Search

PurposeThe purpose of this paper is to characterise the position of highly educated African migrants in the Finnish labour market and to examine the impact of the COVID-19 pandemic on that position.Design/methodology/approachThe paper is based on the biographical work stories of 17 highly educated African migrant workers in four occupation areas in Finland: healthcare, cleaning, restaurant and transport. The sample was partly purposively and partly theoretically determined. The authors used content driven thematic analysis technique, combined with by the biographical narrative concept of turning points.FindingsUsing the case of highly educated African migrants in the Finnish labour market, the authors show how student migration policies reinforce a pattern of division of labour and occupations that allocate migrant workers to typical low skilled low status occupations in the secondary sector regardless of level of education, qualification and work experience. They also show how the unique labour and skill demands of the COVID-19 pandemic incidentally made these typical migrant occupations essential, resulting in increased employment and work security for this group of migrant workers.Research limitations/implicationsThis research and the authors’ findings are limited in scope owing to sample size and methodology. To improve applicability of findings, future studies could expand the scope of enquiry using e.g. quantitative surveys and include other stakeholders in the study group.Originality/valueThe paper adds to the knowledge on how migration policies contribute to labour market dualisation and occupational segmentation in Finland, illustrated by the case of highly educated African migrant workers.

Uusi lakimuutos vahvistaa työperäisen hyväksikäytön torjuntaa Suomessa. Lakimuutoksen (Laki ulkomaalaislain muuttamisesta 554/2021) keskeisenä tavoitteena on laajentaa uhrin oikeusturvaa hyväksikäyttötapauksessa ja mahdollistaa tämän irtautuminen hyväksikäyttösuhteesta. Yhteiskunnallisena ongelmana ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön liittyvä haaste kytkeytyy luottamukseen, sekä siihen, millaisen roolin lupa- ja valvontaviranomaiset omaksuvat uuden lakimuutoksen myötä. Työperusteista maahanmuuttoa koskevassa yhteiskunnallisessa keskustelussa tulisi huomioida aikaisempaa vahvemmin vastuullisuus, mikä on sekä suomalaisen yhteiskunnan että tänne saapuvien ulkomaisten työntekijöiden yhteinen etu.

Schizophrenia and other psychoses are psychiatric disorders that are often associated with relatively poor outcomes. Occupational and other outcomes in psychotic disorders are typically the worst of all psychiatric disorders. However, data on these outcomes in long-term follow-up periods are scarce. The study aimed to investigate long-term occupational and other outcomes in schizophrenia and other psychoses by utilising national register data and questionnaire data from different ages. Outcomes were studied longitudinally at three different stages of illness including onset, over the course of working life, and after years of disability pension. The study was based on the general population-based Northern Finland Birth Cohorts 1966 and 1986. Persons with psychosis onset at 18–22 years of age had poorer long-term outcomes in terms of marital status, having children, and having substance use disorders compared to psychosis onset before 18 years. People with psychosis onset before the age of 18 years had mainly similar socioeconomic and clinical outcomes compared to non-psychotic psychiatric disorders with onset before 18 years. However, persons with early-onset psychosis were more often on disability pension compared to other early-onset psychiatric disorders. Most individuals with schizophrenia and other psychoses presented with unfavourable employee trajectories reflecting an elevated risk of unemployment and part-time work until midlife. Although schizophrenia is associated with long-term work disability, it is possible to return to the labour market after being on a disability pension. In other psychoses, returning to the labour market is more common than in schizophrenia. In schizophrenia, being married, later onset age of psychosis, shorter length of the latest disability pension and better school performance, and in other psychoses, having children and shorter length of the latest disability pension predicted returning to the labour market. The study showed that people with psychosis onset before 18 years of age had relatively good outcomes. Occupational outcomes of psychoses were relatively poor although some persons can attain better outcomes, reflecting the occupational capacity of persons with psychoses. To fulfil that potential, development of interventions and studies considering individuals’ perspectives on functioning with larger samples are needed. Tiivistelmä Skitsofrenia ja muut psykoosit ovat mielenterveyden häiriöitä, joiden ennuste on melko heikko. Ammatillinen ja muu ennuste on psykooseissa tavallisesti huonoin kaikista psykiatrisista häiriöistä. Tietoa ennusteesta pitkien seurantajaksojen ajalta on kuitenkin vain vähän. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää pitkäaikaista ammatillista ja muuta ennustetta skitsofreniassa ja muissa psykooseissa käyttäen eri ikävuosilta kerättyjä rekisteri- ja kyselytietoja. Ennustetta tutkittiin pitkittäisesti sairauden puhkeamisvaiheessa, sairaudenkulun aikana sekä vuosien työkyvyttömyyseläkkeellä olon jälkeen. Tutkimus perustui Pohjois-Suomen vuoden 1966 ja 1986 väestöpohjaisiin syntymäkohortteihin. Henkilöillä, jotka sairastuivat psykoosiin 18–22-vuotiaina oli huonompi pitkäaikaisennuste siviilisäädyn, lasten saamisen ja päihdehäiriöiden suhteen verrattuna ennen 18:aa ikävuotta sairastuneisiin. Henkilöillä, jotka sairastuivat psykoosiin ennen 18:aa ikävuotta, oli pääosin samanlainen sosioekonominen ja kliininen ennuste verrattuna muihin mielenterveyden häiriöihin sairastumiseen ennen 18:aa ikävuotta. Varhain puhkeavaan psykoosiin sairastuneet olivat kuitenkin muihin varhain puhkeaviin mielenterveyden häiriöihin verrattuna useammin työkyvyttömyyseläkkeellä. Suurin osa skitsofreniaa ja muita psykooseja sairastavista henkilöistä oli epävakaalla työurapolulla, jossa työttömyys ja osa-aikaiset työt ovat yleisiä aina keski-ikään asti. Vaikkakin skitsofrenia on yhteydessä pitkäaikaiseen työkyvyttömyyteen, työkyvyttömyyseläkkeeltä työmarkkinoille palaaminen on mahdollista. Muissa psykooseissa työmarkkinoille palaaminen on yleisempää kuin skitsofreniassa. Skitsofreniaa sairastavilla naimisissa olo, myöhempi sairauden puhkeamisikä, viimeisimmän työkyvyttömyyseläkkeen lyhyempi kesto ja parempi koulumenestys olivat yhteydessä työmarkkinoille palaamiseen. Muissa psykooseissa lasten saaminen ja viimeisimmän työkyvyttömyyseläkkeen lyhyempi kesto olivat yhteydessä työmarkkinoille palaamiseen. Alle 18-vuotiaana psykoosiin sairastuneilla oli kohtalaisen hyvä ennuste. Ammatillinen ennuste skitsofreniassa ja muissa psykooseissa näyttäytyi melko heikkona, mutta osalla sairastuneista työkyvyn ennuste on parempi, ja jopa työmarkkinoille paluu on mahdollista. Työkyvyn hyödyntämiseksi tarvitaan interventioiden kehittämistä ja suurempia tutkimuksia, jotka huomioivat myös sairastuneiden yksilölliset näkemykset toimintakyvystä.

