Search

This research explores career development in the construction industry. By showcasing the career narratives of managers of construction sites (N=21), the research unfolds which elements are significant in influencing career development and aims to increase the possibilities for construction workers to flourish in their careers and help make such careers more attractive. The career narratives were analyzed in two phases. First, the analysis of narratives showed that except for the various career experiences, the proximity of construction sites in the interviewees’ managerial career goals differentiated the narratives. Second, as a result of narrative analysis, three construction managerial career paths were identified: I) devotion to construction site management, II) interest in versatile construction projects, and III) passion for leadership. Career development could be viewed from the perspective of various capitals which emerge in the narratives. The interviewees brought up societal and economic changes that challenged or boosted their careers or even caused them to change direction. Career goals might not have been achieved as such if they were not enabled by external factors, such as organizational, economic, societal, or location-related issues or favorable coincidences. The participants found favorable options and solutions for career development by drawing on their social and psychological resources. Social capital supported career choice and career development, whereas psychological capital appeared as, for example, optimism, perseverance, and an ability to follow one’s calling.

Project teams will increasingly work virtually in multidisciplinary teams. The degree of virtuality varies from fully virtual to hybrid. The purpose of this study is to identify how the virtual team (VT) members experience multidisciplinary project work and team development in the context of international real-life projects in Higher Education Institutions (HEI). The data were gathered from student project teams´ final reports (n=7) and students´ individual reflection diaries (n= 37). Thematic content and sentiment analysis were used. The results showed that team members can experience professional diversity and team development in different ways. This can lead, among other things, to social isolation. However, multidisciplinarity was largely perceived as a positive factor in teamwork. The importance of team-level and individual-level reflections are also emphasized. The results of this study will be taken into further discussion at HEIs to ensure that the students acquire the competences needed in virtual project teams., Projektitiimit työskentelevät yhä useammin virtuaalisesti monialaisissa tiimeissä. Virtuaalisuuden aste vaihtelee täysin virtuaalisesta hybridiin. Tarve tutkia tarkemmin monialaista virtuaalista tiimityötä on korostunut pandemian aiheuttamien toimintaympäristöjen muutoksien vuoksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten virtuaalitiimin jäsenet kokevat monialaisen projektityön ja tiimin kehittymisen aitojen projektitoimeksiantojen yhteydessä korkeakouluissa. Kyseessä on laadullinen tapaustutkimus, minkä aineisto kerättiin virtuaalisesti työskenteleviltä opiskelijaprojektitiimeiltä. Projektitiimien loppuraportit (n=7) ja opiskelijoiden henkilökohtaiset reflektiopäiväkirjat (n=37) analysoitiin käyttämällä temaattista sisällönanalyysiä sekä tunneanalyysia. Tuloksissa ilmeni, että tiimin jäsenet voivat kokea monimuotoisuuden ja tiimin kehittymisen eri tavoin. Tämä voi johtaa muun muassa sosiaaliseen eristäytymiseen. Kuitenkin monialaisuus koettiin pääosin positiivisena tekijänä tiimityössä. Tutkimus korostaa myös tiimitason ja yksilötason reflektioiden merkitystä virtuaalisten ja monimuotoisten opiskelijaprojektitiimien ohjaamisessa. Tutkimuksen tulokset otetaan huomioon korkeakoulujen opetussuunnitelmatasolla käytävässä jatkokeskustelussa, jotta varmistetaan, että opiskelijat voivat kehittää virtuaalisissa projektitiimeissä tarvitsemiaan osaamisia.

Tässä artikkelissa tarkastellaan opiskelijan ja työelämäkumppanin näkökulmasta asiantuntijuutta ja erityisesti asiantuntijuuden kokemusta: milloin opiskelija on kokenut olevansa asiantuntija alallaan ja millaisena asiantuntijana työelämäkumppani näkee opiskelijan? Tutkimuksen kontekstina on yliopiston työelämäkurssi, ja aineiston muodostavat verkkokyselyjen avovastaukset, jotka on analysoitu sisällönanalyysin menetelmin aineistolähtöisesti. Havaintoja peilataan työelämäkumppanilta saatuihin näkemyksiin. Avovastausten perusteella opiskelijat kokivat olevansa asiantuntijoita, kun he olivat vuorovaikutuksessa jonkun oman alan ulkopuolisen kanssa. Tällaisissa tilanteissa ulkopuolinen tunnistaa asiantuntijuuden ja antaa asiantuntijan roolin opiskelijalle, tai opiskelija voi tunnistaa asiantuntijuutensa itsenäisesti. Asiantuntijuus näyttäytyi vastaajille myös saavuttamattomana, ja erityisesti tiedollinen osaaminen koettiin puutteellisena. Osalle vastaajista saattoi myös olla epäselvää, mitä alan asiantuntijalta vaaditaan, jolloin on vaikea arvioida asiantuntijuuttaan. Työelämäkumppanin näkökulmasta asiantuntijuus välittyi asiantuntijamaisissa työtavoissa ja laadukkaana työnä. Opiskelijoiden vastausten perusteella opinnoissa asiantuntijuuden kokemusta tukevat esimerkiksi monialaiset kurssit ja opiskelutoverit harjoittelun ja työelämäkurssien lisäksi. Myös se, miten yliopistoyhteisössä annetaan tunnustusta opiskelijoiden osaamiselle, vaikuttaa asiantuntijuuden kokemukseen., This study examines professional expertise from the perspective of university students and their collaborating company, and asks: In what situations do students feel like experts in their field and how do the collaborating company describe students’ professional expertise? The context of this study is a work-related university course and the data consist of open-ended survey questions. The method of analysis is content analysis. The results are compared with interviews with representatives of the collaborating company. According to the survey data, students felt they had expertise when interacting with people from outside their field. In these situations, the student’s expertise is recognised and the role of expert is assigned by others, or students recognise their own expertise independently. Students also experienced expertise as being out of their reach and were aware of their limitations, especially in terms of subject knowledge. Students reported uncertainty about the expected level of performance in the field, which made it difficult for them to assess their own expertise. From the perspective of the partner enterprise, professional competence was conveyed through a professional approach, professional working methods and the quality of the final product. According to the survey data, the experience of being and becoming an expert can be supported at university through multidisciplinary courses and peer groups, in addition to internships and work-related courses. The way in which the university community of practice recognises students’ skills and competences influences how students experience their own professional expertise.

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella korkeakoulujen strategioista nousevia merkityksiä suhteessa pedagogiseen johtamiseen erityisesti ekososiaalisen sivistyksen ja kestävyysosaamisen näkökulmista. Aineistona tapaustutkimuksessa on kahdeksan suomalaisen korkeakoulun strategiaa, ja aineiston analyysi on tehty temaattisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen viitekehyksen muodostavat laaja pedagoginen johtaminen korkeakoulussa, ekososiaalinen sivistys ja kestävyysosaaminen. Tutkimuskysymyksenä on, millaisia tavoitteita ja merkityksiä korkeakoulun strategia ilmaisee kestävyyttä ja ekososiaalista sivistystä edistävälle pedagogiselle johtamiselle. Pohdimme myös lopuksi, millaisiin kestävyysosaamisen sekä ekososiaalisen sivistyksen vaatimuksiin pedagogisen johtamisen keinoin tulisi vastata. Tutkimuksen tuloksena syntyi jäsentely korkeakoulujen strategioiden ilmaisemista merkityksistä suhteessa ekososiaaliseen sivistykseen, kestävyysosaamiseen ja pedagogisen johtamisen tavoitteisiin. Strategioista löytyi laajan pedagogisen johtamisen viitekehyksen sekä ekososiaalisen sivistyksen ja kestävyysosaamisen näkökulmista paljon merkityksiä, mutta strategiassa ne on usein ripoteltu läpileikkaavasti erilaisten strategisten tavoitteiden alle. Varsinaisiin strategioiden kestävyystavoitteisiin oli liitetty hyvin vähän suoraan pedagogiseen johtamiseen liittyviä tavoitteita., The aim of the case study was to examine the significance of higher education strategies in relation to pedagogical leadership, especially from the perspectives of eco-social education and competencies in sustainability. The material in this study is strategies of eight Finnish higher education institutions. The analysis of the material has been carried out by means of thematic content analysis. The theoretical framework and key concepts of this study are broad pedagogical leadership at higher education institutions, eco-social education and competencies in sustainability. The research question was: What are the objectives and meanings of the higher education institution's strategy for pedagogical leadership that promotes sustainability and eco-social education? We also bring out as conclusions what intentions for sustainability and eco-social education should be completed through pedagogical leadership. As a result, study shows a structure for the significant elements in the strategy of higher education in relation to eco-social education, competencies in sustainability and pedagogical leadership objectives.

Kestävyys ja vastuullisuus koskettavat jokaista työntekijää 2020-luvulla. Tutkimuksessa tarkastellaan ammatillisten perustutkintojen opettajien näkemyksiä globaalien aiheiden käsittelystä toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa Suomessa. Aineisto koostuu opettajien vastauksista (N=187) keväällä 2022 toteutettuun verkkokyselyyn. Analyysissä käytettiin kuvailevia tilastollisia menetelmiä sekä temaattista analyysia peilaten kyselyvastauksia teoriataustaan, aiempaan globaalin kansalaiskasvatuksen sekä ammatillisen koulutuksen tutkimukseen. Tulokset viittaavat siihen, että globaali kansalaiskasvatus on implisiittisesti läsnä toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa Suomessa. Tutkinnon perusteet eivät tue suunnitelmallista syventymistä globaaleihin aiheisiin ammatillisessa koulutuksessa. Silti aiheet nousevat esiin oppilaitosten arjessa ja niitä käsitellään pääosin spontaaneilla keskusteluilla opetuksen ja ohjaamisen yhteydessä. Opettajat näkevät globaalit aiheet tärkeiksi moninäkökulmaisuuden ja yhteenkietoutuneisuuden ymmärtämisen, tulevaisuuden työelämän sekä vastuullisena kansalaisena toimimisen näkökulmasta. Opettajien mukaan globaalit aiheet koskettavat kaikkia ammattialoja ja niiden merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Koulutuksellisen yhdenvertaisuuden kannalta on keskeistä, että myös ammattiin opiskelevilla on mahdollisuus harjoitella yhteiskunnallisen osallistumisen taitoja sekä perehtyä globaaleihin aiheisiin koulutuksensa aikana. Globaali kansalaiskasvatus voi tarjota tähän sekä teoreettista että käytännöllistä tukea., Sustainability and responsibility affect every worker in the 2020s. This study examines the perceptions of teachers in initial vocational qualifications on addressing global issues in upper secondary vocational education and training (VET) in Finland. The data consist of teachers’ responses (N=187) to an online survey in the spring of 2022. In the analysis, descriptive statistics as well as thematic analysis were used and the results were reflected against the theoretical framework, earlier research on global citizenship education and VET. The results indicate that global citizenship education is implicitly present in upper secondary VET in Finland. The current qualification requirements do not support structured, in-depth exploration of global issues in VET. Yet, global issues emerge in the everyday life of educational institutions, and they are mainly addressed through spontaneous discussions in connection to teaching and guidance work. Teachers perceive the importance of global issues above all in terms of understanding multiple perspectives, diversity and interdependence, relevance for the world of work in the future and acting as a responsible citizen. According to teachers, global issues affect all professions, and their importance will increase in the future. Educational equity would require that also vocational students have the possibility to learn competences necessary for societal participation and get acquainted with global issues during their education. Global citizenship education can provide both theoretical and practical tools for this.

