Search

Artikkelissa tarkastellaan lukiolaisten arvioita verkkotekstissä käytetyistä retorisista keinoista. Tutkimuksessa analysoidaan, millaisia retorisia keinoja opiskelijat ovat tunnistaneet rokotekielteisestä verkkotekstistä ja miten he ovat niitä kuvailleet. Lisäksi arvioidaan, millaisia eroja on retoristen keinojen tunnistamisessa verkkotekstistä vakuuttuneiden ja siihen kriittisesti suhtautuneiden opiskelijoiden välillä. Vuonna 2016 kerätyn tutkimusaineiston vastaajat olivat ensimmäisen vuoden lukiolaisia (n=200). Suurin osa opiskelijoista piti tekstiä uskottavana. Analyysissä opiskelijoiden tunnistamat retoriset keinot ryhmiteltiin klassisen retoriikan mukaisiin yläkategorioihin: logokseen, eetokseen ja paatokseen. Logokseen liittyviä retorisia keinoja tunnistettiin parhaiten; erityisesti tutkimustietoon ja esimerkkeihin vetoaminen tunnistettiin usein. Useimpien tekstistä vakuuttuneiden vastauksissa tutkimustietoon ja esimerkkeihin vetoamisen nähtiin lisäävän tekstin uskottavuutta. Tekstiin kriittisesti suhtautuvista opiskelijoista suurin osa tunnisti myös tunteisiin vetoamista, jonka nähtiin heikentävän tekstin uskottavuutta. Opiskelijat, jotka osasivat suhtautua tekstiin epäilevämmin, arvioivat analyyttisemmin tekstissä käytettyjä retorisia keinoja. Tutkimus osoittaa, että opiskelijan tunnistaessa verkkotekstistä erityyppisten retoristen keinojen käyttötapoja hän pystyy reflektoimaan paremmin tekstin sisältöä suhteessa kirjoittajan pyrkimyksiin. Tulokset viittaavat siihen, että retoristen keinojen tunnistamisen ja arvioinnin opetukseen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota lukio-opetuksessa ja tulevissa lukion opetussuunnitelmissakin.

The present study longitudinally examined stability and change in the attributional profiles of Finnish student athletes (n = 391) in upper secondary sport schools. Moreover, it examined the extent to which these profiles, and changes in them, were associated with athletes’ level of sport competition and school achievements and dropouts at the end of upper secondary sport school. Using latent profile analysis, five different and highly stable attributional profiles were identified for student athletes: (a) depressive (6.9%), (b) athletic self-serving (23.0%), (c) average (16.4%), (d) learned helplessness (30.9%), and (e) responsible (22.8%). The results further showed that over the 3-year study period, the responsible attributional style, wherein individuals take responsibility for successes and failures, predicted student athletes’ subsequent high grade point average and low sport dropout rates even after controlling for the impacts of their earlier grade point average, gender, and type of sport.

Viime vuosina fysiikan ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuneiden määrä on lähes kaksinkertaistunut ja naisten suhteellinen osuus kasvanut. Aiemmasta tutkimuksesta tiedetään, että motivaatio opiskella fysiikkaa on sukupuolittunutta. Tässä tutkimuksessa selvitettiin lukiolaisten motivaatiota fysiikan opiskeluun ja mahdollisia sukupuolten välisiä eroja. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena fysiikan syventäviä kursseja opiskeleville. Keskimäärin miesten sisäinen motivaatio opiskella fysiikkaa ja koettu fysiikan välinearvo olivat korkeampia kuin naisilla. Fysiikan opiskelun kustannuksissa tai fysiikkaan liittyvissä kykyuskomuksissa ei ollut eroja sukupuolten välillä. Avokysymyksessä naiset kuvasivat useammin fysiikan opiskelun syyksi opiskelusta saatavan hyödyn esimerkiksi ei-luonnontieteellisille aloille jatko-opintoihin hakeutumiseen kuin miehet. Tulokset tuovat uutta näkökulmaa viimeaikaisille muutoksille fysiikan lukio-opiskelussa – onko mahdollista, että naisten kasvanut osuus fysiikan kirjoittaneista kertoo enemmän pisteytysjärjestelmästä kuin kasvaneesta kiinnostuksesta fysiikkaan? peerReviewed

Siirtymä varhaisaikuisuuteen tuo urheilijoiden elämään useita muutoksia, joiden vuoksi todennäköisyys lopettaa tavoitteellinen kilpaurheilu-ura kasvaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka suuri osa urheilulukion vuonna 2015 aloittaneista nuorista jatkoi yhtäältä tavoitteellista kilpaurheilua ja toisaalta opintoja lukion jälkeen varhaisaikuisuudessa sekä olivatko sukupuoli ja lajimuoto (yksilö- vai joukkuelaji) yhteydessä jatkamiseen. Lisäksi tutkittiin, ennustivatko lukioaikaiset urheilija- ja opiskelijaidentiteetit kilpaurheilun ja opintojen jatkamista. Tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston Winning in the long run -pitkittäistutkimusta, jonka seurantavaihe toteutettiin syksyllä 2021 aiemmin lukioaikana (2015–2018) tutkimukseen osallistuneille urheilulukiolaisille. Seurantatutkimuksessa oli mukana 238 tutkittavaa (60 % naisia ja 40 % miehiä), jotka olivat iältään keskimäärin 22-vuotiaita. Tulokset osoittivat, että alle puolet (45,8 %) urheilulukiolaisista oli jatkanut tavoitteellista kilpaurheilua varhaisaikuisuudessa, kun taas suuri osa (75,2 %) oli urheilulukion jälkeen jatkanut opintoja. Vahva urheilijaidentiteetti lukion lopussa ennusti tavoitteellisen kilpaurheilun jatkamista, kun taas vahva opiskelijaidentiteetti ennusti tavoitteellisen kilpaurheilun lopettamista. Vahva opiskelijaidentiteetti ennusti lisäksi opintojen jatkamista. Sukupuoli tai lajimuoto eivät olleet yhteydessä tavoitteellisen kilpaurheilun tai opintojen jatkamiseen varhaisaikuisuudessa. Tulokset viittaavat siihen, että tavoitteellinen kilpaurheilu usein lopetetaan ja opintoja puolestaan jatketaan lukion jälkeisessä siirtymävaiheessa ja nuoruuden tärkeällä kehitystehtävällä, identiteetin muodostamisella, on oma roolinsa tässä. Early adulthood brings new demands to athletes’ lives, due to which the probability to discontinue competitive sport increases. The aim of the present study was to examine how many of the students who started sports high school in 2015 in Finland continued competitive sports and studies in early adulthood, as well as whether gender and type of sport were associated with continuation. The role of athletic and student identity in the continuation of competitive sports and studies was also examined. The present study is part of the Winning in the long run – longitudinal study, which latest follow-up data collection was carried out in fall 2021. The sample of the present study consisted of those 238 participants (60 % female) who had been participants of the longitudinal study also during high school (2015–2018). The participants were on average 22 years old. The results showed that less than half (45.8%) of the participants continued competitive sports in early adulthood, whereas most of the participants (75.2 %) continued studies. Furthermore, the higher level of athletic identity at the end of high school predicted continuation of competitive sports, whereas the higher level of student identity predicted discontinuation of competitive sports and continuation of studies. Gender and type of sport were not associated with the continuation of competitive sports or studies. Overall, the results suggest that many athletes discontinue their athletic careers and continue studying during the transition to early adulthood. The connection of identity with the continuation of sports and studies suggests that the identity formation in adolescence is a significant developmental stage when moving into early adulthood. peerReviewed

Sourcing - identifying, evaluating, and using information about the sources of information - assists readers in determining what to trust when seeking information on the Internet. To survive in the post-truth era, students should be equipped with sufficient sourcing skills. This study investigated the efficacy of a teacher-led intervention aimed at fostering upper secondary school students’ (N = 365) sourcing during online inquiry. The intervention (4 × 75 min) was structured in accordance with the phases of online inquiry: locating, evaluating, synthesizing, and communicating information. During the intervention, teachers demonstrated why and how to source, and students practiced sourcing by investigating a controversial topic on the Internet. Students worked in small groups and their work was supported with analysis and reflection prompts. Students’ sourcing skills were measured with a web-based online inquiry task before and after the intervention. Compared to controls, the intervention fostered students’ abilities in three of the four skills measured (sourcing in search queries, credibility judgments, and written product). Depending on the sourcing skill, 4–25% of students showed improved performance. The students with low sourcing skills to begin with, benefited the most from the intervention. The study demonstrated that students’ sourcing skills can be supported throughout online inquiry.