This chapter discusses migrant labour market integration policies and services in the Czech Republic, Denmark, Greece, Finland, Italy, Switzerland and the United Kingdom, and thus we present a wide variety of different national contexts. In addition, it also details EU-specific policies and programmes. The empirical work underpinning this chapter emanates from two main research tasks: policy discourse analysis; and assessment of existing policies and their outcomes. A policy discourse analysis was conducted across the selected countries to identify and analyse how issues of labour market integration are discussed by policymakers and policy actors. By analysing the findings of the discourse analysis together with the assessment of policies, which forms the second part of chapter, the consistency between policy rhetoric and policy goals is evaluated. The second part of the chapter consists of a policy assessment in which the barriers to labour market integration and existing policies to remedy them are identified, categorised and evaluated. This was performed using a meta-analysis of the existing national literatures, and interviews with policy experts, implementers and beneficiaries of labour market integration policies. peerReviewed

Job seekers can utilize social media platforms to actively search for job opportunities and also receive unsolicited job offers from recruiters and employers. Using data from a representative sample of Finnish social media users, this article studies both aspects of social media job attainment by analyzing how much individuals successfully apply for jobs and get recruited to positions through social media. Results show that the prevalence of successfully applying to jobs through social media does not differ statistically between socio-economic groups, but the prevalence of getting recruited to jobs through social media is greater within higher socio-economic groups. LinkedIn users are more likely to get recruited to a job, while strategic networking and posting of professional content increase the chances of both successfully applying and getting recruited to a job through social media. The findings demonstrate that in social media-mediated job market, job seekers’ online behavior affects one’s exposure to job leads and career opportunities. peerReviewed

Suomessa syntynyt maahanmuuttajien toinen sukupolvi on vielä varsin nuorta, valtaosa on alle 30-vuotiaita, ja ovat koulussa tai opiskelemassa. Ei kuitenkaan mene kauan aikaa, kun merkittävä osa saavuttaa työiän. Siksi on ajankohtaista ja tarpeellista tarkastella, miten toinen sukupolvi kokee asemansa työmarkkinoilla. Rajasin tutkittavan ryhmän toisen sukupolven somaleihin. Suomessa syntyneistä toisen sukupolven henkilöistä yli puolet asui pääkaupunkiseudulla, ja kun heitä tarkastellaan taustamaan mukaan, on somalialaistaustaisia eniten. Tilastollisesti somalien työllisyysaste Suomessa on matala ja he kohtaavat syrjintää työelämässä. Pro gradu -tutkielmassani olen laadullisen tutkimuksen keinoin selvittänyt, millaiset lähtökohdat toisen sukupolven maahanmuuttajilla on suomalaisilla työmarkkinoilla ja miten he kokevat ne? Olen teemahaastatellut seitsemän 24–31-vuotiasta toisen sukupolven somalia, jotka ovat joko syntyneet Suomessa tai muuttaneet hyvin nuorena Suomeen, valmistuneet johonkin tutkintoon tai ammattiin ja ovat mukana työelämässä. Rajauksella halusin varmistaa sen, etteivät haastateltavieni mahdolliset työllistymisongelmat työmarkkinoilla olisi selitettävissä koulutuksen tai kielitaidon puutteilla, eli puutteilla inhimillisessä pääomassa, jolla maahanmuuttajien työllistymisen vaikeuksia usein perustellaan. Temaattisen analyysin avulla löysin työmarkkinoilla hyötyä tuottavia tekijöitä sekä sellaisia, mitkä rajoittivat. Hyötyä tuottivat muun muassa myönteiset kokemukset koulussa, vanhempien koulutusmyönteisyys, somaliyhteisö sekä taustan tuottama osaaminen. Rajoituksia aiheuttivat mm. ulkomaalaiseksi kategorisoiminen, mikä tuotti ulkopuolisuuden tunteen ja kokemuksen siitä, että pitää tehdä enemmän, jotta voi osoittaa ansaitsevansa paikkansa. Haastateltavat ei myöskään hyötyneet vanhempien sosiaalisista verkostoista. Tulokseni saivat tukea muista tutkimuksista. Vanhemmat siirsivät akateemista pääomaa lapsilleen ja tämä näkyi aineistossa kouluttautuneisuutena. Kuitenkin vanhempien puutteet sosiaalisessa pääomassa, siltä osin kuin ne koskivat verkostoitumista eli ”oikeiden ihmisten” tuntemista, jäivät vajaiksi. Tämä vaikuttaa toisen sukupolven asemaan toimia tasavertaisina työmarkkinoilla. Somaliyhteisö tuotti voimavaroja, mikä tarkoitti esimerkiksi työpaikkoja ja roolimalleja. Aineistossani myös maahanmuuttajatausta tuotti hyödyllisiä taitoja, kuten kielitaitona sekä kulttuurin tuntemuksena, josta oli hyötyä erityisesti sosiaali-, terveys- ja kasvatusalalla. Jää kuitenkin nähtäväksi muuntautuvatko nämä sellaisiksi pääomiksi, jotka työmarkkinoilla laajasti tunnustetaan hyödyllisiksi. Huolimatta siitä, että toisen sukupolven somalit ovat kasvaneet Suomessa, käyneet täällä koulunsa ja omaavat työmarkkinoilla tarvittavan inhimillisen pääoman, he ovat osa työmarkkinoiden sosiokulttuurista todellisuutta ja tulevat helposti luokitelluksi ulkomaalaiseksi, ja sitä kautta vieraaksi, toiseksi. Tämän muuttaminen ei ole heidän käsissään, vaan vaatii yhteiskunnallisia toimia, ja siksi olen esittänyt tutkielmani lopussa ratkaisuehdotuksia.

Previous research has revealed the challenges of sports graduates. Of particular concern is the question of how sports graduates navigate these difficulties in the job market. This study sought to understand the modern careers of sports graduates by describing different career story models among sports degree graduates. Life story data collection was employed to capture the various influences affecting career paths. The data consisted of 59 career life stories collected from Finnish sports degree graduates who were recruited through an open writing invitation. Data were analysed with the narrative method. Five typical career story models were identified among Finnish sports degree graduates: (1) From struggles to career change; (2) Momentum for a new career; (3) No pain, no gain; (4) Natural path to success; and (5) From aspirations to an uncertain future. Collectively, these story models suggest that graduates seem to balance between their personal enthusiasm for sport and fitness and the realities of working life. Many graduates contemplated leaving the industry, and remaining in the sports industry was defined by how much working life met the expectations shaped by education or personal dreams. These findings indicate that since many sport graduates struggle with the structural challenges of the sports industry, additional support through student counselling and in finding quality entry-level jobs might be beneficial in preventing career change and supporting careers in sports. Narrative career counselling is suggested to promote the wellbeing of individuals who struggle in their careers. peerReviewed

In Finland, integration is discussed in terms of labour market success. Finding work tends to occur in the ‘secondary’ labour market as migrants have difficulty accessing the more secure jobs of the ‘primary’ labour market. This chapter draws on 11 qualitative biographical narratives of migrants and refugees, looking for turning points and epiphanies about their job-seeking experiences. We classify these as agentic acts of resilience, reworking, and resistance, borrowing from Cindi Katz’s framework. Interviewees exhibited resilience in revising downward their expectations of what sort of job they would accept and how their career would develop. ‘Reworking’ was also often attempted, usually at a later stage and with limited success, through reskilling, or repackaging of existing skills to appear more desirable to employers. Resistance was rare and limited to exit from the Finnish labour market, rather than voice within it. We found that despite significant investment in their own human capital, macro structures such as segmented labour markets and unequal power relations limited the scope for their individual acts of resilience and reworking. Thus, while agency is useful for understanding migrant actions, overemphasising it obscures the role of labour market structures and employer recruitment practices – important bottlenecks to migrants moving from the secondary to primary labour market.

Finding employment has been a challenge for young adults in recent years. This is not only due to high unemployment rates, but also because entering working life is more complicated than before. It is no longer just a question of credentials and skills. ‘Employability’ depends on investments in personal capacities: labour market demands in recruitment exceed the capacity of employees’ bodies and minds. This article asks what demands for increasing one’s employability young adults (aged 18–30) experience in relation to their education and working life and how they respond to these ideas, especially to the idea of modifying their minds and bodies—habitus—in order to increase their employability. What demands are they complying with or resisting? How and why are they doing so? The article draws on interviews with 40 young Finnish women and men. The data analysis reveals that employability ideals emphasising affective and bodily capacities or dispositions are not shared by everyone. However, modifying one’s attitude or demeanour seems to be less threatening for young adults than does changing one’s appearance or body. Changes to one’s body are associated with rules and codes dictated from above, whereas changing one’s mindset is usually conceived of as self-development; thus, it is not seen as contrary to authenticity. Identification with a line of work is an important factor in accepting demands on one’s body or demeanour. It should be asked if the importance of authenticity for young adults entering working life should be taken into consideration in governmental youth and employment policies.