Ajallemme tyypillisiä toisiinsa kieto​​utuneita ekologisia ja sosiaalisia ongelmia ratkotaan yhdistämällä eri näkökulmia ja muodostamalla yhteistä näkemystä. Tässä tutkimuksessa kiinnostuksen kohteenamme oli tutkimus-, kehitys- ja innovaatio (TKI) toiminta, joka voi vastata kompleksisiin ekososiaalisiin ongelmiin monialaisessa ammattikorkeakoulukontekstissa. Teemahaastatteluilla kerätty aineisto (n=27) koostui eri aloja edustavien ammattikorkeakoulutoimijoiden tuottamasta informaatiosta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Tuloksemme täydentävät aiempaa tutkimusta kuvaamalla sitä, mitä piirteitä osallistuvaan TKI-kumppanuuteen liittyy nimenomaan ammattikorkeakoulukontekstissa. Tulostemme mukaan osallistuvan TKI-kumppanuuden ydintekijät ovat yhdenvertainen osallistuminen, moninainen osaaminen ja systeeminen kehkeytyminen. Osallistuva TKI-kumppanuus rakentuu monitoimijaiseksi ja monimuotoiseksi toimintakokonaisuudeksi, jolle on ominaista epälineaarinen, vuorovaikutteinen ja jatkuva kehkeytyminen erilaisissa toimintaympäristöissä. Uuteen tietoon syntyy eri toimijoiden kesken jaettua omistajuutta ja osallistujille yhteisesti kertyvää sosiaalista pääomaa. Eettinen kestävyysosaaminen syntyy siitä, että jatkuvassa muutoksessa toimivat TKI-kumppanit oppivat yhdessä tuottamaan ja käyttämään uutta tietoa kestävän hyvinvoinnin edistämiseksi. Siksi osallistuvalla TKI-kumppanuudella on potentiaalia toimia yhteiskunnallisen uudistumisen katalyyttinä nykyajan kompleksisia ekososiaalisia haasteita ratkottaessa., The intertwined ecological and social problems of our time are solved by combining different perspectives and forming a joint vision. In this study, our focus was on research, development and innovation (RDI) activities that can answers to complex eco-social problems in the transdisciplinary university of applied sciences (UAS) context. The data, collected through thematic interviews (n=27), consisted of information produced by actors representing different fields in the UAS. The data was analyzed using content analysis. Our results complement previous research by describing the features of participatory RDI partnership specifically in the context of UAS. According to our results the core elements of participatory RDI partnership are equal participation, diverse competences, and systemic development. The participatory RDI partnership evolves into a multi-actor and multi-faceted set of activities, characterized by non-linear, interactive, and continuous development in different environments. New knowledge creates shared ownership between different actors and social capital accumulated jointly by the participants. Ethical sustainability expertise arises from RDI partners operating in constant change, learning to produce and use new information to promote sustainable well-being. Therefore, the participatory RDI partnership has the potential to act as a catalyst for societal renewal in addressing today’s complex eco-social challenges.

Artikkelissa kuvataan design-tutkimuksen kautta Luovat askeleet 2.0-mallin uudelleen muotoilua kohti luovaa ja autenttista oppimisympäristöä. Tavoitteena on ymmärtää yhteisöllistä ja luovaa tiedonrakentamista verkossa innovaatio-osaamiseen tähtäävän oppimisen yhteydessä. Jatkuvasti muuttuva työelämä haastaa kehittämään koulutuksen käytäntöjä vastaamaan työelämän tarpeita. Innovaatio-osaaminen tunnistetaan yhteiskunnan kehitystä ylläpitävänä voimana. Sisältöanalyysin avulla tarkasteltiin Innovaatiot ja yrittäjyys -opintojaksoa aineistolähtöisesti ja teoriasidonnaisesti ammattikorkeakoulukontekstissa opiskelijoiden kokemusten, käsitysten sekä virtuaaliseinillä tapahtuvan tiedonrakentamisen kautta. Tutkimuksessa havaittiin Luovat askeleet 2.0-mallin edistävän verkossa tapahtuvaa tiedonrakentamista, joka vaatii innovaatioprosessia tukevia ja opiskelijoiden tasapuolisen osallistumisen mahdollistavia alustoja. Luovan ilmapiirin merkitys tunnistetaan, ja ryhmien yhteiset sopimukset voivat edesauttaa sitä. Opiskelijoiden kokemusten ja käsitysten valossa verkkotyöskentelytaidot koetaan tärkeinä, sillä opittuja taitoja voidaan soveltaa työelämässä. Tuloksissa ilmenee verkkotyöskentelyn mahdollistavat ja haastavat tekijät. Verkossa tapahtuvaan yhteisölliseen ja luovaan tiedonrakentamiseen esitetään suosituksia ja kehittämisehdotuksia Luovat askeleet 2.0-malliin. Tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa tukemaan luovaa tiedonrakentamista ja innovaatio-osaamista verkko-opinnoissa., This article describes the redesigning of the Creative Steps 2.0 model through design research towards a creative and authentic learning environment. The aim is to understand collaborative and creative knowledge construction in online interactions in the context of learning for innovation. The ever-changing world of work challenges the development of educational practices to meet the needs of working life, and innovation knowledge is identified as a force for societal development. The course Innovations and Entrepreneurship was examined with the help of content analysis in an inductive and abductive manner in the University of Applied Sciences through students’ experiences, perceptions and activities on virtual walls. For the analysis, features of collaborative and creative knowledge construction in online interactions were formed considering previous research. The study found that the Creative Steps 2.0 model promotes online knowledge construction, which requires platforms that support innovation process where students have an equal opportunity to participate. The importance of a creative atmosphere is recognised, which can be facilitated by collective agreements between groups. Based on students’ experiences and perceptions, online work skills are perceived as important for working life, and students feel that the skills they have learned can be applied to working life. The results reveal enabling and challenging factors for online interaction. Recommendations from collaborative and creative online knowledge construction for the development of the Creative Steps 2.0 model are provided. The results of the study can be applied to support creative knowledge construction and innovation skills in online studies.

Tässä artikkelissa tarkastellaan opettajaa ja opiskelijaa tukevia verkkopedagogisia toimintatapoja, joiden avulla edistetään erilaisten verkko-opiskelijaryhmien webinaariopiskelua Tutkivan yhteisön läsnäoloissa. Tutkimus vastaa kysymyksiin: (1) Miten sosiaalinen, tiedollinen ja opetusläsnäolo tukevat reaaliaikaista yhteisöllistä verkko-opiskelua ja valmennuspedagogiikkaa? ja (2) Miten profiililtaan erilaiset opiskelijaryhmät kokevat oppivansa parhaiten webinaarissa? Määrällisen tutkimuksen aineisto kerättiin ammattikorkeakoulun verkkotutkinto-opiskelijoilta (n=94) verkkokyselynä maalis-huhtikuussa 2020. Aineisto analysoitiin pääkomponenttianalyysillä ja klusterianalyysillä. Tutkimuksen tulosten mukaan valmennuspedagogiset toimintatavat webinaariopiskelussa toteuttavat opetusläsnäoloa opiskelijan ja opettajan yhteisenä toimintana. Webinaarissa opiskelun sosiaalinen läsnäolo ilmenee opiskelijan, vertaisopiskelijoiden, opettajan ja oppimateriaalin välisenä vuorovaikutuksena. Tulosten perusteella oppimateriaalit ja oppimistehtävät olisi tärkeää tuottaa webinaareihin käänteisen oppimisen periaattein tukemaan tiedollista läsnäoloa. Tämän tutkimuksen mukaan monipuolisesti vertaisopiskelevat ja soljuvasti verkko-opiskelevat -opiskelijaryhmiin kuuluvilla yhteinen opetusläsnäolo toteutuu vuorovaikutuksena ja yhteisöllisenä vertaisoppimisena valmennusydinryhmissä. Itsenäisesti opiskelevat verkko-opiskelijat opiskelevat aktiivisesti opettajajohtoisesti. Tuloksista ilmenee myös, että kaikkiin verkko-opiskeluryhmiin kuuluvat toivoivat pedagogista suunnitelmaa etukäteen ja tallennetta webinaarista sekä käänteistä oppimista. Webinaareihin liittyvä käänteisen oppimisen hyödyntäminen onkin keskeinen tutkimustulos., This article discusses the online pedagogical practices that support teachers and students to promote webinar learning for different groups of online students in the presences of the Community of Inquiry. It answers the following questions: (1) How do Social, Cognitive, and Teaching Presence support synchronous collaborative online learning and coaching pedagogy? (2) How do student groups with different profiles perceive their learning best in a webinar? The data for the quantitative study were collected from online degree students (n=94) at the University of Applied Sciences through an online survey in March–April 2020. The data were analyzed using principal component analysis and cluster analysis. Results of the study showed that the coaching pedagogical approach in webinars expressed Teaching Presence as a joint activity between the student and the teacher. In webinar learning, Social Presence is manifested as an interaction between the student, peers, teacher, and the learning material. Results show that learning materials and learning assignments are produced using the principles of flipped learning for webinars as a Cognitive Presence. This article shows that members of the diverse peer online-learning and active online-learning student groups realize a shared teaching presence as interaction and collaborative peer learning in coaching groups. Those in the independent online learners’ group study actively in a teacher-led manner. Flipped learning associated with webinars is a key finding of the study. Results show that all online learning profiles would prefer a pedagogical plan beforehand, a recording of the webinar, and flipped learning.

Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluaikainen työssäkäynti on yleistä, sillä yli puolet heistä työskentelee opintojensa ohessa. Suomalaiset opiskelijat eroavat muiden maiden opiskelijoista siinä, että he tekevät opintojensa aikana useammin omaa koulutusalaa vastaavia töitä. Tässä tutkimuksessa selvitimme, mitä opiskeluaikainen työskentelyomaa alaa vastaavassa ja vastaamattomassa työssä merkitsee luokanopettajaopiskelijoille. Oman alan työtä tutkimuksessa edustaa opettajasijaisena toimiminen ja koulutusta vastaamatonta työtä kassatyöntekijänä toimiminen. Aineiston keräsimme eläytymismenetelmällä ja se koostui kaikkiaan luokanopettajaopiskelijan kirjoituksesta. Tuloksemme jakautuivat kolmeen kategoriaan: 1) jaetut merkitykset, 2) opettajasijaisuuksiin kiinnittyvät merkitykset, ja 3) kassatyöntekijänä toimimiseen kiinnittyvät merkitykset. Suurin osa löytämistämme merkityksistä oli jaettuja töiden välillä, ja ne kuvasivat yleisesti opintojen ja työelämän yhteensovittamiseen liittyviä näkökulmia, kuten pyrkimystä nostaa elintasoa, tasapainoilua työn ja opiskelun välillä sekä niiden yhteensovittamisesta aiheutuvaa uupumusta. Opettajasijaisuuksiin kytkeytyvät merkitykset, kuten teoriassa opitun kokeileminen käytännössä, olivat runsaampia ja moniulotteisempia kuin kassatyöntekijänä toimimiseen linkittyvät merkitykset. Tulokset valottavat myös luokanopettajaopiskelijoiden kulttuurissa esiintyviä työssäkäyntiin kytkeytyviä piileviä merkityksiä., It is common for university students to be employed during their studies since more than half of them work alongside their studies. Finnish students differ from students in other countries in that during their studies they more often do work corresponding to their own study field. In this study, we investigated what it means for classroom teacher students to work during their studies in work that corresponded or did not correspond to their field of study. Working as a substitute teacher is presented as correcorresponding and working as a cashier as not corresponding to their field of study. The data, which we collected using the empathy method, consisted of the writings of a total of 52 class teacher students. Our results were divided into three categories: 1) shared meanings, 2) meanings related to teacher placements, and 3) meanings related to work at a checkout. Most of the meanings we found were shared between corresponding and non-corresponding work, and they generally described aspects of reconciling studies and working life, such as raising one’s standard of living, finding a balance between working and studying, and the exhaustion resulting from combining work and study. The meanings associated with working as a substitute teacher, such as trying out what has been learned in theory, were more abundant and multidimensional than the meanings associated with working as a cashier. The results also shed more light on work-related meanings in the culture of class teacher students.

Tässä tutkimuksessa syvennetään ymmärrystä päätoimisesti työssäkäyvien ammattikorkeakoulu (AMK) -opiskelijoiden opiskelijaminäpystyvyydestä. Minäpystyvyys rajautuu tarkastelemaan opiskelijan työssä ja opinnoissa syntyneitä aiempia kokemuksia, koska niiden on todettu olevan merkittävin minäpystyvyyden lähde. Teemahaastatteluaineisto kerättiin eteläsuomalaisessa ammattikorkeakoulussa syksyllä 2021. Haastateltavat olivat päätoimisesti työssä käyviä, alempaa AMK-tutkintoa verkko- tai monimuoto-opintoina suorittavia opiskelijoita eri tutkinto-ohjelmista. Merkityksellisiksi minäpystyvyyden kokemuksiksi osoitettiin kokemukset opintoihin hakeutumisesta ja opintojen aloittamisesta positiivisena siirtymänä, kokemukset osaamisen syventymisestä teoreettisen ja käytännöllisen tiedon tiiviissä integraatiossa sekä kokemukset ammatillisen osaamisen kehittymisestä. AMK-opiskelunsa aloittavien opiskelijoiden kasvava ikä, monimuoto- ja verkko- opiskelun lisääntyvä suosio sekä korkeakoulutuksen kansalliset lisäämistarpeet heijastuvat opiskelijan oman osaamisensa johtajuuden korostumiseen tulevaisuudessa. Tässä minäpystyvyydellä on merkittävä rooli, ja sen tutkimus perustelee paikkaansa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää erityisesti ammattikorkeakoulujen ohjaus- ja opetustyössä, mutta myös muissa ammatillisen kasvun ohjausta järjestävissä instituutioissa ja organisaatioissa., The purpose of this research is to deepen the understanding about student self-efficacy of full-time working students at university of applied sciences (UAS). Exploring self-efficacy is limited to the mastery experiences of students formed previously in their work or studies. This outlining is based on previous research demonstrating mastery experiences being the most significant source of self-efficacy. Theme interview data was collected in autumn 2021 in one university of applied sciences located in southern Finland. The interviewees were full-time working students of different bachelor’s degree programmes, studying in blended or online study programmes. Students’ meaningful experiences for self-efficacy related to positive admission process and successful transition to studies, deepened learning in intense integration of theoretical and practical knowledge, and development of professional competence. The growing age of students entering higher education, increasing popularity of blended and online studying and national requirements to raise the number of citizens participating HE all reflect changes that emphasize the significance of student’s self-management in one’s own learning. In this, self-efficacy has essential role, and the research related to it is required. The results of this research benefit career guidance, counseling, and teaching practices implemented specially in universities of applied sciences, but also in other institutions and organizations executing vocational growth-related guidance.

Aikaisemman tutkimuksen perusteella työpaikan tuki liittyy työssäoppimisen tuloksiin. Avointen ja skaalautuvien (MOOC) verkkokurssien osalta ilmiötä on kuitenkin tutkittu vasta vähän. Selvitimme, miten työssäkäyvät avoimille verkkokursseille osallistuneet opiskelijat erosivat toisistaan työpaikan tuen suhteen, miten osallistujat kuvasivat kurssien vaikutuksia, ja miten työpaikan tuki oli yhteydessä kokemuksiin kurssien vaikutuksista. Kysymyksiin vastattiin analysoimalla noin kuudensadan työssäkäyvän ICT-alan MOOC-kursseja suorittaneen vastaukset sähköpostitse lähetettyyn kyselyyn. Klusterianalyysin perusteella vastaajat jakautuivat Laajasti tuettuihin, jotka saivat suorittaa kurssia työajallaan ja joiden työyhteisö oli kiinnostunut aiheesta, Työyhteisön huomioimiin, Työaikaa hyödyntäviin, ja Ei-tuettuihin. Näistä Laajasti-tuetut ja Työyhteisön huomioimat kokivat kurssit hyödyllisemmiksi kuin Työaikaa hyödyntävät ja Ei-tuetut. Kurssien vaikutusten laadullisessa analyysissä tunnistettiin mm. seuraavat teemat: ymmärryksen lisääntyminen, hyöty nykyisessä työssä (Ei-tuetut raportoivat odotusarvoa vähemmän), hyöty opinnoissa, halu opiskella lisää, hyöty työuralla ja kiinnostuksen lisääntyminen. Tulokset korostavat työyhteisön sosiaalisen tuen merkitystä avoimilla verkkokursseilla: työajan hyödyntäminen ilman laajempaa yhteisön tukea ei kurssien koetun hyödyn kannalta eroa tilanteesta, jossa tukea ei saa lainkaan. Työyhteisön tuen merkitykseen tulisi kiinnittää huomiota sekä työpaikoilla että verkkokurssien suunnittelussa., Workplace support is related to the success of workplace learning. For Massive Open Online Courses (MOOCs) the role of such support is not properly understood, however. We investigated how employed students in massive open online courses differed in terms of workplace support, how participants described the impact of the courses, and how support was related to the perceived utility of the courses. This mixed method study is based on survey answers of ca. 600 participants who were employed while taking MOOCs related to software development and artificial intelligence. Based on workplace support, participants were divided into four distinct groups. Widely-Supported were allowed to complete the course during their working hours, and their work community was interested in the topic. The other three groups were Supported by Work Community, Working Time Utilizers and Unsupported. Widely-Supported and Supported by Work Community considered the courses more useful than Working Time Utilizers and Unsupported. In the qualitative analysis of the effects of the courses, the themes identified included, for example, increased understanding, benefit in current job (Unsupported reported this less than expected), benefit in studies, desire to learn more, benefit in career, and increased interest. The results highlight the significance of social support at workplace while using MOOCs for workplace learning. There was no difference in experienced utility of the course between the group using working hours without further social support and the unsupported group. Actions to promote social support should be considered both at workplaces and in MOOC design.

Tässä artikkelissa esiteltävän tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa toimijuutta ja tulkita toimijuuskäsitettä opiskelijoiden tuottamissa haastattelukertomuksissa. Artikkeli pohjautuu kuuden, avoimen yliopiston opintojen perusteella yleisen kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen tai erityispedagogiikan pääaineopiskelijoiksi hakeutuneen ja opintojensa eri vaiheessa opiskelevan henkilön haastatteluihin. Artikkelissa tarkastellaan kasvatustieteen opiskelijoiden opinpolkuja ja sitä, miten toimijuus haastattelukertomuksissa näyttäytyy — toisaalta yksilön sisäisten, toisaalta ulkopuolelta tuotettujen arvojen, tavoitteiden ja reunaehtojen ohjaamana. Artikkelin teoreettisina lähtökohtina on hahmoteltu toimijuuden ja elinikäisen oppimisen moniulotteisia käsitteitä. Puolistrukturoiduissa teemahaastatteluissa tuotettua aineistoa luettiin kertomuksina ja analysoitiin teoriaohjaavasti, käyttäen analyyttisena kehyksenä Hitlinin ja Elderin neljän toimijuustyypin mallia sekä soveltaen suuntaa antavasti Greimasin aktanttimallia. Analyysin perusteella tunnistettiin kuusi erilaista toimijakertomusta, jotka paikantuivat kolmella tavalla: hallitun toimijuuden, tavoitteisen toimijuuden ja vahvistuneen toimijuuden polkuina., The aim of the research is to identify activity and interpret the concept of agency in narratives produced by students. The article is based on interviews of six students, ended up in the Faculty of Educational Sciences via Open University path. We focused on the students’ paths: how agency manifests itself in their narratives — partly within the individual, but also relative to externally generated values, goals and preconditions. As the theoretical frame, we introduced the diverse concepts of agency and lifelong learning. We read the data, which the students produced in semi-structured interviews, as narratives and built an analytical framework based on Hitlin and Elder’s model with four analytical types of agency, and the actantial model by A.J. Greimas. The analysis revealed six agency narratives, located in three ways: as the paths of managed agency, goal-directed agency and strengthened agency.

