Search

Tarkastelen pro gradu –tutkielmassani suullisen kielitaidon opettamista B1-ruotsissa perusopetuksessa. Tarkoituksena on selvittää, millaisia suullista kielitaitoa harjoittavia tehtäviä ruotsin oppimateriaalissa esiintyy. Tutkimuskysymykseni ovat Millaisia suullisia tehtäviä oppikirjoissa on? ja Miten suulliset tehtävät kehittyvät oppikirjasarjassa sen alusta loppuun? Tutkimusaineistoni muodostuu viidestä Trampolin-oppikirjasta, jotka ovat suunnattu perusopetuksen vuosiluokille 6–9 ja noudattavat peruskoulun nykyistä opetussuunnitelmaa (OPS 2014). Aihetta lähestytään tutkimalla oppikirjoissa esiintyviä suulliseen kielitaitoon liittyviä tehtäviä ja analysoimalla niiden laatua, sisältöä ja muotoa. Tutkimukseni on ensisijaisesti laadullinen sisällönanalyysi, jonka lähestymistapa on induktiivinen. Tutkimusmetodeina käytin aineiston redusointia, ryhmittelyä ja abstrahointia. Laadullisen tutkimuksen ohella tein myös suppean kvantitatiivisen analyysin, jonka avulla saatiin tietoa oppikirjoissa olevien suullisten tehtävien määrästä. Tutkimuksessa saatiin selville, että tutkimusmateriaalissa esiintyvät suullisen kielitaidon tehtävät voidaan jakaa neljään ryhmään harjoituksissa painottuvien asioiden mukaan. Ryhmät ovat Kuullun ymmärtäminen ja ääntäminen, Luetun ymmärtäminen ja puhe, Suullinen vuorovaikutus sekä Aktiviteetit ja leikit. Suulliseksi luokiteltavia tehtäviä on jokaisessa tutkitussa oppikirjassa noin puolet kaikista tehtävistä. Tehtävät tähtäävät enimmäkseen sanaston harjoitteluun ja oppimiseen. Yleisimpiä tehtävätyyppejä edustavat Kuuntele ja... –tyyppiset harjoitukset sekä pareittain suoritettavat, ohjatut keskusteluharjoitukset. Suulliset tehtävät oppikirjasarjassa kehittyvät yleisesti ottaen helpommista harjoituksista kohti vaikeampia tehtäviä kolmessa ensin mainitussa ryhmässä. Kategoriassa Aktiviteetit ja leikit ei sen sijaan ollut vastaavanlaista tehtävien vaikeutumista selkeästi havaittavissa, vaan yksinkertaisempia pelejä ja leikkejä löytyy kirjasarjan kaikista kirjoista. Tutkimukseni perusteella esitän, että suullisia tehtäviä voisi kehittää entistä monipuolisempaan suuntaan. Esimerkiksi vapaan tuottamisen suullisia tehtäviä voisi olla enemmän. Myös oppilaat, joilla on haasteita oppimisessa, tulisi ottaa paremmin huomioon. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää tulevien ruotsin kielen oppikirjasarjojen suunnittelussa sekä täydentämällä opetusmateriaalia havaittujen puutteiden osalta perusopetuksen oppitunneilla. I den här pro gradu-avhandlingen undersöker jag undervisningen av muntlig språkfärdighet i B1-svenska i den grundläggande utbildningen. Syftet är att ta reda på hurdana övningar i muntlig språkfärdighet som finns i läromaterial i svenska. Mina forskningsfrågor är Hurdana muntliga övningar finns det i läroböcker? och Hurdan är utvecklingen inom muntliga övningar i bokserien från början till slutet? Mitt forskningsmaterial är fem läroböcker i Trampolin-serien som är riktade till årskurserna 6–9 i grundundervisningen och som baserar sig på den nuvarande läroplanen (OPS 2014). Jag närmar mig mitt ämne genom att granska övningar som anknyter till muntlig språkfärdighet och genom att analysera övningarnas kvalitet, innehåll och form. Min undersökning är främst en kvalitativ innehållsanalys med induktiv orientering. Som forskningsmetoder använde jag reducering, gruppering och abstrahering av materialet. Vid sidan av den kvalitativa analysen gjorde jag även en snäv kvantitativ analys som gav information om antalet muntliga övningar i läroböckerna. Undersökningens resultat visar att de muntliga övningar som förekommer i forskningsmaterialet kan grupperas i fyra kategorier enligt de saker som betonas i övningarna. Kategorierna är Hörförståelse och uttal, Läsförståelse och tal, Muntlig kommunikation och Aktiviteter och lekar. Ungefär hälften av övningar i varje studerad lärobok kan klassificeras som muntliga. Övningarna strävar mestadels efter övning och inlärande av vokabulär. De mest vanliga övningstyperna är Lyssna och... - övningar och strukturerade samtalsövningar som eleverna gör parvis. Överhuvudtaget utvecklas de muntliga övningarna i läroboksserien från lättare uppgifter mot svårare i de tre förstnämnda kategorier. I kategorin Aktiviteter och lekar kunde man ändå inte upptäcka någon liknande, klar utveckling utan enklare spel och lekar finns i alla böcker i bokserien. På basis av min undersökning föreslår jag att muntliga övningar kunde utvecklas i en ännu mångsidigare riktning. Till exempel muntliga övningar i fri produktion kunde det finnas mer av. Man borde också ta bättre hänsyn till elever med inlärningssvårigheter. Forskningsresultat kan utnyttjas i planering av framtida läroboksserier i svenska och genom att komplettera läromaterial för de upptäckta bristfälligheterna på lektionerna i grundundervisningen.

