkielessä ei. Jälkitavujen A-loppuisissa vokaaliyhtymissä on kaikissa yleiskielen mukaisia variantteja. Vain eA-yhtymässä pitkävokaaliseksi assimiloituneita muotoja (75 %) on enemmän kuin yleiskielisiä muotoja. Jälkitavujen OA-vokaaliyhtymä on vaihteluttomin ja harvimmin
Published: 2022

35. Olla-verbialkuiset voimasanakonstruktiot:variaatio, affekti ja kuvaaminen

Author: Pyörälä, K. (Katja) and Pyörälä, K. (Katja)
Abstract: Tiivistelmä. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen olla-verbialkuisten voimasanakonstruktioiden (esimerkiksi On se perkele kumma tai On tämä saatana työmaa) variaatiota ja affektia. Lisäksi pohdin konstruktion mahdollista kuvaustapaa. Tutkimukseni perustuu goldbergiläiseen kognitiiviseen konstruktiokielioppiin, jonka mukaan konstruktioita, muodon ja merkityksen yhteenliittymiä, voidaan havaita kielen kaikilta tasoilta. Aineistoni on Korpista kerätty korpusaineisto Suomi24- ja Ylilauta-sivustoilta vuosilta 2001–2020. Kokonaisuudessaan aineistoni koostuu 3 344 osumasta, jotka kaikki koostuvat seuraavista komponenteista: olla-verbin yksikön kolmannen persoonan indikatiivin preesens, demonstratiivipronomini, voimasana ja voimasanaa seuraava mahdollinen loppuelementti, jota ei hakuvaiheessa määritelty. Demonstratiivipronomineiksi rajasin pronominit se ja tämä ja voimasanoiksi helvetti, jumalauta, perkele, saatana sekä vittu. Aineistossani loppuelementillisiä konstruktioita on 1 234 ja voimasanaan päättyviä konstruktioita 2 110. Analyysissani totean demonstratiivipronominin vaihtelun liittyvän puhujan käsitteistykseen itsestään suhteessa käsiteltävään asiaintilaan. Erityisesti tämä-pronominilla puhuja käsitteistää itsensä osaksi loppuelementtinä tyypillisimmin esiintyvän substantiivin tarkoitetta, se-pronominilla puolestaan puhuja katsoo itsensä loppuelementistä irralliseksi. Toisaalta pronominivaihtelu voi perustua myös asiaintilan käsittelyyn muualla keskustelussa, sillä katson tämä-pronominin ensimaininnan pronominiksi. Loppuelementtien sijanvaihtelun (nominatiivi tai partitiivi) syitä voidaan perustella loppuelementin tarkoitteen jaollisuudella tai jaottomuudella, mutta useassa tapauksessa sijanvalinta perustuu todennäköisimmin puhujan käsitteistykselle asiaintilasta. Loppuelementtien merkityksen eriytyminen konstruktion vakiintuneiksi varianteiksi ja variantteja kontekstisidonnaisemmiksi muunnoksiksi tapahtuu nähdäkseni yleisistä varianteista lähtien. Adjektiivil
Published: 2022

36. Hamsteri stressaantuu näkiessään kissan:vokaalivartaloistuminen nähdä-verbin E-infinitiiveissä

Author: Leinonen, E. (Ella) and Leinonen, E. (Ella)
Abstract: Tiivistelmä. Pro gradu -tutkielmassani olen tutkinut nähdä-verbin E-infinitiivien vokaalivartaloistumista. Vokaalivartaloistumisilmiössä norminmukaisesti konsonanttivartaloiset sanat saavat vokaalivartalon. Esimerkiksi tutkimani nähdä-verbin E-infinitiivi olisi norminmukaisesti nähdessä tai nähden, mutta olen tutkinut verbin vokaalivartaloistuneita muotoja (esim. *näkiessä ja *näkien). Olen kerännyt aineistoni Korp-konkordanssihakuohjelmalla internetin keskustelupalstoilta hakusanalla näkie, joka on nähdä-verbin E-infinitiivin alivartalo ja joka tuottaa E-infinitiivin molemmat mahdolliset sijamuodot, inessiivin ja instruktiivin. Aineistooni kelpaavia tuloksia sain yhteensä 492 kappaletta. Olen tutkimuksessani tarkastellut nähdä-verbin vokaalivartaloisten muotojen morfologisia, morfosyntaktisia ja semanttisia konteksteja. Tutkimukseni perusteella nähdä-verbin E-infinitiivit esiintyvät melko tasaisesti sekä inessiivi- että instruktiivimuodoissa. Inessiiviesiintymien edustus (56 %) on kuitenkin hieman suurempi kuin instruktiiviesiintymien edustus (44 %). Aineistoni E-infinitiivin inessiivit esiintyvät osana temporaalirakennetta, kun taas instruktiivimuotojen yleisin syntaktinen tehtävä on adverbiaalimäärite. E-infinitiivin instruktiivien subjektit ovat pääosin samasubjektisia hallitsevan lauseen kanssa, mutta lisäksi aineistossa on nollapersoonatapauksia sekä subjektittomia esiintymiä. E-infinitiivin inessiiveissä subjektia ilmaistaan pääosin possessiivisuffiksin avulla. Lisäksi joukossa on joitakin genetiivisubjekteja sekä subjektittomia tapauksia. Tarkastelin tutkimuksessani myös possessiivisuffiksien käytön variaatiota, jota esiintyy aineistossani jonkin verran. Norminvastaisesti possessiivisuffiksittomien muotojen käyttö on virheellisten possessiivisuffiksien käyttöä yleisempää. Semanttisesti vokaalivartaloistuneet nähdä-verbin E-infinitiivit ilmaisevat pääosin silmillä aistimista. Toiseksi yleisin merkitystyyppi on ilman näköhavaintoa tapahtuva käsittäminen. Muut
Published: 2022