Tässä artikkelissa tarkastellaan sitä, millaisia työssä koettuun hyvinvointiin ja työssä suoriutumiseen liittyvät psykologisten perustarpeiden (autonomia, kompetenssi, yhteenkuuluvuus) täyttymisen kokemukset ovat. Haastatteluaineisto (N = 30) kerättiin keväällä 2020 kahdessa tekniikan alan yrityksessä. Analyysimenetelmänä käytettiin temaattista analyysiä. Kolmeksi keskeiseksi työhyvinvointiin liittyväksi teemaksi muodostuivat: 1) Mahdollisuus toimia yksilöllisten arvojen mukaan työssä (autonomia), 2) Työn sopivaksi koettu haastetaso ja mahdollisuus onnistua työssä (kompetenssi); ja 3) Mahdollisuus kokea kuuluvansa joukkoon työelämässä (yhteenkuuluvuus). Kolmeksi keskeiseksi työssä suoriutumiseen liittyväksi teemaksi muodostuivat: 1) Mahdollisuus kehittää työhön liittyviä käytänteitä (autonomia); 2) Mahdollisuus kehittää asiantuntijuutta haasteellisten työtehtävien kautta (kompetenssi); ja 3) Työtehtäviin liittyvän henkisen ja ammatillisen tuen saaminen työtovereilta (yhteenkuuluvuus). Tulokset luovat syvällisempää ymmärrystä psykologisista perustarpeista asiantuntijatyön kontekstissa sekä vahvistavat näkemystä psykologisten perustarpeiden huomioimisen tärkeydestä työelämässä., This article describes experiences of satisfaction of basic psychological needs (autonomy, competence, relatedness) from the point of view of well-being and performance at expert work. The interview data (N = 30) were gathered during spring 2020 in two engineering companies and analyzed by applying thematic analysis. Themes that describe factors that develop well-being at work, were formed. Autonomy: Following individualistic values. Competence: Work-related optimal challenges and success. Relatedness: Sense of belonging. Themes that describe factors that support performance at work, were formed. Autonomy: To be able to influence and develop. This was described to increase willingness to develop and improve problem solving and commitment. Competence: Challenges were seen as opportunities to develop. Relatedness: Close relationships were seen as vital for mental and professional support. These results strengthen the knowledge of the importance of considering basic psychological needs when scrutinizing well-being and performance at work.

Artikkelissa kuvataan verkostomaista alueellisen ammattiosaamis- ja koulutustarpeiden ennakointiprosessia. Kyseinen ennakointityö ei ole ollut tulevaisuuden ennustamista, vaan pyrkimys hahmottaa vaihtoehtoisia tulevaisuuden kehityskulkuja ja niiden muotoilemia mahdollisuuksia jahaasteita alueen työelämässä ja koulutuksissa. Verkostomaisen Varsinais-SuomenEnnakointiakatemian työryhmät koostuivat laajasti asiantuntijoista ja oppilaitostoimijoista. Ennakointiprosessi jäsentyi toimialakohtaisesti kolmeen työvaiheeseen, joita olivat luotaus, merkityksellistäminen ja haltuunotto. Tässä artikkelissa esitellään ennakointiprosessin kahta ensimmäistä vaihetta, jossa toimialoittain tarkasteltiin ulkoisia toimintaympäristön muutoksia ja työstettiin vaihtoehtoisia tulevaisuuden skenaarioita. Artikkelissa ennakointiprosessin havainnollistamisen esimerkkinä käytetään meriklusterin toimialaa, jolle muun muassa ammatillisesta koulutuksesta valmistuu paljon osaajia. Ennakointiprosessin tuntemus on hyödyllistä niin ammatillisten oppilaitosten kuin korkeakoulujen johdolle, asiantuntijoille ja myös kouluttajille, jotka pyrkivät kehittämään koulutuksen prosesseja ja rakenteita.

Artikkelissa analysoidaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK) suorittaneiden uratoiveita ja urapolkuja ja niiden suhteutumista toisiinsa erilaisten uratyyppien kehyksessä. Tarkastelun keskiössä on erityisesti liiketalouden alalta tradenomi (YAMK) tutkinnon suorittaneiden urakerronta. Tutkimuksen empiirinen aineisto pohjautuu kahdentoista vastavalmistuneen tradenomi (YAMK) koulutuselämäkerrallisiin seurantahaastatteluihin. Tutkimus valaisee eri uratyyppeihin paikantuvien YAMK-tutkinnon suorittaneiden näkemyksiä työmarkkinoille sijoittumisestaan ja urakehitysmahdollisuuksistaan. Tulokset osoittavat, että vain osalla uraa koskevat toiveet toteutuvat sillä tavalla kuin he olivat ennakoineet, muun muassa työmarkkinoilla tapahtuvasta kysynnästä tai elämäntilanteissa tapahtuvista muutoksista johtuen. Toiveiden ja toteutuneiden urapolkujen kohtaamattomuus edellyttää kerronnallista uran rakentamista, mikä puolestaan vaikuttaa urapolun tulevaisuutta koskeviin toiveisiin. On tärkeää huomioida opiskelijoiden elämänhistorian moninaisuus ja uratoiveiden muutokset YAMK-koulutuksen jatkokehittämisessä. Tutkimus tarjoaa kehyksen, jonka puitteissa vahvistaa YAMK-tutkintoa suorittavien tavoitteellista uraohjausta., The article analyzes the construction of career aspirations and career paths of the University of Applied Sciences Master’s degree graduates. The study examines specifically Master of Business Administration (MBA) graduates’ careers within the conceptual framework of different career types. The empirical data consists of 12 follow-up interviews with recent graduates. The narrative analysis focuses on graduates’ recounting of their career goals in relation to the actualized career paths. We demonstrate, how MBA graduates position themselves in different career types and how they perceive their career development opportunities. The results show that only part of graduates’ career goals come true as they had anticipated, due in part the changes in labor market demand or life situations, which in turn affects future career aspirations. It is important to consider the diversity of students’ life histories and changing career aspirations in the further development of MBA education. The results provide a framework within which to build up career guidance services for MBA graduates.

Tässä artikkelissa tarkastellaan työelämässä toimivien johtajien ammatillista kehittymistä erityisesti yhteisöllisen oppimisen ja vuorovaikutuksen näkökulmasta. Artikkelissa esitellään malli, joka auttaa johtajaa hahmottamaan laaja-alaisesti oman ammatillisen kehittymisen kannalta keskeisiä osa-alueita. Keskitymme erityisesti siihen, mikä merkitys johtajan oppimisprosessissa on vuorovaikutuksella ja yhteisöllisellä oppimisella. Lähtökohtana yhteisöllisessä oppimisessa on vertaisoppijoista muodostuva yhteisö, mutta työelämässä toimivalle johtajalle siihen sisältyy myös aktiivinen pyrkimys verkostomaiseen vuorovaikutukseen monien eri toimijoiden kanssa. Johtajan ammatillisen kehittymisen tavoitteena on oppimisen vaikuttavuuden konkretisointi oman organisaation muuttumisen ja uusiutumisen kautta. Tämä artikkeli tarjoaa lähestymistavan, jonka avulla on mahdollista tarkastella yhteisöllisen oppimisen ulottuvuuksia johtamiskoulutuksessa ja muussa työelämälähtöisessä aikuiskoulutuksessa., This article addresses the professional development of managers from the perspective of collaborative learning and interaction. The model presented in the article helps learners to comprehensively outline key areas for their professional development and to set goals for their learning. Interaction and collaborative learning are essential in a manager’s learning process. The starting point is a community of experienced peer learners, but for a practising manager, collaborative learning can be perceived as the active pursuit of interaction with a variety of actors in diverse contexts. For managers, the goal is to concretize the effectiveness of learning by changing and renewing their organization. This article contributes to management education and provides approaches for the further development of collaborative learning in other adult education contexts based on working life.

Ammattikorkeakouluopintojen opinnäytetöiden aiempi tutkimus on kohdistunut opiskelijan ammatilliseen kasvuun, opinnäytetyön ohjaukseen, arviointiin ja valmistumiseen. Artikkelin uusi näkökulma on opinnäytetyön koetussa hyödyssä ammattikorkeakoulusta valmistuneiden alumnien arvioimana. Tutkimusaineisto kerättiin alumnikyselyssä, joka tutkittavassa ammattikorkeakoulussa toteutettiin keväällä 2020. Kysely kohdistettiin alumneille, joiden tutkinnon suorittamisesta oli kaksi vuotta. Artikkeli perustuu 644 alumnin vastauksiin ja osa-aineistona kyseisen ammattikorkeakoulun kolmessa suurimmassa koulutusohjelmassa tutkintonsa suorittaneiden alumnien vastauksiin (n=296), koska niiden vastaajamäärät mahdollistivat tilastollisen vertailun. Aineisto analysoitiin kuvailevilla tilastollisilla menetelmillä. Lisäksi testattiin muuttujien välisiä yhteyksiä. Avoimien kysymysten vastaukset analysoitiin temaattisella sisällön analyysilla. Tutkimuksen tulosten mukaan alumnin tekemän opinnäytetyön muodolla (tutkimuksellinen, toiminnallinen tai päiväkirjamuotoinen) oli yhteyttä hänen kokemaansa hyötyyn opinnäytetyön tekemisestä. Opinnäytetyön tärkein koettu hyöty oli asiantuntijuuden kehittymiselle, vähiten opinnäytetyöstä oli hyötyä työmarkkina-asemalle. Eri koulutusohjelmista valmistuneet alumnit kokivat opinnäytetyön hyödyn samansuuntaisesti. Koulutusohjelmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Opinnäytetyössä harjaannuttiin tieteellisessä kirjoittamisessa, systemaattisessa tiedon prosessoinnissa, informaation hakemisessa ja toiminnan perustelemisessa. Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiltä odotetaan työelämän kannalta merkittäviä tuloksia. Jatkossa tulisi pohtia, miten korkeakoulun, työelämän ja opiskelijan intressit saadaan kohtaamaan siten, että opiskelijat voivat kokea opinnäytetyön hyödylliseksi työn ja oppimisen integroinnissa., The research of theses in higher education have focused on student’s professional growth, supervision, evaluation and completion of thesis work. This article examines the experiences of higher education graduates, alumni, about thesis and its benefits. The data was collected via alumni survey, which was done in spring 2020. The target group had graduated from the University of Applied Sciences two years earlier. This article is based on data of 644 alumni and, as sub-data, on the responses of graduates of the three largest degree programmes (n=296). The data were analysed by descriptive statistical methods and, in addition, the associations between the variables were tested. The open-ended questions were analysed by thematic content analysis. According to the results, the form of thesis (research, functional or diary) was related to the perceived benefits. Thesis was most beneficial to development of expertise. In the thesis process following competencies were emphasised: scientific writing, systematic information processing, information retrieval and justification of activities.