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani kieltenopettajien näkemyksiä ja kokemuksia varhennetusta ruotsin opettamisesta kuudennella luokalla. Tarkempana tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kieltenopettajat Pirkanmaalla näkevät kuudennella luokalla opetettavan B1-ruotsin sekä minkälaisia kokemuksia heillä on kuudesluokkalaisten suhtautumisesta ja motivaatiosta suhteessa B1-ruotsiin. Olen myös kiinnostunut selvittämään, miten kieltenopettajat näkevät B1-ruotsin opettamisen mahdollisen varhentamisen alakoulussa. Tutkimukseni teoreettinen tausta pohjautuu Opetushallituksen (2014) perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin koskien kielten ja erityisesti B1-ruotsin opetusta. Tämän lisäksi esittelen erilaisia kieltenopetuksen teorioita, toisen kielen oppimista, lasten kielenoppimista sekä motivaatiota suhteessa oppimiseen. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla etähaastatteluilla viiden kieltenopettajan kanssa joulu- ja tammikuun 2021–2022 aikana. Kieltenopettajat ovat koulutukseltaan aineenopettajia ja he ovat kaikki opettaneet B1-ruotsia kuudennella luokalla. Haastattelujen analysoinnissa käytettiin kvalitatiivista sisällönanalyysiä. Tutkimukseni tulokset osoittavat, että kieltenopettajat kokevat kuudennella luokalla opetettavan B1-ruotsin pääasiassa positiivisena asiana. Kieltenopettajat nostavat B1-ruotsista hyvinä puolina esiin mm. kuudesluokkalaisten innostuneisuuden uusille asioille ja kuudesluokkalaisten hyvän motivaation ruotsin oppimiseen. Toisaalta huonoina puolina B1-ruotsin opettamisesta kuudennella luokalla kieltenopettajat nostavat esiin esimerkiksi yläkoulun ruotsin opetuksen tuntimäärän vähenemisen sekä B1-ruotsin opettamisen kuudennella luokalla mahdollisesti luokanopettajan toimesta. Kieltenopettajat näkevät, että kuudesluokkalaiset suhtautuvat pääasiallisesti positiivisesti B1-ruotsin opetukseen ja oppimiseen. Osa kieltenopettajista kuitenkin kokee, että myös kuudennella luokalla on negatiivista suhtautumista ruotsin opetukseen. Suurin osa kieltenopettajista näkee, että kuudesluokkalaisten motivaatio oppia ruotsia on hyvä. Motivaatiossa oppia ruotsia on havaittavissa kuitenkin myös vaihtelua. Kaikki kieltenopettajat nostavat esiin, että pelillisyys ja leikit ovat kuudesluokkalaisten oppimismotivaatiota lisääviä opetustapoja. Suurin osa kieltenopettajista suhtautuu skeptisesti B1-ruotsin varhentamiseen alkamaan yhä aiemmin alakoulussa. Kieltenopettajien mielestä nykyinenkin malli vähentyneiden yläkoulun B1-ruotsin vuosiviikkotuntimäärien vuoksi on haitallinen oppilaiden ruotsin kielitaitoja ajatellen.