Tämä artikkeli analysoi kotitaloustyötä ja siihen kytkeytyvää eriarvoisuutta Suomessa. Kansain­välisesti tarkasteltuna kotitaloustyö eli kodeissa tapahtuva palkattu siivous- ja hoivatyö on yksi nopeimmin kasvavista toimialoista, joka työllistää miljoonia ihmisiä Euroopassa. Silti työ jää usein näkymättömäksi. Uusliberaalin talouskurin nimissä julkisen sektorin osuutta ja vastuuta hoivasta on pyritty vähentämään niin globaalissa pohjoisessa kuin etelässä, minkä johdosta hoiva siirtyy instituutioista enenevässä määrin koteihin. Hoivan ja siivoustyön siirtyminen koteihin synnyttää globaaleja liikkuvuuksia kotitaloustyön perässä. Artikkeli tarkastelee kotitaloustyötä tekevien työntekijöiden asemaa Suomessa. Se tutkii, minkälaisena kotitaloustyö näyttäytyy Suomessa kansainvälisesti verrattuna ja millaisia moninaisen eriarvoisuuden muotoja koti­taloustyöhön liittyy. Artikkeli taustoittaa kotitaloustyön ilmiötä kansallisilla tilastoilla kotitaloustyötä tekevistä henkilöistä ja heitä palkkaavista kotitalouksista. Empiirinen aineisto koostuu kotitalous­työtä palkkaavien työnantajien ja kotitaloustyötä tekevien ulkomaalaisten työntekijöiden haastatte­luista. Artikkeli osoittaa, että kotitaloustyöhön liittyvä eriarvoisuus juontuu työntekijöiden oikeudel­lisesta asemasta, kotitaloustyön statuksesta ja luonteesta sekä työsuhteen muodosta., This article examines paid domestic work and related inequalities in Finland. Domestic work, for example cleaning and caring for children and elderly in private households, is one of the fastest growing industries in the world. Still, it often remains invisible. In the name of neoliberal austerity, the role and responsibility of the public sector in providing care is reduced both in the Global North and the Global South. This has led to a situation in which care is increasingly shifted from institutions to private homes, creating global mobilities of domestic workers. Using national statistics, the article first describes the composition of domestic work and domestic workers in Finland. Second, it discusses findings from two qualitative studies done with migrant domestic workers and persons employing domestic workers. The article demonstrates that the inequalities related to paid domestic work derive from the worker’s legal status, the nature of the work itself, and the employment relationship.

The last few decades have been accompanied by disruptive changes to the structure of employment which have led to deterioration in demand for middle-skill occupations, a process known as job polarisation. As the demand for middle-skill workers shrinks, expectations about households’ income through their lifetime horizon are adjusted. It is unclear whether these expectations can loop back into the credit system, and affect the lending b ehaviour of credit institutions, or whether this process impacts on the households’ self-assessment of their opportunities to borrow money. In this paper, we study how the process of job polarisation affects credit demand and supply, studying its relationship with credit constraint and credit quality

PurposeIn this study, the authors examine whether social capital embedded in individuals' social networks is connected to employees' long-term income development in Finland.Design/methodology/approachAnalyses are based on 25–35-year-old employees from the Finnish Living Conditions Survey of 1994 combined with register data on earned incomes from 1995 to 2016. The authors used questions addressing the frequency of meeting parents or siblings, spending free time with co-workers and participation in associational, civic or other societal activities as measures of the extent of network capital. Ordered logistic model was used to examine whether the size and composition of social networks differ by gender and socio-economic status. Linear growth curve models were employed to estimate the effect of social capital on long-term income development.FindingsResults indicate minor differences in network composition according to gender, but large differences between socio-economic groups. The authors found that income development was faster for those who participated in civic activities occasionally or who met their relatives or co-workers on a monthly basis, that is, for the “middle group”.Research limitations/implicationsResults are generalizable only to Finnish or Nordic welfare state context. The authors’ measures of social capital come from cross-sectional survey. Thus, the authors are not able to address the stability or accumulation of social capital during life course. This restriction will probably cause the authors’ analysis to underestimate the true effect of social capital on earned incomes.Practical implicationsModerate-level investments to network capital seem to be the most beneficial with regard to the long-term income development.Social implicationsThe study results give support to the idea that social capital can be transformed into economic capital. The results also imply that in economic terms it is important to balance diverse forms of social capital. At the policy level, a special emphasis should be directed to employees with low-socio-economic position. These people are especially vulnerable as their low level of income is combined with network composition that hinders their further income development.Originality/valueThe combined survey and register data give unique insight on how the social capital embedded in individuals' social networks is connected with long-term income development.

This chapter summarizes the evidence on the indirect costs of obesity that result from adverse labour market outcomes (i.e., earnings and employment losses) at the individual level. We focus on empirical evidence covering European countries emphasizing the most recent studies in this field. Research has established three key empirical observations. The first fact is that there is a negative link between excess weight and various labour market outcomes. Obesity is linked to significantly lower earnings, lower levels of employment and higher probability of entering sick leave or exiting from paid employment through disability pension. The second fact is that the negative link between excess weight and labour market outcomes is surprisingly robust across European countries, given that there are substantial country differences in labour market institutions, culture and the prevalence of obesity. However, there are also notable cross-country differences in these relationships. For example, the obesity-related wage penalty seems to be stronger in southern Europe compared to northern European countries. The third fact is that women in Europe seem to suffer less from obesity in terms of lower earnings compared to American women. Thus, the difference in the wage penalty of obesity among women vs. men seems to be smaller in Europe than in the U.S. Again, there is also significant heterogeneity in gender-segregated results by country in Europe. peerReviewed

The uncertainties and growing social inequality young adults face in the labour market call for research on the link between young women’s expectations about working life and the real options they have in seeking to combine work with care. Drawing on Sen’s capabilities approach, this study contributes to filling this gap in the literature by examining how women in emerging adulthood in Finland foresee their future career and working life, and how these expectations are associated with socioeconomic and partnership characteristics and their expectations for work-family reconciliation. Survey data obtained from 527 young women aged 18–29 were analysed using latent profile analysis. Three distinct career/working life profiles were identified: confident (43%), cautiously confident (37%) and concerned (20%). The young women in the confident profile were the most advantaged and those in the concerned profile the most disadvantaged with regard to level of education, main activity, financial situation and region. Furthermore, the concerned women foresaw their options in their future career and in combining work with care as limited. The findings underline the importance of viewing individual decision-making processes related to work-family transitions within broader institutional and societal contexts. peerReviewed

Syntyvyyden laskua pidetään julkisessa keskustelussa vakavana uhkana. Vastuu tilanteen korjaamisesta langetetaan yksilöille, erityisesti lisääntymisikäisiksi naisiksi tulkituille. Heihin kohdistuu tulevaisuuden ennakoinnin vaade, joka voi olla mahdottomuudessaan lähes lamauttavaa. nonPeerReviewed

Different factors drive students to pursue overseas study, such as better employment opportunities. Employability is used to describe the qualities needed for obtaining employment. It is an “active social process,” as one’s capitals and career identity transform with the labor market and job obtained. Using an open-ended questionnaire with five international graduates who pursued master’s level study a decade ago, this chapter investigates their enacted employability agency and related hindrances upon graduation. It also explores how the relations between the overseas study, their employability agency, and their present career. International graduates deployed various forms of capital when searching for employment in their home and host countries, and also when coping with personal and structural hindrances. Important aspects of exercising employability agency include the utilization of different capitals and social networks in the labor market, in addition to staying perseverant and flexible in coping with hindrances. Recommendations on bridging expectations and skills with the labor market are made in this chapter. peerReviewed