Tässä katsauksessa kuvataan ammattikorkeakoulupedagogiikkaan kohdistunutta tutkimusta sekä määrällisesti että laadullisesti Suomessa julkaistujen väitöskirjojen kautta. Koulutustehtävä on alusta pitäen ollut ammattikorkeakoulutuksen kivijalka, jonka rinnalle tutkimus, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalle on tullut yhä keskeisempi rooli. Pedagogista kehittämistyötä on tehty ammattikorkeakouluissa sekä valtakunnallisissa verkostoissa, ammattikorkeakoulukohtaisesti että akateemisissa tutkimuksissa. Tavoitteenamme on luoda yleiskuva ammattikorkeakoulupedagogiikan väitöstutkimuksen määrästä sekä tutkituista osa-alueista sisältöineen. Tämä artikkeli piirtää pohjakuvan yksityiskohtaisemmille tutkimuksille. Aineiston muodostavat väitöskirjat ovat vuosilta 1996–2016 (n=103). Tulokset kertovat (1) tutkimuksen painottuvan oppimisen ja osaamisen osa-alueille, (2) painotuksen siirtymisestä yksittäisen opiskelijan oppimisesta pedagogisiin malleihin, (3) opetussuunnitelmiin, ohjaukseen ja opinnäytetöihin kohdistuneen tutkimuksen vähenemisestä sekä (4) koulutusaloista sosiaali- ja terveysalan olevan vahvimmin edustettuna. Väitöstutkimukset osoittavat ammattikorkeakoulupedagogiikan kehitystä sisältökeskeisyydestä osaamisperusteisuuteen sekä koulutusalakohtaisesta pedagogiikasta monialaisesti sovellettaviin pedagogisiin malleihin ja käytänteisiin. Työelämäyhteistyö on muuttunut yksittäisistä aktiviteeteista systemaattiseksi ja sisäänrakennetuksi osaksi ammattikorkeakoulupedagogiikkaa. Katsauksen kohteena olleet tutkimukset ilmentävät ammattikorkeakouluille ominaista pragmatismia: tiedon lähteet ovat käytännössä ja tulokset ovat palautettavissa kehittämään ammattikorkeakoulupedagogiikkaa.

In this article we give an overview of the emergence and development of the German dual vocational training system. We show how it developed from training young people in the guilds in the Middle Ages towards a corporatist system including several actors and learning locations. Due to its flexibility and corporative character, the German vocational training system has managed to emerge strengthened from several social changes that threatened its existence. It is currently regarded as key for Germans economic success and social integration of approximately half of Germany’s school leavers in preparing them for the world of work.

Yksi YK:n Agenda 2030:n koulutukseen liittyvä tavoite on varmistaa vuoteen 2030 mennessä, että kaikki oppijat saavat kestävän kehityksen edistämiseen tarvittavat tiedot ja taidot. Suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat marraskuussa 2020 hyväksyneet yhteisen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelman, jonka lähtökohtana ovat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Samaan aikaan myös yliopistot Suomessa julkaisivat yhteiset kestävän kehityksen ja vastuullisuuden teesinsä. Ohjelmat ja teesit tähtäävät YK:n tavoitteiden täyttämiseen, mutta korkeakoulusektorit ovat toimissaan eri vaiheissa. Tässä artikkelissa analysoimme laadullisen aineiston pohjalta, miten neljä korkeakoulua kuvaavat kestävän kehityksen linjauksiaan sekä kertovat niiden toteutuksista. Tutkimusaineiston muodostavat korkeakoulujen strategiat, niiden kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelmat ja teesit, sekä korkeakoulujen kestävää kehitystä käsittelevät verkkosivut. Artikkelissa tuomme esiin erityisesti korkeakoulujen tavoitteita, suunnitelmia ja toimenpiteitä muutoksessa kohti kestävää kehitystä. Tavoitteena on lisätä keskustelua korkeakoulutuksen roolista kestävän kehityksen edistämisessä ja tuoda esiin yhteisesti hyödynnettäviä tapoja edistää sitä. Tutkimustuloksista on todettavissa, että tapa, jolla korkeakoulut esittävät suhteensa kestävään kehitykseen ja sen edistämiseen, on osa sitä kuvaa, jonka korkeakoulut tuottavat itsestään vastuullisina kestävän kehityksen toimijoina. Miten hyvin korkeakoulujen toiminta käytännössä vastaa näitä kuvauksia - sitä ei voida tämän artikkelin aineiston perusteella kattavasti arvioida. Kestävässä korkeakoulussa kestävä kehitys kulkee juonteena läpi koko organisaation. Käytännössä se tarkoittaa holistista kehitysohjelmaa, jossa kestävyys on linkitetty kaikkeen organisaation toimintaan ja sitä myös arvioidaan säännöllisesti. Vielä on liian aikaista arvioida, kuinka korkeakoulut täyttävät sekä omat että kansainväliset kestävän kehityksen tavoitteensa., One of the UN Agenda 2030 goals related to education aims to ensure that all learners have the skills and knowledge needed for advancing sustainability. Finnish Universities of Applied Sciences have committed to their own sustainability and responsibility program aiming to fulfill those UN goals. Academic universities in Finland have a similar commitment with their sustainability and responsibility theses. Both of these commitments aim to achieve the UN sustainable development goals but single universities are at different stages in their sustainability action. In this article we use qualitative research methods to analyze how four different universities frame their sustainability action and how they fulfill those pledges. Universities’ strategies, sustainability programs and websites on sustainability were used as research material. In the article we present the universities’ goals, plans and actions which are part of the sustainability transition. The aim is to further the discussion on higher education’s role on sustainable development and bring forth ways to promote it. The research shows that the way universities present their sustainability action is part of a larger picture that universities try to create of themselves as sustainable and responsible actors. How well does the universities sustainability image then compare with their action - that cannot be reviewed on the basis of this research material. In a sustainable university sustainability is an integral part of every action in the organisation. In practice that means a holistic approach in which sustainability is linked to every action in university and it is reviewed on a regular basis. For now, it is too early to judge how universities fulfill their own and international sustainability goals.

This study examines the integration of sustainable development in the holistic design of higher education online degree programmes for national cross-studies in Finland. The methodology adopted is design-based research. The literature combines works from the fields of online degree programme design and sustainable development. The empirical data is collected from an Online Degree Working Group representing various online degree expertise in applied higher education. The results of this study highlight the importance of national level collaboration in efforts to reach sustainable development goals in online degree programmes for national cross-studies in higher education. Key sustainability competencies are combined into online degree programme design to reveal new considerations for sustainable development in the online degree education context. The results can be utilised by managers, administrators, and educators of online degree programmes in higher education organisations who are interested in implementing sustainable development in the design phase of the online degree programmes.

This article introduces the development of the self-reflection tool HowUTeach for higher education teachers. HowUTeach is a research-based self-assessment tool created primarily for teachers in both science universities and universities of applied sciences. The purpose of HowUTeach is to increase teachers’ awareness of their teaching and thereby enhance individual self-reflection relating to work and well-being. HowUTeach uses responses to a questionnaire as a base to generate feedback that includes descriptions of different teaching dimensions as well as ideas on how to develop and improve teaching practices. This article defines these dimensions and presents the idea of counter feedback. The results from the pilot tests of HowUTeach were promising, and teachers identified that the instrument advanced their teaching practices. The tool is now being developed further., Artikkeli esittelee korkeakouluopettajien työn tueksi kehitetyn HowUTeach -itsearviointityökalun. HowUTeach on korkeakoulupedagogiseen tutkimukseen perustuva, korkeakouluopettajien itsearviointityökalu, jonka avulla HowUTeach -kyselyyn vastaavalle korkeakouluopettajalle voidaan tuottaa tutkimukseen perustuva vastapalaute oman opetuksen ja pedagogisen asiantuntijuuden kehittämisen tueksi. HowUTeachin käytön ensisijaisena tavoitteena on lisätä korkeakouluopettajien tietoisuutta omasta opetuksesta, ja lisätä näin opettajien kykyä reflektoida ja kehittää omaa opetustaan sekä edistää heidän hyvinvointiaan. HowUTeach on suunniteltu ja kehitetty erityisesti tiede- ja ammattikorkeakouluopettajien työn tueksi. Artikkelissa kuvataan kyselyn eri ulottuvuudet ja vastapalautemekanismi, joka perustuu opettajien kyselyvastauksiin. HowUTeachin alustava käyttö on antanut rohkaisevia tuloksia ja opettajat kokevat, että kyselyn käyttö auttaa heitä kehittämään heidän opetustaan. Kyselyä kehitetään edelleen.