Uudet opetussuunnitelmat otettiin sekä Suomen peruskouluissa että lukioissa vaiheittain käyttöön syksystä 2016 lähtien. Niiden aikaansaama keskustelu on ollut vilkasta, ja kaiken kaikkiaan opetuksen muutokset ovat yhteiskunnan digitalisoitumisen myötä olleet erittäin yleinen puheenaihe. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sähköistymisen vaikutuksia lukion opetukseen ruotsinopettajan näkökulmasta. Tavoitteena oli kartoittaa opettajien omia näkemyksiä ja kokemuksia sähköistymisestä sekä opetuksen sisällön muuttumisesta sähköistymisen ja uuden opetussuunnitelman myötä. Tutkimuksen aineisto kerättiin ryhmähaastattelun avulla. Haastateltavana oli kolme ruotsinopettajaa, joilla on kokemusta lukion opettajan työstä useiden vuosien ajalta. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jonka tarkoituksena ei ole antaa yleistettäviä tuloksia, vaan tarjota näkökulmia tutkittavaan aiheeseen. Saadut tulokset on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin periaatteisiin pohjautuen. Tutkimukseni tulokset osoittavat, että sähköistymisestä on tullut osa opettajien arkea lähivuosien aikana. Mahdollisuus jakaa materiaalia, tehdä yhteistyötä sekä kollegoiden että opiskelijoiden kanssa paikasta riippumatta sekä oppitunneille erilaisten oppimateriaalien ja työskentelytapojen avulla saatu vaihtelu ovat esimerkkejä digitalisaation mukanaan tuomista hyvistä piirteistä. Huonoina puolina esille tulevat opiskelijoiden näkökulmasta mm. sosiaalisten taitojen heikentyminen, fyysiset ongelmat ja ruutuajan lisääntyminen sekä opettajalle kerääntyvät paineet teknisten taitojen riittävyydestä. Esteenä opettajan kehittymiselle nähdään esimerkiksi ajan, koulutuksen ja toimivien laitteiden puute. Muutoksia opetuksen sisältöön on tuonut lähivuosien aikana eniten itse sähköistyminen, kun taas uusien opetussuunnitelmien vaikutus näkyy tällä hetkellä esim. arvioinnin kehittämisessä. Tutkimukseni mukaan sekä opettajan että opiskelijan mielenkiinto opetettavaa tai opiskeltavaa asiaa kohtaan säilyy parhaiten, mikäli sähköisen ja ns. perinteisemmän sisällön välillä vallitsee tasapaino.

t Studiens fokus ligger på att beskriva hur och varför språklärare i engelska, svenska samt svenska som andra språk på grundskole- och gymnasienivå använder pedagogiskt drama som metod i språkundervisningen. Syftet är också att undersöka hur språklärare kopplar drama som metod i språkundervisningen till läroplanen. Resultatet av undersökningen visar att språklärarna använder metoder som grundövningar, samarbetsövningar, rollspel, improvisationer samt dramatisk gestaltning. Vidare visar undersökningen att språklärarna använder dramametoder i språkundervisningen för att det engagerar och utvecklar deras elever på ett djupare plan och för att kunskap, förståelse och insikt för språklärandet nås genom aktiv handling och konkreta erfarenheter. Språklärarna använder drama som metod i språkundervisningen vid socialisering av grupper, stärkande av identiteter och fördjupad kommunikation elever emellan. En av språklärarna ser inte någon koppling till läroplanen medan andra språklärare lyfter fram en rad mål och riktlinjer i läroplanen och framhåller att drama som metod med dess varierande arbetsformer i språkundervisningen skapar resurser för att uppfylla dessa mål och riktlinjer.