Väitöskirja koostuu johdantoluvusta ja kolmesta empiirisestä esseestä julkistaloustieteen ja työn taloustieteen aloilta. Johdantoluvussa tarkastellaan pohjoismaisen mallin paradoksia. Voi vaikuttaa paradoksaaliselta, miten Pohjoismaat ovat yhdistäneet tasa-arvon ja korkean verotuksen kilpailukykyisiin talouksiin. Perinteisesti taloustieteessä on ajateltu, että tasa-arvolla ja taloudellisella tehokkuudella on vaihtosuhde, mutta Pohjoismaiden menestys ei ole ollut sattumaa. Tasa-arvo, taloudellinen turva ja dynaamiset taloudet voivat täydentää toisiaan. Väitöskirjassa tutkitaan köyhyyden kehitystä ja sosiaaliturvajärjestelmien vaikutusta tulojen uudelleenjakooon ja työllisyyteen Suomessa ja muissa pohjoismaissa. Pohjoismaisen mallin toimivuuden kannalta työtätekevien köyhyys on ongelmallista. Ensimmäisessä esseessä tutkitaan työtätekevien köyhyyden kehitystä Suomessa vuosina 1990–2010. Esseessä tarkastellaan, miten köyhyyden kuva muuttuu eri mittareilla, köyhyyden taustatekijöitä eri väestöryhmissä ja köyhien tuloliikkuvuutta. Tulosten mukaan työssäkäyvien köyhyysriski kasvoi 1990-luvun laman jälkeen, mutta on pysynyt alhaisella tasolla. Nuorten 18–24-vuotiaiden köyhyysriski kasvoi eniten, neljästä kuuteentoista prosenttiin. Kotitalouskohtaisesti työntekijöiden toimeentulo edellyttää aiempaa useammin kahta ansaitsijaa. Tässä kehityksessä yksinhuoltajataloudet olivat heikoimmassa asemassa. Riskiryhmien köyhyysriskin kasvusta huolimatta köyhyysriski on pysynyt alhaisena. Tulonsiirrot vähensivät merkittävästi työssäkäyvien köyhyyttä. Toisessa esseessä arvioidaan toimeentulotuen suojaosan työllisyysvaikutuksia ero- eroissa -menetelmän ja CEM-kaltaistamisen avulla. Suojaosa otettiin käyttöön aluksi kokeiluna vuonna 2002, ja siitä tuli pysyvä osa lainsäädäntöä vuonna 2015. Suojaosa mahdollisti toimeentulotukiasiakkaiden kuukausittaisen ansiotulojen huomioimatta jättämisen 100 euroon asti, ja enimmäismäärä korotettiin 150 euroon vuonna 2005. Esseessä arvioidaan suojaosan työllisyysvaikutuksia kokeilujaksolta vuosilta 2002–2007, jolloin suojaosaa sovellettiin kotitalouskohtaisesti. Toimeentulotuen kotitalouskohtaisuus pyrittiin huomioimaan usealla tavalla. Koska työmarkkinatukea saava kontrolliryhmä ei saanut toimeentulotukea vuoteen, kontrolliryhmä muodostui laajassa määrin koti- talouksista, jotka eivät olleet oikeutettuja tukeen tai eivät hakeneet sitä. Robustisuustarkasteluina estimoinnit tehdään omistusasujista koostuvalla kontrolliryhmällä ja ilman kontrolliryhmään kuuluvia puolisoja. Koska suojaosa lisäsi toimeentulotukeen oikeutettuja, kaltaistamisen tehdään ennen toimenpideperiodia vuonna 2001. Tulosten mukaan suojaosalla ei ollut keskimäärin työllisyysvaikutuksia, mutta esseessä esitetään jotain evidenssiä työllisyysvaikutuksista naisille. Kolmannessa esseessä tutkitaan politiikkatoimien vaikutusta tuloeroihin, köyhyyteen ja työllisyyteen Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa EUROMOD-mikrosimulaatiomallilla. Pisin tarkasteltuperiodi kattaa vuodet 2006–2017. Lisäksi tarkastellaan moniulotteista köyhyyttä Alkiren ja Fosterin AF-menetelmällä. Ruotsin tuloerojen ja suhteellisen köyhyyden kehitys on ollut poikkeavaa, ja Eurostatin mukaan köyhyysriski on kasvanut EU- tasolle. Ruotsi on pyrkinyt tehostamaan työmarkkinoitaan tasa-arvon kustannuksella. Keskustaoikeistolaisen hallituksen vuosina 2007-2014 harjoittama työlinja pyrki kasvattamaan työn tarjontaa esimerkiksi työtulovähennyksillä, alentamalla etuustasoa ja aktivointitoimilla. Toimet lisäsivät työnteon kannustimia, mutta ne kasvattivat kuilua työmarkkinoiden sisä- ja ulkopuolisten välillä. Tulosten mukaan työlinja kasvatti köyhyysriskiä yhdellä prosenttiyksiköllä ja Giniä 0,4 yksiköllä. Työttömien köyhyysriski kasvoi merkittävästi, 1,6 prosenttiyksiköllä. Viimeaikainen luonnollisiin koeasetelmiin perustuva kirjallisuus osallistumisjoustoista ei viittaa merkittäviin työllisyysvaikutuksiin Ruotsissa. Kuitenkin käytettävissä olevat tulot nousivat myös alimmissa desiileissä, ja Ruotsi pärjäsi hyvin moniulotteisessa köyhyydessä. Tulosten mukaan tuloerot ja suhteellinen köyhyys kasvoivat pääosin muista syistä kuin vero- ja etuusjärjestelmässä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Työlinjan kanssa samanaikaisesti köyhyysriski kasvoi 5,1 prosenttiyksiköllä ja Gini 3,5 yksiköllä. Ruotsin muista Pohjoismaista poikkeava maahanmuutto on voinut vaikuttaa kasvaneeseen köyhyysriskiin, mutta esseessä ei pystytä eristämään maahanmuuton vaikutusta. Tanskan flexicurity-malli on Ruotsia paremmin toteuttanut Pohjoismaisen mallin tavoitteita. Tanskan malli osoittaa, että korkeat etuudet voidaan yhdistää korkeaan työllisyyteen ja verotukseen. Työllistymisveroasteet olivat 13,6 prosenttiyksikköä Ruotsia suuremmat ja osa-aikaisille 24,2 prosenttiyksikköä suuremmat. Myös Tanskassa tuloerot ovat kasvaneet, ja politiikkatoimet lisäsivät Giniä 0,8 yksiköllä, mutta ne vähensivät köyhyysriskiä. Suomessa politiikkatoimet olivat eniten tuloja uudelleenjakavia, mutta Suomi pärjäsi heikoiten moniulotteisessa köyhyydessä ja työllisyyskehitys on ollut vertailumaita heikompaa. This thesis consists of an introductory chapter and three empirical essays on public economics and labour economics. The introductory chapter examines the paradox of the Nordic model. It may seem paradoxical how the Nordic countries have combined equality and high taxation with competitive economies. Conventionally, economists have thought that there is a trade-off between equality and efficiency, but the success of the Nordic countries has not been a coincidence. Equality, financial security and dynamic economies can be complementary. The essays examine the evolution of poverty and the effects of social protection systems on income redistribution and employment in Finland and other Nordic countries. In-work poverty is problematic for the functioning of the Nordic model. The first essay examines the evolution of in-work poverty in Finland between 1990 and 2010. This essay examines in-work poverty with multiple indicators, socio-economic factors behind poverty and income mobility of the poor. The results show that in-work poverty trended upwards but remained at a moderate level. Although poverty risk remained low, poverty risks among risk groups increased substantially. The poverty risk among young persons aged 18–24 increased the most, from four to sixteen percent. Subsistence is more likely to require two earners than before. In this development, single parents were in the weakest position. Social transfers substantially reduced in-work poverty in Finland. The second essay evaluates the employment effects of a Finnish earnings disregard experiment for social assistance clients using difference-in-differences and coarsened exact matching (CEM). The earnings disregard was introduced as an experiment in 2002, but it became a permanent part of the legislation in 2015. It allowed for earnings disregards up to 100€, and the monthly amount was increased to 150€ in 2005. The earnings disregard is evaluated in an experiment period 2002-2007 when it was applied at the household level. Because the control receiving labour market subsidy did not receive social assistance for one year, the treatment group is to a large extent formed of households that did not receive social assistance for predominantly exogenous reasons or did not apply for it. As robustness checks, the results are estimated without spouses who belong to the control group and using homeowners as a control group. Because the earnings disregard increased eligibility for social assistance, the treatment variable is defined solely on a prereatment period in 2001. On average, the results show no employment effects, but there is some evidence of positive employment effects on women. The third essay studies the longer-term evolution of key policy outcomes associated with the Nordic model. Based on simulated counterfactuals using EUROMOD, the essay examines the effects of tax-benefit changes on poverty, inequality and employment in Denmark, Finland and Sweden. The Static EUROMOD model is extended to take into account the behavioural effects on employment. The longest examined period covers 2006-2017. The simulated risk-of-poverty rates are supplemented with multidimensional Alkire-Foster (AF) poverty indices. Sweden is expectational among the Nordic countries as both income inequality and relative poverty have increased significantly. According to Eurostat, the poverty risk has reached the EU level. Swedish labour market policies have aimed at efficiency at the cost of equality. The centre-right government’s work line policy 2007-2004 aimed at increasing labour supply with policies such as earned income tax credits, lower benefits and active labour market policies. These policies increased incentives to work, but they widened the gap between labour market insiders and outsiders. The results show that the work-line policy increased poverty risk by one percentage point and Gini by 0.4 point. The poverty risk of the unemployed increased substantially, by 1.6 percentage points. Recent participation elasticity literature implies modest employment effects in Sweden. Still, disposable incomes also increased in the lowest deciles, and Sweden fared well in multidimensional poverty. The results show that inequality and relative poverty increased mainly for reasons other than tax-benefit changes. 1e poverty risk increased by 5.1 percentage points and Gini by 3.5 points during the work-line policy. It is possible that immigration has increased the poverty risk in particular, but the effects of immigration are not isolated in the essay. Compared to Sweden, the Danish flexicurity model has better fulfilled the goals of the Nordic model. The Danish model shows that high benefits can be combined with high taxes and employment. The participation tax rates were 13.6 percentage points and for part-time workers 24.2 points higher in Denmark than in Sweden. Inequality has risen also in Denmark, and policy changes increased Gini by 0.8 point, but they decreased the poverty risk. Finland had the most redistributive policy changes, but it fared least well in multidimensional poverty.