Tässä artikkelissa kuvataan suuhygienistiopiskelijoiden oppimiskokemuksia liikkuvasta suun terveydenhoitoyksiköstä Suupirssistä, jossa suoritettavaan harjoitteluun sovellettiin integratiivisen pedagogiikan periaatteita. Liikkuva suun terveydenhoitoyksikkö on uudenlainen harjoitteluympäristö, joka vei opiskelijat työyhteisöihin työskentelemään autenttisiin oppimistilanteisiin erilaisten asiaksryhmien kanssa. Deduktiivisella sisällön analyysillä analysoidun aineiston muodosti viisi ryhmähaastattelutilannetta (17 opiskelijaa). Opiskelijoiden oppimiskokemuksissa ilmenivät kaikki integratiivisen pedagogiikan elementit. Kokemuksellisen tiedon kuvauksia oli runsaasti, jotka liittyivät asiakasryhmiin ja ryhmien kanssa tarvittavan teoreettisen tiedon hallintaan sekä työskentely-ympäristöihin. Opiskelijoiden harjoittelukokemusten reflektointi tuotti tämän tyyppisen harjoittelun toteuttamiseen uusia kehittämisideoita. Harjoittelu laajensi opiskelijoiden näkemystä suuhygienistin työnkuvasta ja sen aikana opiskelijat tulivat aikaisempaa tietoisemmaksi asiantuntijuusalansa osaamisalueista ja oman toimintansa kehittämistarpeista. Toiminta hoiva- ja hoitoyhteisöissä mahdollisti opiskelijoille tutustumisen erilaisiin sosiokulttuurisiin käytänteisiin. Tulokset osoittavat, että integratiivinen pedagogiikka soveltuu suuhygienistiopiskelijoiden liikkuvassa suun terveydenhoitoyksikössä tapahtuvan harjoittelun pedagogiseksi malliksi ja se mahdollistaa opiskelijoiden ammatillisen osaamisen kehittymisen kohti asiantuntijuutta., The research investigated the learning experiences of dental hygienist students during their clinical practice in the mobile oral healthcare unit, Suupirssi using the integrative pedagogy model. The research data, collected thought five thematic focus-group interviews (17 students), was analyzed using content analysis. Students learning experiences can be found all four integrative pedagogy elements. Students learning experiences described the experiential knowledge of the customers and the working environment. Theoretical knowledge was important for the students who came up with development ideas during the clinical practice. The clinical practice expanded the students’ understanding of the scope in dental hygienist jobs. Students were more aware of their expertise in their own field and what skills and knowledge they need to practice more. During the clinical practice and their placement students gained socio-cultural competence. The results show that integrative pedagogy is a suitable pedagogical model for clinical practice in the mobile oral healthcare unit, because it enhances the professional competencies of students towards professional expertise.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella opiskelijoiden käsityksiä ammattikorkeakoulu- osaamisesta. Ammattikorkeakoulun perustehtävänä on työelämän kehittämisen tukeminen ja osaavien työntekijöiden kouluttaminen työelämään. Opiskelijoiden osaamisen keskeisimpänä tavoitteena on työelämätaitojen kehittyminen teoriaa ja käytäntöä yhdistämällä. Artikkeli perustuu Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liiton eri koulutusalojen ja ammattikorkeakoulujen yhdeksälle opiskelijalle tehtyyn haastattelututkimukseen, jossa on analysoitu fenomenografisella lähestymistavalla opiskelijoiden käsityksiä ammattikorkeakouluoppimisen ja -osaamisen kehittämisestä. Tulosten mukaan opiskelijoiden käsitykset ammattikorkeakouluosaamisesta varioivat viitenä teemana: opiskelijan kasvuprosessina, ammatillisena tietona, opettamisena, yhteisönä ja yhteisöllisyytenä.Oppimisen ja opettamisen kontekstina on pääosin luokkahuone, jossa opettaja jakaa tietoa. Opettaja toimii pääosin yksin eikä verkostoituminen toisten kanssa tai työelämässä oppiminen tule esille. Ammattikorkeakoulukulttuurilta opiskelijat odottavat ammattikorkeakouluun kuuluvaa omaleimaisuutta. Tutkimus lisää ja vahvistaa tietoa ammattikorkeakoulun opetuksen ja osaamisen kehittämiseksi., The purpose of this study is to observe and monitor the competence level of the University of Applied Sciences from its students’ perspective. The key objective of the University is to support the development of an individuals working life as well as further enhancing their skillset. The main goal of the education system is the development of employability via combining theoretical and practical learning. This article is based on the interview for nine students from The Union of Students in Finnish Universities of Applied Sciences, from different programs of different universities of applied sciences and analyzed by phenomenographic approach students´ conceptions of developing of learning and competence at university of applied sciences. The results show that students´ conceptions of the competence at university of applied sciences vary in five themes: the crowing process of student, professional knowledge, teaching, community and communality. Learning and teaching context is mainly classroom, in which teacher divides knowledge. Teacher acts mainly alone and there seems to be no networking with other and learning at working life. Students wait for originality from the culture of university of applied sciences. This research increases and confirms the knowledge of developing teaching and competence at university of applied sciences.

Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosituhannen alussa osaksi ammatillista peruskoulutusta liitettyä työssäoppimisen järjestelmää. Sen toteuttamiseen liittyviä käytäntöjä ja prosesseja eri koulutusaloilla tarkasteltiin tutkimuksessa opiskelijoiden näkökulmasta. Laajahkoon kyselylomakeaineistoon (N=3106, n=1603) pohjautunut tilastollinen analyysi osoitti, että eri koulutusalojen välillä on suuria eroja työssäoppimisen vaatimusten (tavoitteellisuus, ohjaus ja arviointi) toteuttamisessa, oppimisen organisoimisessa koulutuksen ja työelämän rajapinnalla sekä opiskelijoiden oppimisessa työpaikalla. Sosiaali- ja terveysalalla työssäoppimisen käytännöt ja prosessit näyttivät toteutuvan kaikista sujuvimmin, heikoimmin ne sen sijaan toteutuivat toistaiseksi tekniikan ja liikenteen sekä kaupan ja hallinnon alalla. Tutkimus näyttää myös tukevan viimeaikaisen oppimisen tutkimuksen tähdentämää seikkaa: kun opiskelijat kokevat oppimisympäristöjensä – koulun ja työelämän – olevan lähellä toisiaan, niin he myös näyttävät oppivan tehokkaasti. Tutkimuksen pohjalta voidaankin antaa suosituksia harjoittelujen sekä muiden koulutuksen ja työelämän rajapinnalla olevien oppimistilanteiden kehittämiselle., The purpose of this study was to examine, from the point of view of students, the learning practices and processes of the workplace learning system adopted in 2001 for Finnish vocational education and training (VET). The data were collected from final year vocational students (N=3106, n=1603) via an Internet-based questionnaire. The findings from the quantitative analyses showed that there were remarkable differences between different vocational fields in (1) carrying out the demands of the workplace learning system (setting the learning goals, guidance, and assessment), (2) learning organization at the interface of school-based learning and workplace learning, and (3) students’ learning in the workplace. The practices and processes of the workplace learning system were most effective in the social and health care field, whereas they were weakest in the fields of technology and transport, and commerce and administration. The results of this study support those of recent learning studies that when students feel that their learning environments (school and working life) are very well integrated, they also seem to learn more effectively. As practical conclusions, this study suggests ways that students’ learning periods and situations in working life should be organized.

In order to help teachers teach sustainability more effectively, we need more knowledge about both their understanding of suitable pedagogical methods and their own positioning in regard to sustainable development. This qualitative research focuses on how teachers see themselves as educators of sustainability and how they experience creative methods such as digital storytelling in supporting their learning. Interviews were carried out with nine university teachers during a staff training course on sustainable development and how it is best taught and learnt. Findings indicate that teachers’ positioning in regard to the teaching of sustainable development varied according to their discipline and their understanding of its four dimensions, namely ecological, social, economic and cultural. Digital storytelling thus proved to be a promising method for supporting holistic learning and teachers’ self-positioning in regard to education concerning this complex domain. However, some restrictions exist in relation to resource-taking and teachers’ need for additional support.

Tekoälyä hyödyntävät digitaaliset ratkaisut ovat yhä keskeisemmässä roolissa oppimisen ja kehittämisen tukemisessa työpaikoilla. Tätä katsausartikkelia varten teimme systemaattisen kirjallisuushaun, jonka pohjalta selvitimme, millaista tutkimustietoa on kertynyt tekoälyn hyödyntämisestä työpaikan oppimis- ja kehittämistoiminnassa. Tarkastelimme tämänhetkisen empiirisen tutkimuksen laajuutta ja metodologisia ratkaisuja sekä analysoimme, mistä oppimisen viitekehyksistä ilmiöitä on tarkasteltu. Analyysimme osoittaa, että tutkimusta on vielä vähän ja se on hajanaista. Katsaukseen valikoitui seitsemän artikkelia, joissa esitettiin tekoälyn soveltamismahdollisuuksia työelämän erilaisissa kehittämis- ja koulutustilanteissa. Tutkimuksissa oli käytetty monenlaisia tiedonkeruun menetelmiä ja aineistoja. Tutkimuskysymyksiä ei kuitenkaan kytketty oppimisteorioihin tai aikaisempaan oppimista koskevaan tutkimuskirjallisuuteen. Esiin nousi monia oppimisen ilmiöitä erityisesti tiedonhankinnan ja osallistumisen oppimisteoreettisista näkökulmista, mutta oppimisteoriat eivät olleet tutkimusten lähtökohtana. Tämänhetkinen työelämän digitaalista oppimis- ja kehittämistoimintaa koskeva tutkimustieto tarjoaa vain hajanaisia esimerkkejä tekoälyn hyödyntämisestä. Jotta tulevaisuudessa voidaan kehittää vaikuttavia työelämäkehittämisen tekoälyratkaisuja, tarvitaan teoreettista otetta ja käyttäytymistieteellistä tutkimusta, joka kytkeytyy aikaisempaan oppimistutkimukseen, hyödyntää kertynyttä tutkimustietoa sekä lähestyy ilmiöitä moninäkökulmaisesti. Tarvitaan uutta tietoa siitä, milloin ja miten tekoälyratkaisut tukevat osaamisen ja työn kehittämistä työpaikoilla., Digital solutions that utilize artificial intelligence play an increasingly central role in workplace learning and development. For this review article, we conducted a systematic literature search to find out what research data have been accumulated on the use of artificial intelligence to support learning and competence development in the workplace. We examined the scope and methodological solutions of current empirical research and analyzed from which learning frameworks the phenomena had been examined. Based on the results, the research is still limited and fragmented. Only seven articles were selected for the review. Based on these articles, there are wide possibilities to apply artificial intelligence in various development and training situations in working life. A variety of data collection methods and materials were used in the studies. However, research questions were not linked to learning theories or previous research literature on learning. Many learning phenomena emerged that touch on workplace learning from the perspectives of knowledge acquisition and participation, but learning theories were not the starting point for the studies. Current research on digital learning and development activities in work life context provide only fragmented examples of the use of artificial intelligence. In order to develop effective artificial intelligence solutions for learning and development in a work life context, a theoretical approach and behavioral research, that is linked, and utilizes accumulated research and approaches the phenomena from a multifaceted perspective, is needed. New information is needed on when and how artificial intelligence solutions support skills and competence development in the workplace.

