Search

Meeting the mobile money needs of the less privileged in developing and emerging markets opens up enormous possibilities for banks and newly emerged financial-technology firms. Many consider mobile money services a separate domain within the banking and payment sector, different from its siblings: automated teller machines, net banking, point-of-sale banking, etc. This study was conducted to investigate how mobile money services act as a reliable driver of digital financial inclusion and to determine the role of mobile money agents in the transformation from the traditional services to mobile money services. This paper presents a conceptual model based on the stimulus-organism-response paradigm. We propose that the mobile money agent characteristics are the stimuli, that the mobile money customer is the organism, and that the response of the organism to the stimuli is continuous usage, which leads to financial inclusion in the developing country of Ghana. The continuous usage of mobile money services by customers encourages more engagement experiences and advocacy intentions. We provide empirical evidence suggesting that mobile money agent credibility and service quality stimulate customer empowerment. Furthermore, we argue that for the less financially empowered customer segment, mobile money agent credibility provides the needed impetus for the continuous usage of mobile money services. peerReviewed

The aim of this study was to investigate how specific functional and psychological barriers can lead people to negatively perceive the value of mobile payment platforms, which could serve as an obstacle to their intention to adopt or continue using such platform. Unlike the plethora of studies that have examined the adoption of digital technologies, systems, and applications, in this study, we investigated the consumers’ resistance to digital payment platforms and the other barriers to the consumers’ adoption of such. The data were collected from Spain using a survey instrument. A total of 217 usable responses were collected and analyzed using the SmartPLS application. Our major findings suggest that the risk, traditional, and image barriers negatively influence the mobile payment platforms’ perceived value while the usage barrier does not, and that there is a strong relationship between consumers’ perception of the value of such platforms and consumers’ intention to adopt and continue using them. peerReviewed

Although mobile payments have gained considerable attention in academic research, there still are major gaps in our more in-depth understanding of the antecedents of their acceptance and use. In this study, we aim to address these gaps by examining the potential gender and age differences in the use intention of mobile payments and its antecedents in terms of the effects of the antecedent factors on use intention as well as the antecedent factors and use intention themselves while also considering the critical prerequisite of measurement invariance. Moreover, through a careful selection of the compared age groups, we extend the examination to cover also the potential generational differences between digital natives and digital immigrants. As the data for the study, we use the responses to an online survey that were collected from Finnish consumers in May 2020 and are analysed by using structural equation modelling (SEM). In terms of gender, we find no differences in the effects of the antecedent factors on use intention but find women to perceive the use of mobile payments as both less easy and less secure than men. In turn, in terms of age and generation, we find the effect of social influence on use intention to be stronger for younger users representing digital natives, whereas older users representing digital immigrants were found to perceive the use of mobile payments as less easy. Finally, we discuss these findings in more detail from both theoretical and practical perspectives. peerReviewed

Despite the expanding global usage of mobile phones in money transactions, the adoption of mobile payment systems in Jordan remains slow. This study employed the technology acceptance model (TAM) to identify the factors with a potential impact on mobile payment systems acceptance. The impact of perceived privacy (PP) and the mediating function of perceived certainty (PC) on the behavioral intention (BI) of mobile payment systems among Jordanian ministries were examined. Data obtained from 270 respondents were analyzed using partial least-squares structural equation modeling (PLS-SEM). The empirical findings show a positive link between perceived usefulness (PU) and PC on the BI of mobile payment systems. The mediation analysis demonstrated that PC partially mediated the association of PP with the BI of mobile payment systems. The final section concluded the paper by presenting the key theoretical and practical ramifications, as well as the research’s limitations and future directions.

Mobile money provides a tool for survival, particularly in urban conditions shaped by city regulations that make microvending difficult for the poor. An analysis of 165 interviews conducted in two low-income neighborhoods in Dar es Salaam, Tanzania over 8 years demonstrates how interlocked layers of technology and interaction make mobile money services semiformal. I introduce two mobile money-enabled survival strategies: intrahousehold transfers for day-to-day survival (transfers within the same city) and resource safeguarding through kin remittances of start-up capital (home-based subsistence business capital stored for kin access in emergencies). The recent tightening of mobile phone regulations in the global South has disrupted users’ multilevel and formal/informal-hybrid infrastructures of money movement in these communities. Such tougher regulations could result in a new digital divide that hinders rather than facilitates the financial inclusion of the poor.

