Search

Lehtonen, A. 2017. Sosiaalisen taustan yhteydet motorisiin taitoihin kilparyhmään valituilla 6-10-vuotiailla joukkuevoimistelijoilla. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 82 s., 3 liitettä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaiset sosiaaliset taustat ja motoriset taidot 6-10-vuotiaat joukkuevoimistelijat omaavat, sekä tutkia sosiaalisen taustan yhteyksiä motorisiin perustaitoihin. Motoristen taitojen kehittymiseen vaikuttavat lapsen kasvuympäristö, perimä, ikä, sukupuoli, harjoittelu ja fyysinen aktiivisuus. Sosiaalinen tausta tässä tutkimuksessa tutkittiin kasvatuksella, perheen rakenteella ja liikunnallisuudella, vanhempien koulutuksella ja heiltä saadulta tuella sekä lapsen ystävien määrällä ja heidän liikunnallisuudellaan. Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat espoolaisen voimisteluseuran Olarin Voimistelijoiden alle 10-vuotiaiden kilpajoukkueiden voimistelijat. Aineiston keruuhetkellä voimistelijoita oli 74 tyttöä, joista tutkimukseen osallistui 60. Aineiston keruu suoritettiin Kasva Urheilijaksi taitovalmiustestistöllä kesäkuussa 2016. Testiin osallistuneiden vanhemmille lähetettiin sosiaalisen taustan kysely syyskuussa 2016. Kilparyhmiin valittujen voimistelijoiden motoriset taidot olivat pääosin viitearvojen paremmalla puolella ja lajille ominaiset. Tutkimuksen kohderyhmästä löytyi motorisesti todella taitavia sekä motorisesti heikkoja voimistelijoita. Myös voimistelijoiden sosiaaliset taustat olivat suotuisat liikunnan harrastamiselle. Lajin harrastaminen kilpatasolla vaatii perheeltä sitoutumista, liikuntamyönteisyyttä sekä varallisuutta. Lähes jokaisen tutkimukseen osallistuneen voimistelijan perheen rakenne ja asuinympäristö olivat suotuisia kehittämään motorisia taitoja sekä sosiaalisia suhteita. Vanhemmat olivat korkeasti koulutettuja ja he tukivat lasta voimisteluharrastuksessa. Tässä tutkimuksen kohderyhmän voimistelijoilla ei kuitenkaan havaittu sosiaalisen taustan yhteyksiä motorisiin perustaitoihin. Kuitenkin motorisista perustaidoista löytyi tilastollisesti merkittäviä eroja eri ikäryhmien väliltä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yhteyksien löytämisen parantamiseksi otannan tulee olla suurempi. Laajemmalla otannalla voisi olla mahdollista saada enemmän eroavaisuuksia lasten sosiaaliseen taustaan sekä motorisiin taitoihin, mikä edesauttaisi tilastollisesti merkittävien tulosten löytymisessä. Sosiaalisen taustan ja motoristen taitojen yhteyksiä saattaisi löytyä todennäköisimmin helpointen koulumaailmasta, missä liikunnalliset taidot ja sosiaaliset taustat ovat monimuotoisempia oppivelvollisuuden takia. Mikäli kohderyhmäksi halutaan liikunnan harrastajia, olisi otanta hyvä ottaa eri lajien parista. Lehtonen, A. 2017. Social background connections to motor skills on selected competitive 6-10 year old aesthetic group gymnasts. Department of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis in Sports Pedagogy, 82 pp. 3 appendices. The purpose of this study was to find out what kind of social backgrounds and motor skills do a group of 6-10 year old gymnasts have and to explore the connections of social background to motor skills. To the development of motor skills, the children´s growth environment, genetics, age, gender, training and physical activity affects. The social background in this study is measured by the upbringing, family structure and how sporty the children and their families are. The education of the parents, how they support their child and the number of friends and how sporty the friends are were, were also part of the social background. The target group in this study was competitive gymnasts under 10 years old from Olari Gymnastics Association, Espoo. During the data collection, there were 74 girls in the group of whom 60 attended the study. The data was collected by testing the participants with “Kasva Urheilijaksi” skill readiness test in June 2016. The parents of the tested gymnasts were sent a social background questionnaire in September 2016. The motor skills of the gymnasts were mostly on the better side of the reference values and they were characteristic to the sport. The sample of this study included gymnasts with both really good, as well as weak motor skills. Also, the social backgrounds were beneficial for this sport. This type of sport in the competitive level requires commitment from the family, positive attitude to physical activity as well as wealthiness. The family structure and living environment of almost every gymnast attending the study were favorable to development the motor skills and social relationships. Overall, the parents were highly educated and they supported their child in their hobby. Social background´s connections to motor basic skills were not found in this target group. Therefore, the social background did not affect the motor skills of gymnasts who were selected in the competitive group. However, statistically significant differences were found in motor skills between different age groups. It can be concluded that in order to find stronger connections, the sampling must be wider. With a wider sampling studying social backgrounds as well as motor skills it could be possible to find more variations, i.e. statistically more significant results. Connections could most likely be found if studying normal school pupils where the physical skills and social backgrounds are more diverse because of compulsory education. The study group would be better to be collected from different types of sport rather than just from one type of sport.

Poijärvi, I. & Sievänen, S. 2017. Fyysiset ominaisuudet ja motoriset taidot urheilevilla 10–12 -vuotiailla tytöillä. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu –tutkielma, 104 s., 1 liite. Hyvät motoriset valmiudet ja fyysiset ominaisuudet helpottavat arjen selviytymisessä, liikunnallisen elämäntavan omaksumisessa sekä edistävät urheilulajien harjoittelua ja omassa urheilulajissa menestymistä. Tässä tutkimuksessa oli tarkoituksena tutkia lajiharjoittelun ja taustamuuttujien yhteyttä motorisiin taitoihin ja fyysisiin ominaisuuksiin, lajien välisten tulosten vertailua sekä taito- ja ominaisuustestien yhteyksiä. Mittareina on käytetty Kasvaurheilijaksi- palvelun taitovalmius- ja ominaisuustestejä, jotka mittaavat lasten ja nuorten motorisia perustaitoja ja fyysisiä ominaisuuksia. Tutkimuksen aineistona käytettiin primääriaineistoa, jossa 10–12 -vuotiaita (n=34, muodostelmaluistelijoita 10, uimareita 7, yleisurheilijoita 7 ja joukkuevoimistelijoita 10) eri urheiluseuroissa urheilevien tyttöjen suorituksia mitattiin taitovalmius- ja ominaisuustesteillä. Tämän poikkileikkaustutkimuksen aineisto kerättiin syksyn 2016 ja kevään 2017 aikana. Tutkimuksen päätulokseksi saatiin, että neljää eri lajia harrastavista tytöistä joukkuevoimistelijat erosivat tilastollisesti merkitsevästi liikkuvuustesteissä kaikkiin muihin lajeihin nähden. (p < ,05). Lisäksi joukkuevoimistelijat olivat muodostelmaluistelijoita tilastollisesti parempia sisupunnerruksessa, esteen yli kinkkauksessa, sivuttaishyppelyssä, sivuttaissiirtymisessä ja heitokiinniottoyhdistelmässä. Joukkuevoimistelijat olivat uimareita parempia sivuttaishyppelyssä ja yleisurheilijoita parempia sivuttaissiirtymisessä. Taustamuuttujista iällä ja lajin ulkopuolisella harjoittelun määrällä oli suurin yhteys kaikkien tyttöjen taitovalmius- ja ominaisuustesteihin. Fyysisten ominaisuuksien ja taitovalmiuksien välillä havaittiin 5 -loikalla sekä kuntopallon heitolla olevan yhteyttä kaikkien muiden taitomuuttujien, paitsi tasapainoilun takaperin kanssa. Taitovalmiusmuuttujista esteen yli kinkkauksella, sivuttaishyppelyllä ja sivuttaissiirtymisellä oli eniten yhteyttä ominaisuusmuuttujiin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että taitovalmius- ja ominaisuustesteissä hyviä tuloksia sai, kun harjoittelu tai urheilulajin luonne sisälti monipuolisesti motorisia perustaitoja. Sen lisäksi harjoittelun tuli kohdistua koko vartaloon, siten että se harjaannutti kaikkia ominaisuuksia. Motoriset taidot ja fyysiset ominaisuudet kehittyvät myös luontaisesti kasvamisen myötä, sillä iän yhteys taitovalmius- ja ominaisuusmuuttujiin oli harjoittelua suurempi. Tutkimuksen rajoitusten vuoksi, tuloksia ei voi yleistää koskemaan kaikkia urheiluseuroissa harrastavia tyttöjä, mutta tulokset tukevat monipuolisen harjoittelun merkitystä. Lisää tutkimusta tarvitaan eri urheilulajien vaikutuksesta motorisiin perustaitoihin ja fyysisiin muuttujiin. Poijärvi, I. & Sievänen, S. 2017. Physical fitness and fundamental motor skills in 10-12 year old girls participating in sports. Faculty of sport and health sciences. University of Jyväskylä. 