Tutkielmani tarkoituksena oli selvittää ruotsin- ja saksanopettajien käsityksiä sellaisten maahanmuuttajaoppilaiden opettamisesta, joiden äidinkieli ei ole suomi. Tarkat tutkimuskysymykset olivat, millaisia kokemuksia ruotsin- ja saksanopettajilla on S2-oppilaista ja heidän opettamisestaan, miten opettajat ottavat huomioon tällaiset oppilaat kielenopetuksen eri osa-alueilla, miten opettajien mielestä S2-oppilaat voisi ylipäänsä huomioida ruotsin- ja saksanopetuksessa sekä miten opettajat hyödyntävät S2-oppilaiden kielitaitoa ja kulttuurikokemusta opetuksessaan. Tutkimukseni oli pääosin määrällinen, mutta myös laadullisia tutkimusmenetelmiä käytettiin jonkin verran. Opettajat täyttivät kyselylomakkeen, jossa oli omat osionsa ruotsin- ja saksanopettajille – eli ne opettajat, jotka opettivat sekä ruotsia että saksaa, vastasivat lomakkeen molempiin osioihin. Täten yhteensä 64 ruotsinopettajaa sekä 38 saksanopettajaa vastasi kyselyyn. Kyselylomakkeiden vastaukset analysoitiin kuvailevaa analyysia käyttäen, jossa tärkeintä oli selvittää vastausten jakautuminen. Lisäksi laskettiin keskiarvot ruotsin- ja saksanopettajien vastauksille niihin kysymyksiin, joissa käytettiin Likert-asteikkoa (1–5). Täten pystyttiin tekemään myös vertailua ruotsin- ja saksanopettajien vastausten välillä. Opettajien antamista vastauksista selvisi mm., että ruotsin- ja saksanopettajilla on yleensä vähintään neutraaleja kokemuksia S2-oppilaiden opettamisesta, monilla jopa positiivisia tai hyvin positiivisia. Saksanopettajien kokemukset olivat keskimäärin positiivisempia kuin ruotsinopettajien. Opettajat eivät keskimäärin kuitenkaan erityisellä tavalla huomioi S2-oppilaita opetuksessaan kuin korkeintaan silloin tällöin, eivätkä myöskään usein hyödynnä S2-oppilaiden kieli- ja kulttuurikokemuksia. Sekä ruotsin- että saksanopettajien mukaan S2-oppilaat voisi tarpeen tullen huomioida opetuksessa mm. ohjeistamalla oppilasta vertaamaan kohdekieltä omaan äidinkieleensä, antamalla tarpeen mukaan lisätukea sekä käyttämällä erilaisia opetusmetodeja, mm. kuvia opetuksessa. S2-oppilaiden kieli- ja kulttuurituntemusta voisi opettajien mielestä hyödyntää opetuksessa mm. silloin, kun tehdään vertailua kielten ja kulttuurien välillä.

Med utgångspunkt i mina egna erfarenheter av stegintegrering i språkundervisning utforskas i följande studie gymnasielärares upplevelser av undervisningsmetoden och hur de praktiskt bemöter eleverna i klassrummet. I bakhuvudet har en pedagogisk idé om elevberikande även funnits. Studien uppnås genom en kvalitativ undersökning i form av intervjuer på två gymnasieskolor där stegintegrering förekommer - sju lärare och en elev deltog. Resultatet visar att lärarna i liten mån använder sig av den fysiska stegintegreringen och istället delar upp de olika elevgrupperna och undervisar dem var för sig. Undersökningen visar även på en frustrerande situation där läraren många gånger känner sig otillräcklig och där arbetsbördan blir större än vid den klassiska undervisningssituationen. Eleverna och deras inlärning tycks enligt lärarnas utsagor ha drabbats mer eller mindre hårt. Resultatet sätts i relation till teorier om det sociokulturella lärandet med fokus på kollaborativt lärande samt tidigare studier i åldersintegrerade klasser på grundskolan. Integrating Language Levels in Modern Languages - Language Teachers’ Experiences at Two Swedish Schools in 6th Form

Denna studie observerar kodväxlingen hos tre gymnasielärare i engelska. Syftet med studien är att genom klassrumsobservationer undersöka hur engelsklärares kodväxling kan se ut i en svensk gymnasieskola. Studien undersöker också möjliga orsaker till lärarnas kodväxling. I denna undersökning går det att finna kopplingar mellan frekvensen av lärares kodväxling och det som sker i klassrummet. Enligt resultatet sker majoriteten av lärarnas kodväxling när de försöker hjälpa eleverna i deras enskilda arbete. En möjlig orsak till lärarnas kodväxling i denna kontext kan bero på svårigheten att vara social på målspråket. Att stötta och motivera elever är ju till stor del en social aspekt snarare än en kunskapsinriktad del av språklärarens arbete. Detta stödjer till viss del tidigare forskning gällande målspråksanvändning.

