Search

Documentation is an integral part of social work. It is a tool in client work, and it also has an accountability perspective. Documentation helps the practitioners to evaluate their own work and makes it possible to assess the impact of work and develop practices. The use of client documents for research purposes has been identified as an option, but it is still quite rare. Moreover, little attention has been paid to social work with adults in this context. The development of electronic information systems (EIS), including structured forms, presents new research opportunities. Through documentation, it is possible to make tacit information visible and obtain evidence, for example, about the effects of adult social work. The aim of this review is to examine the use of adult social work client documents in research: what kinds of documents are used as data, what are the aims and methods of the studies, and especially what opportunities and challenges are associated with the client documents as research data? The review finds that the methods and research topics are diverse. It indicates that documentation has a low status in adult social work, and recording practices are inadequate; this has implications for the client’s position and involvement, the development and monitoring of social work, and the usability of such documents for research purposes. These findings are a matter of serious concern, and they are linked to the demanding working conditions and the recording cultures that prevail in organizations, as well as problems with information systems. peerReviewed

Tutkielmassa tarkastellaan monimenetelmällisesti Tampereen aikuissosiaalityön asiakkaiden tulevaisuutta ja toivoa tavoitteellisuuden valossa. Sosiaalityössä asiakasta autetaan löytämään omat tavoitteensa ja näkemään tulevaisuutensa positiivisessa valossa. Tutkielmassa aikuissosiaalityön asiakkaiden tulevaisuutta tarkastellaan selvittämällä kuinka he suhtautuvat tulevaisuuteensa sekä millaisen he toivovat tilanteensa olevan vuoden kuluttua. Tutkielmassa tutkitaan myös asiakkaiden kokemusta sosiaalitoimen asiakkuuden vaikutuksesta heidän elämäntilanteeseensa. Tutkimuksen aineistona ovat Tampereen kaupungin, Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteiden yksikön sosiaalityön ja sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelmien sekä SOS II -hankkeen (Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä) yhteistyössä toteutetun aikuissosiaalityön asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset (N=272). Aikuissosiaalityön asiakkaiden tulevaisuuteen suhtautumista ja kokemusta elämäntilanteen muutoksesta tarkasteltiin sekä kuvailevien että selittävien kvantitatiivisten menetelmien avulla. Tulevaisuuden toiveita ja tavoitteita tarkasteltiin sisällönanalyysin ja narratiivisen analyysin avulla. Työntekijän ja asiakkaan työskentelyn tavoitteellisuus on merkittävä tekijä sekä tulevaisuuteen suhtautumisessa että elämäntilanteen muutoksessa. Työskentelyn tavoitteellisuuden laskiessa riski tulevaisuuteen epävarmasti suhtautumiseen kasvaa. Tavoitteellisen työskentelyn myötä todennäköisyys elämäntilanteen paranemiseen on moninkertainen verrattuna niihin vastaajiin, joiden asiakkuutta ei voi kuvata tavoitteelliseksi. Työskentelyn tavoitteellisuudella ja palvelun vastaamisella asiakkaiden odotuksiin on merkittävä yhteys, joten voidaan todeta, että asiakkaat toivovat tavoitteellista työskentelyä. Aikuissosiaalityön asiakkaat toivovat tulevaisuudeltaan erityisesti työhön ja opiskeluun liittyviä seikkoja. Koko aineistoa värittää sekä toive paremmasta taloudellisesta tilanteesta että huoli rahojen riittämisestä. Narratiivisessa analyysissä työn saaminen, eli toiveen tai tavoitteen saavuttaminen, saa aikaan kokonaisvaltaisen positiivisen muutoksen, kun taas tavoitteen saavuttamatta jääminen luo pohjan toivottomalle tulevaisuudenkuvalle. Aikuissosiaalityön asiakkaiden toivon lisäämiseksi olisi syytä kiinnittää huomiota asiakkaiden palveluodotuksiin, työntekijän ja asiakkaan välisen vuorovaikutuksen laatuun sekä työskentelyn tavoitteellisuuteen. SUMMARY: Future and hope. Mixed methods research on the changes in the lives of the clients of the adult social work and their images of the future.

Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on sosiaalityön käytäntö ja nuorten aikuisten arki. Halusin selvittää, mitä sosiaalityön keinoja on käytetty nuorten aikuisten arjen ongelmien käsittelyssä sekä mitä nuorten aikuisten arjesta on pääteltävissä. Sosiaalityön lähtökohtana on ihmisten hyvinvointi ja työn tavoitteena on arkielämän jatkuvuuden ja sujuvuuden ylläpitäminen. Sosiaalityöllä on yhteiskunnallinen asema. Tutkimus on laadullinen tutkimus. Sen viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi. Metodina on sisällönanalyysi, mikä kuvaa tapaa, jolla analysoin aineistoa systemaattisesti. Aineisto koostuu yhdeksän nuoren aikuisen sosiaalityön asiakasmerkinnöistä. Nuoret aikuiset ovat 18-22-vuotiaita. Sosiaalityön asiakasmerkinnät koostuvat asiakaskertomuksista, suunnitelmista ja tapahtumatiedoista. Aineisto on kerätty eräästä keskisuuresta Suomen kaupungista. Tutkimus kertoo, että asiakkuuden alkamistilanteissa oli läsnä instituution asiakkuuden ehtoja. Sosiaalityössä kohtaamistilanteiden rakentaminen muodostui osin sosiaalityöntekijän ja asiakkaan väliselle tapaamiselle, mutta kohtaamistilanteita rakennettiin myös monenlaisista vaiheista ja tilanteista. Kohtaamistilanteiden rakentaminen kuvasi sosiaalityön käytäntöä. Sosiaalityön käytännöstä kertoivat myös sosiaalityön työvälineet ja puheeksi ottamisen keinot. Sosiaalityöntekijät toimivat usealla sosiaalityön ammatillisen käytännön tasolla. Nuorten aikuisten arjesta tutkimus kertoo, että nuoret aikuiset toimivat samanaikaisesti usealla arjen osa-alueella kohdaten sekä arjen sujuvuuden vasta- että myötävirtoja. Osalla nuorista aikuisista arjen asiat näyttäytyivät resursseina sosiaalisessa verkostossa, koulutus- ja työelämän asemassa sekä terveydessä. Sen sijaan osalle nuorista aikuisista oli kasautunut arjen vastavirtoja samanaikaisesti usealle arjen osa-alueelle. Arjen vastavirtoja kohdattiin sosiaalisissa suhteissa, asumisessa, taloudellisessa tilanteessa, koulutus- ja työelämässä sekä terveydessä. Sosiaalityöntekijöiden tulee toimia usealla sosiaalityön ammatillisen käytännön tasolla kohdatessaan arjen ongelmia. Työprosessien hallinta vaatii myös sirpaletiedon keräämistä ja omaksumista. Sosiaalityön menetelmällisyys edellyttää ammatillista lähestymistapaa. Sosiaalityön käytäntöön ehdotan keskusteluja ihmisten arjen tilanteista ja työprosessien kokonaisuuksista. Social work with adults confronts everyday life of young adults The subject of this Master´s Thesis is social work practice and everyday life of young adults. I wanted to find out the means of social work which has been used in problems of everyday life of young adults and is there something to conclude from everyday life of young adults. The basis of social work is peoples well being and the aim of social work is continuation and fluency of everyday life. Social work has an societal status. The study is a qualitative study. Its theoretical frame is a social constructionism. The method is a content analysis which describes the way how I analyse the data systematically. The data consists of the nine client notes of young people in social work. The young people were from 18 to 22 years old. The client notes of the social work consist of clients narrations, plans and event information. The data has been collected from one of the middle-sized town in Finland. The study tells that there were terms of the clientship of the institution present in the beginning situations of the clientship. In the social work the building of meeting situations formed on the meeting between partly a social worker and a client but the meeting situations also were built since many kinds of stages and situations. The building of meeting situations described the practice of the social work. The tools and the methods of talking also described the practice of the social work. The social workers act with several levels of social work practice. The study tells from the everyday life of young adults that the young adults act with several sectors of the everyday life at the same time they confronts both the up and down streams. With some of the young adults the matters of the everyday life appeared as resources in a social network, position of an education life and working life and in health. Instead the down streams of the everyday life had accumulated simultaneously on some of the young adults on several sectors of the everyday life. The down streams of the everyday life were met in social relations, living, in economic situations, an education life and working life and health. The social workers have to act with several levels of social work practice when meeting the problems of the everyday life. The control of work processes also requires collecting and adopting of the fragment information. The methods of the social work requires a vocational approach. I propose discussions about the situations of the people´s everyday life and about the wholenesses of work processes to the practice of the social work.