Lektio soveltavan kielitieteen oppiaineeseen sijoittuvan väitöskirjan tarkastustilaisuudessa Jyväskylän yliopistossa 24.10.2020. nonPeerReviewed

Vieraiden kielten opiskelussa on tapahtunut Suomessa suuri käänne, kun verrataan 1980-lukua ja 2020-lukua. Tällä hetkellä muita vieraita kieliä kuin englantia opiskelee yhä harvempi, ja opiskelun aloittaneista osa lopettaa opinnot kesken jo perusopetuksessa tai lukiossa. Koska muutos on tapahtunut vaiheittain pitkän ajan kuluessa, muutoksen suuruusluokkaa on ollut matkan varrella vaikea arvioida. Tilanteeseen on kuitenkin viime vuosina havahduttu ja alettu puhua yhä enemmän koulujen kielivalintojen kapenemisesta (Helsingin Sanomat 2020; Saarinen 2019; Saarinen 2021) ja Suomen kielivarannon tulevaisuudesta (Pyykkö 2017; Vaarala ym. 2021). Pähkinänkuoressa voidaan todeta, että valinnaisten kielten opiskelu suomalaisissa kouluissa on merkittävästi vähentynyt (Nissilä & Tikkanen 2021). Aiempien tutkimusten valossa näyttää siltä, että ilmiö on varsin monisyinen (Hukka & Husu 2019; Kiehelä 2021; Mäntylä ym. 2021). Siihen vaikuttavat niin yksilötason valinnat, tuntijaot, opetussuunnitelmien linjaukset, opetuksen järjestäjän ja koulun tarjoamat mahdollisuudet kielten opiskeluun samoin kuin yhteiskunnan asenteet. Tässä artikkelissa lähestymme tätä laajaa muutosten kenttää yksilöllisten valintapolkujen näkökulmasta. Tavoitteenamme on selvittää, millaiset tekijät vaikuttavat suomalaisten koululaisten kielivalintoihin opintopolun varrella. Aiemmassa tutkimuksessamme (Mäntylä ym. 2021) nousi esiin, että monet opettajat pitivät yhtenä syynä valinnaisten kielten opiskelun vähyyteen sitä, että kielten opiskelu koetaan työlääksi. Tässä tutkimuksessa halusimme pureutua tähän kysymykseen tarkemmin ja selvittää, mitä lukioikäiset kielten oppijat itse sanovat kielten oppimisesta ja sen työläydestä. This paper discusses studying optional languages at upper secondary school in Finland, and in particular students’ views on dropping the optional language. The number of students choosing an optional language has decreased during the past decades. In earlier studies, teachers have suggested that a heavy workload might be one of the main reasons for this decrease. We interviewed nine students at upper secondary school and here we concentrate on those four who discontinued their optional language studies. The data were analysed via content analysis. The results show that the reasons behind dropping an optional language are manifold, and can be traced to individual values, but also to school structures and to how society seems to value languages. Heavy workload is also reflected in answers in different ways: the participants acknowledged that good language skills take time and effort which they were not always willing to invest in. peerReviewed

The aims of this three-wave longitudinal study were to identify and describe trajectories of perceived emotional support from teachers and investigate whether these trajectories were related to the development of intentions to quit upper secondary school via change in perceived mastery climate. Among 1379 Norwegian upper secondary school students, three trajectory subgroups were identified: stable high (84.9%), decreasing (7.8%), and low increasing (7.3%). The subgroups differed in levels of achievement ambition and academic self-concept. Further, a parallel process latent growth curve model revealed essential associations with change in intentions to quit school. Specifically, students with high probabilities of membership in the decreasing emotional support subgroup appeared to be at particular risk, perceiving a decrease in mastery climate that was related to a worrying development of intentions to quit school. The results are discussed considering the importance of a sustained supportive learning environment for late adolescents. peerReviewed

Vuosittain järjestettävät Kansainväliset fysiikkaolympialaiset (International Physics Olympiad, IPhO) tarjoaa lukiolaisille ympäri maailmaa mahdollisuuden kamppailla fysiikan hallinnassa, ja verkostoitua muiden samanhenkisten nuorten kanssa. Kansainvälisiä fysiikkaolympialaisia on järjestetty vuodesta 1967 lähtien, ja Suomi osallistui niihin ensimmäisen kerran vuonna 1977. Ensimmäisten kisojen joukkueesta Jukka Pekola ja Kari Kujansuu palasivat kotiin olympiamitalit kaulassaan. Siitä lähtien suomalaiset kilpailijat ovat saavuttaneet mitaleja ja kunniamainintoja säännöllisen vaihtelevaan tahtiin. Kultaa ovat voittaneet Heikki Tuuri ja Aleksi Kononen. Suomalaiset fyysikot järjestivät kilpailut vuonna 1992 Helsingissä ja Espoossa. Suomalaisen fysiikan kilpailutoiminnan uranuurtaja ja “grand old lady” on ollut professori Maija Ahtee, joka siirtyi joukkueemme johtotehtävistä kansainvälisen organisaation palvelukseen ensin sihteerinä vuosina 1999–2007 ja sitten puheenjohtajana 2007-2008. Opiskelijan matka Suomen edustajaksi Kansainvälisiin fysiikkaolympialaisiin kulkee kansallisten ja pienempien kansainvälisten kilpailujen sekä valmennuksen kautta. nonPeerReviewed

Students face several challenges when asked to locate relevant and credible information from the internet. This article introduces three principles for designing online inquiry lessons and documents what we learned from five language arts teachers from Finland who implemented and provided feedback on a learning unit framed in those design principles. Teachers implemented a researcher-designed online inquiry unit in nine upper secondary school classrooms. The unit included four 75-minute lessons sequenced to support the location, evaluation, and synthesis of information students encountered in an online inquiry task. Teachers’ diaries revealed their impressions of the unit, problems encountered, and exceptions made to the designed plan. Follow-up interviews revealed additional insights about appropriate time allocation, clear instruction, and areas where students benefit from explicit guidance in strategy use. Findings suggest a researcher-teacher collaboration can be a fruitful endeavor to assist in advancing the design of productive online inquiry activities. publishedVersion