37. Turvapaikanhakijoiden merkityksellistäminen Helsingin Sanomien ja Uuden Suomen teksteissä

Author: Virpiranta, J. (Jussi) and Virpiranta, J. (Jussi)
Abstract: Tiivistelmä. Tutkin pro gradu -työssäni turvapaikanhakijadiskursseja syksyllä 2015 Suomessa käydyssä julkisessa keskustelussa. Vuosina 2015 ja 2016 Suomeen saapui merkittävästi tavanomaista enemmän turvapaikanhakijoita, mikä herätti ajoittain kiivastakin keskustelua. Pyrin tutkimuksellani valottamaan niitä tapoja, joilla turvapaikanhakijoita merkityksellistettiin. Aineistoni koostuu 7.–13.9.2015 julkaistuista Helsingin Sanomien uutisista ja mielipidekirjoituksista sekä Uuden Suomen Puheenvuoro-blogiteksteistä. Tekstejä on kaikkiaan 161. Lähestyn aihetta kriittisen diskurssianalyysin viitekehyksestä ja sovellan analyysissa Norman Faircloughin analyysimallia. Malli jakautuu kuvauksen, tulkinnan ja selittämisen vaiheisiin. Kuvauksen vaiheessa keskityn erityisesti turvapaikanhakijoita nimeäviin substantiiveihin ja heitä määrittäviin adjektiiveihin. Substantiivit jaan seitsemään semanttiseen luokkaan mukailemalla Kathleen Dahlgrenin luokittelumallia. Luokat ovat henkilöt, roolit, ryhmät, instituutiot, luonnonilmiöt, tapahtumat ja abstraktit substantiivit. Adjektiivien luokittelussa puolestaan mukailen Eila Leppäjärven ja Tuomo Jämsän semanttista luokittelumallia. Adjektiivit jakautuvat reseptiivisiin, lokaalisiin, statuaalisiin, mensuraalisiin, temporaalisiin, komparatiivisiin, possessiivisiin, emotionaalisiin ja toiminnallisiin. Tulkinnan ja selittämisen vaiheissa tarkastelen kuutta erilaista turvapaikanhakijadiskurssia: Oikeutusdiskurssi määrittää turvapaikanhakijoita avuntarpeen ja ihmisoikeuksien kannalta. Talousdiskurssi taas määrittää heitä yhteiskunnan kannalta taloudellisena taakkana tai potentiaalina. Uhkadiskurssissa turvapaikanhakijat kuvataan usein uhkaavana massana eikä niinkään yksilöinä. Ristiriitadiskurssissa turvapaikanhakijat määritetään suhteessa johonkin toiseen ryhmään, yleensä suomalaisiin tai eurooppalaisiin yleisesti. Auttamisdiskurssissa turvapaikanhakijat itse jäävät taka-alalle, ja keskiöön nousevat heidän auttajansa. Prosessidiskurssi lähestyy
Published: 2022

38. ”Ja missähän ne koulun ja kotien aikuiset olivat”:koulukiusaamisdiskurssit Koskelan teinisurman uutisoinnissa ja kommentoinnissa

Author: Vuotikka, L. (Laura) and Vuotikka, L. (Laura)
Abstract: Tiivistelmä. Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani koulukiusaamisdiskursseja Koskelan teinisurmaa (2020) koskevissa mediateksteissä. Aineistoni koostuu Helsingin Sanomien uutisartikkelista ja sen kommenttipalstasta. Olen kerännyt aineiston tammikuussa 2021. Tavoitteenani on tutkia kielen käytön tapoja koulukiusaamisesta keskusteltaessa. Tutkielmani teoreettinen viitekehys pohjautuu Norman Faircloughin kriittisen diskurssianalyysin malliin. Tämän lisäksi olen tehnyt sisällönanalyysia aineistostani. Koulukiusaamisdiskurssien lisäksi pohjustan tutkimuksessa aineiston käsityksiä koulukiusaamisesta, kiusaajista ja kiusatuista. Tarkastelen kiusaajista ja kiusatuista aineistossa muodostettuja subjektipositioita. Subjektipositioiden avulla muodostuu tarkka kuva siitä, millaisina toimijoina kiusaaja ja kiusattu nähdään aineistossa. Kiusaaja nähdään aktiivisena toimijana, jolla on enemmän valtaa kuin kiusatulla. Kiusaajaa kuvataan aineistossa negatiivisesti latautuneilla substantiivi- ja adjektiivivalinnoilla, kuten paha ja julma. Kiusattu taas nähdään passiivisessa asemassa kiusaajan verrattuna. Kiusattuun suhtaudutaan empaattisesti, ja häneen pyritään samastumaan. Koulukiusaaminen nähdään aineistossa asteittain etenevänä, negatiivisena ilmiönä. Kiusaaminen on jatkuvaa toimintaa, joka sisältää vääristyneitä valtasuhteita. Aineistossani aktivoituu neljä eri koulukiusaamisdiskurssia. Ne ovat vastuudiskurssi, emootiodiskurssi, rikosdiskurssi ja toimintadiskurssi. Olen luokitellut vastuudiskurssin kolmeen alakategoriaan, jotka ovat kasvatuksen vastuu, viranomaisten vastuu ja yksilön vastuu. Lisäksi emootio- ja rikosdiskurssit olen jakanut niin sanottuihin konteksteihin, jotka aktivoivat diskurssia. Rikosdiskurssin sisällä aktivoituu myös vahvasti rikosnimikediskurssi, jonka olen eristänyt rikosdiskurssia käsittelevän alaluvun viimeiseksi. Toimintadiskurssin olen jakanut kahteen eri aladiskurssiin, jotka ovat selitysdiskurssi ja ratkaisudiskurssi. Vastuudiskurssi lähestyy kiusaam
Published: 2022