104 s., 1 appendix. Good fundamental motor skills (FMS) and physical fitness make it easier to cope with everyday life, adopt into active lifestyle and improve sports performance. The purpose of this study was to research the effects of sport specific training and background variables (age, sport event practices/w, other sport activities/w and the years of practice in event) in comparison to funda-mental motor skills and physical fitness, the differences in FMS and physical fitness between athletes of different sport and the correlations of FMS and physical fitness. Kasvaurheilijaksi service was used as the measurement tool to measure the fundamental motor skills and compo-nents of physical fitness. The data of the study was a primary data which consisted of the test results of FMS and physical fitness tests of 10–12 year old girls (n=34, 10 synchronized skaters, 7 swimmers, 7 track and field athletes and 10 aesthetic group gymnasts) participating in sports clubs. The data of this cross-sectional study was collected during autumn 2016 and spring 2017. The main result of the study was that the aesthetic group gymnasts differed significally in flex-ibility tests in comparison to all other athletes. Also the aesthetic group gymnasts were signifi-cally better than synchronized skaters in push up test, hopping for height, jumping sideways, moving sideways and throw-catch combination. Aesthetic group gymnasts were better than swimmers in jumping sideways and better than track and field athletes in moving sideways. From the background variables age and other sport activities/w had the most correlations to FMS and physical fitness tests. In the physical fitness test quintuple jump and medicine ball throw correlated to all FMS tests except backward balancing. In the FMS tests hopping for height, jumping sideways and moving sideways had the most correlations to physical fitness tests. In conclusion, it can expected to score high in FMS and physical fitness test if training or sport event includes a variety of different FMS and all components of physical fitness done by entire body. FMS and physical fitness evolves also naturally by growth because age had higher cor-relations to FMS and physical fitness test than training. More research is needed to study the effect of different sport training and FMS and physical fitness.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Test of Gross Motor Development 3-testistön (TGMD-3) luotettavuutta vertaamalla eri tutkijoiden tekemiä arviointeja ja niiden yhtenevyyttä. Tutkimus oli osa professori Pauli Rintalan johtamaa TGMD-3-projektia, jonka aineisto on kerätty Keski-Suomen alueen alakouluista vuoden 2014 aikana. Tutkimukseen osallistui 43 7–10-vuotiasta lasta. Lasten liikkumis- ja käsittelytaitoja mitattiin TGMD-3-testistöllä (Ulrich 2013), joka sisältää yhteensä 13 taitotestiä, joista 6 mittasi liikkumistaitoja ja 7 käsittelytaitoja. Liikkumistaitoja testaavat tehtävät olivat juoksu, laukka eteenpäin, konkkaus, vuorohyppely, tasaponnistus eteen ja sivulaukka. Käsittelytaitotehtäviä olivat kahden käden mailasivulyönti, yhden käden kämmenlyönti, pallon pompotus, kahden käden kiinniotto, potku, yliolanheitto ja aliolanheitto. (Ulrich 2013.) Kaikki testisuoritukset videoitiin ja tutkijat pisteyttivät suoritukset myöhemmin videoiden perusteella. Tutkimuksessa on verrattu neljän tutkijan, kahden kokeneen ja kahden kokemattoman, arviointeja toisiinsa muodostamalla yhteensä viisi tutkijaparia. Tutkijaparien välisiä arviointeja tarkasteltiin ristiintaulukoinnilla määritettyjen yhtenevyysprosenttien ja Cohenin kappa-arvojen avulla testiosioiden, taitojen ja kriteerien osalta. Tulokset osoittavat, että kaikkien tutkijaparien välisten arviointien yhtenevyys oli yli 80 %. Tutkijoiden arviointien yhtenevyys oli keskimäärin 84,5 %, mikä on suurempi kuin testistön kehittäjien asettama raja-arvo luotettavien arviointien määrittämiseksi (Webster 2015). Yhtenevyysprosentit olivat luotettavuusrajan yläpuolella myös tarkasteltaessa yhtenevyyksiä testiosioiden eli liikkumis- ja käsittelytaitojen tarkkuudella. Liikkumistaidoissa yhtenevyys oli jokaisen tutkijaparin kohdalla korkeampi kuin käsittelytaidoissa. Yksittäisten taitojen osalta yhtenevyysprosentti oli alle 80 % tutkijaparista riippuen muutamassa taidossa. Kokemattomien tutkijoiden 1 ja 2 väliset yhtenevyydet olivat yksittäisten taitojen osalta yliolanheittoa lukuun ottamatta yli 80,0 %. Verrattaessa kokeneita tutkijoita 3 ja 4 kokemattomiin tutkijoihin 1 ja 2, tutkijoiden 1 ja 3 arviointien välillä luotettavuusrajan alapuolelle jäi konkkaus, tasaponnistus, kahden käden lyönti ja yliolanheitto. Tutkijoiden 2 ja 3 välillä arviointien yhtenevyydessä luotettavuusrajan alapuolelle jäi konkkaus, kahden käden lyönti, potku ja yliolanheitto. Tutkijoiden 1 ja 4 arviointien välillä yhtenevyydeltään alle 80 % oli laukka ja tutkijoiden 2 ja 4 arviointien välillä laukka, pomputus ja potku. Kahden tutkijaparin (1 & 3 ja 2 & 3) kohdalla kolme neljästä yhtenevyydeltään heikommasta taidosta oli samoja: konkkaus, kahden käden lyönti ja yliolanheitto. Näiden taitojen yksittäisten kriteerien arviointien yhtenevyysprosenttien ja kappa-arvojen tarkastelu osoitti, että joidenkin kriteerien toteutumista oli vaikeaa arvioida. Tutkimuksessa havaittiin hyvin samankaltaisia ongelmia kuin aiemmissa TGMD-tutkimuksissa; taitojen arvioimista hankaloittavat sellaiset kriteerit, jotka voivat toteutua lapsen suorituksessa osittain. Kriteerien tulisi siis olla spesifimpejä ja selkeämpiä, milloin ne jättäisivät vähemmän sijaa tulkitsemiselle. The purpose of this study was to examine interrater reliability in the Test of Gross Motor Development 3 (TGMD-3) by comparing assessments made by various observers. The study was a part of TGMD-3 project lead by professor Pauli Rintala. The data was collected from primary schools in Middle Finland during the year of 2014. There were 43 7–10 year old children participating in this study. Fundamental movement skills were tested by TGMD-3 (Ulrich 2013) which includes a total of 13 skills. Six of them were locomotor skills and seven of them were object-control skills (also called ball skills). Locomotor skills included run, gallop, hop, skip, horizontal jump and slide. Ball skills included two-hand strike, one-hand forehand strike, one-hand stationary dribble, two-hand catch, kick stationary ball, overhand throw and underhand throw. (Ulrich 2013.) All the performances were videotaped and assessed later by the researchers. In this study, four researchers, two experts and two inexperienced assessors in scoring were compared to each other. To do this, five pairs were created among the researchers. The consistency of assessments of each pair was measured using crosstabs and Cohen’s kappa according to subtests (locomo-tor/ball skills), individual skills and the components of skills. The results show that consistency of assessments between all pairs of researchers was more than 80 %. The researchers' consistency of assessments was an average of 84,5 % which is over the reliability limit set by developers of TGMD-3 (Webster 2015). The percentage was also above the reliability limit when examining the results in locomotor skills and ball skills. The consistency was higher in locomotor skills than ball skills on each pair of researchers. Among the individual skills, consistency was mainly over 80 %. Between the researchers 1 and 2 (both inexperienced) the consistency was over 80,0 % in all but overhand throw skill. Comparing researchers 1 and 2 to researchers 3 and 4 (both experts), there were four skills below 80 % consistency. Between researchers 1 and 3 the skills were hop, horizontal jump, two-hand strike and overhand throw. Between researcher 2 and 3 the skills were hop, two-hand strike, kick stationary ball and overhand throw. Between researcher 1 and 4 gallop was the only skill, and between researcher 2 and 4 gallop, stationary dribble and kick stationary ball were below 80 % consistency. Comparing the two pairs of researchers (1 & 3 and 2 & 3), three out of four skills with the lowest consistency were the same: hop, two-hand strike and overhand throw. After closer examining of consistency percentages and Cohen’s kappa of these three skills, there appeared to be some components which were difficult to score. In this study, very similar problems as in previous TGMD-studies were discovered; the assessment of a component is difficult if there is more than one criterion in a component that must appear at the same time. According to this study, it would be better if the components in TGMD-3 were more specific.