The Finnish National Core Curriculum (NCC) and the Matriculation Examination (ME) are likely to shape what happens in classrooms around Finland, including classroom assessment. The present study aimed at exploring English academically oriented upper secondary school English teachers’ (n = 85) (1) attitudes to changes in the NCC and the ME, (2) their perspectives on these changes, and (3) how their assessment practices were shaped by the NCC and the ME. The data were collected roughly at the time both changes came into force. The data came from a survey and follow-up interviews with four teachers. The results indicated that teachers were quite positive about the changes but anticipated both positive and negative changes in the classroom. Their assessment practices appeared to be shaped more strongly by the ME than the NCC and seemed to impact their attitudes to and perspectives on the two changes. peerReviewed

peerReviewed

Artikkelissa tarkastellaan lukion historian opettajien käsityksiä aineistopohjaisen esseen arvioinnista ja siihen vaikuttavista piirteistä tiedonalan tekstitaitojen näkökulmasta. Aineisto koostuu opettajien ryhmähaastatteluista ja lukiolaisten kirjoittamista aineistopohjaisista esseistä. Haastattelut analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin avulla ja esseiden kielellisiä piirteitä systeemis-funktionaalisen kieliteorian avulla. Analyysissä keskityttiin opettajien arvostamiin esseen piirteisiin ja niiden kielellisiin toteumiin. Opettajien arvostamissa piirteissä korostuivat erityisesti sisältötiedon hallinta sekä tehtävänannon noudattaminen. Aineiston käyttöön ja opiskelijan omaan pohdintaan liittyviä odotuksia opettajilla oli vähemmän. Esseiden kielellinen analyysi osoitti, että historian oppiaineen kielen ja sisältötiedon hallinta kietoutuvat toisiinsa: käsitteiden käyttö, informaatiorakenteen sujuvuus ja analysoiva kirjoittajaääni vahvistavat vaikutelmaa sisältötiedon hallinnasta. History teachers’ beliefs about assessment of essays Abstract This article focuses on history teachers’ beliefs about the textual features relevant for assessing essays in general upper secondary school. The data comprise group discussions about essays that were analyzed with content analysis and the essays analyzed with systemic-functional theory. The focus was on linguistic realization of the features teachers valued. The results showed that history teachers particularly valued presenting historical knowledge and answering the task. They had fewer expectations about the use of the source material and students’ own argumentation. The linguistic analysis of the essays showed that language of history and historical knowledge intertwine: e.g. smooth information flow and analytical authorial voice demonstrate mastery. Keywords: assessment, disciplinary literacy, history, essay, systemic-functional theory

Not completing upper secondary education is often presignaled by truancy from school. Student-perceived social support from family, peers, and teachers can prevent truancy and the risk of not completing education. However, prior studies have not focused on the stability of social support across school transitions. This longitudinal study of 1901 Finnish students examined the extent to which social support was stable or specific to primary, lower secondary, and upper secondary schools. Moreover, we examined whether support was associated with not completing upper secondary education in normative time and whether truancy mediated the relationship between support and not completing education. The analyses showed that most variance in social support was context-specific; family and peer support was related to truancy and not completing education; and truancy acted as the mediator. The findings underscored the importance of stable social support over school transitions in reducing the likelihood of truancy and not completing education. peerReviewed

Research has shown that students differ in their abilities to evaluate the credibility of online texts, and, in general, many perform poorly on online evaluation tasks. This study extended current knowledge by examining students’ abilities to justify the credibility of online texts from different perspectives, thus providing a more nuanced understanding of students’ credibility evaluation ability. We examined how upper secondary school students (N = 73; aged 16 to 17) evaluated author expertise, author intention, the publication venue, and the quality of evidence when reading four texts about the effects of sugar consumption in a web-based environment. Additionally, we examined how students’ prior topic knowledge, Internet-specific justification beliefs, and time on task were associated with their credibility justifications. Students evaluated author expertise, author intention, the venue, and the quality of evidence for each text on a six-point scale and provided written justifications for their evaluations. While students’ credibility evaluations were quite accurate, their credibility justifications lacked sophistication. Inter-individual differences were considerable, however. Regression analysis revealed that time on task was a statistically significant unique predictor of students’ credibility justifications. Instructional implications are discussed.

In the Western countries, Scandinavia and Finland included, the legacy of the student movement of the 1960s has been extensive and established a fixed narrative of a radical movement. This article challenges the elitists and university-centred grand narrative and argues that the student movement was more multifaceted and mobilized young people of various ages and backgrounds. This is done by addressing the international student movement from the perspective of school-aged students in Finnish upper secondary schools, focusing on student activism carried out in school-sanctioned student associations. Above all, this article aims to distinguish the relatively unknown history of the Scandinavian school student movement. peerReviewed

This study investigated upper secondary school students’ skills in evaluating the credibility and argumentative content of a blog text and a YouTube video. Both sources concerned child vaccination, the blog text opposing and the YouTube video supporting it. Students rated each source as credible, fairly credible or non-credible, justified their ratings, and analyzed the argumentation of both sources. Their justifications were analyzed for trustworthiness and expertise and their argument analyses for identification of the main position of the source and the reasons supporting it. Students’ justification skills proved fairly weak, and they also struggled with recognizing unbalanced argumentation. Students’ skill in analyzing the argumentation used in the sources also proved inadequate, especially in the blog text task. Overall academic achievement significantly predicted students’ credibility evaluation and argument analysis skills. The results suggest that greater emphasis should be placed on tasks involving the interpretation and analysis of online information. peerReviewed

nonPeerReviewed

Älypuhelimen käyttöä ja sen yhteyttä lasten ja nuorten liikkumiseen on tutkittu sekä Suomessa että kansainvälisesti vielä varsin vähän. Tässä tutkimuksessa selvitettiin 15–19-vuotiaiden nuorten älypuhelimen käytön määrää ja sen yhteyttä fyysiseen aktiivisuuteen. Tutkimukseen osallistui 105 opiskelijaa neljästä eri lukiosta. Älypuhelimen käyttöä mitattiin objektiivisesti siihen tarkoitetun sovelluksen avulla kuuden vuorokauden ajan. Lisäksi osallistujat vastasivat fyysistä aktiivisuutta koskevaan kyselyyn. Aineiston analysoinnissa käytettiin monisuuntaista ja toistettujen mittausten varianssianalyysiä, Pearsonin korrelaatiokertoimia ja LOESS-mallinnusta. Lukiolaisista 11,5 prosenttia kertoi liikkuvansa liikuntasuositusten mukaan vähintään tunnin päivittäin siten, että syke nousee ja hengästyy. Älypuhelinta käytettiin keskimäärin neljä tuntia ja 40 minuuttia vuorokaudessa. Lukiolaisten kolme käytetyintä sovellusta olivat Snapchat, Instagram ja YouTube. Snapchatia käytettiin vuorokaudessa keskimäärin lähes kaksi tuntia. Älypuhelimen arkikäyttö oli yhteydessä vähäisempään fyysiseen aktiivisuuteen naisopiskelijoilla sekä tavallisella viikolla (r=-0,28, p=0,017) että edeltävällä viikolla (r=-0,25, p=0,03). Erityisesti 15–16-vuotiailla naisilla sekä älypuhelimen arki- (r=-0,64, p=0,001) että viikonloppukäyttö (r=-0,54, p=0,005) korreloi negatiivisesti fyysiseen aktiivisuuteen. Naisopiskelijoilla yli neljän tunnin päivittäinen älypuhelimen käyttö näytti viittaavan vähäisempään fyysiseen aktiivisuuteen. Miesopiskelijoilla älypuhelimen käyttöajan ja fyysisen aktiivisuuden välillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä. Havaitut yhteydet naisopiskelijoiden älypuhelimen käytön ja fyysisen aktiivisuuden välillä ovat suuntaa-antavia, sillä suhteellisen pieni otoskoko sekä mahdollisten sekoittavien tekijöiden puuttuminen analyyseista rajoittavat tulkintaa. Tulos on kuitenkin kiinnostava, koska useissa aiemmissa kyselyihin perustuneissa tutkimuksissa vastaavaa yhteyttä ei ole löydetty. Älypuhelimen käytön säätely voi olla nuorille tärkeä fyysistä aktiivisuutta ja hyvinvointia edistävä taito. The use of smartphones and its association with the physical activity of children and adolescents have been researched quite little in Finland, and internationally. This study investigates 15– 19-year olds high school students’ smartphone usage and its associations with their physical activity. Altogether 105 students from four high schools participated in the study. The participants’ smartphone usage was measured objectively during six days by using smartphone applications that measure and report how and when a smartphone is being used. In addition, participants responded to a questionnaire on physical activity. The data was analysed by using a univariate and repeated measures ANOVA, Pearson correlation coefficients and LOESS-regression model. Only 11.5 per cent of the respondents stated that they were physically active for at least one hour each day as recommended to youth in physical activity guidelines (physical activity causing and increased heart rate or momentary shortness of breath). Smartphones were used for an average of four hours and 40 minutes per day. The top three applications used by high school students were Snapchat, Instagram and YouTube. Snapchat was used on an average for almost two hours during one day. Smartphone usage in everyday life was associated to lower physical activity in female students both during a normal week (r=-0,28, p=0,017) and the preceding week (r=-0,25, p=0,03). Both everyday usage of a smartphone (r=-0,64, p=0,001) as well as smartphone usage during the weekend (r=-0,54, p=0,005) had a negative correlation to physical activity among 15 to 16-year old female students specifically. In female students, using a smartphone for more than four hours per day seemed to suggest lower physical activity. In male students, no statistically significant associations were found between physical activity and smartphone usage. The observed associations between smart phone usage and physical activity in female students are suggestive as the relatively small number of samples as well as the lack of potential covariates limits the analysis of the results. The results are however interesting as many previous questionnaire-based studies have found no association. Being able to regulate one’s smartphone usage can be an important skill for young people for enhancing physical activity and well-being. peerReviewed