39. Kaikkee kivaa:Etelä-Karjalan kansalaisopiston kurssikuvauksissa aktivoituvat diskurssit

Author: Leinonen, K. (Kaisa) and Leinonen, K. (Kaisa)
Abstract: Tiivistelmä. Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen kansalaisopiston opinto-ohjelman kurssikuvausten kuvailevaa sanastoa sekä siinä hahmottuvia kansalaisopistodiskursseja. Kansalaisopistodiskursseilla tarkoitan tapoja puhua kansalaisopisto-opiskelusta ja merkityksellistää sitä. Työni aineistona ovat Etelä-Karjalan kansalaisopiston lukuvuoden 2019–2020 opinto-ohjelman kurssikuvaustekstit. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, miten kurssikuvauksissa kuvataan kansalaisopisto-opiskelua ja millaisia diskursseja kuvailevissa ilmauksissa aktivoituu. Tutkimusmenetelmänä käytän Faircloughin (2001 [1989]) kriittisen diskurssianalyysin mallia. Lisäksi hyödynnän laadullista sisällönanalyysia aineiston kuvailevan sanaston merkitysluokittelussa. Tutkimukseni pohjautuu diskurssintutkimuksen käsitykseen kielestä sosiaalisena toimintana sekä funktionaaliseen kielikäsitykseen, jonka mukaan kielenkäyttö kuvaa ja myös samalla rakentaa todellisuutta. Analysoin aineistoni kuvailevien ilmausten adjektiivi-, partisiippi- ja adverbivalintoja ja tutkin sisällönanalyyttisesti niissä hahmottuvia merkitysryhmiä. Merkitysryhmät ovat eri sanaluokkien osalta osin yhteisiä, mutta eroavaisuuksiakin nousee esille. Kuvailuilmausten kielellisissä valinnoissa aktivoituu kuusi erilaista kansalaisopistodiskurssia. Analysoin diskursseja paitsi osana kansalaisopiston diskursiivisia käytänteitä, myös laajemmassa sosiaalisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa. Vahvimmin aineistossa aktivoituu laatudiskurssi, joka liittyy uutuuden, monipuolisuuden, tehokkuuden ja osaamisen tason merkityksiin kurssikuvauksissa. Matalan kynnyksen diskurssi kytkeytyy puolestaan kansalaisopiston arvopohjaan sekä tavoitteisiin tasa-arvoisena, kaikille avoimena ja esteettömänä opistona. Elämysdiskurssi aktivoituu tunteita, aistimuksia ja esteettisiä kokemuksia kuvaavissa ilmauksissa. Hyötydiskurssi liittyy kuvauksiin kansalaisopiston kurssien tuottamasta hyvinvoinnista, osaamisesta ja jossain määrin taloudellisesta hyödystä. Ver
Published: 2022

40. ”Ei ne sentään välimerkkejä ole!”:eri ikäryhmien käsityksiä emojien välimerkinomaisesta käytöstä

Author: Perämäki, L. (Lassi) and Perämäki, L. (Lassi)
Abstract: Tiivistelmä. Olen tutkinut pro gradu -tutkielmassani emojin välimerkinomaista käyttöä eri ikäryhmissä. Emojin välimerkinomainen käyttö tarkoittaa sitä, että emoji sijoitetaan tekstiin jaksottavana välineenä niin, että se joko vahvistaa välimerkkiä tai korvaa sen kokonaan. Asetelmavaiheessa olen keräämäni teorian perusteella päättänyt toteuttaa tutkimuksen niin, että nimeän ilmiön emoji-välimerkki-ilmiöksi ja käsittelen sitä tutkimuksessa uudenlaisena kielen ilmiönä. Tutkimuksen olen toteuttanut kyselytutkimuksena. Rajasin tutkimuksessa esiintyvät informanttiryhmät iän perusteella neljään eri ryhmään: alle 20-vuotiaat, 20–39-vuotiaat, 40–59-vuotiaat sekä yli 60-vuotiaat. Täten olen kyennyt tarkastelemaan sitä, miten emojeita käytetään välimerkinomaisesti kunkin eri viiteryhmän kesken ja millaisia viiteryhmien välisiä eroja käytössä esiintyy. Aineistoa olen analysoinut sekä määrällisesti että laadullisesti. Olen vertaillut vastauksissa esiintyviä lukuja määrällisesti tilastollisin menetelmin. Laadullisesti olen taas tulkinnut informanttien vastaustensa tueksi antamia vapaaehtoisia perusteluja, sekä arvioinut mahdollisia syitä tilastoiduissa luvuissa esiintyville yhtäläisyyksille ja eroavuuksille. Havaintojeni mukaan jokainen viiteryhmä käyttää emojeita välimerkinomaisesti tietyllä tavalla. Näissä käyttötottumuksissa esiintyy jonkin verran eroja ryhmien välillä. Keskimäärin tuloksista voidaan todeta, että mitä kauempana tarkasteltavat ikäryhmät ovat toisistaan ikäerojensa puolesta, sitä erilaisemmilta nämä käyttötottumukset näyttävät toisiinsa verrattuna. Esimerkiksi kaikista nuorimmat tutkimukseen vastanneet informantit käyttävät emojeita tekstin jaksottamiseen keskimäärin jopa luontevammin kuin tavallisia välimerkkejä. Vastaavasti taas vanhempien vastaajien keskuudessa emojeilla on keskeisempi rooli sävyn, tunnetilan ja visuaalisen ilmeen välittämisessä viestinnässä. Tutkielman tekeminen jakautui ajallisesti noin reilun vuoden mittaiselle jaksolle, jonka aikana emoji
Published: 2022