TIIVISTELMÄ Nevalainen, Kaisa. 2017. Päiväkotien liikuntaolosuhteet ja niiden yhteyksiä lasten motorisiin perustaitoihin. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu –tutkielma, 53 s., 4 liitettä. Lasten fyysinen aktiivisuus on vähentynyt, eivätkä fyysisen aktiivisuuden suositukset täyty suurimmalla osalla lapsista. Ympäristöllä ja sen tarjoamilla liikkumismahdollisuuksilla, sekä muilla liikkumisolosuhteilla, esimerkiksi käytettävissä olevilla liikuntavälineillä on havaittu olevan yhteyksiä lasten fyysiseen aktiivisuuteen sekä motorisiin perustaitoihin. Päiväkoti on merkittävä paikka liikunnan lisäämisen näkökulmasta, sillä suuri osa alle kouluikäisistä lapsista on päiväkodissa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, millaiset ovat Taitavat Tenavat -tutkimukseen osallistuneiden päiväkotien liikuntaolosuhteet. Tutkimuksessa tarkastellaan, onko päiväkodissa liikuntakasvatuksen vuosisuunnitelmaa, ja onko sillä yhteyksiä muihin liikuntaolosuhteisiin, millaiset sisä- ja ulkoliikuntaolosuhteet päiväkodeissa on, millaisia liikuntavälineitä päiväkodeissa on käytettävissä, ja kuinka paljon päiväkodeissa on vapaata leikkiä ohjattua liikuntaa ja retkiä. Lisäksi tarkastellaan liikuntaolosuhteiden mahdollisia yhteyksiä lasten motorisiin perustaitoihin. Tutkimusaineisto on kerätty vuosina 2015–2016 osana Taitavat Tenavat –tutkimusta. Tutkimukseen osallistui 37 satunnaisotannalla valittua päiväkotia eri puolilta Suomea, sekä 1136 3-7 – vuotiasta lasta (572 tyttöä, 564 poikaa) näistä päiväkodeista. Tiedot päiväkotien liikuntaolosuhteista kerättiin päiväkotien johtajien täyttämällä kyselylomakkeella, ja lasten motoriset perustaidot mitattiin Test of Gross Motor Development Third Edition (TGMD–3) testillä (Ulrich 2013) (3-7-vuotiaat lapset) ja KTK-testillä (Körperkoordinationstest für Kinder, Kiphard & Schilling 2007) (5-7-vuotiaat lapset). Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 24 –ohjelmalla. Tilastollisessa analyysissä käytettiin kuvailevia menetelmiä (keskiarvot, -hajonnat, prosenttiosuudet), yksisuuntaista varianssianalyysia, sekä osittaiskorrelaatiota. Päiväkotien liikuntaolosuhteissa oli paljon eroja. Liikuntakasvatuksen vuosisuunnitelma oli 54,1 %:ssa päiväkodeista. Yli puolessa päiväkodeista oli oma sisäliikuntasali. Keskimääräinen pihan koko oli 2 818,9 m², mutta pihojen koko vaihteli välillä 226 -11 400 m². Yli puolet päiväkotien pihoista oli pinnanmuodoiltaan hyvin tasaisia. Pihoilla oli erilaisia alustoja, ja yleisimmin viisi erilaista kiinteää välinettä. Yli 70 %:ssa päiväkodeista lapsilla oli viikoittain mahdollisuus leikkiä metsäisessä maastossa joko päiväkodin omalla pihalla tai retkillä. Päiväkodeista löytyi useimmat kysytyistä liikuntavälineistä, mutta ne eivät olleet koko ajan lasten käytettävissä. Ohjattua liikuntaa oli sisällä keskimäärin 1,44 kertaa viikossa, ja ulkona 1,56 kertaa viikossa. Liikuntaolosuhteiden ja motoristen perustaitojen väliltä löytyi tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä sekä liikkumistaitojen, välineenkäsittelytaitojen että KTK-testin tulosten osalta. Päiväkotien liikuntaolosuhteet osoittautuivat hyvin samankaltaisiksi kuin aiemmissa tutkimuksissa. Eri päiväkotien välillä on suuria eroja, jolloin myös lapsilla on hyvin erilaiset mahdollisuuden liikkua päiväkotipäivän aikana. Tämä näkyy osittain myös lasten motorisissa taidoissa. Päiväkotien liikuntaolosuhteita tulisi siis tarkastella lasten liikkumisen ja fyysisen aktiivisuuden suositusten näkökulmasta. Tällöin lapsilla olisi tasapuolisemmat mahdollisuudet liikkumiseen päiväkodeissa. Asiasanat: liikuntaolosuhteet, liikuntaympäristö, päiväkotilapset, motoriset perustaidot ABSTRACT Nevalainen, Kaisa. 2017. Physical activity conditions in preschools and correlations to preschool children’s fundamental motor skills. The Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis in physical education, 53 pp., 4 appendices. Children’s physical activity has decreased, and most of the children are not physically active enough according to the recommendations for physical activity in early childhood. Physical environment and the physical activity opportunities, such as physical activity conditions and play equipment have been noticed to be physical activity and fundamental motor skills correlates. Preschool is a significant environment, when considering to increase physical activity among preschool children. The purpose of the study was to examine, what kind of physical activity conditions there exist in preschools taking part to Taitavat Tenavat –study. The study examined if there is a physical education curriculum in preschools, and whether it correlates with the other physical activity conditions. Additionally, it was examined, what kind of indoor and outdoor conditions exist in these preschools, what kind of equipment there is available, and how much there is free play, structured physical activity and outings. Lastly, possible correlations between physical activity conditions and children’s fundamental motor skills were examined. The data was collected in 2015-2016 as a part of the Taitavat Tenavat –study. Altogether 37 randomly selected preschools around Finland, and 1136 3-7-year-old children (572 girls, 564 boys) attending these preschools took part in this study. Information about the physical activity conditions was collected with the questionnaire filled out by preschool governors, and the fundamental motor skills were tested with The Test of Gross Motor Development Third Edition (TGMD–3, Ulrich 2013) (3-7-year-old children) and with the KTK-test (Körperkoordinationstest für Kinder, Kiphard & Shilling 2007) (5-7-year-old children). Statistical analyses were ran by IBM SPSS Statistics 24. Means, standard deviations and percentage values were calculated to describe the physical activity conditions. Asymmetrical analysis of variance and partial correlations were used to calculate the differences between preschools. There was a lot of variance between the physical activity conditions of preschools. 54,1 % of the preschools had the physical education curriculum. More than a half of the preschools had a gym of their own. Mean size of the playground was 2 818,9 m², but size varied from 226 m² to 11 400 m². More than a half of the playgrounds were flat. Playgrounds differed in materials, and usually there were five different fixed equipment at the playground. Over 70 % of preschools could offer children a weekly possibility to play in a forest, either in preschool yard or during the outings. Preschools had the most of the play equipment that were asked in the questionnaire, but they were not available during the free play as often as recommended. Structured physical activity occurred indoors on an average 1,44 times a week, and outdoors 1,56 times a week. There were some statistically significant correlations between the physical activity conditions and locomotor skills, manipulative skills and KTK-test result. The physical activity conditions in preschools were very similar to those examined in earlier studies. There is a lot of variation between preschools, so there is a lot of variation in children’s physical activity opportunities at different preschools. That partly correlates with children’s fundamental motor skills. Physical activity condition in preschools should be considered to enable children more equal possibilities to be physically active at preschools. Keywords: physical activity conditions, physical activity environment, preschool children, fundamental motor skills

Hämäläinen Riina. 2016. Kahden kaupungin päiväkotilasten motoriset perustaidot. Liikuntapedagogiikan pro gradu –tutkielma. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, 65s, 6 liitettä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaiset ovat 4–6 -vuotiaiden lasten motoriset perustaidot. Tutkimuksessa haluttiin selvittää myös, miten kahden eri kaupungin päiväkotilasten motoriset perustaidot eroavat toisistaan. Samalla vertailtiin eri-ikäisten lasten välisiä eroja, sekä tyttöjen ja poikien välisiä eroja motorisissa perustaidoissa. Lisäksi haluttiin tarkastella miten hyvin päiväkotilapset hallitsevat motoriset perustaidot. Tutkimuksen koehenkilöinä olivat 4–6-vuotiaat päiväkotilapset kahden eri kaupungin päiväkodeista. Mittaukset tehtiin syyskuussa 2014. Lapset valittiin tutkimukseen osallistuvista päiväkodeista vanhempien kirjallisen suostumuksen mukaan. Kokonaisuudessaan tutkimusaineistoon kuului 96 lasta, joista 30 oli poikia ja 66 tyttöjä. Tutkimuksessa motoristen taitojen mittaamiseen käytettiin Dale A. Ulrichin Test of Gross Motor Development Third Edition (TGMD–3) testiä. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin SPSS Statistics 22.0-ohjelmalla (IBM, Yhdysvallat). Eri kaupungeissa asuvien lasten motorisissa perustaidoissa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Ikäluokittaista vertailua varten lapset jaettiin 4–5 -, ja 6 -vuotiaiden ryhmiin. Ikävertailussa todettiin merkitsevä yhteys motoristen taitojen ja lapsen iän välillä. Sukupuolivertailussa pojat saivat merkitsevästi tyttöjä paremmat pisteet välineenkäsittelytaidoista. Liikkumistaidoissa ei ollut sukupuolten välillä tilastollisesti merkitsevää eroa. Lasten motoristen taitojen hallintaa tarkasteltiin laskemalla onnistuneiden suoritusten prosentuaalinen osuus aineistosta. Prosentuaalisesti korkeinta taidon hallintaa lapset osoittivat liikkumistaidoista juoksussa, tasaponnistuksessa ja sivulaukassa. Välineenkäsittelytaidoista prosentuaalisesti parasta taitojen hallintaa oli sivumailalyönnissä ja kämmenlyönnissä sekä alakauttaheitossa. Prosenttiluvut taitojen hallinnassa eivät olleen korkeita, sillä taitojen kehitys on 4–6-vuotiailla vielä alkuvaiheessa. Keskimäärin parasta taidon hallintaa lapset osoittivat juoksussa. Motoristen taitojen hallintaa selvitettiin tarkemmin seuraamalla TGMD–3 -testin laadullisten kriteerien täyttymistä. Tarkastelun perusteella voitiin todeta, mitkä liikkeiden laadulliset osa-alueet ovat haastavia kussakin ikäluokassa ja toisaalta, mitkä osa-alueet lapset hallitsivat jo suhteellisen hyvin. Liikkumistaidoissa esimerkiksi käsien ja jalkojen vuoroittainen, lähes yhtäaikainen liike osoittautuivat haastaviksi. Välineenkäsittelytaitojen hallinnassa haastavaa oli esimerkiksi kiinniotossa pallon vangitseminen pelkästään käsillä, ei käsivarsien avulla. Potkussa lapsille haastavaa oli pallon potkaiseminen rinta- tai sisäteräpotkulla, ei kärkipotkuna. Erot olisivat mahdollisesti kasvaneet tilastollisesti merkitseviksi, jos tutkimuksen otos olisi suurempi. Tällöin voitaisiin pohtia esimerkiksi, millaista järjestetty liikunta päiväkodeissa on ollut. Tutkimuksen tuloksista saadaan kuitenkin siihen osallistuneille päiväkodeille hyödyllistä tietoa. Vuosina 2014–2015 koottua TGMD-3 -aineistoa voidaan hyödyntää esimerkiksi verrattaessa mahdollisia muutoksia päiväkotilasten motorisessa perustaitotasossa pidemmällä aikavälillä. Hämäläinen Riina. 