Viimeaikaiset tutkimustulokset opettajien hyvinvoinnista ovat huolestuttavia, ja hyvinvoinnin haasteet ovat edelleen lisääntyneet COVID-19 pandemian aiheuttaman äkillisten opetusjärjestelyjen muutosten seurauksena. Tässä kvantitatiivisessa tutkimuksessa tarkastelemme peruskoulun opettajien itsemyötätuntoa, joka on keskeinen resilienssiä tukeva tekijä, sekä psykologista hyvinvointia työhön liittyvän stressin, uupumusriskin ja pystyvyysuskomusten kautta. Opettajien kokemuksia tarkastellaan sekä lähiopetuksessa että etäopetuksessa COVID-19 pandemian aikana. Tutkimukseen osallistui erään kunnan perusopetuksen opettajat (N=116), jotka täyttivät itsemyötätuntoa, stressiä, uupumusriskiä ja pystyvyysuskomuksia mittaavan kyselylomakkeen. Tutkimuksessa tunnistettiin kolme opettajaprofiilia: 1) itsemyötätuntoiset opettajat, 2), itsemyötätuntoiset ja itsekriittiset opettajat, sekä 3) itsekriittiset opettajat. Tulokset osoittavat, että etäopetus oli haaste kaikkien opettajaprofiilien työhyvinvoinnille, mutta itsemyötätunnon suojaava vaikutus oli läsnä molemmissa konteksteissa. Itsemyötätunnon tukemista voidaankin pitää kestävänä tapana tukea opettajien työhyvinvointia., Recent research shows worrying results concerning teachers’ psychological well-being. The challenges have further increased due to the COVID-19 pandemic, as it has forced teachers to rapidly change their teaching. In this quantitative study, we address the differences in schoolteachers’ experiences of face-to-face and online teaching during COVID-19 from the perspective of self-compassion (an important source of resilience when faced with life stressors and sudden changes) and teaching-related well-being. The teachers in one Finnish municipality (N=116) answered an electronic questionnaire measuring their self-compassion and teaching-related well-being (stress, burnout, self-efficacy) in face-to-face and online teaching contexts. Three teacher profiles were identified: (1) Self-compassionate teachers, (2) a mixed group reporting both self-compassion and self-criticism and (3) self-critical teachers. The results show that online teaching had challenged all teachers’ well-being, but the protective element of self-compassion was present in both contexts. Therefore, strengthening teachers’ self-compassion can be seen as a sustainable investment in the teachers’ well-being.

Tässä tapaustutkimuksessa tarkastelemme työntekijän kokemusta työn digitalisaation tuottamasta sopeutumisen ja oppimisen paineesta. Erityisesti pyrimme ymmärtämään, 1) miten työympäristö osallistuu oppimiskokemuksen rakentumiseen ja 2) miten työntekijät kokevat oppimisen jatkuvasti muuttuvassa työympäristössä. Yksilön oppimisen kontekstia käsitteellistämme tilallisuuden teorian avulla, jossa materiaalisuuden ja inhimillisen toimijuuden nähdään muodostavan fyysisiä, sosiaalisia ja mentaalisia tiloja. Tarkastelemme muutoksiin sopeutumista ja yksilön oppimispyrkimyksiä näiden tilojen välisen dynamiikan avulla. Tutkimusaineiston keräsimme fokusryhmähaastatteluin ja seminaarikeskustelujen muistiinpanoista. Aineisto analysoitiin sekä aineistolähtöisellä että teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Esimerkkiorganisaatiomme tuottaa palkanlaskennan ja maksuliikenteen palveluita, ja osia työn vaiheista oli jo automatisoitu ohjelmistorobotiikan avulla. Jatkuva työn tehostaminen oli osa työn tekemisen arkipäivää. Tutkimuksen tuloksena konstruoimme myönteiset ja kielteiset oppimisspiraalit, jotka kuvaavat kahta vastakohtaista oppimisen kokemusta. Kokemus oppimisympäristöstä yhdessä yksilön aiempien oppimiskokemusten kanssa määrittävät sen, kummalle polulle oppimisen kierre ohjautuu. Tutkimuksemme osallistuu keskusteluihin työssäoppimisesta ja digitalisoituvan työn muutoksesta tarkastellen näitä yhtä aikaa organisaation ja yksilön tasoilla. Tutkimuksemme tuloksena syntyy holistinen ja moniääninen ymmärrys työn digitalisaation liikkeelle sysäämästä muuttuvasta oppimisen tilasta., In this study, we seek to gain deeper insight into the pressures of adapting to changes brought about by digitalization of office work and the related learning demands that employees experience. We examine 1) how the work environment contributes to the construction of the learning experience and 2) how employees experience learning in a constantly changing work environment. We apply the theories of spatiality to conceptualize the work environment as a learning context and to understand the dynamics between spaces (physical, social, mental). We applied a qualitative case study approach, and collected empirical data in focus group discussions in one large organization, where parts of work processes were automatized using software robotics. The transcripts of the discussions were analyzed with data driven content analysis method. As a result, we construct positive and negative learning spirals that connect an individual’s effort to learn within spaces of learning, and illustrate spatial dynamics of spaces in employee’s learning process. The experience of the learning environment determines to which path the learning spiral drifts. Our research participates in the discussions of workplace learning and digitalization of work, and provides a holistic and multifaceted understanding of the dynamic space of learning.

Euroopan unionin vuoden 2006 elinikäisen oppimisen avaintaidot ja vuonna 2008 hyväksytty tutkintoviitekehys ovat perustana Suomenkin lukio-, ammatillisen- ja korkeakoulutuksen osaamisperusteisuudelle. Sen kaksi tärkeitä elementtiä ovat työelämälähtöisyys ja yleisten (geneeristen, transversaalisten) kykyjen kehittäminen. Kumpikaan näistä ei käsityksemme mukaan turvaa tyydyttävästi opetussuunnitelmien kytkeytymistä luonnonympäristön, yhteiskunnan ja työelämän muutoksiin. Työelämän tarpeet eivät ulotu moniin olennaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen tai luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen. Osaamis- ja kompetenssikuvausten oletetaan olevan paljolti riippumattomia tietosisällöistä. Kuitenkin koulutus menettää vaikutusmahdollisuutensa työelämässä, jos opetuksen tavoitteissa ei huomioida tiedon kehitystä ja monipuolista asiantuntemusta osaavan suorituksen ja ongelmaratkaisun perustana. Koulutuksen, työelämän ja yhteiskunnan suhteen ongelma ei ole ratkaistavissa esittämällä luetteloja tulevaisuustaidoista ja yksilön joustavuuden turvaavista ihanneominaisuuksista. Ratkaisua on pikemminkin etsittävä eri ammatti- ja toimialojen muutosten ymmärtämisestä ja sen analysoimisesta, minkälaista tietoa ja asiantuntemusta niistä selviytymiseksi tarvitaan.

Tässä eksploratiivisessa tapaustutkimuksessa kartoitettiin valmistumisvaiheessa olevien terveys- ja hyvinvointialan ammattikorkeakouluopiskelijoiden näkemyksiä opinnäytetyön työelämäyhteydestä. Määrällisenä aineistona käytettiin valtakunnallisen AVOP-kyselyn vuoden 2019 yhden ammattikorkeakoulun terveys- ja hyvinvointialan opiskelijoiden (n=595) valmistumisvaiheen opinnäytetyöhön liittyvien neljän palautekysymyksen tunnuslukuja. Laadullinen aineisto koostui 16 opiskelijan teemahaastatteluista. Tulokset osoittivat, että opinnäytetyöhön ja työelämäyhteyteen liittyy monia näkökulmia ja haasteita. Tuloksia tarkasteltiin integratiivisen pedagogiikan mallin viitekehyksessä. Opinnäytetyön tekemiseen liittyviksi yläteemoiksi määrittyivät yhteistyö, opinnäytetyöprosessi ja ohjaus. Parhaimmillaan opinnäytetyöt toimivat sekä opiskelijan, työelämän että ammattikorkeakoulun yhteisenä ohjattuna oppimisareenana, jossa aitoja kehittämiskohteita pohditaan ja ratkotaan kaikkien toimijoiden yhteisessä vuorovaikutuksessa eri organisaatioiden toimintakulttuurit ja -prosessit huomioiden. Tuen saaminen ja ryhmässä toimiminen koettiin aineiston perusteella merkitykselliseksi opiskeluprosessia edistäväksi tekijäksi. Tulosten perusteella voidaan onnistuneen opinnäytetyöprosessin lähtökohdaksi määritellä hyvä yhteistyö kaikkien prosessitoimijoiden kesken., This exploratory case study examined higher education students’ perceptions of the connection between the thesis and working life. The quantitative material included the statistical indicators of the feedback on the thesis given by the students of one of Finnish University of Applied Sciences in the field of health and well-being (n=595) in the nationwide ARDOP 2019 questionnaire. The qualitative material consisted of thematic interviews with 16 students. The results were examined in the framework of the integrative pedagogy model. The study indicated that there are many perspectives and challenges associated with the connection between the thesis and working life. The main themes related to the completion of the theses were the cooperation, the process and the supervision. At its best, theses serve as a joint guided learning arena for the student, the world of work and the higher education institution, where genuine development challenges are considered and resolved in the joint interaction and collaboration of all actors, taking into account the operating cultures and processes of each participating organization.

