Purraan pailakaksi vai kuohitaan häräksi?:nuorten poronhoitajien ammattisanaston etymologia ja maantieteellinen variaatio

Tiivistelmä. Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani Purraan pailakaksi vai kuohitaan häräksi? Nuorten poronhoitajien ammattisanaston etymologia ja maantieteellinen variaatio nuorten poronhoitajien ammattisanaston maantieteellistä variaatiota ja selvitän, onko sanojen etymologiassa yhtäläisyyksiä tietyissä osissa poronhoitoaluetta. Tutkin, millainen etymologia nuorten poronhoitajien käyttämillä sanoilla on, millaisiin erilaisiin ryhmiin nuo lekseemit voidaan etymologiansa mukaan jakaa ja miten niiden etymologia näkyy maantieteellisesti. Maantieteellis-etymologisen tutkimukseni mielenkiinnon kohteina ovat siis sanasto, etymologia ja erikoiskieli. Tutkimukseni tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa marginaalisen ja suhteellisen vähän tutkitun elinkeinoryhmän sanastosta. Lisäksi halusin tutkimuksessani perehtyä sanoihin, joita ei ole aiemmin tutkittu. Keräsin aineiston jo aiemmin kandidaatin tutkielmaani varten Webropol-kyselyllä, jonka kysymykset olivat avoimia ja mahdollisimman johdattelemattomia. Kyselyyn vastasi 30 alle 30-vuotiasta poronomistajaa tasaisesti eri puolilta poronhoitoaluetta. Heidän keski-ikänsä oli vastaushetkellä 23,8 vuotta. Vastaajista 64 prosenttia on miehiä ja 36 prosenttia on naisia. Poronhoitoalueeseen kuuluu maantieteellisesti lähes puolet Suomesta, ja murrealueet sen sisällä vaihtelevat. Sanojen etymologinen lajittelu tuotti uutta tietoa porosanastosta ja avasi monia uusia näkökulmia. Globalisoituvassa maailmassa poroelinkeino ja kieli sen mukana ovat jatkuvassa murroksessa. Käytännössä selvitin tutkimuksessa sanojen esiintymät alueittain. Sen lisäksi selvitin aiempia tutkimuksia ja sanakirjoja apuna käyttäen sanojen etymologiat. Sen jälkeen vertasin sanoja etymologian suhteen ja maantieteellisesti. Tutkimuksessa selvisi, että isoin osa poronhoitoon liittyvistä sanoista on alun perin saamen kielistä lainautuneita. Toiseksi eniten käytössä oli ruotsalaisperäisiä sanoja ja kolmanneksi eniten balttilaisista kielistä lainautuneita sanoja. Myös maant