2016. Fundamental motor skills of preschool children in two towns. Master’s thesis in physical education. The Faculty of Physical Education, University of Jyväskylä, 65s., 6 appendices. The purpose of this study was to find out how are fundamental motor skills (FMS) of children aged 4–6 years. In this study the purpose was also to discover if there are differences in motor skills of preschool children living in small and big town environment. Study also compares the variances in FMS of children in different ages and differences between boys and girls. In addition, purpose of the study was also to find out, what children’s level of mastery in FMS. The participants of this study were 4–6-years old preschool children from two towns. Altogether 96 children, 30 boys and 66 girls were tested in FMS. The data was collected in autumn 2014. Children were chosen to the research from the day care centers by an agreement from a parent. Children were tested with Dale A. Ulrich’s Test of Gross Motor Development Third Edition (TGMD–3). Data was analyzed statistically with SPSS Statistics 22.0-program (IBM, United States). There were no statistically significant differences in FMS between the towns. In order to find out the differences in FMS, children were divided to age-groups of 4–5 -, and 6 -years. A significant connection between FMS and child’s age was displayed in the test results. In the comparison of sexes, boys got significantly higher scores in the object control subtest than girls. There were no statistically significant differences between boys and girl in the results of locomotor subtest. According to the percentages of children demonstrating mastery on TGMD-3 subtest skills, 4–6- years old children’s level of mastery in FMS is not very high, because the development of FMS is in early stage. Fulfilling of TGMD-3 -test qualitative movement criteria was assessed by examining the percentages of successful executions. Some movement criteria proved to be more than challenging for preschool children. In locomotor skills most challenging criteria proved to be the opposite movement of feet and hands. In object control skills preschool children showed lowest mastery for example in the catch, here catching the ball only with hands and without using arms was challenging. Also kicking the ball with inner blade proved to be challenging. The differences could have been significant with a bigger data, when examining the quality of physical education in preschools could have been interesting. The results provide useful information for the preschools that participated in this study. TGMD-3 data that is collected in 2014-2015 can be used in the future for comparing the possible long-term changes in FMS of preschool children.

TIIVISTELMÄ Numminen, L. 2016. Lasten motoriset taidot kolmessa erilaisessa päiväkodissa. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 62 s., 4 liitettä. Motoriset perustaidot ovat kaiken liikkumisen perusta. Lapset viettävät paljon aikaa päiväkotiympäristössä, joten päiväkodilla ja sen ympäristöillä on merkitystä lasten kehitykseen. Lapsen normaaliin kehitykseen tarvitaan päivittäisiä mahdollisuuksia liikkua. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kolmen erilaisen päiväkodin (liikuntapäiväkodin, kunnallisen päiväkodin ja steinerpäiväkodin) lasten motoriset perustaidot ja niiden erot. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, millaista motoristen perustaitojen hallinta oli eri päiväkotien lapsilla. Kahden päiväkodin ympäristöjä tarkasteltiin kyselylomakkeen avulla. Kustakin päiväkodista valittiin 15 3–6-vuotiasta lasta, joiden motorisia taitoja analysoitiin Test of Gross Motor Development Third Edition -testistön avulla. Lasten suoritukset videoitiin analysointia varten. Analysoinnissa havainnoitiin motoristen arviointikriteerien hallintaa kahdessa peräkkäisessä suorituksessa ja merkittiin yksi piste, jos lapsi osasi kriteerin ja nolla pistettä, jos lapsi ei osannut kriteeriä. Aineiston analysoitiin käytettiin IBM SPSS Statistics 22 -ohjelmistoa. Aineisto käsiteltiin sekä liikkumistaitojen ja käsittelytaitojen osalta että jokaisen testiosion kohdalta erikseen. Lasten motorisissa taidoissa ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja eri päiväkotien välillä. Muiden päiväkotien lapsiin verrattuna liikuntapäiväkodin lapset saivat korkeampia pistemääriä konkassa (ka 5,07 pistettä), tasaponnistuksessa eteen (ka 4,27 pistettä) ja pallon pompotuksessa (ka 2.13 pistettä). Muiden päiväkotien lapsiin verrattuna kunnallisen päiväkodin lapset saivat korkeampia pistemääriä hyppelyssä (ka 2,31 pistettä), sivulaukassa (ka 6,13 pistettä) ja potkussa (ka 3,60 pistettä). Muiden päiväkotien lapsiin verrattuna steinerpäiväkodin lapset saivat korkeampia pisteitä juoksussa (ka 7,80 pistettä), laukassa (ka 4,07 pistettä), kahden käden mailasivulyönnissä (ka 5,53 pistettä), yhden käden mailasivulyönnissä (ka 2,47), kahden käden kiinniotossa (ka 3,47 pistettä), yliolan heitossa (ka 2,93 pistettä) ja aliolan heitossa (ka 5,13 pistettä). Steinerpäiväkodin lapset saivat myös muiden päiväkotien lapsia korkeammat pistekeskiarvot liikkumis- ja käsittelytaitojen sekä kaikkien testiosioiden summamuuttujissa. Kruskall-Wallis -testin mukaan erot eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä (p=0,578). Motoristen taitojen arviointikriteerien hallinnan tarkastelu osoitti, että kaikkien päiväkotien lapsilla suurimmat onnistumisprosentit olivat juoksun kriteereissä. Suurin onnistumisprosentti oli juoksun ”vastakkaiset kädet”-kriteerissä ja pienin onnistumisprosentti vuorohyppelyn ”vastakkaiset kädet koukistettuna”-kriteerissä. Tämän tutkimuksen perusteella päiväkodilla ja sen toimintaympäristöllä ei ollut tilastollista merkitsevää yhteyttä lasten motorisiin perustaitoihin. Koska otos oli niin pieni, ei voida tehdä johtopäätöksiä tämän tutkimuksen perusteella päiväkodin ja motoristen perustaitojen yhteydestä. Steinerpäiväkoti sai parempia pisteitä kuin muiden päiväkotien lapset useammissa tehtävissä, mutta erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. Koska steinerpäiväkodista ei saatu vastauksia kyselylomakkeeseen, päiväkotien liikuntaympäristöjä ja -välineitä ei voida vertailla muuta kuin liikuntapäiväkodin ja kunnallisen päiväkodin välillä. Kunnallisessa päiväkodissa oli enemmän ulkoliikuntavälineitä kuin liikuntapäiväkodissa, mikä voi osaltaan selittää kunnallisen päiväkodin parempia pistemääriä liikkumis- ja käsittelytaidoissa. ABSTRACT Numminen, L. 2016. Children’s motor skills in different day care centers. Department of sport sciences, University of Jyväskylä, Master’s Thesis, 62 pp. 4 appendices. Motor skills are the foundation of all movement. The type of physical activity in day care centers is significant as children spend a great amount of time every day in those kinds of environments. The normal development of a child requires daily opportunities to move and to be physically active. The purpose of this study was to investigate children’s fundamental motor skills and their differences in three different kindergartens (sport-focused kindergarten, public kindergarten and Waldorf kindergarten). In addition, the study at hand investigated the children’s level of mastery in fundamental motor skills. The environments of the two kindergartens were examined using a questionnaire. Fifteen children between the ages of three and six were selected from each kindergarten. Their motor skills were analyzed with Test of Gross Motor Development 3rd Edition measure. Children’s performances were videotaped for analysis. The management of criteria were observed in two consecutive performances and if criterion were mastered, child got one score and if not, child did not get a score. IBM SPSS Statistics 22 was used to analyze the data. Data were analyzed separately for locomotor skills and object control skills and also for each test section. There were no statistically significant differences between the investigated kindergartens. Compared to children from the two other kindergartens children from sport-focused kindergarten got higher scores in hop (mean 5,07), horizontal jump (mean 4,27) and one-hand stationary dribble (mean 2,13). Compared to children from the two other kindergartens children from public kindergarten got higher scores in skip (mean 2,31), slide (mean 6,13) and kick a stationary ball (mean 3,60). Compared to children from the two other kindergartens children from Waldorf kindergarten got higher scores in run (mean 7,80), gallop (mean 4,07), two hand strike of a stationary ball (mean 5,53), one-hand forehand strike of self-bounced ball (mean 2,47), two-hand catch (mean 3,47), overhand throw (mean 2,93) and underhand throw (mean 5,13). Children from Waldorf kindergarten got the best scores both in locomotor skills and in object control skills. The Waldorf kindergarten got the best result in Kruskall-Wallis-test in locomotor skills and object control skills and in addition, it had the best gross motor score. However the differences were not statistically significant according the Kruskall-Wallis-test (p=0,578). Investigating the level of mastery in fundamental motor skills, it was found in the present study that criteria of running were mastered best by all children. The highest success percent were in run’s criterion ”arms move in opposite to” and the lowest success percent were in skip’s criterion ”arms are flexed and move in opposition to legs to produce force”. The study at hand did not find any statistically significant relationship between the investigated kindergartens in children’s fundamental motor skills. Whether kindergarten and fundamental motor skills have connection or not, no conclusion can be drawn based on limitations in the sample size. There seemed to be tendency of the children from Waldorf kindergarten achieving higher points in many of the skills tests when compared to other kindergarten’s children but the differences were not statistically significant. Because Waldorf kindergarten did not deliver answers to the questionnaire, the environments of kindergartens could only be compared between sport-focused kindergarten and public kindergarten. There were more outdoor equipment in the public kindergarten than in the sport-focused kindergarten. That can explain the public kindergarten’s better scores in locomotor skills and object control skills.