Purpose The purpose of this paper is to examine the drivers of consumer engagement and its consequences via the experiences of mobile money services’ users in Ghana and to discuss its implications for the society, financial service innovation, delivery and operations. Design/methodology/approach A pre-tested survey instrument was used with a sample of 595 mobile money services users in Ghana. SmartPLS application was used to analyze the data and report findings. Findings The study shows that perceived risk, consumer empowerment, subjective norm, performance expectancy and effort expectancy influence the affect component of consumer engagement and explain around half of its variance. The effect of perceived risk on consumer engagement was counterintuitive. Perceived risk was significant and positive for cognitive processing, whereas the effect was significant but negative for affect. The authors found support for the positive effect of cognitive processing on advocacy intention but no support for its effect on continuous usage. By contrast, affect strongly influenced both advocacy intention and continuous usage of mobile money services. Practical implications The authors highlight the implications of mobile money services to business and marketing/service managers, policy makers, non-banking entities (such as telecoms and financial technology firms) and to the society in general. The authors provide important insights into how service providers can manage consumer engagement process and formulate marketing strategies to target and promote this simple, but innovative service to consumers. Moreover, the authors discuss the societal implications of the study in Ghana, a developing country. The authors recommend several options for future studies in order to stimulate the research agenda on mobile financial services in general. Originality/value The present study shows that although mobile money was initially introduced to help consumers who hitherto have no access to formal banking services, this form of banking has become increasingly popular among various consumer segments as its usage and adoption has increased multifold largely in emerging and developing countries. The main contribution of this study is the development and testing of the “mobile money customer engagement model.” Moreover, this study shows the key factors that influence the engagement process and the effects of these factors as analyzed within the context of a developing country.

Tutkielmassa tarkasteltiin maksupalvelulakia (290/2010) sekä erityisesti sen mobiilimaksamista koskevaa sääntelyä ja eri intressiryhmien vaikutusta sen muotoutumiseen Suomessa julkisen valinnan teorian näkökulmasta. Keskeinen tutkimustehtävä oli selvittää, mitkä tahot sääntelyyn pyrkivät vaikuttamaan, millä tavoin sekä miten intressiryhmien vaikutus näkyy mobiilimaksamisen sääntelyratkaisussa, johon laissa päädyttiin mobiilimaksamisen tullessa laajemmin sääntelyn piiriin maksupalvelulain myötä. Sen selvittämiseen sovellettiin sisällönanalyysia ja julkisen valinnan teorian pohjalta laadittua intressiryhmien lakivaikuttamisen tarkastelukehystä, jolla poimittiin kirjallisista lainvalmisteluaineistoista eri intressitahojen vaikutuspyrkimyksiä lainsäädännön muotoutumiseen. Keskeisimmän aineiston muodostivat lain valmisteluvaiheessa annetut lausunnot luonnokseen hallituksen ehdotukseksi maksupalvelulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Mancur Olsonin eturyhmien vaikutusta poliittiseen prosessiin koskevan teorian mukaisesti aktiivisimmin sääntelyn sisältöön yrittivät vaikuttaa pienet, etuoikeutetut tuottajaryhmät, kuten matkapuhelinoperaattorit ja maksupalveluntarjoajat. Näille tahoille säädettävät uudet velvoitteet olivat välittömiä ja konkreettisia ja näistä aiheutuvat kustannukset merkittäviä. Heille sääntelyn muotoutumiseen vaikuttamisesta odotettavissa olevat hyödyt olivat siis huomattavia. Siten näillä eturyhmillä oli vahva kannustin panostaa lainsäädäntöön vaikuttamiseen. Latenteiksi ryhmiksi luokitelluille kansalaisille ja kuluttajille valmisteilla oleva sääntely jäi epämääräisemmiksi ja vaikutukset yksilölle niin vähäisiksi, että ryhmät jäivät passiivisimmiksi. Lopullisessa säädetyssä maksupalvelulaissa intressiryhmien vaikutuspyrkimykset näkyivät varsin vähän. Tehdyt muutokset heijastavat lähinnä etuoikeutettujen uusien mobiilimaksamisen toimijoiden eli käytännössä matkapuhelinoperaattorien kannanottoja. Vaikka sääntelyn kohteena olevat tahot pyrkivät vaikuttamaan sääntelyn muotoutumiseen, ei aineistossa näkynyt merkkejä Stiglerin kuvaamasta regulaatioloukusta, jossa hyvin järjestäytyneet intressiryhmät olisivat onnistuneet maksimoimaan hyötynsä muun yhteiskunnan kustannuksella ja kaappaamaan sääntelijän. Julkinen sektori toimii Suomessa ainakin tämän maksupalvelulain mobiilimaksamista koskevan esimerkin valossa hyvin. Maksupalvelulain pohjana oleva maksupalveludirektiivi on pääosin täysharmonisointisäädös. Direktiivissä on kuitenkin säännöksiä, joiden osalta jäsenvaltioilla on täytäntöönpanossa harkintavaltaa ja intressiryhmien lausunnot kohdistuivatkin pitkälti nimenomaan näihin ehdotetun lain kohtiin. Sääntelyn taustalla oleva täysharmonisointidirektiivi selittää osaltaan intressiryhmien vaikutusten vähäistä näkymistä lopullisessa muotoutuneessa sääntelyssä, koska intressiryhmien paikallisella vaikuttamisella siihen oli monin paikoin mahdotonta vaikuttaa.