Tässä kokoomateoksessa käsitellään monimuotoista ansiotyötä osana suomalaista työelämää. Teoksen artikkeleissa tätä vähän tutkittua ilmiötä tarkastellaan monipuolisten empiiristen aineistojen kautta. Tilastokeskuksen rekisteriaineiston pohjalta luokitellaan erilaisia tapoja yhdistää työtä. Haastatteluaineistot puolestaan valottavat yhdistelmätyön tekemisen ehtoja. Uudenlaista näkökulmaa edustaa työurien kaaosteoria. Tutkimustulosten mukaan usean työn tekijäksi päädytään hyvin erilaisia polkuja pitkin. Tehtäväyhdistelmien syntyyn vaikuttavat niin ihmisen elämänkulku ja kiinnostuksen kohteet kuin pakot ja tarjolla olevat mahdollisuudet. Motiivit voivat paikantua myös ammatillisiin verkostoihin, lähipiirin tekemiin ratkaisuihin, suoranaisiin sattumiin tai mielijohteisiin. Teos auttaa ymmärtämään monimuotoisia työnteon tapoja. Samalla se kertoo niistä haasteista, joita useaa työtä tekevät kokevat yrittäessään toimia yksinkertaisempiin työnteon malleihin ja kategorisointeihin perustuvissa kehyksissä. Se on tärkeää luettavaa kaikille työn muutoksesta kiinnostuneille, erityisesti alan tutkijoille, opiskelijoille sekä päätöksentekijöille. Painettu teos on tilattavissa verkkokaupoista (mm. Booky.fi, Suomalainen.com ja Adlibris.com) Sisällys 1 Mitä tarkoittaa ansainnan koostaminen useasta lähteestä? / Arja Haapakorpi, Anu Järvensivu, Merja Kauhanen ja Harri Melin 2 Työn muuttuvat maailmat / Harri Melin 3 Monimuotoisen ansiotyön tekeminen rekisteriaineistojen valossa / Merja Kauhanen 4 Jälkiteollinen yhteiskunta ja monista lähteistä ansainta: Tehtäväyhdistelmät ja tausta erilaisissa ammattiryhmissä / Arja Haapakorpi 5 Kaaosteoreettinen kuva usean työn tekemisestä / Anu Järvensivu 6 Monista lähteistä ansainta, muuttuva työelämä ja yhteiskuntapolitiikan haasteet / Arja Haapakorpi, Anu Järvensivu, Merja Kauhanen ja Harri Melin Liite: Chattibotti tutkimushaastattelijana / Anu Järvensivu This edited collection discusses multiple job holding as part of Finnish working life. The articles in this book examine this little researched phenomenon through a wide range of empirical data. Based on Statistics Finland's register data, different ways of combining jobs are classified. Interview material sheds light on the conditions for holding multible jobs. A new perspective is provided by the chaos theory of careers. According to the results of the study, very different paths lead to becoming a multiple job holder. The combination of jobs is influenced by the life path and interests of the individual, as well as by constraints and opportunities available. Motives can also be linked to professional networks, decisions made by immediate family, coincidences or whims. This book helps to understand the diversity of ways of working. At the same time, it illustrates the challenges faced by those who work multiple jobs as they try to operate within simpler models and categorisations of labour. It is essential reading for anyone interested in the changing nature of work, especially researchers, students and policy-makers. Available in print from online bookstores (e.g. Booky.fi, Suomalainen.com and Amazon Europe)