Motoriset perustaidot ja niiden kehittyminen luovat perustan lapsen liikkumiselle ja kokonaisvaltaiselle fyysiselle aktiivisuudelle. Perustaidot tulisi oppia hallitsemaan ennen kouluikää. Lapsuuden aikaiset hyvät motoriset taidot ennustavat runsaampaa fyysistä aktiivisuutta myös myöhemmin nuoruusvuosina. Motorisilla taidoilla on lisäksi yhteyksiä lapsen kognitiivisiin taitoihin, terveystekijöihin sekä psykologista hyvinvointia kuvaaviin muuttujiin. Toistaiseksi Suomesta puuttuvat lasten motorisia taitoja mittaavat laajat kartoitukset, jonka vuoksi tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, minkä- laiset ovat 3–10-vuotiaiden tyttöjen ja poikien motoriset perustaidot vuonna 2015. Tutkimukseen osallistui yhteensä 374 lasta (191 tyttöä ja 183 poikaa; ka 6,78 vuotta; kh 1,98). Aineisto kerättiin kuudelta alakoululta ja kahdeksasta päiväkodista Väli-Suomesta uudistetulla Test of Gross Motor Development-3 (TGMD-3) -testillä. Taitojen arvioinnin teki kaksi tehtävään koulutettua arvioitsijaa, jotka analysoivat lasten suoritukset jälkikäteen videoilta. Näin suoritukset pystyttiin arvioimaan ilman kiirettä tai ulkopuolisia häiriötekijöitä. Aineiston tilastollisessa analyysissä käytettiin kuvailevia menetelmiä (keskiarvot, -hajonnat, prosenttiosuudet) sekä Kruskal-Wallis -testiä (ikäryhmien väliset erot) ja Mann-Whitney U -testiä (sukupuolten väliset erot). Tuloksista ilmeni, että vanhemmat lapset saivat korkeampia TGMD yhteispistemääriä kuin nuoremmat, mutta yksittäisten osioiden ”täydellinen” hallinta oli kaikille lapsille vaikeaa. Liikkumistaidoissa tytöt ja pojat eivät eronneet toisistaan, paitsi että 5-vuotiaat tytöt olivat tilastollisesti merkitsevästi poikia parempia vuorohyppelyssä. Käsittelytaidoissa pojat olivat tilastollisesti merkitsevästi tyttöjä taitavampia jokaisessa ikäluokassa ja taidossa. TGMD-testin antamien tulosten perusteella opettajilla on mahdollisuus huomioida yksilöllisiä eroja lasten taidoissa ja suunnitella sen perusteella kullekin lapselle hänen kehitystään tukevaa toimintaa niin varhaiskasvatuksessa kuin perusopetuksessakin. Motor skill development sets the basis for children’s movements and overall physical activity. Fundamental motor skills are best learned before the school-age. Good motor skills in childhood predict more active lifestyle later in youth. Motor skills are also associated with cognitive skills, health determinants and psychological wellbeing of children. At the moment we lack large scale children’s motor skill assessment surveys in Finland, and therefore the purpose of this study was to describe the motor skill level of 3–10-year-old children in 2015. The participants of the study were 374 children (191 girls and 183 boys; mean age 6,78; sd 1,98). Data were collected from six primary schools and eight day care centers in Middle-Finland using a new Test of Gross Motor Development, 3rd version (TGMD-3). Motor skills were assessed afterwards from the videos by two trained assistants (physical education teachers) without any distractions. This was assumed to increase validity and reliability of the results. Means and standard deviations were calculated to describe the sample. KruskalWallis -test and Mann-Whitney U -test were used to calculate differences within ages and between sexes. The results revealed that older children achieved higher TGMD total skill scores than younger children, but the individual items’ mastery was very difficult for all children. In locomotor skills there were no gender differences except that 5-year-old girls were better in skip than boys. In ball skills boys were statistically significantly better than girls in every age category and every skill. Based on the test results teachers have an opportunity to take into account individual differences between children, and plan programs for each child in a way that best supports his/her development both in early education and at school. peerReviewed

TIIVISTELMÄ Liukkonen, Sirpa ja Joro, Annemari 2016. ”Odotitko sinä minua?” Ekaluokkalaisten motoristen perustaitojen kehittäminen ja sosiaalisten taitojen tukeminen liikuntaintervention keinoin. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu –tutkielma, 65s, 9 liitesivua. Tämän pro gradu työn tarkoituksena oli tutkia liikuntaintervention keinoin motoristen taitojen kehittymistä ja autonomian, pätevyyden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksia. Tähän pyrittiin luomalla oppimisympäristö sellaiseksi, jossa lapset saavat positiivisia kokemuksia ja onnistumisen elämyksiä. Tarkoituksena oli myös selvittää, mitä asioita tulee huomioida järjestettäessä koulunkäyntiä tukevaa liikuntakerhoa. Tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2015 järjestetystä liikuntakerhosta ensimmäisen luokan oppilaille, joilla oli heikot motoriset tai sosiaaliset taidot. Kerhokertoja oli yhteensä neljätoista. Tutkimusryhmässä oli 12 ensimmäisen luokan oppilasta neljältä eri luokalta. Aineistonkeruumenetelmänä oli aktivoiva osallistuva havainnointi ja tämän pohjalta tutkijat pitivät päiväkirjaa liikuntakerhosta. Neljästätoista kerhokerrasta kuusi videoitiin havainnoinnin tueksi. Oppilaille tehtiin myös osittain Nummisen (1995) APM-testistö motoristen taitojen kehittymisen seuraamisen perustaksi. Testi tehtiin oppilaille kaksi kertaa, ensimmäinen kerta liikuntakerhon alussa ja toinen kerta liikuntakerhon lopussa. Kerhon loputtua lasten vanhemmilta kysyttiin sekä lasten opettajia haastateltiin kerhokokemuksista, sen toiminnasta sekä mahdollisista muutoksista lasten motorisissa perustaidoissa. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin teemoittelua, luokittelua ja tulkintaa. Tutkimustulokset osoittivat, että tukiopetustyyppisellä liikuntakerholla voidaan vaikuttaa lasten motorisiin taitoihin sekä autonomian, pätevyyden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksiin. Liikuntakerhon toteutuksessa turvallisella oppimisympäristöllä ja positiivisella ilmapiirillä oli suuri merkitys. Kun lapset kokivat, että heitä kuunnellaan, ymmärretään ja ollaan läsnä, uskalsivat he ilmaista itseään rohkeasti. Lasten ilo ja innostuneisuus sekä periksi antamattomuus lisääntyivät ja näitä ominaisuuksia tarvitaan uusien ja vaikeiden asioiden harjoitteluun ja oppimiseen. Mielenkiintoista oli havaita myös se, kuinka lapset, joilla oli suuria vaikeuksia normaalissa luokkatilanteessa toimivat liikuntakerhossa innokkaasti ja sosiaalisesti. ABSTRACT Liukkonen, Sirpa ja Joro, Annemari 2016. ” Did you wait me? The development of fundamental movement skills and supporting of social skills by means of exercise intervention amongst first graders. The department of Sport Sciences, University of Jyväskylä, Master´s thesis in Sports Pedagogy, 65pp, 9 appendicies. The purpose of this master thesis was to research by the means of exercise intervention, the development of fundamental movement skills and the experience of autonomy, competence and social cohesion. This was pursued by creating an environment of learning where children perceived positive experiences and feelings of success. We also tried to find out what things must be considered when a physical education club, which supports studying, is set up. The empirical data for this research was gathered from a physical education club for the first graders who had weak motor or social skills in spring 2015. The club assembled 14 times. In the research group there were 12 first graders from 4 different classes. The method for collecting empirical data for this research was activating participatory observation, and researchers kept furthermore a diary of the exercise club. Out of 14 gatherings six were videotaped to support observation. The pupils tested partly APM-test battery of Numminen (1995) the basis of observations development of the motor skills. The test was done two times. The first was in the beginning and the second at the end of the club. When the club was closed down, the parents were asked and teachers interviewed about the experiences of the club and about the activities and possible changes in fundamental motor skills. The empirical data was analysed by themes, classes and interpretation. The research results indicated that a school physical education club can influence a child`s motor skills as well as experiences of autonomy, competence and social cohesion. In the implementation of such a club, a safe learning environment and a positive atmosphere have a great significance. When children realised that they will be heard and understood and someone is there with them, they had the courage to express themselves without fear. The children´s joy and enthusiasm and sense the perseverance increased. These qualities needed to learn and practise and study new and difficult things. It was also interesting to observe the children, who had great difficulties in a normal classroom, to be working in the club enthusiastically and socially.