peerReviewed

Teknologian käyttö vapaa-ajalla on yleistynyt teknologian kehittyessä, ja myös teknologian hyväksymismalleja, jotka alun perin kehitettiin organisaatioihin, on laajennettu eri käyttökonteksteihin sopivaksi. Tässä pro gradu -tutkielmassa keskitytään mobiilimaksamisen ja erityisesti sen alakategorian mobiilitankkauksen käyttöön. Mobiilitankkauksella tankattu polttoaine veloitetaan käyttäjän maksukortilta mobiilisovellukseen lisättyjen korttitietojen kautta. Tutkielman tarkoituksena on selittää, mitkä tekijät vaikuttavat mobiilitankkauksen hyväksyntään tai palvelun käyttämättömyyteen. Aihetta tutkitaan case-esimerkin, vuonna 2016 julkaistun mobiilitankkaussovelluksen avulla. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselyä, joka sisälsi laadullisia ja määrällisiä kysymyksiä. Kyselyyn tavoiteltiin vastauksia niiltä, jotka käyttävät mobiilitankkausta, ja niiltä, jotka eivät käytä palvelua, vaan suosivat tankatessa perinteisiä maksutapoja eli käteistä ja korttimaksua. Näiden kahden käyttäjäryhmän vastauksia vertailtiin ja tutkimustuloksena syntyi käsitys tekijöistä, joilla on vaikutus mobiilitankkauksen hyväksyntään tai käyttämättömyyteen. Käyttämättömyyttä tarkasteltiin alkujaan hyväksymisen vastakohtana ja käyttämättömyyden oletettiin johtuvan hyväksyntään vaikuttavien muuttujien puutteesta. Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että mobiilitankkauksen hyväksyntää ja käyttämättömyyttä selittävät vain osittain samat muuttujat. Sekä hyväksyntään että käyttämättömyyteen vaikuttavat käyttäjän asenne mobiilitankkausta kohtaan sekä koetun hyödyllisyyden ja helppokäyttöisyyden määrä. Yhteisten muuttujien lisäksi mobiilitankkauksen hyväksyntään vaikuttivat palvelun nopeus ja luottamus palvelua kohtaan. Lisäksi ne, jotka käyttivät mobiilitankkausta, olivat tottuneita käyttämään mobiilimaksua muutenkin. Käyttämättömyyteen vaikuttivat mobiilipalveluiden ja -maksun vähäinen käyttö sekä mobiilitankkauksen suositteluiden puute. Osalle palvelu ei soveltunut esimerkiksi väärän puhelinmallin vuoksi ja osalle palvelu oli tuntematon, mikä estää palvelun hyödyllisyyden ja helppokäyttöisyyden arviointia.

This chapter describes how mobile money is an emerging and innovative financial service delivery mechanism. With huge success, recorded mostly in the developing economies, it is scholarly unclear the antecedents of its adoption. Using a survey of 151 respondents comprising both the banked and underbanked in the South-Western part of Nigeria, the authors used the PLS-SEM to test the research hypothesis. The results reveal the enablers of mobile money, which are social influence, performance expectancy, security and effort expectancy, and inhibitors such as system anxiety and cost. Privacy, trust, image and convenience were not found significant in this study. Social influence, performance expectancy and effort expectancy variables adapted from the UTAUT model have considerable influence on mobile money in Nigeria. Study implications and future directions are offered. peerReviewed

Mobile technology has become a significant part of our everyday life. The technology develops rapidly and in the past few years numerous of companies have made payments possible trough mobile equipments. The most used technology for conducting such a payments is called near field communication (NFC), which enables fast and convenient payments using countless of different instruments for paying. The objective of this research is to shed light on the use of contactless payments via NFC. To achieve the objective we explored the factors that might have influence on intention to use and use of contactless payments. Thus, the research questions are: Is there significant relationship between the chosen factors and continuous use of contactless payments? How do the chosen factors affect the continuous use of contactless payments? The theoretical background of this research lies strongly on the UTAUT2 model by Venkatesh et al. (2012). In our research we modify the initial UTAUT2 by adding there constructs that are noticed in prior literature to have influence on customer’s behaving. The added constructs are perceived risk, overall satisfaction, affective engagement, cognitive engagement and commitment. The constructs adopted from UTAUT2 model are habit, effort expectancy, performance expectancy, hedonic motivation, intention to use and use. Because we wanted to explore the relationships between the constructs, a quantitative research method was used. The data of 1165 respondents was first analyzed in SPSS Statistic 22 program and the further and deeper analysis was made via SmartPLS 2.0. The questionnaire was developed by using existing and according to the prior literature relevant questions and scaling. The results of the study indicate that habit has very strong influence on the use of contactless payments. The findings of prior literature in technology acceptance context in general have also discussed about the strong role of habit. Hence, our research supports such statements. However, if habit is removed from the model, the impact of intention to use grows significantly. Overall, the study enhances the understanding of customer technology acceptance in payment context.