41. ”Että saa puhua joka päivä suomen kieltä”:Työelämän suomea — töihin Suomeen -koulutukseen osallistuneiden näkemyksiä ja kokemuksia ammatillisesta kielitaidosta

Author: Halonen, K. (Katariina) and Halonen, K. (Katariina)
Abstract: Tiivistelmä. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin korkeakoulutettujen maahanmuuttajien näkemyksiä ja kokemuksia ammatillisesta suomen kielen taidosta. Olen haastatellut neljää Oulussa Työelämän suomea — töihin Suomeen -koulutukseen vuonna 2021 osallistunutta, ja haastatteluaineisto on tutkielmani ensisijainen aineisto. Olen myös hyödyntänyt opiskelijoiden vastauksia kurssin palautelomakkeeseen. Selvitän työssäni myös koulutuksen kielitaitojaksoon liittyviä kokemuksia ja harjoittelujaksoon liittyviä odotuksia. Lisäksi muodostan kuvaa ammatillisesta kielitaidosta aineistoni pohjalta ja käsitystä siitä, miten ammatillista kieltä tulisi opettaa. Käsittelen aineistoani sisällönanalyysin avulla. Maahanmuutto ja työllisyyden monet näkökulmat ovat ajankohtaisia asioita Suomessa. Kielitaito liittyy vahvasti työllistymiseen ja kotoutumiseen, erityisesti puhutaankin ammatillisesta kielitaidosta ja työelämässä riittävästä suomen kielen taidosta. Ensimmäisellä tutkimuskysymykselläni tarkastelen sitä, millainen kuva ammatillisesti kielitaidosta syntyy haastattelujen perusteella. Millaisena kielen oppijat näkevät ammatillisen kielitaidon, mitä siihen kuuluu? Toinen tutkimuskysymys keskittyy koulutukseen. Tutkin, miten informantit ajattelevat koulutuksen kielitaitojakson kehittäneen heidän ammatillista kielitaitoaan ja miten he ajattelevat tulevan työelämäjakson kehittävän heidän ammatillista kielitaitoaan. Informantit eivät itse käyttäneet nimitystä ammatillinen kielitaito, ellei sitä erikseen kysytty. Kun siitä puhuttiin, mietittiin ammatillisen ja yleisen kielitaidon suhdetta. Näiden ajateltiin kietoutuvan toisiinsa, kuuluvan yhteen. Kun keskusteltiin suomen kielestä työpaikalla, esille nousivat erityisesti epäviralliset tilanteet, lounas ja kahvitauko. Näissä tilanteissa haluttiin pärjätä suomen kielellä ja niihin toivottiin harjoitusta. Esille nousi myös kulttuurintuntemus: on hyvä tietää, mistä asioista työkavereiden kanssa Suomessa yleensä jutellaan. Informantit puhuivat amm
Published: 2022

42. ”Armeijan käynyt Hello Kitty” ja ”ärisevä villakoira” hylättyjen ja hyväksyttyjen nimien herättämät konnotaatiot ja nimenanto vanhempien näkökulmasta

Author: Tiitto, E. (Emilia) and Tiitto, E. (Emilia)
Abstract: Tiivistelmä. Tutkin pro gradu -tutkielmassani hyväksyttyjä ja hylättyjä etunimiä. Tarkastelen, millaisia sivumerkityksiä eli konnotaatioita nimet herättävät itsensä isiksi, äideiksi ja vanhemmiksi mieltävissä henkilöissä. Konnotaatioiden lisäksi tutkin myös nimenantoa eli sitä, antaisivatko vastaajat tutkimuksessani mukana olevia harvinaisia nimiä omille lapsillensa. Vertailen isien, äitien ja itsensä vanhemmiksi mieltävien vastauksia keskenään. Tutkimuksessani on perinteisen kahden informanttiryhmän sijaan kolme ryhmää, sillä olen antanut vastaajan luonnehtia itsensä neutraalisti vanhemmaksi, jos hän ei ole kokenut sukupuoli-identiteetiltään kuuluvansa isien tai äitien ryhmään. Tämä tuokin uuden lähestymistavan sosiolingvistiikan perinteisiin taustamuuttujiin. Nimenantoa tutkiessani vertaan informanttien vastauksia nimilautakunnan päätöksiin ja tarkastelen, ovatko informantit nimien sopivuudesta tai sopimattomuudesta samaa mieltä kuin nimilautakunta. Näin arvioin, kuinka hyvin nimilautakunta seuraa nykyistä nimenantokulttuuria. Tutkimuksessa mukana olevat 16 nimeä ovat nimilautakunnan vuosina 2015–2019 hylkäämiä tai vuosina 2018–2019 hyväksymiä. Nimet ovat harvinaisia, selvästi suomalaisesta nimiperinteestä erottuvia nimiä. Tutkin vastaajien suhtautumista nimiin hyväksytyistä ja hylätyistä muodostamani vastinpari kerrallaan. Aineistoni koostuu 90 vastauksesta, jotka olen kerännyt sähköisellä kyselylomakkeella lokakuussa 2021. Tutkimukseni on nimistöntutkimusta eli onomastiikkaa, tarkemmin sanottuna sosio-onomastiikkaa, sillä tutkin nimien käyttöä, variaatiota ja nimenantoa. Tutkimukseni noudattaa laadullisen eli kvalitatiivisen tutkimuksen menetelmiä etenemällä aineistopohjaisesti. Lisäksi analysoin avoimia kysymyksiä ja tutkin laajempaa ilmiötä, vanhempien suhtautumista hyväksyttyihin ja hylättyihin nimiin. Tutkimuksessani yhdistyvät kuitenkin myös määrällisen eli kvantitatiivisen tutkimuksen piirteet. Tutkimukseni osoittaa, että isävastaajat suhtautuvat hyväksytt
Published: 2022