Juha Koskinen (2015). Erilaisissa liikuntaympäristöissä ulkoilevien esikoululaisten motoristen perustaitojen kehitys. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 52s., 3 liitettä. Lihavuus ja ylipainoisuus ovat nykyään terveyshaittoja jo lapsuusiässä. Näiden lisäksi fyysinen aktiivisuus on vähentynyt. Lapsuusvuosina motoriset perustaidot ovat 3–12-vuotiailla lapsilla vielä kehittymässä, joten näiden taitojen kehittämiseen tulisi kiinnittää huomiota. Motoristen perustaitojen oppiminen voisi motivoida lapsia liikkumaan ja siten vähentää lasten ylipainoisuutta. Kasvattajien olisi tärkeää tiedostaa millaisen liikuntaympäristön he lapsille tarjoavat, sillä ympäristö on yksi taidon oppimiseen vaikuttavista tekijöistä. Fyysisen aktiivisuuden ja motoristen perustaitojen suhteen oletetaan vahvistuvan lapsen kasvaessa. Hyvät motoriset taidot omaavalla lapsella on suurempi todennäköisyys olla fyysisesti aktiivinen kuin motorisesti vähemmän taitavilla lapsilla. Opittujen taitojen synnyttämä innostus liikuntaan voisi vähentää lasten ylipainoisuutta sekä parantaa heidän elinikäistä liikunta-aktiivisuutta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää erilaisissa liikuntaympäristöissä ulkoilevien lasten motoristen perustaitojen kehitystä. Tutkimuksessa vertailtiin kahden helsinkiläisen esikouluryhmän kehitystä kuuden kuukauden aikana. Toinen esikouluryhmä (A) liikkui päivittäin luonnollisessa liikuntaympäristössä eli metsässä. Toinen esikouluryhmä (B) liikkui päivittäin rakennetussa liikuntaympäristössä, joka oli tutkimuksessa päiväkodin oma piha. Näiden ryhmien motorista kehitystä vertailtiin syksyn ja kevään mittausten välillä. Ryhmävertailun lisäksi esikouluryhmistä valittiin kuusi lasta yksilöllisen kehityksen tarkkailuun. Tutkimukseen osallistui 34 esikoululaista. Tutkimusaineisto kerättiin lokakuussa 2014 sekä maalis-huhtikuussa 2015 APM-testistöllä, joka sisälsi 12 motorisen perustaidon testiosiota. Aineiston kuvailussa käytettiin keskiarvoja, keskihajontoja sekä prosenttiosuuksia. Kahden ryhmän keskiarvojen vertailuun käytettiin yksisuuntaista varianssianalyysiä. Lähtötilanne-eroa tarkasteltiin t-testin avulla. Ryhmien sisäisen kehityksen seuraamiseen seurantamittauksissa käytettiin toistettujen mittausten ANOVA-testiä. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että erilaisissa liikuntaympäristöissä ulkoilevilla lapsilla kehittyivät erilaiset motoriset perustaidot. Ryhmä A, kehittyi tilastollisesti merkitsevästi ryhmä B:tä enemmän tasajaloin hyppelyssä sivuttain (f=15,535; p

TIIVISTELMÄ Niemi, Paula. & Vihersaari, Juuli. 2015. ”Onko lasten kömpelyys ylisuojelevien vanhempien vika?” Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, 82s., 2 liitettä. Liikkuminen kehittää motorisia perustaitoja, joita lapset tarvitsevat selvitäkseen jokapäiväi-sessä elämässä ja oppiakseen uusia asioita ympäröivästä maailmasta (Sääkslahti 2005, 13). Motoriset perustaidot ovat ihmisen kaikelle liikkumiselle välttämättömiä taitoja ja taitojen yhdistelmiä (Pangrazi 2001, 298; Gabbard 2004, 285-286; Gallahue ym. 2012, 15). Pro gradu -tutkielmamme tarkoituksena oli selvittää Yleisradion Internet keskustelupalstalle kirjoitta-neiden käsityksiä alle kouluikäisten lasten heikkoihin liikuntataitoihin liittyen. Erityisesti et-simme vastausta kysymykseen: Millä tavalla nettipalstalle kirjoittaneet selittävät lasten liikun-tataitoja ja kenen he ajattelevat olevan vastuussa niiden kehittymisestä? Tutkimuksemme oli luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus. Toteutimme aineiston analyysin aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä, ja sen tukena käytimme määrällistä analyysiä, kvantifiointia. Tutkimuk-semme aineistona käytettiin keskustelupalstalle kirjoitettuja kommentteja 24.9–31.10.2013 välisenä ajanjaksona. Kommentteja oli kirjoitettu yhteensä 130 kappaletta. Tutkimusaineisto sisälsi tekstimuotoista materiaalia 36 sivua (calibri body 11, rivivälillä1,15). Sen oli kirjoittanut 129 erilaisen nimimerkin suojassa kommentoivaa henkilöä. Analysoinnin tuloksena muodostui viisi lasten liikuntataitoja selittävää pääluokkaa: 1) sosiaa-liset tekijät, 2) yksilölliset tekijät, 3) fyysinen ympäristö, 4) yhteiskunta ja 5) muut kommentit liikuntataitoihin liittyen. Pääluokat sisältävät selityksiä siitä, mistä lasten heikot liikuntataidot johtuvat, kuinka niihin voidaan vaikuttaa, sekä kenen vastuulle niiden kehittämisen nähdään kuuluvan. Sosiaaliset tekijät oli suurin pääluokka, jossa keskusteltiin liikkumaan innostamisesta sekä rajoittamisesta, liikkumismahdollisuuksien tarjoamisesta sekä ohjeista ja neuvoista kasvattajille. Yksilölliset tekijät -pääluokassa lapsen heikkoja liikuntataitoja selitettiin eniten yksilöiden erilaisuudella. Fyysinen ympäristö pääluokka sisälsi keskustelua hyötyliikunnasta, liikkumisympäristöistä ja niiden turvallisuudesta, sekä ruutuajasta. Yhteiskunta pääluokassa puhuttiin yhteiskunnan muuttumisesta ja kasvatusinstituutioiden vastuusta. Muut kommentit liikuntataitoihin liittyen pääluokka sisälsi yksittäisiä tekijöitä, joiden ajateltiin vaikuttavan lapsen liikuntataitoihin. Keskustelupalstat ovat nykyaikainen tapa tuoda omia ajatuksia avoimesti esille ja samalla saada niihin tukea muilta kirjoittajilta. Tämä tutkimus osoitti että keskustelupalstalle kirjoitta-neet henkilöt selittivät lasten heikkojen liikuntataitojen johtuvan useista eri tekijöistä. Vastuun lasten liikuntataitojen kehittämisestä nähtiin kuuluvan eriävissä määrin joko vanhemmille, kasvattajille, urheiluseuroille, neuvoloille tai yhteiskunnalle. Avainsanat: alle kouluikäiset lapset, fyysinen aktiivisuus, motoriset perustaidot, keskustelu-palsta, vanhempien käsitykset ABSTRACT Niemi, Paula. & Vihersaari, Juuli. 2015. "Is children's clumsiness overprotective parents' fault?" Master's thesis in physical education. The Faculty of Physical Education, University of Jyväskylä, 82, 2 appendices. Physical activity develops the fundamental motor skills that children need in order to succeed in their daily lives and to be able to learn new things about the surrounding world (Sääkslahti 2005, 13). The fundamental motor skills are essential skills and skills combinations for all human movement (Pangrazzi 2001, 298; Gabbard, 2004, 285-286; Gallahue et al. 2012, 15). The purpose of our master's thesis was to study the perceptions regarding children's physical skills. Our target group was the people who have been writing on the Internet forum of Yleis-radio. In particular we were looking for an answer to the following question: How do the online column writers explain the children's physical skills and whom do they think is respon-sible for the development? The study was a qualitative case study. We carried out the data-analysis as data-based content analysis and it was supported by a quantitative analysis called quantification. The material used in our study was the comments written on the forum be-tween 24th of September and 31st of October the year 2013. In total there were 130 written comments. The research material included a textual material of 36 pages (Calibri body 11, spacing 1,15). It was written by 129 different persons who used pseudonyms when writing the comments. The analysis resulted in five main categories that explained children's physical skills: 1) social factors, 2) individual factors, 3) environment, 4) society and 5) other comments regarding physical skills. The main categories included explanations for children’s poor physical skills, how they can be affected, and who is seen to be responsible of developing the skills. “Social factors” was the largest category and the discussion included motivations and limitations of physical activity, providing possibilities for physical activity and guidance for parents and educators. In the category “Individual factors” the child’s poor physical skills were explained mostly by the individual differences. “Environment” –category contained a discussion of functional training, the sports environment and its safety as well as the screen time. In the category “Society” the change of the society and the responsibility of the educational institu-tions was discussed. “Other comments regarding”- category contained individual factors that are thought to affect child's physical skills. Internet forums are a modern way to openly express the thoughts and get support from the other writers. This study showed that the people who write on the forum explained the chil-dren’s poor physical skills with several different factors. The responsibility of developing children's physical skills was in differing degrees seen to belong to the parents, educators, sports clubs, childcare clinics or the society. Keywords: children under school age, physical activity, basic motor skills, forum, parental perceptions