Martikainen, Jaakko Mobiilimaksuteknologioiden vertailu mobiilimaksamisen hyväksymisen näkö-kulmasta Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2013, 43 s. Tietojärjestelmätiede, kandidaatintutkielma Ohjaaja(t): Seppänen, Ville Jotta käyttöönotettava uusi teknologia täyttäisi mahdollisimman hyvin kulutta-jien sille kohdistamat käytön vaatimukset, on valittavaa teknologiaa ja sen vaih-toehtoja tutkittava kuluttajan hyväksymisen näkökulmasta. Mobiilimaksutek-nologioiksi voidaan määritellä mobiilimaksamisen yhteydessä käytetyt langat-tomat viestintä- ja palveluteknologiat. Tutkielman päätavoitteena on selvittää, minkälaisia mobiilimaksuteknologioita mobiilimaksamisessa käytetään ja miten ne vertautuvat toisiinsa mobiilimaksamisen hyväksymisen näkökulmasta. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, siinä esittellään yleisimmät tutkimusalan kirjallisuudessa mainitut mobiilimaksuteknologiat, teknologian hyväksymistä käsittelevät teoriat ja mobiilimaksamisen hyväksymisen mallit. Lisäksi tutkielmassa kehitetään teknologian hyväksymisen käsitteiden avulla vertailussa käytettävä tutkimusmalli. Tutkimustuloksina esitetään vertailuun kehitetty tutkimusmalli ja sen käsitteiden pohjalta laaditut arviointikriteerit: koetut yhteensopivuus, helppokäyttöisyys, hyödyllisyys, mobiliteetti, luotta-mus ja kustannukset. Tuloksena esitetään myös mobiilimaksuteknologioiden vertailu, jossa mobiilimaksamisen hyväksymisen kannalta edukkaiksi havaittiin varsinkin mobiili-internetmaksut, Near Field Communication ja kaksiulotteiset viivakoodit.

Innanen, Mika-Pekka Juhana Mobiilimaksaminen julkisen liikenteen matkalippujen maksuratkaisuna / Mika Innanen. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2011, 24 s. Kandidaatintutkielma Tutkielman tarkoituksena on selvittää mitä innovaation diffuusioteorian esittämiä tekijöitä liittyy mobililimaksamisen omaksumiseen yksilötasolla ja kuinka teoria pystyy selittämään mobiilimaksamisen omaksumista. Tässä tutkielmassa esitetään lyhyesti innovaatioiden diffuusioteorian (innovation diffusion theory) perusajatukset. Tämän jälkeen tehdään kirjallisuuskatsaus aiempiin tutkimuksiin ja selvitetään, mitkä teoriassa esitetyistä asioista vaikuttavat mobiilimaksamisen omaksumiseen kuluttajien keskuudessa ja minkälaisia erityispiirteitä matkalippujen maksamiseen liittyy.

Mobiilimaksamisella tarkoitetaan mobiililaitteella, esimerkiksi matkapuhelimella, tapahtuvaa maksamista. Karkeasti se voidaan jakaa etä- ja lähimaksamiseen. Mobiilimaksamista käytetään enimmäkseen pienten ja halpojen tavaroiden tai palveluiden ostoon. Maksamiseen käytetään kaikkia nykyisissä laitteissa olevia tekniikoita: puhelin- ja tietoverkkoa Bluetoothia ja uusimpana NFC-tekniikkaa. Tietoturva ja varsinkin käyttäjien todentaminen ovat hyvin tärkeitä seikkoja mobiilimaksamisessa. Tietoturva onkin yksi keskenimmistä haasteista mobiilimaksamisessa, varsinkin kun tehdään suuria ja kalliita ostoksia. On käyttäjä pystyttäjä tunnistamaan varmuudella. Nykyisin kännyköissä on älykortit ja sirut joita voidaan myös käyttää maksamisessa käyttäjän tunnistukseen, esimerkiksi NFC käyttää SIMkorttia tunnistukseen.