nonPeerReviewed

Tutkimuksessa tarkastellaan, millaisin kielellisin keinoin lukiolaisten aineistopohjaisissa historian esseissä pohditaan tehtävänannon kysymystä. Aineistona on 52 suomalaisesta lukiosta kurssikokeen yhteydessä kerättyä esseevastausta. Tutkimus on tekstintutkimusta, jonka teoreettisena ja menetelmällisenä viitekehyksenä on suhtautumisen teoria. Analyysissa keskitytään esseiden lopetuksissa esiintyviin kirjoittajaääniin, joiden muodostumiseen vaikuttavat erilaiset sitoutumisen ja asennoitumisen ilmaukset. Tulokset osoittavat, että pohdinta toteutuu esseissä erilaisten kirjoittajaäänten välityksellä: Arvottajan ääni muistuttaa suostuttelemaan pyrkiville tekstilajeille tyypillistä ja analysoijan ääni eritteleville ja akateemisille teksteille tyypillistä suhtautumista. Molemmat äänet voivat toteutua eri tavoin sen mukaan, kuinka varmana tai epävarmana asiat esitetään, ja erityisesti spekuloivaa ääntä voidaan pitää toisia pohtivampana. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että tehtävänannon vaatimus pohdinnasta voidaan tulkita monin tavoin. Historian opetuksessa sekä tehtävänantojen laadinnassa tulisi kiinnittää huomiota erilaisten koevastausten piirteisiin ja vaatimuksiin. peerReviewed

Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on graafinen mallintaminen. Graafiseen mallintamiseen liittyvät taidot, oli kyse sitten graafien tulkinnasta tai konstruoinnista, ovat nyky-yhteiskunnassa keskeisiä ja niihin viitataankin lukion opetussuunnitelmien perusteissa usein. Aikaisempi tutkimus on osoittanut, että graafisen mallintamisen käsitteelliseen oppimiseen liittyy haasteita. Tässä tutkimuksessa liikutaan matematiikan ja fysiikan opettamisen ja oppimisen rajapinnassa. Tutkimusjoukkona toimivat matemaattisten aineiden aineenopettajaopiskelijat sekä lukiolaiset. Tutkimuksessa selvitettiin käsityksiä ja kokemuksia sekä graafiseen mallintamiseen vaadittavista tiedoista ja taidoista, että mahdollisista kompastuskivistä. Lukiolaisten kohdalla selvitettiin myös heidän osaamistaan graafisessa mallintamisessa, ja aineenopettajaopiskelijoiden kohdalla heidän ideoitaan opetuksellisesti ratkaista mahdollisia kompastuskiviä graafisessa mallintamisessa. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen tapaustutkimus, ja se toteutettiin tutkimusjoukolle tehtyjen tehtävälomakkeiden pohjalta. Molemmat tutkittavat ryhmät arvioivat suoran ja sen yhtälön käsitteiden ymmärtämisen oleelliseksi graafisen mallintamisen tehtävän ratkaisemiseksi. Aineenopettajaopiskelijat erittelivät kulmakertoimen ja vakiotermin käsitteiden hallinnan tärkeäksi. Myös teknisempää puolta, sähköisen ohjelman käyttöä, pidettiin yleisesti tärkeänä molemmissa tutkimusryhmissä. Lisäksi yli puolet aineenopettajaopiskelijoista ajatteli, että tiheyden määritelmä olisi tarpeen tuntea. Kompastuskiviksi arveltiin riittämätöntä ymmärrystä suoran yhtälöstä sekä akseleiden virheellistä valintaa. Erityisesti suoran yhtälön ymmärtämiseen liittyviä haasteita oli huomattavissa lukiolaisten ratkaisuista graafisen mallintamisen tehtävään. Aineenopettajaopiskelijat pyrkisivät vastaamaan opiskelijoidensa haasteisiin graafisessa mallintamisessa esimerkein ja käsittelemällä suoran ja tiheyden yhtälöiden analogiaa. Lisäksi he opettaisivat akseleiden oikeaa valintaa sekä ymmärrykseen että muistiin perustuvin keinoin.

A person-centered approach was used to identify the profiles of symptoms of psychological ill-being among Finnish upper secondary education students (N = 2889); to examine whether gender and educational track (i.e., academic or vocational) are associated with these profiles; and to investigate the role of profiles in school dropout intentions. Using latent profile analysis, one asymptomatic profile (normative, 79.2%) and three symptomatic profiles (internalizing symptoms, 9.1%; externalizing symptoms, 9.1%; and comorbid symptoms, 2.6%) were identified. Boys in the vocational track were overrepresented in the externalizing-symptoms profile, whereas girls in both tracks were overrepresented in the internalizing-symptoms profile. Students in the three symptomatic profiles showed higher dropout intentions than those in the normative profile. Altogether, this study indicated that up to every fifth student experiences symptoms of psychological ill-being, and those exhibiting these symptoms might be at greater risk of dropping out of school than their peers. peerReviewed

This study examined students’ engagement in sourcing throughout online inquiry, that is, when they specified the information need, formulated search queries, evaluated online texts, and composed a written product. Participants were 167 upper secondary school students. Students completed an online inquiry task in a restricted online environment that utilized authentic online texts. Students’ prior topic knowledge and reading fluency was measured and controlled for in the analysis. The results showed that students engaged in sourcing even in the earliest phases of online inquiry. A sequential regression analysis indicated that the more frequently students engaged in sourcing in specifying the information need and in search querying, the more frequently they engaged in sourcing when judging the credibility of online texts. Further, the more frequently students engaged in sourcing in their credibility judgments, the more frequently sourcing also was observed in their written products. The results suggest that students would benefit from instruction emphasizing that sourcing is a continuous process throughout online inquiry. publishedVersion