Viitamaa Kirsi (2014). Pihatrampoliini lasten motoristen perustaitojen kehittäjänä. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 65 s., 2 liitettä. Varhaislapsuus on ihmisen kehityksen kulta-aikaa, jolloin motoriset perustaidot tulisi oppia mahdollisimman hyvin. Viime vuosina pihatrampoliinien suosio on lisääntynyt lasten ja nuorten keskuudessa. Yhä useamman suomalaisen kodin pihalta löytyy pihatrampoliini. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää pihatrampoliinin käytön tarjoamia mahdollisuuksia lasten motoristen perustaitojen harjaannuttamiseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin vanhempien ja lasten kokemuksia pihatrampoliinin käytöstä. Tämä tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen, eli laadullinen tutkimus. Tutkimuksen tieteenfilosofinen lähtökohta oli fenomenologis-hermeneuttinen. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla neljän perheen vanhempien näkemyksiä lastensa toiminnasta pihatrampoliinilla sekä perheiden lasten omakohtaisia kokemuksia trampoliinin käytöstä. Haastattelujen päätteeksi tein tutkijana havaintoja lasten toiminnasta trampoliinilla. Tutkimusaineiston keruussa käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelumenetelmää. Tutkimuksen teemat nousivat tutkimuksen keskiöön viitekehyksen pohjalta. Teemoiksi valikoituivat pihatrampoliini leikkiympäristönä, pihatrampoliinin hyödyt motoristen taitojen kehittäjänä ja turvallisuustekijät. Haastattelut olivat 19–45 minuutin mittaisia ja aineistoa kertyi yhteensä 132 minuuttia. Haastattelut tehtiin kesän 2014 aikana. Tutkimuksen aineistoanalyysissä käytettiin teoriapohjaista sisällönanalyysimenetelmää. Tähän tutkimukseen osallistuneet perheet kokivat pihatrampoliinin mielekkäänä leikkiympä-ristönä sekä trampoliinin hankinnan ja käytön myönteisenä ja kannattavana. Pihatrampoliinin kokoaminen oli kevään odotettu kohokohta, ja sen koettiin tuovan lisää tekemistä pihaleikkeihin. Vanhemmat kokivat pihatrampoliinin tukevan lapsen motorisia perustaitoja ja kehittävän lapsen kehonhallintaa, lihaskuntoa, koordinaatiota ja tasapainoa. Tutkimustuloksista ilmeni, että pihatrampoliinilla oli useita erilaisia käyttötarkoituksia ja se mahdollisti myös sellaisten temppujen kokeilun, joita lapset eivät uskaltaneet tehdä kovalla maalla. Vanhemmat lapset nostivat haastatteluissa esille pihatrampoliinin sosiaalisen näkökulman. Pihatrampoliini lisäsi kavereiden kanssa yhdessä puuhastelua, ja kavereiden esimerkin kautta, uskallusta kokeilla erilaisia temppuja. Lisäksi lasten vanhemmat kokivat pihatrampoliinin toimivan erikokoisia ja -ikäisiä ihmisiä yhdistävänä välineenä. Tutkimustuloksista ilmeni, että lapset eivät niinkään ajatelleet turvallisuutta keksiessään mitä uhkarohkeimpia temppuja. Vanhemmat puolestaan nostivat esille trampoliinin turvaverkon tärkeyden lasten turvallisuuden lisääjänä. Haastatteluista ilmeni, että vanhemmat kontrolloivat lastensa toimintaa laatimalla tilannekohtaisia sääntöjä sekä miettimällä trampoliinin sijoittelua. Vanhemmat eivät kokeneet mahdollisia uhkakuvia pelotteena trampoliinin käytölle, vaan kokivat pihatrampoliinin tuomien hyötyjen olevan haittoja suuremmat. Viitamaa Kirsi (2014) Garden trampoline as a developer of children’s fundamental motor skills. Department of Sport Science, University of Jyväskylä, Master’s thesis 65 pp., 2 appendicies. Early childhood is the golden time of human’s development in which the basic motor skills are to be learned as good as possible. In the recent years the popularity of garden trampolines has increased among children and teenagers. More and more garden trampolines can be found from the gardens of the Finnish detached houses. The aim of this research was to find out how the use of garden trampoline can help children to practice and develop their motor skills. In this thesis was examined parents’ and their children’s experiences about the use of garden trampoline. This thesis was qualitative. The science philosophical starting point in this research was phenomenological-hermeneutic. The case material was gathered by interviewing the parents of four families and their children. After the interviews I observed the children on the trampoline as a researcher. Semi-structured theme interview –method was used to gather the case material. The themes of the research became the center of this research from the basis of the frame. The themes which were selected were: the garden trampoline as a playing environment, the pros of the garden trampoline as a developer of children’s basic motor skills and the safety factors. The interviews were 19-45 minutes long and the total amount of case material was 132 minutes. The interviews took place during the summer 2014. Theory-based content-analysis method was used as a data-analysis of this research. All the families in this research felt that the garden trampoline was a meaningful playing environment. They also felt the use and the purchase of it positive and cost-effective. It was a well waited highlight of the spring when it was build. Garden trampoline was felt to bring more action to play. It supported child’s basic motor skills and developed child’s body control, muscles, coordination and balance. The research showed that the garden trampoline had various functions and it allowed children to try stunts that weren’t possible on the solid ground. Older children pointed out the social aspect of garden trampoline. It increased their social life and they dared to try more difficult stunts. Parents felt that garden trampoline gathered people together no matter what age or sex group they were. The research showed that the children didn’t think about the safety factors while coming up the most daring stunts. The parents on the other hand felt that the safety net was an important provider of safety. The interviews showed that parents controlled their children’s actions by setting rules appropriate for the situations and by seeking a suitable placement for the trampoline. They didn’t feel that the possible threats should scare them of, but felt that the pros of the trampoline overcame the cons.

Hautala, Tuomas & Hiltunen, Janne 2012. 5. ja 8. luokkalaisten koululaisten fyysinen toimintakyky: Sukupuolten ja luokka-asteiden väliset erot sekä testien väliset yhteydet fyysistä toimintakykyä mittaavissa testeissä. Liikuntatieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto. Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 106 s. Tutkimuksemme tavoitteena oli selvittää, esiintyykö tyttöjen ja poikien tai viides- ja kahdeksasluokkalaisten oppilaiden testitulosten välillä eroja fyysistä toimintakykyä mittaavissa liikuntatesteissä. Lisäksi selvitimme, esiintyykö eri toimintakykytestien tulosten välillä yhteyksiä viides- ja kahdeksasluokkalaisilla tytöillä ja pojilla. Sukupuolieroja tarkastelimme erikseen viidennellä ja kahdeksannella luokalla sekä viides- ja kahdeksasluokkalaisten välisiä eroja tytöillä ja pojilla. Testien tulosten välisiä yhteyksiä selvitettiin erikseen sekä viidennen että kahdeksannen luokan tytöillä ja pojilla. Tutkimuksen kohteena olivat kuuden keskisuomalaisen ja neljän kainuulaisen koulun oppilaat (N= 468). Mukana oli 239 viides- ja 229 kahdeksasluokkalaista oppilasta. Aineisto kerättiin kohdejoukolta kahdenkymmenen fyysistä toimintakykyä mittaavan liiketehtävän avulla. Mittaukset tehtiin kouluissa tutkimussuunnittelijan johdolla ja oppilaiden testaamisesta vastasi 5–10 tehtäviin koulutettua tutkimusapulaista. Jokaisessa koulussa mittaukset tehtiin koulun liikuntasalissa kahden erillisen 90 minuutin mittaisen liikuntatunnin aikana. Sukupuolten sekä luokka-asteiden välisiä keskiarvoeroja selvitettiin riippumattomien otosten t-testin avulla ja tilastollisen merkitsevyyden mielekkyyttä ilmaistiin Cohenin d -kertoimella. Testien tulosten välisiä yhteyksiä analysoitiin Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokertoimen avulla. Tutkimustulokset osoittivat, että sekä viidennellä että kahdeksannella luokalla sukupuolten välillä esiintyi tilastollisesti merkitseviä eroja seitsemässä toimintakykytestissä. Molemmilla luokka-asteilla pojat saavuttivat tyttöjä parempia tuloksia neljässä testissä, kun taas tyttöjen tulokset olivat parempia kolmessa testissä. Viidennen ja kahdeksannen luokan välillä esiintyi tilastollisesti merkitseviä eroja pojilla kahdeksassa ja tytöillä yhdeksässä testissä. Kahdeksasluokkalaiset olivat viidesluokkalaisia parempia kaikissa testeissä, joissa tilastollisesti merkitseviä eroja muodostui. Testien tulosten väliset korrelaatiot vaihtelivat hyvin alhaisesta erittäin voimakkaaseen sekä viidennellä että kahdeksannella luokalla. Säännöllisimmin korkeita korrelaatioita havaittiin vauhdittoman 5-loikan ja vauhdittoman pituushypyn, oikean ja vasemman lonkan liikkuvuustestien sekä oikean ja vasemman jalan flamingoseisontojen välillä. Tutkimuksen tulosten perusteella on tärkeää, että liikunnanopetuksessa ja -ohjauksessa huomioidaan sukupuolten sekä eri-ikäisten oppilaiden väliset erot fyysisen toimintakyvyn eri osa-alueilla. Testien tulosten välisten yhteyksien tarkastelu voi puolestaan auttaa valitsemaan kuntotestaustilanteissa tarkoituksenmukainen testi mittaamaan haluttua ominaisuutta.

