Mehrsprachiges E-Portfolio als Hilfsmittel zu kumulativem, selbstgesteuertem Sprachenlernen : Eine Fallstudie am Sprachenzentrum der Universität Tampere

Tampereen yliopiston kieli- ja viestintäopintojen tavoitteena on tukea opiskelijan oman alan asiantuntijuuden kehitystä sekä valmistaa opiskelijaa viestimään kansainvälisissä ympäristöissä eri kielillä. Lisäksi opintojen tulisi tukea opiskelijaa monikielisen identiteetin ja osaamisen tunnistamisessa ja kehityksessä sekä antaa valmiuksia jatkuvaan, itseohjautuvaan kieltenopiskeluun. Käytännössä opiskelijoiden tukeminen on kuitenkin haastavaa mm. yksilöllisten oppimispolkujen, tavoitteiden ja taustojen takia sekä yleisesti opettamiseen ja ohjaukseen käytettävien resurssien vähäisen määrän vuoksi. Tampereen yliopiston Kielikeskuksessa on pitkään pyritty kehittämään yksittäisistä kursseista irrallista työkalua, joka tukisi opiskelijoita kurssien sisältöjen ja taitojen yhdistämisessä yhtenäiseksi kieliosaamiseksi. Kehitystyön tuloksena (mm. Hollingsworth 2017) luotiin Eurooppalaiseen kielisalkkuun pohjautuva elektroninen portfoliopohja yliopistoyhteisössä käytössä olevalle OneNote-alustalle. Kyseistä portfoliopohjaa on syksystä 2019 alkaen testattu useilla Kielikeskuksen englannin kielen opintojaksoilla. Tässä tapaustutkimuksessa toteutettiin opetuskokeilu, jossa e-portfoliota testattiin Kielikeskuksen Saksa 5 -kurssin itseopiskeluosuuden oppimisalustana. Tutkimuksen suunnittelussa käytettiin apuna e portfoliosta tehtyjä tutkimusartikkeleja ja pilottitutkimusta sekä teoreettisena viitekehyksenä kirjallisuutta liittyen itseohjautuvaan kieltenopiskeluun (saks. selbstgesteuertes Sprachenlernen) ja monikielisyysdidaktiikkaan (saks. mehrsprachigkeitsdidaktische Ansätze). Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään opiskelijoiden kokemuksia e-portfoliosta ja sen mahdollisuuksista kieltenopiskelun tukena. Tavoitteena oli tarkastella portfolion käyttöä opiskelijan näkökulmasta mahdollisimman laajasti ja saada näin vahvistusta sen pedagogisille perusteille sekä esittää parannusehdotuksia tulevaa kehitystä ja käyttöä varten. Tutkimusaineiston muodostivat opetuskokeilun lopussa toteutettu kirjallinen kysely sekä opiskelijoiden koostamat portfoliot. Kysymysten asettelulla pyrittiin selvittämään opiskelijoiden kokemuksia portfoliosta kolmesta näkökulmasta: 1) portfolion käytännön toteutuksesta, 2) portfolion eri osioiden hyödyistä sekä 3) portfolion kokonaiskonseptista. Opiskelijoiden koostamia portfolioita käytettiin analyysissa kyselyaineiston tukena. Sekä kyselyaineiston että portfolioiden analyysissa käytettiin menetelmänä laadullista sisällönanalyysia. Opiskelijat hyödynsivät portfoliota opiskelussaan hyvin yksilöllisesti omien tavoitteidensa ja opiskelumieltymyksiensä mukaan. Aineiston analyysi paljasti, että opiskelijat kokivat portfolion yleisesti hyödylliseksi, sillä se tarjosi tukea oman opiskelun suunnittelussa sekä alustan opiskelun sisältöjen työstämiselle. Esiin nousi erityisesti portfolion hyöty kieltenopiskelumateriaalien kokoamisessa yhteen paikkaan. Toisaalta analyysi paljasti myös portfolion ongelmakohtia, erityisesti kokemuksen portfolion käytön työläydestä. Negatiiviset kokemukset liittyivät portfolion rakenteeseen, sen käyttöön muun opiskelun yhteydessä sekä osin yksilöllisiin mieltymyksiin. Huomionarvoista oli, että opiskelijoiden kokemukset olivat monessa suhteessa ristiriitaisia, mikä vahvistaa päätelmää, että ei ole olemassa yhtä kaikille sopivaa ratkaisua. Analyysin perusteella voidaan todeta, että portfolion käyttöönotto oppimistyökaluna vaatii sekä portfoliokonseptin että konkreettisen portfolioalustan käytön ymmärtämistä ja omaksumista. Myös yleisesti opastusta itseohjautuvaan, monikieliseen ja jatkuvaan kieltenopiskeluun vaaditaan, jotta opiskelijalla on valmiudet hyödyntää portfoliota haluamallaan tavalla kieltenopiskelunsa tukena. Toisaalta myös jatkuvaa tukea tarvitaan, jotta reflektoivasta työtavasta saadaan rutiini osaksi jatkuvaa kieltenoppimista.