Artikkelissa tarkastellaan, millaisia historiallisen tiedon luonteen kuvauksia lukiolaiset tuottivat tutkivan historian oppimisen kurssilla sekä millaiseen tekstitoimintaan nämä kuvaukset kytkeytyivät. Aineistona tutkimuksessamme on 19 lukiolaisen tekstit, jotka on kirjoitettu viikon mittaisen tutkivan oppimisen projektin lopussa. Tutkivan oppimisen viikon pääajatuksena oli vahvistaa opiskelijoiden ymmärrystä historiallisen tiedon rakentumisen tavoista sekä historiallisen tiedon luonteesta. Tekstit on analysoitu teoriaohjautuvalla sisällönanalyysillä. Opiskelijoiden teksteissä ilmeni runsaasti tekstitoiminnan kuvausta. Erilaisten lähdeaineistojen kanssa toimiminen ja päätelmien tekeminen niiden pohjalta sai historiallisen tiedon rakentumisen prosessin opiskelijoille näkyväksi. Tekstit osoittavat myös, miten historian sisältöjen ja taitojen oppiminen yhdistyivät tutkivan oppimisen prosessissa. Historiallisen tiedon luonne näyttäytyi tutkimusprosessin jälkeen selkeästi tulkinnallisena. Artikkelissamme raportoidun oppimisprojektin haasteeksi muodostui, että lukiolaisilla ei ollut keinoja arvioida tulkintojen luotettavuutta tai totuudellisuutta, In this study we examined general upper secondary school students’ understanding of historical knowledge as well as the literacy practices they employed in knowledge construction. The data of the study comprises texts written by 19 general upper secondary school students at the end of a one-week inquiry-based learning (IBL) project. The aim of the IBL week was to strengthen the students’ understanding of the nature of historical knowledge and historical knowledge construction. The data was analysed by theory-driven content analysis. The students’ texts showed that working with different kinds of source materials made students aware of the process of construction of historical knowledge. Inquiry-based learning makes visible the way historical knowledge is constructed based on existing source material. After their own research, students understood that historical knowledge is interpretative. However, students’ texts revealed that they still had problems in evaluating the reliability of their interpretations.

Artikkelissa tarkastellaan lukiolaisten historiallista päättelyä tutkivan historian oppimisen viikolla tuotettujen tekstien kautta. Viikon aikana opiskelijat selvittivät ratkaisematonta historiallista tapahtumaa juhannukselta 1957. Tuolloin tasavallan presidentin kesäasuntoa kohti ammuttiin laukauksia, joiden tehtävä oli joko pelotella tai murhata presidentti Urho Kekkonen. Kurssille osallistui 24 opiskelijaa, jotka toimivat seitsemässä ryhmässä analysoiden primääri- ja sekundäärilähteitä ja muodostaen näkemystään Kultarannan tapahtumiin. Aineisto on analysoitu teorialähtöisesti käyttäen Carla van Boxtelin ja Jannet van Drien historiallisen päättelyn kehikkoa. Tulostemme mukaan lukiolaiset olivat taitavia historiallisten lähteiden tulkitsijoita, kun taas tulkintojen yhdistäminen laajempaan historialliseen kontekstiin oli haasteellista. Tähän arvioinnissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota. In this article, we explored the historical reasoning of general upper secondary school students. This was done by using texts students produced in a history course based on inquiry-based learning. This course took place during a week in which students were to deal with an event from Midsummer’s Eve in 1957. Then, shots were fired at the summer residence of President Urho Kekkonen of Finland. Shots were meant to to intimidate or murder the president. The identity of the shooter and the motive have remained unknown. Twenty-four students participated in the course. They worked in seven groups, analysed primary and secondary sources and formed their interpretations of a historical event. The data (students’ texts) were analysed by using the framework of historical reasoning developed by Carla van Boxtel and Jannet van Drie. The results of the study pointed to development areas teachers should pay attention to when evaluating the development of historical skills during learning processes. peerReviewed

Nykypäivän kiireisessä elämänrytmissä hyvinvointia alentavia stressioireita esiintyy yhä nuoremmilla eikä loppuun palaminen ole enää vain työikäisten ongelma. Työikäisillä fyysinen aktiivisuus näyttäisi olevan yhteydessä työuupumukseen sekä jonkin verran työintoon. Opiskelu-uupumuksella tarkoitetaan opiskeluun liittyvää pitkittynyttä stressioireyhtymää. Tämän ulottuvuuksia ovat ekshaustio, kyynisyys ja riittämättömyyden tunteet. Nuorten hyvinvointia tarkastellaan myös opiskeluinnon kautta, mikä koostuu energisyydestä, omistautumisesta ja uppoutumisesta. Lukioon siirryttäessä opiskelu-uupumus lisääntyy ja -into vähenee. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää fyysisen aktiivisuuden sekä opiskelu-uupumuksen ja -innon yhteyksiä lukiolaisilla. Aineisto kerättiin vuosina 2017−2018 Keski-Suomessa ja se on osa LIKES:n ”Opiskelijan fyysinen aktiivisuus, toimintakyky ja hyvinvointi”-tutkimusta. Tutkimusjoukko (N=163; 94 tyttöä, 69 poikaa) koostui 16−21-vuotiaista (M=17,6) lukiolaisista. Opiskelu-uupumusta ja -intoa selvitettiin Study Burnout Inventory (SBI-9) ja Energy, Dedication and Absorption (EDA) -kyselyillä. Fyysisen aktiivisuuden mittareina käytettiin verkkokyselyn kysymyksiä ja vähintään kolmen päivän askelkeskiarvoa ActiGraph-kiihtyvyysmittarista. Analyysit toteutettiin IBM SPSS Statistics 24 -ohjelmalla. Fyysinen aktiivisuus oli yhteydessä uupumukseen siten, että urheiluseuraharrastuksen lopettaneet olivat uupuneempia (1-suunt. varianssianalyysi, p=0,048) ja heillä oli enemmän ekshaustiota (Kruskal-Wallis, p=0,024) kuin niillä, jotka eivät koskaan olleet liikkuneet urheiluseurassa. Sukupuolittain eroteltuna vastaava ilmiö havaittiin pojilla, muttei tytöillä. Lisäksi pojilla 0−4 päivänä liikkuvien ryhmissä oli eniten uupuneita (χ2, p=0,035) ja ekshaustoituneita (χ2, p=0,006). Fyysinen aktiivisuus oli yhteydessä intoon siten, että χ2-testin mukaan energisimpiä olivat yli 10 000 askelta päivässä ottavat (p=0,009) sekä liikuntaa urheiluseurassa harrastamattomat (p=0,016). Pojilla askelmäärä (χ2, p=0,011; Spearman’s Rho=0,31, p=0,013) oli yhteydessä energisyyteen. Vähiten liikkuvat pojat olivat uppoutuneempia opiskeluun kuin 3−4 päivänä liikkuvat (χ2, p=0,042; Kruskal-Wallis, p=0,005). Tytöillä eniten ja vähiten askeleita ottavien joukossa oli eniten innokkaita (χ2, p=0,024). Uupumukseen vahvimmin oli yhteydessä liikunnan harrastaminen urheiluseurassa ja intoon askelmäärä sekä liikunta urheiluseurassa. Fyysisen aktiivisuuden yhteys uupumukseen ja intoon oli selvempi pojilla kuin tytöillä. Yksiselitteistä yhteyttä opiskelu-uupumukseen ja -intoon ei saatu tällä aineistolla, mutta fyysinen aktiivisuus saattaa olla näihin yhteydessä ainakin välillisesti. Joka tapauksessa fyysinen aktiivisuus on monien terveyshyötyjensä ansiosta tärkeää lukiolaisen arjessa. Hyvinvoinnin tukeminen lukiolaisilla on ensiarvoisen tärkeää, sillä tässä elämänvaiheessa nuoret tekevät monia tulevaisuuttaan koskevia valintoja ja asettavat perustan aikuisuuden elintavoille. Burnout is no longer only adults’ problem: already adolescents suffer from stress due to the hectic and competitive nature of today’s society. Earlier research suggests that physical activity (PA) is associated with job burnout and in some level with job engagement. Study burnout is a chronic stress syndrome consisting of exhaustion, cynicism, and feelings of inadequacy. The well-being of adolescents can also be examined through study engagement, which is a combination of energy, dedication, and absorption. During the transition from comprehensive school to upper secondary school, study burnout tends to increase while study engagement decreases. The aim of this study was to examine the associations between PA and study burnout and engagement in upper secondary schools. The research material was part of “Students physical activity, functional ability and well-being” study, conducted by LIKES in 2017−2018 in Central Finland. The sample consisted of 163 (94 girls, 69 boys) upper secondary school students (aged 16−21; M=17,6). Burnout and engagement were tested with Study Burnout Inventory (SBI-9) and Energy, Dedication and Absorption (EDA) questionnaires. PA level was defined with self-report questions and average step count (min. 3 days) collected with ActiGraph accelerometer. Analyses were executed with the IBM SPSS Statistics 24 program. PA was associated with burnout so that the students who had quit exercising in a sports club suffered from higher burnout (p=0,048) and exhaustion (p=0,024) than their peers, who had never participated in sports club activities. Divided by sexes, this was observed with boys but not with girls. In addition, in the groups of boys who were physically active 0−4 days per week there were most adolescents suffering from burnout (p=0,035) and exhaustion (p=0,006). PA was associated with study engagement so that students who took more than 10 000 steps per day (p=0,009) and who had never participated in sports club activities (p=0,016) were more energetic. In boys, the step count (χ2, p=0,011; Spearman’s Rho=0,31, p=0,013) was associated with energy. The least physically active boys were more absorbed in their studies than the boys who were physically active 3−4 days per week (χ2, p=0,042; Kruskal-Wallis, p=0,005). Girls who took the most and the least steps per day were most often engaged (p=0,024). Most clearly associated with burnout and engagement was exercising in a sports club and with study engagement also the daily step count. The association of PA to study burnout and engagement was stronger in boys than girls. Unequivocal result of the associations could not be observed in this sample, but PA may be indirectly associated with study burnout and engagement. In any case, PA is important for adolescents due to its many other health benefits. Supporting the well-being in upper secondary schools is essential because in this phase of life, adolescents make important decisions of their future and set the base to adulthood’s lifestyle.