Suomalaisten nuorten työelämään kiinnittyminen on jatkuvan tutkimuksen kohteena ja on todettu, että nuorten miesten heikko työelämään kiinnittyminen on yleisempää ja monimuotoisempaa kuin naisilla. Tämän tutkielman tavoitteena on vertailla eri koneoppimismenetelmien kykyä mallintaa nuorten miesten työelämään kiinnittymisen luokkia taustamuuttujien avulla sekä tunnistaa muuttujista tilastollisesti merkitseviä tekijöitä. Tarkastelun erityiskohteena on työelämästä syrjäytyneiden erot verrattuna muihin työ- ja opiskelijaelämässä oleviin ryhmiin. Tutkielmassa esitellään luokittelevista koneoppimismenetelmistä multinomiaalinen logistinen regressioanalyysi ja neroverkot. Lisäksi tarkastellaan suomalaisten nuorten työelämään kiinnittymiseen liittyviä tilastoja ja työmarkkinoiden murrosta viimeisten vuosikymmenten aikana sekä sen vaikutusta nuorten työllistymiseen. Esiteltyjä menetelmiä käytetään mallintamaan yksilöiden siirtymäpolut työelämään ja verrataan menetelmien paremmuutta uusien havaintojen luokittelutarkkuuden avulla. Siirtymäpolun mallintamisen lisäksi etsitään tilastollisesti merkitseviä muuttujia kullekin siirtymäpolulle. Tutkielman aineisto on peräisin Eläketurvakeskukselta. Aineisto koostuu 28621 vuonna 1987-syntyneen suomalaisen miehen viimeisimpään suoritettuun tutkintoon ja sosioekonomiseen statukseen liittyvistä tiedoista, sekä henkilöiden tulo- ja opiskelutietojen perusteella kullekin yksilölle määrätystä työhön kiinnittymistä kuvaavasta muuttujasta, jota pyritään mallintamaan. Vastemuuttuja koostuu kymmenestä suomalaisille nuorille miehille tyypillisestä työhön siirtymispolusta, jotka jaettiin neljään ryhmään. Kahdessa ryhmässä oli työelämään sujuvasti, mutta hieman eri tahdissa päätyneet, kolmannessa ryhmässä työhön heikosti kiinnityvät ja neljännessä ryhmässä suuren osan ajastaan opintoihin käyttäneet. Kaikkiaan kuutta eri muuttujaa käytettiin mallintamaan siirtymäpolkuja. Koneoppimismallien opettamiseen käytettiin koulutusaineistoa ja testausaineiston perusteella arvioitiin mallin kykyä ennustaa uusia havaintoja. Multinomiaalisen logistisen regressioanalyysin perusteella löydettiin tilastollisesti merkitseviä muuttujia ryhmien välillä. Tilastollisesta merkitsevyydestä huolimatta mallien kokonaisennustetarkkuus oli heikko, eikä parhaimpien neuroverkkojen ja multinomiaalisen logistisen regressioanalyysin ennustetarkkuuksissa huomattavia eroja löytynyt. Molemmat menetelmät luokittelivat työelämään heikosti kiinnittyneiden havaintoja huomattavan paljon työelämään päätyneeksi ja päinvastoin. Parhaiten mallinnettava siirtymäpolkujen ryhmä oli opiskelijat, mikä on luonnollista taustamuuttujien luonteen huomioon ottaen. Tutkielman tulosten pohjalta neuroverkot ja multinomiaalinen logistinen regressioanalyysi luokittelevat miesten työhönkiinnittymistä yhtä tarkasti. Taustamuuttujat kuvasivat heikosti eri ryhmien eroja ja ennustetarkkuudet olivat heikkoja etenkin työelämään heikosti kiinnittyneiden osalta. Laajemmalla taustamuuttujien joukolla voitaisiin mahdollisesti mallintaa työttömyyttä ja syrjäytymistä paremmin tutkielmassa käytetyillä menetelmillä.

Gender equality has not been achieved anywhere in the world. One persistent, global challenge is that women struggle to advance to management positions in the workplace. This chapter focuses on the area of management as it relates to women’s careers. Well-known metaphors that highlight the complexity of the problems women face in their careers are presented. Additionally, two examples of practices that can be helpful to the advancement of women’s careers, namely, all-women management development programmes and work-family arrangements are discussed. It is concluded that although there has been progress around women’s moving in managerial roles in many places over the years, much still needs to be done now and in the future to overcome the barriers women face in achieving their career goals. peerReviewed

Artikkelissa tutkitaan Suomen yrityssektorin palkanmuodostuksen makrojoustavuutta yksilöaineistoilla. Erityisesti selvitellään sitä, missä määrin niin sanotut liukumat eli sopimuskorotukset ylittävät palkankorotukset ovat toimineet palkanmuodostuksen joustotekijänä suhdanteissa, alueellisissa eroissa ja työntekijöiden välillä. Kiinnitämme erityistä huomiota mittausnäkökohtiin. Mittaamme palkkainflaatiota saman työnantajan samassa tehtävässä jatkaneiden työntekijöiden palkkojen vuosimuutoksella henkilötason palkkarakenneaineistoa käyttäen. Arvioimme, että näin liukuma voidaan mitata tarkemmin kuin virallisista palkkatilastoista, koska työntekijärakenteiden muutokset voidaan ottaa huomioon tarkasti. Havaitsemme, että tässä mitattu liukuma on ollut merkittävä joustotekijä suomalaisessa palkanmuodostuksessa. Tarkastelemme myös tehtävää tai työpaikkaa vaihtaneiden työntekijöiden palkkakehitystä ja havaitsemme niiden joukossa monelta osin samankaltaista dynamiikkaa, mutta joissain määrin vielä vahvemmassa muodossa. Tulokset viittaavat siihen, että viime vuosien vahva työttömyyden lasku ja kokoaikatyöllisyyden kasvu eivät johda niin suureen palkkainflaation uhkaan kuin aikaisempien vuosien tilastotietojen perusteella voi odottaa. peerReviewed

The Nordic model of employment relations, characterised by centralised collective bargaining and strong collaboration between social partners and the state, has often been linked to positive gender equality outcomes. Although the Nordic model has maintained stability even in the economic crisis of 2008, the Finnish labour market was faced with neoliberal pressures for change, liberalisation and decentralisation and a belief in the necessity of internal devaluation to restore national competitiveness. This chapter focuses on recent developments within the Finnish corporatist system and whether these changes have implications for gender equality. We argue that Finnish corporatism has not always been positive for gender equality: centralised collective bargaining has not been able to tackle the gender pay gap, and labour market organisations have watered-down state gender equality policies. We analyse and evaluate recent events and reconfigurations in Finnish corporatism using four case examples from our previous research. peerReviewed

Jo Kansojen varallisuus -kirjassa Adam Smith ehdotti, että epämiellyttävää työtä tekevä henkilö vaatii ylimääräistä kompensaatiota työnsä huonoista ominaisuuksista. Nykyaikaisen taloustieteen tutkimuksen kohteeksi nämä kompensoivat palkkaerot nousivat 1970-luvulla, kun Sherwin Rosen kehitti hedonisten hintojen teoriansa. Yksi tärkeimmistä työhön liittyvistä epämiellyttävistä ominaisuuksista on työtapaturmariski. Kompensoivien palkkaerojen teorian mukaan korkeamman työtapaturmariskin kohtaavalle työntekijälle kompensoidaan rahallisesti riskin aiheuttamaa laskua työntekijän hyödyssä. Aihepiirin empiirisessä tutkimuksessa on kuitenkin vuosituhannen vaihteen jälkeen havaittu ongelmia, joiden perusteella työtapaturmariskin palkkapreemion aiemmat estimaatit ovat puutteellisia. Tässä opinnäytetyössä tarkastelen työtapaturmariskin palkkapreemiota Tapaturmavakuutuskeskuksen luovuttaman suomalaisen tapaturma-aineiston sekä Tilastokeskuksen julkisten tilastojen pohjalta. Aihepiirin tarkastelu suomalaisella aineistolla on nyt mahdollista ensimmäistä kertaa vuoden 2016 tilastointimuutoksen johdosta. Käsittelen keskeisimpiä aihepiirin empiirisessä tutkimuksessa havaittuja ongelmia ja tarkastelen, kuinka ne mahdollisesti vaikuttavat aineiston pohjalta tehtyyn regressioanalyysiin. Työtapaturmariskin palkkapreemion identifiointi on erittäin hankalaa, sillä työtapaturmariskin luotettava mittaaminen ei ole ongelmatonta, minkä lisäksi merkittävät valikoitumisongelmat aiheuttavat harhaa empiirisissä tutkimuksissa. Palkkapreemion identifiointi ei onnistu Tapaturmavakuutuskeskuksen ja Tilastokeskuksen aineistoilla, mutta tutkielma tuo kuitenkin esille riskimuuttujan ongelmia sekä työmarkkinoilla esiintyviä ilmiöitä, jotka voidaan ottaa huomioon jatkotutkimuksessa. Tutkielman lopuksi pohdin, mitä työtapaturman palkkapreemion tutkimuksessa täytyy välttää ja millaisella tutkimusasetelmalla preemio voitaisiin luotettavasti identifioida.