43. ”Vaikka joku henkilö johnaki eläinasus ja leikitähä nottoot joku elukka”:eteläpohjalaiskielenkäyttäjien murresanatietoisuus

Author: Uutela, N. (Natalia) and Uutela, N. (Natalia)
Abstract: Tiivistelmä. Pro gradu -työssäni tutkin eteläpohjalaislukioikäisten murresanatietoisuutta. Selvitän, miten Etelä-Pohjanmaan murteen sanoja tunnistetaan, miten kolmen eri paikkakunnan informanttien vastaukset eroavat toisistaan ja millaiset kielenkäyttö-kielenkäyttäjäjatkumot muodostuvat sekä murresanoille että informanteille eli miten sanat ja vastaajat asettuvat nelikohtaiseen taksonomiaan. Muodostamani nelikohtainen kielenkäyttö-kielenkäyttäjäjatkumo havainnollistaa, millainen murresanatietoisuus lukioikäisillä eteläpohjalaisnuorilla on ja millainen asema Etelä-Pohjanmaan murteen sanoilla on informanttien idiolekteissä. Tutkimukseni teoreettinen tausta on kansanlingvistiikassa ja kansandialektologiassa. Laadullista sisällönanalyysiä käyttäen muodostan murresanantunnistustestillä keräämästäni aineistosta nelikohtaisen taksonomian, jonka ydin on Dennis R. Prestonin luokittelussa. Saavuttamattomuus-, spontaanius-, aavistus- ja mukaisuusluokat muodostavat tutkimukseni kielenkäyttö-kielenkäyttäjäjatkumon. Saavuttamattomuusluokkaan lukeutuvat sellaiset vastaukset, ettei murresanalle ole annettu merkitystä. Spontaaniusluokassa informantti lienee antanut vastauksensa siten, että hän on kiinnittänyt huomionsa kysytyn murresanan yksityiskohtiin eli esimerkiksi foneemeihin. Aavistusluokan merkityksenannot ovat lähes Suomen murteiden sanakirjan mukaisia, ja mukaisuusluokkaan lukeutuvat merkitykset ovat sanakirjan mukaisia. Aineistonani on 20 murresanalle vastatut merkityksenannot, jotka jaottelen jatkumolle ja joiden luokittelun perusteella muodostan myös eteläpohjalaisinformanteille jatkumot. Murresanojen ja informanttien jako johonkin jatkumon luokkaan tapahtuu käytännössä laskemalla tietyn luokkaisten vastauksien frekvenssejä. Tutkimukseni osoittaa, että Etelä-Pohjanmaan murrealueen lukioikäisten murresanatietoisuus on spontaanin saavuttamaton. Tämä tarkoittaa sitä, että informantit ovat antaneet murresanoille enimmäkseen spontaaniusluokkaan lukeutuvia merkityksiä tai he e
Published: 2022

44. Abessiivin käännöstapoja Mika Waltarin romaanissa Sinuhe egyptiläinen

Author: Diladi, E. (Eduard) and Diladi, E. (Eduard)
Abstract: Tiivistelmä. Tutkin pro gradu -tutkielmassani abessiivin käännöstapoja tšekin kieleen romaanissa Sinuhe egyptiläinen. Tutkielmani aineistona toimi tšekkiläinen rinnakkaiskorpus. Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena oli selvittää, millä tavoilla suomen kielen abessiivin voi kääntää tšekin kieleen. Samalla halusin selvittää, millä tavoilla abessiivin merkitys ilmaistaan tšekin kielessä. Valtaosa aineistoni esimerkeistä oli MA-infinitiivin abessiivimuotoja, mutta saavuttaakseni tavoitteeni tarkastelin sekä MA-infinitiivissä olevia abessiivimuotoja että nominien abessiivimuotoja. Metodina tutkielmani analyysiosassa käytin kaksisuuntaista kontrastointia, koska se parhaiten sopii kahden kielen vertailuun. Varsinaisessa analyysissa käytin deskriptiivistä menetelmää. Tutkielmani analyysissa tarkastelin yhteensä 465 abessiivitapausta. Analyysini tulokset näyttävät sen, että abessiivin voi kääntää tšekin kieleen adverbilla, verbimuodoilla, prepositiolausekkeella, sivulauseella, nomineilla, konjunktiolla tai muulla semanttisesti vastaamattomalla verbillä. Sen lisäksi kävi tuloksista ilmi, että abessiivin voi kääntää tšekin kieleen viidellä eri verbimuodoilla. Analyysissani tutkin myös, millä tavoilla abessiivin merkityksen voi ilmaista tšekin kielessä. Abessiivin merkityksen ʼilman, vailleʼ asetin analyysissani vertailuperustaksi. Vertailuperusta on se muuttumaton suure, joka yhdistää molemmat verrattavat kielet. Tulokseni näyttävät sen, että abessiivin merkityksen voi tšekin kielessä ilmaista kolmella eri tavalla: adverbilla, kielteisen partikkelin ne ʼeiʼ avulla ja prepositioilla bez ʼilmanʼ ja aniž ʼilmanʼ. Tutkimukseni aihetta voisi syventää esimerkiksi vertaamalla saman aineiston eri käännöksiä. Enemmän mahdollisuuksia antaisi myös suppeampi aineisto, jossa voisi tutkia abessiivia ja sen vastineita ottaen huomioon niiden tehtävät lauseessa. Lisäksi vaihtoehtona olisi verrata jonkin muun marginaalisen suomen kielen sijan käännöksiä tässä työssä esitetyllä tavalla.
Published: 2022