Miten sinä kuvailisit nykypäivän toimittajan työpäivää? Tiedätkö missä toimittaja päivisin liikkuu ja kuka tuo hänelle juttuaiheet kirjoitettavaksi? Entäpä jos unohtaisit verkkojournalismin kokonaan ja keskittyisit ajatuksissasi vain sanomalehtijutun kokoamiseen työpäivän aikana. Ei ole niin helppoa ymmärtää, mitä kaikkea kuuluu toimittajan työpäivään. Entä jos olisit syntynyt lähes digitaaliselle aikakaudella ja melkein kaikki lukemasi journalismi olisi sähköisessä muodossa. Silloin olisi kenties vielä vaikeampaa ymmärtää sanomalehtijournalistin työpäivän muodostumista. Tässä Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen lukiolaisten käsityksiä uutistyötä tekevän sanomalehtitoimittajan onnistuneesta ja epäonnistuneesta työpäivästä. Vaikka ei ole nykyhetken mukaista ajatella toimittajan tekevän vain juttuja paperiseen sanomalehteen, halusin rajata tutkimusasetelmani käsittelemään perinteisenä pidettyä journalistin työpäivää. Tutkimukseni tavoitteena on kartoittaa, millaisia mielikuvia lukiolaisilla on toimittajan työstä. Tarkoituksenani ei ole selvittää kattavaa ja absoluuttista totuutta suomalaisten nuorten mielipiteistä, vaan pureutua tietyn rajatun joukon käsityksiin journalistin ammatista. Haluan tutkimukseni avulla tuoda oman osuuteni siihen keskusteluun, jota käydään digitalisoituneen median ympärillä. Keräsin aineistoni keskisuuresta suomalaisesta lukiosta keväällä 2016. Kohderyhmänäni toimii lukion toisen vuoden äidinkielen kurssin oppilaat. Aineistoni laajuus on 27 oppilasta, jotka ovat iältään 17–19-vuotiaita. Tutkimukseni kuuluu empiirisen tutkimusmaailman piiriin, sillä tutkin nuorten käsityksiä välillisen tarinankerronnan kautta. Tutkimusmenetelmänäni käytän eläytymismenetelmää, jonka avulla lukiolaiset vastaavat heille esitettyyn kehyskertomukseen. Kehyskertomuksista toinen käsittelee onnistunutta ja toinen epäonnistunutta toimittajan työpäivää. Kehyskertomukset jaetaan oppilaille satunnaisessa järjestyksessä, ja jokainen vastaa vain yhteen kertomukseen. Tutkimusmenetelmässäni nuoret eläytyvät kuviteltuun tilanteeseen. Vastuksiin ei ole olemassa oikeita tai vääriä vastauksia. Vain mielikuvia nuorten keskuudesta. Analysoin aineiston ensin karkean teemoittelun avulla kahteen isoon pääryhmään: onnistuneisiin ja epäonnistuneisiin työpäiviin. Teemoittelun jälkeen analysoin aineistosta vastausten samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia, minkä avulla muodostan mielikuvista kolme tyyppitoimittajien ryhmää ja nimeän ne. Nuorten ajatuksissa toimittajat mieltyvät joko lukijoiden palvelijoiksi, kriitikoiksi tai tavallisiksi tallaajiksi. Tarkastalen tyyppiryhmien avulla, millainen rooli haastatteluilla ja tiedonhaulla on toimittajan työpäivissä. Kuinka suureen rooliin nousevat valokuvat ja visuaalisuus? Mitkä seikat lopulta vaikuttavat siihen, että nuoren ajatuksissa toimittaja epäonnistuu tai onnistuu työpäivässään?

Suomessa väestöryhmien väliset hyvinvointierot ovat suuria. Tutkimuksissa on raportoitu esimerkiksi alueellisia, sosioekonomisten ryhmien välisiä ja suomen- ja ruotsinkielisen kieliryhmän välisiä hyvinvointieroja. Nämä erot näkyvät myös lasten ja nuorten terveydessä ja hyvinvoinnissa. Tässä tutkimuksessa analysoitiin, vaihteleeko Uudenmaan ja Pohjanmaan lukiolaisten masentuneisuuden yleisyys lukion opetuskielen, sukupuolen, maakunnan ja vanhempien työllisyystilanteen suhteen. Aineistona olivat vuosina 2010 ja 2011 Kouluterveyskyselyihin (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) vastanneet Uudenmaan ja Pohjanmaan alueilla sijaitsevien lukioiden oppilaat (n=3974). Masentuneisuutta mitattiin Kouluterveyskyselyyn sisältyvällä Beckin lyhyen mielialakyselyn suomalaisella versiolla, joka mittaa vastaajan itse arvioimaa masennusoireilua. Uudenmaan ja Pohjanmaan lukiolaisista 11 %:lla oli keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta. Kieliryhmien välinen ero masentuneisuuden esiintyvyydessä ilmeni ainoastaan Uudellamaalla, jossa keskivaikea tai vaikea masentuneisuus oli suomenkielisten lukioiden opiskelijoilla yleisempää kuin ruotsinkielisten lukioiden opiskelijoilla. Keskeisin tulos oli se, että suomenkielisten lukioiden opiskelijoilla vanhempien työttömyys tai pakkoloma lisäsivät selvästi keskivaikean tai vaikean masentuneisuuden riskiä. Jos toinen vanhemmista oli työttömänä tai pakkolomalla, masentuneisuuden todennäköisyys oli kaksin kertainen (Ristitulosuhde OR = 2,04; 95 % luottamusväli 1,52–2,74) ja jos molemmat vanhemmista olivat työttömänä tai pakkolomalla, masentuneisuuden todennäköisyys oli yli viisin kertainen (Ristitulosuhde OR = 5,10; 95 % luottamusväli 2,88–9,03) verrattuna lukiolaisiin, joiden vanhemmilla ei ollut työttömyyttä tai pakkolomia. Ruotsinkielisten lukioiden opiskelijoilla vanhempien työttömyys tai pakkoloma ei ollut yhteydessä keskivaikean tai vaikean masentuneisuuden riskiin. Voidaan pohtia, miksi suomenkielisen ja ruotsinkielisen kieliryhmän välillä on eroja tarkasteltaessa lukiolaisten masentuneisuutta vanhempien työttömyyden tai pakkolomien suhteen. Voidaanko tätä eroa selittää esimerkiksi muuttoliikkeen vaikutuksen tai perheiden taloudellisen toimeentulon kautta. peerReviewed