nonPeerReviewed

Gender equality has been named as one of the normative foundations of Nordic wel- fare states. This is reflected in how, year after year, Nordic states rank among the most gender egalitarian countries in the world (see, e.g., World Economic Forum 2020). In Nordic countries, the state has been, and continues to be, a central actor in shaping women’s citizenship, labor market opportunities, and caring roles. Especially publicly funded welfare services and policies that facilitate the reconciliation of work and care have played a major part in advancing women’s labor market participation (see, e.g., Bergquist et al. 1999; Borchorst & Siim 2002; Ellingsæter & Leira 2006; Siim & Stoltz 2015). The institutional framework of Nordic welfare state policies has been central to what has been called the ‘social democratic public service route’ (Walby 2004).One of the important building blocks of gender equality has been the aim of making policies in Nordic countries ‘women-friendly’. More than 30 years ago, Helga Hernes (1987) identified the Nordic countries as ‘potentially women-friendly societies’. She char- acterized women-friendly societies as those that ‘would not force harder choices on women than on men’ (ibid., 15), particularly in relation to work and care. Hernes also envisaged that woman-friendliness should be achieved without increasing other forms of inequality, such as class or ethnicity-based inequalities among different groups of women.However, achieving gender equality in working life and the sort of womenfriendliness that Hernes envisaged at the societal level has in many ways also proved to be challenging, as the ties between the state and gender equality goals are more complex than what they might seem at first glance. Gender disparities have proven persistent also within the Nordic context. When we issued a call for this special issue, we were inter- ested in various forms of gendered labor market (dis)advantage in Nordic countries. Furthermore, we asked how gender segregation, welfare state policies, labor market policies, and various labor market actors interact to produce, maintain, challenge, or change gender equality in the labor market in the Nordic countries and beyond. The five articles presented in this special issue address the issue of gendered labor market (dis)advantages in Nordic countries from several vantage points, focusing on both on ‘traditional’ questions, such as corporate power and sustainable employment, and ‘emerging’ questions such as intersectionality, gender culture, and aesthetic work.

Background: The secular decline in labor market participation and the concurrent increase in opioid use in many developed countries have sparked a policy debate on the possible connection between these two trends. We examined whether the use of prescription opioids was connected to labor market outcomes relating to participation, employment and unemployment among the Finnish population. Methods: The working-age population (aged 19–64 years) living in Finland during the period 1995–2016 was used in the analyses (consisting of 67 903 701 person-year observations). Lagged values of prescription opioid use per capita were used as the exposure. Instrumental variables (IV) estimation method was used to identify causal effects, where opioid use per capita for the elderly (65–95-year-old) was used as an instrument for the opioid use per capita for the working-age population of the same gender, education and region. Results: Increased opioid use led to worse labor market outcomes in the long run, with the effect size of 16 % and 20 %, compared to the standard deviation of the employment and participation rates. On the contrary, in the short run, increased opioid use had positive employment effects. Conclusions: Policymakers should take the contradictory short- and long-term effects into account while considering regulation and monitoring of opioid use. Regulating and monitoring long-term prescription opioids is crucial for reducing their negative labor market consequences. publishedVersion

Poliittisen viestinnän ja julkisuuden muutosta on kuvattu siirtymänä hybridiin mediajärjestelmään, jolle on ominaista erilaisten toimintalogiikoiden sekoittuminen ja toimijoiden välisten rajojen hämärtyminen sisältöjen loputtomassa virrassa. Tässä artikkelissa selvitetään, miten suomalainen media (STT, Helsingin Sanomat, Iltalehti ja Yle) liikutti vallan virtoja kilpailukykysopimusta koskevassa kamppailussa vuosina 2015–2016 antamalla äänen eri toimijoille. Tutkimus osoittaa, että työmarkkinakontekstissa uutisointi on mediajärjestelmän muutoksista huolimatta hyvin perinteistä. Empiria vahvistaa eliittilähteiden ylivallan ja institutionaalisten valtapositioiden merkityksen: hallitus ja ay-liike ovat kiky-uutisoinnissa selkeitä päätoimijoita, kun taas työnantajajärjestöt, oppositio ja ulkopuoliset asiantuntijat jäävät sivutoimijoiksi, eivätkä kansalaiset juuri pääse ääneen. Hybridin mediajärjestelmän vaikutuksesta voi kuitenkin nähdä viitteitä siinä, miten media antaa toimijoille äänen. Tutkimus osoittaa, että vain yhtä toimijaa lainaavat jutut (monologit) ovat paljon yleisempiä kuin kahta tai useampaa lähdettä siteeraavat jutut. Perinteisen median valta onkin uutisvuon hallinnan valtaa eli yksittäisten toimijoiden puhetekojen rytmittämistä ja kokoamista, joka ei välttämättä ole muodoltaan paljon sen dialogisempaa kuin sosiaalisen median uutisvirta. Se kuitenkin toistaiseksi kokoaa yhteen institutionaaliset valtapelurit, mikä legitimoi sen aseman keskeisenä politiikan näyttämönä.

There is increasing attention on the retention of international students with many stakeholders desiring to keep international students for long-term economic growth. This study examines the factors affecting international students to stay in Finland five years after initial enrolment with particular focus on the role graduation plays in students staying or leaving. Tracking 11 (years) entering cohorts for five years across national (Finland) data registries, we found evidence of an inverse relationship between graduation, degree type, and the probability of staying; higher the degree level of graduation, the decrease in probability an international student stays. We conclude that while graduation is a key metric and discussion point in national and institutional policy, our findings suggest focusing on improving international students’ ability to integrate into a host country’s labor market and promotion of an environment conducive for international students’ families, more than graduation, would produce higher stay rates of international students.

Tässä artikkelissa tarkastellaan asevelvollisuutta ja varusmieskoulutusta koulutusinvestointina sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta ja erityisesti Suomen kontekstissa. Tilastojen valossa varusmieskoulutus on näkymätön koulutusinvestointi. Varusmieskoulutusta ei huomioida inhimillistä pääomaa ja koulutusvuosia mittaavassa laajasti käytetyssä Barro ja Lee (2013) -tilastossa. Eivätkä sukupuolten tasa-arvoa mittaavat indeksit huomioi sukupuolittunutta asevelvollisuutta. Varusmieskoulutuksella voi kuitenkin olla moninaisia vaikutuksia sekä yksilöihin että yhteiskunnan tasolla (ml. kriisinhallintaan liittyvät tiedot ja taidot, maanpuolustustahto, koulutusvalinnat, työmarkkinatulemat, koulutuksen ja ammattialojen sukupuolen mukainen segregaatio). Asevelvollisuuden ja varusmieskoulutuksen sukupuolivaikutusten systemaattista arviointia edistäisivät luotettavat ja standardisoidut sukupuolen mukaan eriytetyt tilastot eri maiden armeijoista. nonPeerReviewed

Tarkastelen tutkielmassa kielenkäytön kautta ilmeneviä työttömyyden merkityksiä. Aineisto koostuu Ajatuspaja liberan työttömyysaiheisesta blogista sekä työttömyysaiheisista facebook-ryhmistä kirjoituspyynnön avulla keräämästäni tekstimateriaalista. Tutkielman taustalla on keskustelu 1990-luvun laman aikoihin alkaneesta työelämän muutoksesta sekä sen yhteydessä kasvaneesta työttömyydestä. Tutkielman teoreettis-metodologisena viitekehyksenä toimii kategoria-analyysi. Analyysimenetelminä on esianalyysina toimiva sisällönanalyysi ja sitä tarkentava kategoria-analyysi. Teemoittelun kautta esiin kävi se, että analyysin lähtökohtana olevassa, kyseenalaistamattomalta kuulostavassa blogiaineistossa puhutaan työttömyydestä sekä sen syistä, seurauksista ja ratkaisuista. Kirjoituspyyntöaineiston teemoittelu tapahtui saman jaottelun mukaisesti. Kategoria-analyysissa taas selvitin sitä, miten aineistojen selonteoissa selitetään ja kategorisoidaan työttömyyttä ja sen syitä, seurauksia ja ratkaisuja. Tutkimuksen tuloksena on se, että työttömyyden ja sen syiden, seurausten ja ratkaisujen selittämisen taustalla vaikuttavat kulttuurisesti tunnistettavat politiikkaparadigmat, joilla aineistoissa merkityksellistetään työttömyyttä toisistaan poikkeavin tavoin. Blogiaineistossa työttömyyttä katsotaan uusklassisen taloustieteen oletuksille perustuvan kilpailuvaltiollisen politiikan silmälasien läpi ja kirjoituspyyntöaineistossa taas jälkikeynesiläisen talousteorian oletuksille perustuvan hyvinvointivaltiollisen politiikan lasien läpi. Näiden erilaisten politiikkaparadigmojen köydenveto näyttäytyy aineistojen välillä käytävänä työttömyyden merkityserojen välisenä kamppailuna. Se ilmenee aineistojen välillä erityisesti työn tarjonnan ja -kysynnän sekä muiden niihin läheisesti liittyvien – juuri nyt ajankohtaisten - seikkojen välisinä eroina. Yhteistä aineistoille taas on se, että työttömyys ja sen seuraukset näyttäytyvät niissä lähtökohtaisesti ongelmallisina. Samoin perustulo selitetään työttömyyden alentamisen välineeksi molemmissa aineistoissa.