45. Vuokko ja Veli-Pekka, Viivi ja Veeti:pohjoispohjalaisten sukujen äänteelliset etunimisysteemit vuosina 1900–2018

Author: Moilanen, P. (Piia) and Moilanen, P. (Piia)
Abstract: Tiivistelmä. Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani äänteellisiä etunimisysteemejä, jotka esiintyvät eräiden pohjoispohjalaisten sukujen neljän sukupolven jälkeläisten nimissä. Tutkin etunimisysteemien yleisyyttä eri aikoina sekä niiden periytymistä sukupolvelta toiselle. Tutkielman aineisto koostuu suvuissa vuosina 1900–2018 syntyneiden 1610 jälkeläisen 3249 nimestä. Suvuissa on 377 sisarussarjaa, joiden nimissä etunimisysteemejä voi esiintyä. Äänteelliset etunimisysteemit muodostuvat tietystä sisarusten nimille yhteisestä äännerakenteen piirteestä. Tutkimiani etunimisysteemejä ovat alku-, sisä- ja loppusoinnut, nimensisäiset soinnut sekä äännejonot. Eri sukupolvissa yleisiä ovat eri etunimisysteemit. Esimerkiksi ensimmäisen polven eli noin vuosina 1900–1930 syntyneiden sisarusten nimissä yleisiä ovat a-alkusointu ja diftongin sisältävä CV₁V₂CV-äännejono, kun taas neljännen polven eli noin vuosina 1985–2018 syntyneiden sisarusten nimissä yleisiä ovat m-alkusointu ja geminaatan sisältävä CVC₁C₁V-äännejono. Joissakin suvuissa äänteelliset etunimisysteemit ovat periytyneet sukupolvelta toiselle. Yleisempää on kuitenkin ollut yksilöllisen etunimisysteemin valitseminen jokaisen polven sisarusten nimiin. Äänteelliset etunimisysteemit ovat yleistyneet, yksilöllistyneet ja monipuolistuneet 1900-luvun alusta 2000-luvulle. Aineiston ensimmäisen polven sisarussarjojen nimissä tyypillisiä ovat olleet yhden äänteen soinnut. Etunimisysteemittömyyttä on myös esiintynyt jonkin verran. Neljännen polven sisarussarjojen nimissä on tavallisesti useita eri etunimisysteemejä samoissa nimissä, ja nimisysteemit ovat usein harvinaisia usean äänteen sointuja. Etunimisysteemittömyyttä ei esiinny enää 2000-luvulla syntyneiden sisarusten nimissä juuri lainkaan. Sisarusten nimien liittäminen yhteen jollakin äännerakenteen piirteellä on yleistynyt selvästi 1900-luvun aikana, vaikka samaan aikaan nimenanto itsessään on yksilöllistynyt. Lapsille valitaan yksilöllisiä nimiä, joilla kuitenkin osoitet
Published: 2022

46. Hans Christian Andersenin satumaailmojen valtasuhdediskurssit

Author: Köykkä, H. (Heidi) and Köykkä, H. (Heidi)
Abstract: Tiivistelmä. Tämä tutkielma käsittelee Hans Christian Andersenin satumaailmoissa aktivoituvia valtasuhdediskursseja. Aineistonani ovat sadut Pieni merenneito, Ruma ankanpoikanen ja Pieni tulitikkutyttö. Tutkimus on toteutettu kriittistä diskurssianalyysiä käyttäen. Tutkimuskysymyksenäni on selvittää, millaisia valtasuhdediskursseja satujen suomennoksissa aktivoituu. Tarkastelun kohteena on se, miten eri tilanteissa käytetyt kielivalinnat muovaavat satuhahmojen sosiaalista todellisuutta, valtasuhteita ja identiteettiä. Lisäksi tarkastelen sitä, onko ajalla käsitteenä merkitystä aktivoituvien diskurssien kannalta. Kieliopillinen osa tutkimuksessani ovat verbit ja niiden ympärille muodostuvien rakenteiden tarkastelu. Otan huomioon myös verbejä vahvistavia muita sanoja, mikäli ne vaikuttavat verbeihin ja niiden kautta diskurssien aktivointiin. Tutkimuksessani käy ilmi, että osa verbeistä toimii yksinään, osa tarvitsee rinnalleen muita sanoja, kuten adjektiiveja, vahvistamaan merkitystään. Lisäksi muilla kieliopillisilla elementeillä, kuten esimerkiksi päätteillä, on suuri vaikutus verbeihin ja sitä kautta diskurssien aktivointiin. Saduissa valtasuhdediskursseja aktivoituu yhteensä yhdeksän kappaletta. Aikadiskurssi aktivoituu kaikissa kolmessa sadussa eri muodoissa. Pienessä merenneidossa valta näkyy esimerkiksi hahmojen iässä, jossa vanhimmalla hahmolla on iän tuomaa viisautta ja valtaa. Ajan valta näkyy myös siinä, joutuvatko hahmot odottamaan pitkään vai tekemään nopeita ratkaisuja. Rumassa ankanpoikasessa puolestaan aikadiskurssi aktivoituu vuodenaikojen muodossa ja ajan eri pituuksina. Aika vaikuttaa ankanpoikasen elämään vahvasti. Pienen tulitikkutytön aikadiskurssissa keskeistä ovat vuorokaudenajat, etenkin ilta ja aamu. Vuorokaudenajoilla on valtaa. Ne vaikuttavat ratkaisevasti tytön kohtaloon. Pienessä merenneidossa aktivoituu lisäksi kauneusdiskurssi ja tunnetiladiskurssi. Kauneusdiskurssissa valtasuhteet näkyvät nimenomaan kauneuskäsitteessä, joka perustuu om
Published: 2022