Kinnunen, Mika & Rahomäki, Eero 2011. Motoristen perustaitojen ja fyysisen aktiivi-suuden kehittyminen yläkoulun aikana. Liikuntapedagogiikan pro gradu-tutkielma, 97 s. Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida peruskoulun oppilaiden motorisia perustaitoja sekä fyysistä aktiivisuutta ja niiden kehittymistä seitsemänneltä luokalta yhdeksännelle luokalle. Tarkoituksena oli myös vertailla tyttöjen ja poikien motoristen perustaitojen sekä fyysisen aktiivisuuden kehittymisen eroja, sekä tutkia fyysisen aktiivisuuden yhteyttä motoristen perustaitojen kehittymiseen yläkoulun aikana. Tutkimusaineisto koostui kahden Jyväskyläläisen yläkoulun oppilaista (n=152), joista tyttöjä oli 66 ja poikia 86. Motorisia perustaitoja tutkittiin mittaamalla oppilaiden tasa-paino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaitoja motoristen perustaitojen testipaketilla, johon kuuluivat flamingoseisonta, kieriminen, sukkulajuoksu, naruhyppely, 5-loikka, tarkkuusheitto ja 8-kuljetus. Fyysistä aktiivisuutta tutkittiin kyselylomakkeella, jossa kysyttiin oppilaiden viikoittaista yleistä fyysistä aktiivisuutta. Motoriset perustaitotestit ja fyysisen aktiivisuuden kysely tehtiin jokaisena lukuvuonna, kolmen vuoden aikana. Motoristen perustaitojen ja fyysisen aktiivisuuden eroja sukupuolten välillä tutkittiin T-testin avulla. Pearsonin tulomomenttikorrelaatiokertoimen avulla tutkittiin motoristen perustaitojen ja fyysisen aktiivisuuden välisiä yhteyksiä. Motoristen perustaitojen ja fyysisen aktiivisuuden kehittymistä tutkittiin toistettujen mittausten multivarianssianalyysillä. Tutkimustulokset osoittivat poikien olevan tyttöjä parempia kierimisessä, sukkulajuok-sussa, 5-loikassa, tarkkuusheitossa ja 8-kuljetuksessa. Tytöt olivat poikia parempia flamingoseisonnassa sekä naruhyppelyssä. Fyysinen aktiivisuus väheni yläkoulun aikana molemmilla sukupuolilla. Fyysisen aktiivisuuden määrässä ja sen kehityksessä yläkoulun aikana ei löytynyt eroja sukupuolten välillä. Standardoitu motorinen perustaitoindeksi kertoi poikien motoristen perustaitojen kehittyneen yläkoulun aikana selvästi tyttöjen motorisia perustaitoja enemmän. Fyysisesti aktiivisimpien oppilaiden standardoitu motorinen perustaitoindeksi nousi seitsemänneltä luokalta yhdeksännelle luokalle ja fyysisesti inaktiivisempien oppilaiden indeksi puolestaan laski samalla ajanjaksolla. Tutkimustulosten perusteella fyysisen aktiivisuuden määrään tulisi kiinnittää huomiota. Erityisesti fyysisesti passiivisimmille oppilaille tulisi saada lisää organisoitua liikuntaa, kuten liikuntatunteja, jotta varmistettaisiin motoristen perustaitojen kehittyminen. Yläkouluiässä tulisi keskittyä oppilaiden, erityisesti tyttöjen motoristen perustaitojen kehittämiseen. Tämä voisi olla merkittävä tekijä, jotta nuorten olisi helpompi hakeutua eri liikuntamuotojen pariin myös tulevaisuudessa. Jatkossa olisi tärkeä tutkia tarkemmin organisoidun ja omaehtoisen fyysisen aktiivisuuden vaikutuksia motoristen perustaitojen kehitykseen. Lisäksi olisi mielenkiintoista selvittää motorisia perustaitoja sisältävän liikuntaohjelman vaikutuksia fyysisesti passiivisten tai heikot motoriset perustaidot omaavien motoriseen kehitykseen.

The aim of the study was to investigate the relationships between enjoyment, perceived competence, fundamental movement skills, and physical activity engagement of Grade 7 students participating in Finnish physical education. A secondary aim of the study was to examine gender differences in all assessed variables. The participants of the study were 404 Grade 7 students aged 13 years. The sample comprised 210 girls and 194 boys, who were involved in 23 classes taught by 10 physical education teachers at three secondary schools. Physical activity engagement, enjoyment, and perceived physical activity competence were assessed by self-report questionnaires. Locomotor skill were evaluated by the shuttle running test, balance skill by the flamingo standing test, and manipulative skills by the figure-8 dribbling test. Results of a stepwise regression analysis revealed that only perceived physical activity competence was a statistically significant predictor of physical activity engagement. The t-tests revealed that the girls scored better in the balance test, whereas the boys scored better in the shuttle running test. Additionally, the boys perceived higher levels of physical activity competence than the girls. peerReviewed

TIIVISTELMÄ Tuomi, Johanna 2010. Toimintatutkimus 4-12-vuotiaiden motorisia taitoja harjaannutta-van oppaan kehittämisestä perheliikuntaan. Jyväskylän yliopisto. Liikuntapedagogiikan pro gradu-tutkielma 134 s. 11 liites. Toimintatutkimuksen tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa 4-12-vuotiaiden lasten vanhemmille ilmaiseksi jaettava neuvontamateriaali, joka sisältäisi tietoa lasten liikunnan tärkeydestä, perheen merkityksestä siihen sekä käytännön harjoitteita, jotka kehittäisivät lasten havaintomotorisia ja motorisia perustaitoja. Tutkimustehtävänä oli ensin selvittää, millaisia tarpeita ja odotuksia terveydenhoitohenkilöstö ja vanhemmat asettavat oppaalle sekä millaisesta perheliikunnasta lapset ja nuoret itse ovat kiinnostuneita. Tutkimuksen suunnittelua ohjaavana taustateoriana oli sosiaalis-kognitiivinen teoria. Tutkimuksen edetessä koottiin harjoitteita, joiden avulla voitiin tukea ja kehittää lapsen havaintomotorisia ja motorisia perustaitoja. Harjoitteiden toimivuus testattiin liikunta-kerholaisilla ja vapaaehtoisilla perheillä. Tutkimus on laadullinen toimintatutkimus, jonka suunnittelu, toteutus ja aineiston keruu suoritettiin vuosina 2008–2009. Tutkimukseen osallistui Keski-Suomen sai-raanhoitopiirin hoitohenkilökuntaa (n=8), kerho-ohjaajia (n=3), lasten vanhempia (n=7), liikunnanopettajiksi opiskelevia (n=9) sekä 5.-6.-luokkalaisia oppilaita (n=148). Aineis-tonkeruumenetelminä olivat tutkijan tutkimuspäiväkirja, kysely, haastattelu sekä ha-vainnointi. Lähtötilanneselvityksen mukaan oppaalle oli kysyntää ja tarvetta, koska vastaavia ilmaisia neuvontamateriaaleja harjoitteineen ei ole juuri tarjolla. Oppaan toivottiin antavan tietoa lasten liikunnasta, sen merkityksestä lapsen kehitykselle sekä perheen merkityksestä lasten liikunnalle. Harjoitteisiin kohdistuvia toiveita olivat harjoitteiden monipuolisuus, yksinkertaisuus ja selkeys. Vanhemmat korostivat myös kuvien merki-tystä ja tärkeyttä selventämässä harjoitetta. Perheliikuntakyselystä selvisi, kuinka yksi-puolista liikuntaa lapset harrastavat vanhempiensa kanssa. Suosikkeina olivat kävely-lenkit. 5.-luokkalaisista (n=66) kaikki harrastivat jotakin liikuntamuotoa vanhempiensa tai isovanhempiensa kanssa. Sen sijaan 6.-luokkalaisista (n=82) vain 51 % liikkui yhdessä vanhempiensa tai isovanhempiensa kanssa. Tästä huolimatta, muutamia oppilaita lukuun ottamatta, oppilaat olivat kiinnostuneita kokeilemaan uusia perheliikuntamuotoja. Tässä tutkimuksessa avoimeksi jäi vielä kysymys, miten vanhemmat saadaan innostumaan yhteisistä liikuntahetkistä lastensa kanssa. Toimintatutkimuksen perusteella ilmeni, että mitä enemmän oppaalla on ideoijia, sitä enemmän on toiveita oppaan toteutukselle. Neuvontamateriaalista on mahdoton luo-da kaikkien tarpeita vastaavaa opasta. Siitä syystä kohderyhmän ja jakelukanavan mää-ritteleminen on tärkeää. Tämän tutkimuksen tuotoksena syntyneen materiaalin kohde-ryhmänä ovat vähän liikkuvien 4–12-vuotiaiden lasten perheet. Moto-taituriksi -opasta on saatavilla vapaasti Internet-osoitteesta www.mielenterveysseura.fi/hankkeet/perhelii-kunnan_koor-dinointi_-hanke. Avainsanat: havaintomotoriset taidot, motoriset perustaidot, perheliikunta, liikuntaneuvonta, liikuntamateriaali