The growing role of civil society organizations (CSOs) in welfare service provision is sometimes portrayed as a threat to welfare state universalism in Nordic societies. In Finland, CSOs co-produce integration services alongside comprehensive official integration programmes, compensating for gaps and shortcomings in those services. We identify three “gaps”, which are (1) limited availability of services in terms of time and target group, (2) lack of direct labour market contacts and (3) limited flexibility to serve individual needs. We assess how CSOs target these gaps with their service offerings through qualitative interviews with policy implementers, CSO workers and migrants. However, CSOs’ role in labour market integration is inherently limited by their services being small scale, short term and project based. We find that due to their independence and limited role, CSOs operate synergistically with official services, extending rather than undermining universalism.

Tässä selvityksessä on kartoitettu ura- ja koulutusvalintoja tukevia tietojärjestelmiä eri maissa, tähän käyttöön soveltuvia tietovarantoja Suomessa ja esitetty kehitysehdotuksia, joilla Suomessa voidaan aiempaa paremmin vastata muuttuvien työmarkkinoiden haasteisiin. Selvityksessä on tehty katsaus ura- ja koulutusvalintoja, siirtymiä ja nivelkohtia käsittelevään tieteelliseen tutkimukseen. Selvityksessä esitetään perinteistä laajempi työmarkkinatiedon käsite, joka sisältää ulkoisia työmarkkinoita kuvaavan informaation lisäksi digitaalisten palvelujen henkilökohtaistamiseksi tarvittavaa tietoa. Raportin johdanto kuvaa tätä työmarkkinatiedon kenttää ja esittelee hankkeen tavoitteet ja selvityksen lähestymistavan. Raportin toinen luku kuvaa käytössä ja kehitteillä olevien työmarkkinatieto- ja ohjausjärjestelmien yleispiirteitä ja kehityehdotusten taustaa. Kolmas luku kuvaa järjestelmiä vertailumaissa. Neljäs luku kartoittaa Suomessa käytettävissä olevia tietovarantoja ja tieto- ja ohjauspalveluja. Viides luku tarjoaa katsauksen ura- ja koulutuspolkujen siirtymistä ja nivelvaiheista tehtyyn tutkimukseen. Kuudes luku esittää joukon kehitysehdotuksia. Ehdotuksia on taustoitettu erityisesti avoimien tietovarantojen, elinikäisen oppimisen, uusien sääntelytarpeiden ja data-analytiikan uusien mahdollisuuksien näkökulmista. nonPeerReviewed

Background Health status is a principal determinant of labour market participation. In this study, we examined whether excess weight is associated with withdrawal from the labour market owing to premature retirement. Methods The analyses were based on nationally representative data from Finland over the period 2001–15 (N ∼ 2500). The longitudinal data included objective measures of body weight (i.e. body mass index and waist circumference) linked to register-based information on actual retirement age. The association between the body weight measures and premature retirement was modelled using cubic b-splines via logistic regression. The models accounted for other possible risk factors and potential confounders, such as smoking and education. Results Excess weight was associated with an increased risk of premature retirement for both men and women. A closer examination revealed that the probability of retirement varied across the weight distribution and the results differed between sexes and weight measures. Conclusion Body weight outside a recommended range elevates the risk of premature retirement. peerReviewed

Finland has only relatively recently become a country of immigration, and as a result most immigration and integration policy legislation is also relatively recent. Since the 1990s, the number of migrants to Finland has increased steadily, motivating the adoption of various policy measures to regulate migration and support integration. From the perspective of migrant labour market integration, the two most important legislative acts are the Aliens Act (FINLEX 301/2004) and the Act on the Promotion of Immigrant Integration (FINLEX 1386/2010), which lay out basic labour market integration supports for migrants, and determine who can work in Finland and on which grounds. Finland’s comprehensive residence-based welfare state policies and collective bargaining based labour regulation also shape labour market outcomes for migrants. Immigrants working in Finland are subject to the same labour regulations as native Finnish citizens. There are different justifications for labour market access for different groups of immigrants, depending on from which country they come, and what kind of work they are doing. The chapter will go over the principle legislation regulating migration and migrants working in Finland. Also, the legislative basis for applying for asylum is discussed.

In this paper, we examine the long-term patterns of geographical disparities in human capital and income in Finland and Sweden over the period 1987–2015. Using nationwide longitudinal population register data, we analyze disparities at different spatial scales, between and within functional labor market regions determined by observed travel-to-work patterns. Contrary to the findings from many other developed economies indicating inter-regional divergence in per capita income, we find indications of inter-regional convergence in per capita earnings among the functional labor market regions in both countries after 2000. However, small, and peripheral regions have not recovered from the macroeconomic shocks in the 1990s, in terms of per capita earnings. Our estimates indicate relatively small and statistically insignificant changes in the geographical dispersion of human capital at the inter-regional scale. At the intra-regional scale, the disparities in human capital and earnings between the core and hinterlands are relatively large and persistent, although some evidence of convergence is found for Finland. The largest intra-regional differences in human capital and earnings are found within the metropolitan labor markets. peerReviewed

The increase in international student mobility raises questions of how many international students choose to stay in their host country and the reasons why some stay and others leave. This study examines factors affecting international students to stay in Finland three years after graduation. Tracking 13 (years) graduating cohorts across national (Finland) data registries, we find family ties and labour market opportunities relate to an increased probability an international student stays in Finland three years after graduation. peerReviewed

Usean työn tekijöiden työtä ja työuria ei ole juuri tutkittu, vaikka heitä on Suomessa 8 % työllisistä ja määrä kasvaa. Työsuojelurahaston ja kumppaniliittojen rahoittamassa tutkimuksessa haettiin vastauksia seuraaviin kolmeen tutkimuskysymykseen: 1. Millaista on eri ammattialoilla tehtävä monimuotoinen ansiotyö, ketkä sitä tekevät sekä miten ja miksi ja millaisia polkuja siihen päädytään? 2. Millaisia myönteisiä piirteitä ja toisaalta haasteita ja ongelmia työnteon tapaan liittyy? 3. Millaisin keinoin tutkimuksessa havaittuja ongelmia olisi mahdollista ratkaista? Usean työn tekijöiden ryhmä osoittautui rekisteriaineistoon ja 45 korkeakoulutetun teemahaastatteluun perustuvassa tutkimuksessa heterogeeniseksi. Työyhdistelmät olivat moninaisia ja muuntuvia. Palkkatyösuhteet ja yrittäjyydet limittyvät. Usean työn tekeminen voi olla taloudellinen pakko. Korkeakoulutetuilla siihen johti usein halu maksimoida merkityksellinen työ, itsellisyys ja kehittymismahdollisuudet. Työnteon tapa näyttäytyi kritiikkinä palkkatyöorganisaatioiden ongelmia kohtaan ja haluna osallistua tulevaisuuden työelämän rakentamiseen. Tulokset ovat hyödynnettävissä niin työttömyys- ja sosiaaliturvan uudistuksissa kuin työelämän kehittämisessä.