47. Kierrätettyjen vuorojen funktiot monikielisten lasten ja aikuisten välisissä arkikeskusteluissa

Author: Näkkäläjärvi, I-E. (Inker-Elli) and Näkkäläjärvi, I-E. (Inker-Elli)
Abstract: Tiivistelmä. Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani monikielisten lasten ja aikuisten välisissä arkikeskusteluissa ilmenevää kielenaineksen kierrätystä eli uudelleen käyttämistä. Tutkin, millaisissa funktioissa eli vuorovaikutustoiminnoissa sekä sekvensseissä kierrätystä esiintyy lapsilla ja aikuisilla. Tutkimuksen metodi on keskustelunanalyysi. Hyödynnän tutkimuksessani kahta erillistä aineistoa, joista ensimmäinen on itse keräämäni ja toinen, niin sanottu au pair -aineisto, peräisin Oulun yliopiston Kikosa-kokoelmasta. Keskityn tutkimuksessani neljään eri informanttiin, 4-vuotiaaseen Jasperiin ja hänen äitiinsä Emmiin sekä 2-vuotiaaseen Eetuun ja hänen perheessään työskentelevään au pairiin Mariaan. Sekä lapsilla että aikuisilla kierrätystä esiintyy useissa eri vuorovaikutustoiminnoissa. Lasten kierrätystapaukset jakaantuvat yhteensä viiteen eri kategoriaan, jotka ovat kierrätys vastauksena kysymykseen, kierrätys reaktiona direktiiviin, kierrätys vahvistavana vuorona, kierrätys korjausaloitteessa sekä kierrätys kielenaineksen jäljittelynä. Aikuisten kierrätystapaukset taas jakaantuvat kolmeen eri kategoriaan, jotka ovat kierrätys vahvistavana vuorona, kierrätys kysymyksessä ja kierrätys ymmärrysehdokkaassa. Tutkimustulokseni osoittavat, että kierrätystä esiintyy monenlaisissa funktioissa ja sekvensseissä sekä tutkimuksen lapsilla että aikusilla.The functions of recycled turns in daily conversations between multilingual children and adults. Abstract. In this master’s thesis, I study the recycling of linguistic material in daily conversations between multilingual children and adults. Using the methodology of conversational analysis, I examine the functions and sequences in which the recycled turns of children and adults appear. I combine two separate sources of data in my research: one consists of material I have collected myself, whereas the other is from the University of Oulu Kikosa Collection. I focus on 4-year-old Jasper and his mother Emmi as well as 2-year-old
Published: 2022

48. Kaspian, Riipitsiip ja Vesivelli:hahmojen nimet C. S. Lewisin Narnian tarinoissa

Author: Huotari, O. (Olivia) and Huotari, O. (Olivia)
Abstract: Tiivistelmä. Tutkimuksen kohteena ovat C. S. Lewisin Narnian tarinat -kirjasarjassa esiintyvien hahmojen suomeksi käännetyt nimet sekä niiden rakenteen ja sisällön analyysin kautta avautuvat merkitykset ja funktiot teosten fiktiivisen maailman rakentamisessa. Aineisto koostuu 213 nimestä, joista 173 on hahmojen varsinaisia nimiä ja 40 varsinaisen nimen rinnalla käytettyjä epävirallisia lisänimiä. Tutkimus osoitti, että Narnia-kirjojen nimet ovat moniulotteisia ja harkittuja elementtejä, jotka välittävät merkityksiä niin denotatiivisella kuin konnotatiivisellakin tasolla, ja niillä on usein yhtä aikaa useita eri funktioita. Keskeinen funktio on identifiointi, joka toteutuu lähes kaikissa aineiston nimissä, mutta lisäksi nimissä esiintyvillä eroavaisuuksilla ja yhteneväisyyksillä on teoksissa vahvasti luokitteleva tehtävä. Nimien perusteella hahmot voidaan jakaa ensin reaalimaailmaa ja fantasiamaailmaa edustaviin hahmoihin ja sen jälkeen useisiin eri alaryhmiin lajien ja kansallisuuksien mukaan. Eri kansoille ominaisten piirteiden kautta nimissä toteutuu myös lokalisoiva funktio. Yksilöinnin, luokittelun ja lokalisoinnin ohella nimet välittävät tietoa hahmojen sosiaalisista rooleista ja suhteista toisiin hahmoihin sekä hahmoista itsestään niin suoraan kuvailemalla kuin epäsuorin vihjeinkin. Myös semanttisesti läpinäkymättömistä nimistä paljastui vieraisiin kieliin perustuvia deskriptiivisiä ja assosiatiivisia merkityksiä. Lisäksi joillakin nimillä on humoristinen funktio, joka näyttäytyy nimissä esimerkiksi kielellisenä leikittelynä.
Published: 2022