Tämä tutkielma tarkastelee lukion opiskelijoiden mielipiteitä englannin kielen puhumisen opetuksesta. Tarkoituksena oli kartoittaa, pitävätkö opiskelijat puhumista tärkeänä taitona ja opetetaanko sitä heidän mielestään tarpeeksi. Tutkielmassa käsitellään puhumista teorian, opettamisen ja valtakunnallisen lukion opetussuunnitelman perusteiden näkökulmasta, sekä aiempien tutkimusten valossa. Puhetaidon opetuksesta on suomalaisessa kontekstissa tehty vähäisesti tutkimusta, vaikka ääntämisen osa-alueesta on paljonkin tutkimusta. Tämä tutkimus nojaa kuitenkin enemmän ulkomailla EFL-opetuskonteksteissa tehtyihin tutkimuksiin. Mielenkiinnon kohteena on myös, mitä opetussuunnitelma sanoo suullisen kielitaidon opetuksesta, sillä Suomessa kansalliset opetussuunnitelman perusteet määräävät pitkälti, mihin suuntaan opetus kouluissa kehittyy. Lukion kohdalla toinen opetukseen vaikuttaja on myös ylioppilastutkinto. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella keskisuomalaisesta lukiosta keväällä 2017. 48 opiskelijaa vastasi kyselyyn. Heistä suurin osa piti puhetaitoa kielitaidon osa-alueista tärkeimpänä, sillä heidän mielestään suullinen kielitaito on tärkein esimerkiksi matkustettaessa. Opetuksen määrä jakoi enemmän mielipiteitä, mutta suuri osa oli kuitenkin sitä mieltä, että opetusta tulisi olla enemmän, vaikka nykyinen määräkin on tyydyttävä. Aineiston perusteella vaikuttaa siltä, että nuoret ovat ymmärtäneet vieraan kielen osaamisen merkityksen nykymaailmassa, sillä monet perustelut vastauksille sisälsivät mainintoja monikulttuurisista kohtaamisista. Monikulttuurinen kanssakäymisen ymmärtäminen on tavoitteena lukion opetussuunnitelmassa, joten kehityssuunta näyttää hyvältä.

Assessment has a great deal of power over students. However, there is little research on how students experience assessment and its power in the school context. The purpose of this mixed-methods study is therefore to examine how students in one Finnish upper secondary school experienced assessment and (dis)empowerment in their EFL studies. The present study, which situates itself within the realm of teacher research, also aims to experiment with alternative assessment methods in order to investigate whether they could foster empowerment in upper secondary EFL studies. The study comprises five articles and a monograph, and is divided into two parts, each with its own research aims. Part 1 and its three articles focus on students’ experiences of assessment and (dis)empowerment and explore what factors might predict disempowerment in assessment. In addition, Part 1 focuses on feedback as well as stress and test anxiety in connection with high-stakes testing as possible predictors of disempowerment. The data for these articles was gathered in March 2014 by means of a web-based questionnaire. The aim of Part 2 is to explore whether less traditional assessment methods could promote students’ empowerment in assessment. The first article in Part 2 focuses on cheat-sheet tests as a way of engaging and empowering students. The second article explores individual choice in corrective feedback. These teaching experiments took place in six upper secondary groups in 2013-2016. The third study in Part 2 is a monograph describing an earlier portfolio programme in EFL teaching. The present study shows that although most students were quite satisfied with the assessment in their EFL studies, a significant minority of students found the assessment disempowering. Several factors, such as inadequate or unhelpful feedback or stress and anxiety caused by assessment, predicted assessment disempowerment. However, students seemed to react to assessment as well as to these factors in a highly individual way. Furthermore, although the alternative assessment methods investigated in the teaching experiments proved useful and also empowering additions to the EFL assessment repertoire, students experienced them in different ways. There should therefore be a range of assessment methods to cater for different assessment purposes as well as for students’ different learning strategies, needs and personalities.

Internetin käytön yleistyminen ja saatavilla olevan informaation jatkuva lisääntyminen on tehnyt tiedon luotettavuuden arvioinnista entistä vaikeampaa. Internetlähteiden käyttö lukio-opinnoissa on myös lisääntynyt. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka hyvin lukiolaiset osaavat arvioida internetlähteiden luotettavuutta. Tutkimus on osa ARONI-tutkimushanketta ja siihen osallistui 186 Hämeenlinnan ja Riihimäen alueiden lukiolaista. Lukiolaiset tekivät internetlukutaitoja mittaavan tehtävän, jonka yhtenä osana tuli etsiä kaksi internetlähdettä rokottamisen pakollisuutta kos-kevaa selvitystä varten. Lähteiden luotettavuus tuli arvioida asteikolla luotettava - melko luotettava - epäluotettava ja lisäksi perustella tämä luotettavuusarviointi. Lähdevalinnat ja luotettavuusarvioinnit analysoitiin sekä luokiteltiin julkaisijaryhmien mukaisesti. Luotettavuusarviointien perustelut pisteytettiin asteikolla 0-4 ja analysoitiin myös kriittiset luotettavuutta koskevat huomiot. Lisäksi tarkasteltiin sukupuolen yhteyttä lähdevalintoihin sekä taustatekijöi-den yhteyttä internetlähteiden luotettavuuden arviointitaitoihin. Lukiolaiset valitsivat pääosin suhteellisen luotettavia lähteitä. Pojat valitsivat Wikipedia-lähteitä tyttöjä useammin. Erityisen taitavia lähteiden luotettavuuden arvioijia ei ollut lainkaan ja heikkoja arvioijia oli 19,3 % lukiolaisista. Opinnoissaan paremmin menestyneet olivat myös parempia arvioijia. Kriittisiä huomioita valitsemiensa lähteiden luotettavuudesta esitti 42,5 % lukiolaisista. Internetlähteiden luotettavuuden arvioimisen opettamiselle lukiossa on tarvetta. Arviointitaitoihin vaikuttavat tilannekohtaiset ja yksilölliset tekijät, mutta ne ovat myös argumentointi- ja ajattelutaitoja, joita voi oppia ja opettaa.

Increased understanding of the interrelations between overall wellbeing and learning calls for a holistic and multidisciplinary learning environment (LE) design. Considering learners’ perception in the design of LE supportive to learning and wellbeing is expected to positively influence (a) the design quality, (b) participatory organizational culture, and (c) learning. The nature of this process creates contradictions and difficulties, however. Stand-alone co-design efforts may convert into pseudo-consultation without actual effects; neither is it easy to consider various stakeholders’ perceptions in a balanced manner. And if not planned carefully, instead of experiencing learning benefits, participation may also be considered to be an additional burden. This paper examines how these kinds of challenges were intended to be circumvented, or avoided, in a case involving Finnish upper secondary school students in the redesign of learning spaces so as to better support their learning and wellbeing. In this project, design activities were embedded in the cross-curricular visual art project course involving 11 students, which culminated in an exhibition, during which a more representative number of students (n = 175) expressed their views in a written format. After other stakeholders, such as teachers, had expressed their views, students were given another opportunity to evaluate whether their ideas were considered in the design. In addition to evaluating the procedures employed in this project, this paper will discuss their possible transfer to other contexts. Based on the overall evaluation of the procedures, it will also propose some procedural design principles for involving learners in the LE design. nonPeerReviewed

Purpose – The purpose of this paper is to explore the role of personality (intellectual curiosity, conscientiousness and negative emotionality) and approach to studying (deep, strategic and surface) on students’ learning-related information behaviour in inquiry tasks. Design/methodology/approach – Data were collected from 219 senior high school students with the use of three questionnaires. Findings – The findings showed that students’ individual traits influenced different aspects of their learning-related information behaviour from information need to information use. Research limitations/implications – The results were based on survey data. Reliability issues with the scales are discussed. In future research qualitative data would enrich the understanding of the phenomena. Practical implications – The results are informative for teachers and librarians who guide students in inquiry tasks. Originality/value – The study spanned learning-related information behaviour across the whole inquiry process: from task construction through task performance to task completion. The findings showed that individual traits were particularly influential at the task completion stage, that is on information use.