Denna kvalitativa studie ger exempel på hur lässtrategianvändningen kommer till uttryck i två spanskklasser steg 3. Fokus läggs både på hur de två lärarna undervisar om lässtrategier och på användningen av dem bland eleverna. De frågeställningar som ligger till grund för undervisningen är På vilket sätt undervisar lärarna i två specifika spanskklasser om lässtrategier och hur påverkar deras tillvägagångssätt elevernas användning av desamma? Vilka lässtrategier använder eleverna i dessa två spanskklasser sig av? Finns det i dessa klasser skillnader på lässtrategianvändningen mellan högpresterande och lågpresterande elever? Hur ser dessa skillnader i så fall ut? I genomförandet av studien har lärarintervjuer, klassrumsobservationer och gruppsamtal med elever varit de metoder som använts. Studien pekar på att en medvetenhet om lässtrategier är viktig. Läraren behöver vara medveten om strategiers inverkan på det enskilda lärandet och låta elevens aktiva deltagande prägla undervisningen. Detta märks i de uppgifter och det bemötande läraren ger eleverna. Eleverna i sin tur gynnas av medvetenhet kring lässtrategier på så vis att de i högre grad kan dra nytta av dem och frågan är om det inte resulterar i högre prestation? Ytterligare något som studien indikerar är att högpresterande elever använder sig av mer globala strategier än vad lågpresterande gör.

Denna studie observerar kodväxlingen hos tre gymnasielärare i engelska. Syftet med studien är att genom klassrumsobservationer undersöka hur engelsklärares kodväxling kan se ut i en svensk gymnasieskola. Studien undersöker också möjliga orsaker till lärarnas kodväxling. I denna undersökning går det att finna kopplingar mellan frekvensen av lärares kodväxling och det som sker i klassrummet. Enligt resultatet sker majoriteten av lärarnas kodväxling när de försöker hjälpa eleverna i deras enskilda arbete. En möjlig orsak till lärarnas kodväxling i denna kontext kan bero på svårigheten att vara social på målspråket. Att stötta och motivera elever är ju till stor del en social aspekt snarare än en kunskapsinriktad del av språklärarens arbete. Detta stödjer till viss del tidigare forskning gällande målspråksanvändning.

Syftet med vår undersökning har varit att klarlägga 30 lärares inställning till, och uppfattning om, språkundervisning i moderna språk för att kunna få en bild av verkligheten i dagens gymnasieskola. Efter en litteraturstudie av aktuell och historisk forskning samt språkdidaktiska metoder kring ämnet, genomförde vi en enkät med 24 bundna frågor och tre öppna frågor om undervisningssituationer med syftet att kunna mäta i hur pass stor utsträckning lärare använder sig av målspråket eller modersmålet under sina lektioner. Dessutom hade vi ett antal informella samtal med sex lärare. Ur analysen av vår undersökning framgår, att lärarens tillämpning av målspråket inte överensstämmer med aktuell forskning och språksynen på språkdidaktik. De flesta språklärare gav dessutom intrycket av att inte använda sig av den didaktik, som uppmuntrar kommunikation och som modern forskning förespråkar. Läraren använder målspråket i de sammanhang eleverna känner sig trygga i och läraren använder modersmålet för att undvika missförstånd och för att spara tid. Emellertid är språkläraren medveten om att det är en nödvändighet att använda målspråket i så hög omfattning som möjligt eftersom de flesta elever inte har tillgång till språket vid andra tillfällen än i klassrummet. Däremot visar det sig att många lärare inte ansåg sig kunna påverka möjligheten att använda språket under hela lektionstiden, eftersom de tar hänsyn till elevens språkutveckling, vilket steg eleven befinner sig, samt elevens trygghet och självförtroende. Dessutom angav lärarna diverse avgörande faktorer och hinder, som till exempel tidsbrist, för att kunna använda målspråket som arbetsspråk.