49. Vuorojen pituudet ja kompleksisuus koodinvaihdon yhteydessä au pairin ja perheen monikielisissä keskusteluissa

Author: Virsu, M. (Minna) and Virsu, M. (Minna)
Abstract: Tiivistelmä. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen koodinvaihtoa, vuorojen pituutta ja kompleksisuutta suomalaisessa perheessä, jossa asuu espanjankielinen au pair. Tarkastelen koodinvaihtoa perheenjäsenten sekä aikuisten ja lasten välillä. Tutkimusaineistonani toimivat nauhoitukset ja niiden pohjalta tehdyt litteraatit, jotka ovat osa Oulun yliopiston Kikosa-kokoelmaa. Nauhoitukset sisältävät tilanteita, joissa au pair osallistuu isäntäperheen arkipäiväisiin tilanteisiin. Pro graduni on osa koodinvaihdon ja monikielisyyden tutkimusta. Tutkimusmenetelmäni vastaa syntaktisen analyysin periaatteita. Tutkielmani on luonteeltaan kuvaileva. Tutkielmani tulosten perusteella voidaan todeta, että aikuisten vuorot ovat keskimäärin hieman pidempiä ja kompleksisempia kuin lasten. Toisaalta lapset muodostavat suomen kielellä pidempiä ja kompleksisempia vuoroja kuin aikuiset. Isojen lasten koodinvaihto, vuorojen pituudet ja kompleksisuus taas muistuttavat pääpiireittäin hieman enemmän aikuisten vastaavia kuin pienten lasten koodinvaihtoa, vuorojen pituutta tai kompleksisuutta. Erot aikuisten ja lasten välillä ovat tulosten mukaan kuitenkin melko pieniä. Sekä aikuiset että lapset muodostavat pisimmät vuoronsa käyttäessään yhden kielen lisäksi toista kieltä. Perheenjäsenten välillä on mahdollista havaita pieniä eroja koodinvaihdon, vuorojen pituuden ja kompleksisuuden näkökulmasta.
Published: 2022

50. Järjestyksenvalvojan eksplisiittiset nimeämiset ja järjestyksenvalvojadiskurssit Sakari Luoman kirjassa Poket. Miehiä ovella 1955–2008

Author: Vittaniemi, E. (Elina) and Vittaniemi, E. (Elina)
Abstract: Tiivistelmä. Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen järjestyksenvalvojan eksplisiittisiä nimeämisiä ja järjestyksenvalvojadiskursseja Sakari Luoman teoksessa ”Poket. Miehiä ovella 1955–2008”. Se on koottu 20 järjestyksenvalvojan haastattelujen pohjalta. Ydinaineistoni olen rajannut virkkeittäin järjestyksenvalvojan eksplisiittisten nimeämisten perusteella. Ydinaineistossani on yhteensä 545 virkettä. Tutkimukseni asettuu kriittisen diskurssianalyysin viitekehykseen. Se on tutkielmassani keskeinen sekä teoriataustana että tutkimusmenetelmänä. Analyysini pohjautuu Norman Faircloughin esittelemään analyysimalliin, joka jakautuu kuvaus-, tulkinta- ja selitysvaiheeseen. Analyysini on pääosin laadullista, mutta hyödynnän siinä myös frekvenssejä, osuuksien laskua ja niiden vertailua. Ydinaineistossani on yhteensä 26 erilaista järjestyksenvalvojan nimeämistä. Niistä neljä yleisintä merkitsevät ’ovenvartijaa’ tai ’eteisvahtimestaria’. Viidenneksi yleisin on virallinen ammattinimike ”järjestyksenvalvoja”. Useat nimeämiset ovat eräänlaisia variantteja toisistaan. Yksiosaiset nimeämiset toistuvat yhdyssanamuotoisissa nimeämisissä, ja yhdyssanojen määrite- ja edusosat vaihtelevat. Myös slangijohdoksia esiintyy. Tutkielmassani esittelen yhdeksän ydinaineistossani aktivoituvaa diskurssia: päihde-, kokemus-, motivaatio-, vastuu-, riski-, kunnioitus-, pätevyys-, muutos- ja sukupuolidiskurssin. Diskurssit ovat hyvin limittäisiä keskenään. Järjestyksenvalvojan nimeämisillä on merkittävä rooli erityisesti sukupuolidiskurssissa, jossa miessukupuoli edustuu huomattavasti voimakkaammin kuin naissukupuoli. Muutosdiskurssissa liikutaan ajassa sekä menneisyyteen että tulevaisuuteen ja käsitellään järjestyksenvalvonta-alan ja ammattikunnan muuttumista. Pätevyys-, kunnioitus- ja kokemusdiskurssi muodostavat kokonaisuuden, jossa järjestyksenvalvojan kokeneisuus ja osittain siitä rakentuva pätevyys ansaitsevat kunnioitusta kollegoilta. Riskidiskurssissa vahvimmin esiin nousee väkivallan kohteeksi
Published: 2022

Catalog

Books, media, physical & digital resources

See catalog results

Searchworks

Select search scope, currently: Articles Catalog books, media & more in Jio Institute collections Articles journal articles & other e-resources

Search

Search Constraints

Refine your results

Search Limiters

Publication Year Range

Publication Type

Database

Publisher

116 results on '"suomen kieli"'

Search Results

Catalog

Select search scope, currently: Articles

Catalog

books, media & more in Jio Institute collections

Articles

journal articles & other e-resources