Nykyään on yhä tärkeämpää osata vieraita kieliä, ja vaikka koulussa voi oppia kieliä, tarjolla on myös monia mahdollisuuksia oppia vieraita kieliä koulun ulkopuolella. Yhä enemmän painotetaan autenttisuutta kielten opiskelussa ja tämän tavoitteen koulun ulkopuolinen kielten opiskelu täyttää usein paremmin kuin koulun oppitunnit. Tässä kandidaatin tutkielmassa tutkittiin sitä, miten suomalaiset lukion saksan opiskelijat käyttävät ja oppivat saksaa koulun ulkopuolella. Lisäksi tutkittiin heidän syitään siihen, miksi he käyttivät saksaa oppituntien ulkopuolella tai miksi eivät käyttäneet. Aineistona tutkielmassa käytettiin kyselytutkimuksen vastauksia, jotka kerättiin alkuvuodesta 2016 keskisuomalaisesta lukiosta. Kyselyyn osallistui kaksi eri saksan kielen ryhmää. Oppilaat olivat joko toisen tai kolmannen vuoden opiskelijoita ja opiskelivat saksaa A-kielenä. Kyselyyn vastanneita oppilaita oli yhteensä 17, joista tyttöjä oli 10 ja poikia 7. Tuloksista kävi ilmi, että kaikki kyselyyn osallistuneet lukiolaiset käyttivät jollain tavalla saksan kieltä myös koulun opetuksen ulkopuolella. Yleisimmät tavat olivat kommunikointi muiden ihmisten kanssa saksaksi tai kielen käyttäminen matkustaessa, lukeminen sekä elokuvien, Youtube -videoiden ja tv-sarjojen katseleminen. Vain harva vastasi pelaavansa pelejä saksaksi eikä kovinkaan moni käytä teknisiä laitteita tai älypuhelimen sovelluksia saksan kielellä, vaikka molemmilla on suuri rooli nuorten elämässä tänä päivänä. Oppilaat oppivat saksaa koulun ulkopuolella laajentaakseen sanavarastoaan ja voidakseen kommunikoida paremmin saksaa äidinkielenään puhuvien henkilöiden kanssa. Odotettavissa oli, että mm. ylioppilaskirjoitukset ovat yksi suuri syy koulun ulkopuoliseen saksan opiskeluun, sillä tutkittavat olivat kaikki lukiolaisia. Monille myös matkustelu on syy oppia saksaa vapaaajalla, joka ei myöskään ole kovin yllättävä tulos, sillä yhä useammat suomalaiset matkustelevat yhä enemmän. Vähän yli puolet vastasi oppivansa saksaa koulun ulkopuolella siitä syystä, että he pitävät saksan kielestä. Myös oppilaat pitivät autenttisuutta tärkeänä, sillä yli puolelle se oli syy oppia saksaa koulun ulkopuolella.

Many countries have begun to adopt computer science (CS) and computational thinking (CT) into national curricula of compulsory education and upper secondary education. It is argued that learning rigorous CS concepts not only secures a workforce for the future’s digital industries but also benefits all students by improving their problem-solving and logical reasoning skills. However, the popularity of CS as a university major declined in the beginning of the 21st century, resulting in the development of a range of student outreach activities to engage young students in the study of computing. This thesis originated from this need to attract and retain students in the CS field. The focus of this research is in understanding how the outreach impacts student’s development of an interest in computer science and engineering studies. The impact is considered from both long-term (from 3 months to 3–5 years) and short-term (ca. 1 week) perspectives. There were two contexts in this study: game programming workshops organized during summer holidays, and technology and programming club events. This dissertation comprises six articles that consider the impact using mixed methods: while qualitative methods were dominant, quantitative methods were also used. The impact of outreach seems to be two-fold. On one hand, this study indicates that the outreach indeed impacts positively on students’ interest towards computer science and engineering studies from the long-term perspective. This positive impact was either “confirmatory” (confirms earlier career aspirations) or “emergent” (individual interest emerges due to participation). On the other hand, there were students whose plans were not affected by the outreach, or, moreover, were disengaged from CS due to the workshop. This latter finding can also be seen as a positive result as the students can make better informed choices due to these experiences. The results suggest that to be able to affect student interest in pursuing CS degrees, it is important to expose students to rigorous CS concepts in a hands-on manner. It is also important for the content to be engaging but at the same time comprehensible to all students. The results also call for more long-term evaluation of student outreach impact on interest development.

Informaation ylikuormituksella tarkoitetaan tilaa, jossa henkilö ei pysty prosessoimaan kaikkea tarjottua informaatiota riittävästi saatavilla olevan ajan puitteissa. Tässä pro gradussa tutkittiin Tampereen Kalevan lukiolaisten kokeman informaation ylikuormituksen yleisyyttä, vaikutuksia ja sen hallintaa. Empiirinen aineisto koottiin marraskuussa 2015 lomakekyselyllä ja helmi huhtikuussa 2016 kyselyä täydentävillä teemahaastatteluilla. Lomakekyselyyn vastasi 33 Kalevan lukion opiskelijaa, ja haastatteluja tehtiin kuusi. Esitetyt tulokset eivät ole suoraan yleistettävissä kaikkiin Tampereen Kalevan tai Suomen lukio-opiskelijoihin, vaan ne on nähtävä suuntaa antavina. 88 % kyselylomakkeeseen vastanneista koki informaation ylikuormitusta vähintään kuukausittain, 64 % vähintään viikoittain ja neljäsosa päivittäin. Opiskelun yhteydessä informaation ylikuormitusta vähintään kuukausittain koki 91 % vastaajista, vähintään viikoittain 58 % ja päivittäin viidesosa. Opiskeluihin liittyvän ylikuormituksen vähintään jokseenkin merkittävänä näki 79 % vastaajista. Vapaa-aikana informaation ylikuormitusta Kalevan lukiolaisille aiheuttivat eniten internetin käyttäminen (52 %:lle vähintään viikoittain), tiedonhaku ja tuotteiden tai palveluiden valinta. Sosiaalisen median palveluista informaation ylikuormitusta aiheuttivat eniten viestintäpalvelu WhatsApp (45 %:lle vähintään viikoittain) sekä Facebook ja Instagram. Puolet vastaajista koki informaation ylikuormituksen vapaa-aikana vähintään jokseenkin merkittävänä ongelmana. Informaation ylikuormituksen kokemisella on lukiolaisille useita negatiivisia vaikutuksia. Ainakin puolet lukiolaisista koki vähintään jonkin verran kaikkia seuraavia informaation ylikuormituksen vaikutuksia: väsymys, päätöksenteon lykkääntyminen ja vaikeutuminen, stressi, ajanhukka, tarkkaavaisuuden väheneminen, kärsimättömyys, avuttomuuden tunne, oppimisen estyminen ja riittämättömyyden tunne. Lukiolaiset hallitsevat kokemaansa informaation ylikuormitusta enimmäkseen jättämällä osan informaatiosta huomiotta sekä suodattamalla sitä laadun, sisällön, luotettavuuden tai tunnettuuden perusteella.