Vaikka yrittäjyyden asemaa on vahvistettu 2000-luvulla korkeakouluorganisaatioissa, edelleen vain pieni osa opiskelijoista valitsee yrittäjyysopintoja tai toimii yrittäjänä valmistuttuaan. Korkeakouluille on annettu 2015–2018 linjauksia yrittäjyyttä edistävien toimien kehittämiseksi. Tässä artikkelissa tarkastellaan laadullisen sisällönanalyysin avulla linjausten sisällöllisiä painotuksia ja analysoidaan kahden korkeakoulun yrittäjyyttä edistäviä käytänteitä. Tutkimuksen viitekehyksenä toimii yrittäjyyslinjaukset sekä yrittäjyyden ja oppimisen suhde. Tulokset osoittavat, että korkeakouluille annetut yrittäjyyttä edistävät linjaukset ovat sisällöllisesti laajoja ja monitahoisia, ja ne voidaan luokitella neljään kategoriaan: 1) yrittäjyyden strategisen tason ja johtajuuden edistäminen, 2) yrittäjyyteen liittyvän koulutuksen laaja-alainen kehittäminen, 3) uuden liiketoiminnan synnyttäminen, ja 4) korkeakoulujen ja yritysten välisen yhteistyön edistäminen. Tulosten perusteella voidaan todeta, että linjausten laaja-alaisuus asettaa korkeakoulut haastavaan tilanteeseen. Yrittäjyys tulkitaan edelleen esimerkkikorkeakouluissa pääasiassa liiketoiminnan käynnistämisenä ja uusien innovaatioiden tuottamisena, kun taas linjauksissa painotetaan yrittäjyyskoulutuksen ja strategisen johtamisen kehittämistä. Korkeakoulut hyötyisivät yrittäjyyden tavoitteiden selkeämmästä asettamisesta ja yrittäjyyttä edistävien toimien valinnasta sekä sen pohtimisesta, miten tukea korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyysprosessia sekä yrittäjyystaitojen kehittämistä opintopolulla., Although the role of entrepreneurship has been strengthened in higher education organizations in the 21st century, only a small proportion of students still choose to study entrepreneurship or become entrepreneurs after graduation. In 2015–2018, higher education institutions have been issued guidelines for the development of measures to promote entrepreneurship. This article examines the content emphases of the guidelines using qualitative content analysis and analyzes the entrepreneurship-promoting practices of the two universities. The results show that the policies for entrepreneurship in higher education are broad and complex in content and can be divided into four categories: 1) promoting the strategic level and leadership of entrepreneurship, 2) developing large-scale entrepreneurship-related education, 3) creating new business, and 4) and promoting business cooperation. Based on the results, it can be stated that the breadth of the guidelines puts universities in a challenging situation.

Vaikka korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyysasenteet ovat aiempia vuosia korkeammalla tasolla, vain harva heistä päätyy yrittäjäksi. Riittämätön yrittäjämäinen minäpystyvyys voi selittää ilmiötä. Yrittäjämäisellä minäpystyvyydellä tarkoitetaan opiskelijan käsityksiä kyvyistään menestyä yrittäjämäisiä taitoja vaativissa työtehtävissä, erityisesti haastavissa tilanteissa tai yrittäjän roolissa. Yrittäjämäinen minäpystyvyys edellyttää opiskelijoilta tiedollisten, emotionaalisten ja motivationaalisten prosessien säätelyä, jotta he voivat onnistuneesti käsitellä eteen tulevia ongelmia. Yrittäjämäinen minäpystyvyys mahdollistaa yrittäjyyden valitsemisen yhtenä tulevaisuuden uravaihtoehtona. Tässä artikkelissa kuvaamme pedagogisen MindBusiness-viitekehyksen ja tarkastelemme korkeakouluopiskelijoiden yrittäjämäisen minäpystyvyyden muutosta viitekehyksen mukaan toteutetun opintokokonaisuuden aikana. Monimenetelmälliseen tutkimukseen osallistui eri alojen ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoita. Kyselyaineisto (N=72) kerättiin kahdelta yrittäjyyskasvatuksen MindBusiness-opintojaksolta ennen ja jälkeen opintojakson. Opintojaksojen jälkeen tehtiin teemahaastatteluja (N=10). Yrittäjämäisessä minäpystyvyydessä tapahtui myönteistä kehitystä työelämäyhteistyöhön, yhteisöllisyyteen ja yrittäjyyskompetensseihin liittyen. Tutkimuksemme tulosten perusteella korkea-asteella on opetuksen suunnittelussa pedagogisen viitekehyksen kautta tärkeämpää kiinnittää huomio opiskelijan yrittäjämäisen minäpystyvyyden tukemiseen kuin yrityksen perustamisen käytännön toimenpiteisiin., Although the entrepreneurial attitudes of university students are at a higher level than in previous years, only few of them end up as entrepreneurs. The phenomenon may be explained by insufficient entrepreneurial self-efficacy. Entrepreneurial self-efficacy refers to a student’s perceptions of his or her ability to succeed in work tasks requiring entrepreneurial skills, especially in challenging situations or in the role of an entrepreneur. Entrepreneurial self-efficacy requires the students to regulate their cognitive, emotional, and motivational processes so that they can successfully address emerging problems. Entrepreneurial self-efficacy makes it possible for them to choose entrepreneurship as one of their future career options. In this article, we describe the pedagogical MindBusiness framework and examine the change in the entrepreneurial self-efficacy of university students through a study module implemented in accordance with the framework. Students from universities and universities of applied sciences representing different fields participated in this multi-method research. Questionnaire data (N=72) were collected from two MindBusiness courses in entrepreneurship education before and after each course. Thematic interviews (N=10) were conducted after the courses. A positive development was seen in entrepreneurial self-efficacy as regards working life co-operation, sense of community and entrepreneurial competencies. Based on the results of our research, when planning for teaching through the pedagogical framework in higher education, it is more important to pay attention to supporting the student’s entrepreneurial self-efficacy rather than the practical measures of starting a business.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten ammattikorkeakouluopintoja aloittavien opiskelijoiden tausta ja kokemus vaikuttavat heidän yrittäjyysosaamiseensa ja kiinnostukseensa yrittäjyyttä kohtaan sekä siihen, miten he aikovat hyödyntää osaamistaan opinnoissaan ja omassa mahdollisessa yrittäjyydessään. Tutkimuksen kohderyhmänä on ensimmäisen lukukauden ammattikorkeakouluopiskelijat. Tutkimusaineisto kerättiin 2019 Webropol-kyselynä, johon vastasi 203 opiskelijaa. Kuvailevaa ja päättelevää tilastoanalyysiä tehtiin SPSS-ohjelmalla. Tulosten mukaan lähipiirin yrittäjyys, yrittäjyyskoulutus ja yrittäjäkokemus lisäävät opiskelijoiden yrittäjyysosaamista. Jos opiskelija tunnistaa omaa yrittäjyysosaamistaan, hän kokee lisääntyvää minäpystyvyyttä, joka puolestaan vaikuttaa hänen yrittäjyysaikomuksiinsa. Ongelmana kuitenkin on, että opiskelijat eivät useinkaan tunnista yrittäjyysosaamistaan., The aim of the study is to examine how the background and experiences of the first semester UAS students influence on their entrepreneurial experience and interest toward entrepreneurship as well as how they take advantage of it in their studies and future entrepreneurship. The data was collected in 2019 as a Webropol survey for the first semester UAS students. The number of respondents was 203. The SPSS-program was used to obtain descriptive and inferential statistics. The results show that family entrepreneurship background, enterprising environment, entrepreneurship training and entrepreneurship experience increase students’ entrepreneurial competence. The recognized entrepreneurial competence increases self-efficacy, which on the other hand increases entrepreneurial intentions. The challenge is that students do not often recognize their competence.

Opiskelijat yhdistävät yrittäjyyden ja yrittäjyysosaamisen usein yrityksen perustamiseen, eivätkä niinkään yrittäjämäiseen toimintaan laajemmin. Oman yrittäjyysosaamisen sanoittaminen koetaan usein haasteelliseksi, koska suurimmalla osalla opiskelijoista ei ole oman osaamisensa tunnistamiseen tarvittavia metakognitiivisia taitoja. Tutkimuksessa selvitetään, miten korkeakouluopiskelijat hahmottavat yrittäjyyttä ja siihen liittyvää osaamista. Tutkimusaineisto koostuu fokusryhmähaastatteluista kolmannen vuoden kauppatieteen opiskelijoiden kanssa. Aineiston perusteella on tunnistettu kolme lähestymistapaa yrittäjyysosaamiseen, joiden avulla opiskelijan oman yrittäjyysosaamisen hahmottamista ja osaamisen kertymistä pystytään paremmin ymmärtämään. Tämä antaa tietoa opintoja ohjaavalle henkilökunnalle niin opiskelijoiden metakognitiivisten taitojen kehittymisestä kuin tavasta kommunikoida heidän kanssaan yrittäjyysosaamisen opinnollistamiseen liittyen. Tulosten pohjalta voidaan todeta, että korkeakouluopiskelijat tarvitsevat tukea yrittäjyysosaamisen sanoittamisessa ja tietoa yrittäjyyden opinnollistamisesta sekä yrittäjyydestä uravaihtoehtona., Undergraduate students often associate entrepreneurship and entrepreneurial skills with establishing a company and not as much with acting entrepreneurially. Students find verbalizing one’s own entrepreneurial skills challenging because the majority of undergraduates lack the necessary metacognitive skills to recognize their own know-how. The purpose of this paper is to study how undergraduate students understand entrepreneurship and entrepreneurial competencies. Focus group interviews were conducted with third year business students. The study found three approaches regarding entrepreneurial competencies, through which the undergraduates’ sensemaking processes and accumulation of know-how can be better understood. This categorization provides valuable insights for university personnel, both as regards to the development of students’ metacognitive skills and the recognition processes of prior learning of entrepreneurial competencies. This study suggests that undergraduate students need support in verbalizing their know-how, as well as more information about recognizing entrepreneurial skills as part of their personal curriculum, about entrepreneurship in general and as a potential career choice.

Vaikka yrittäjyyskasvatuksen leviämistä eri oppiasteille ja aloille on pidetty positiivisena asiana, liittyy yrittäjyyden edistämiseen myös ongelmallisuuksia. Tartun tässä tutkimuksessa kriittisesti orientoituneiden tutkijoiden esille nostamaan tarpeeseen tarkastella yrittäjyyskasvatuksen sisällään pitämiä oletuksia. Yksi yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen liittyvä oletus on se, että yrittäjyyskasvatuksen tulisi muodostaa oppiasteelta toiselle jatkuva ”ehjä polku.” Jatkan keskustelua yrittäjyyskasvatukseen liittyvän kielenkäytön seurauksista tutkimalla yrittäjyyskasvatuksen ehjää polkua koskevaa kielenkäyttöä yrittäjyyskasvatuksen alueellisissa ja maakunnallisissa strategia- ja muissa kehittämisdokumenteissa. Nojaan kriittiseen diskurssianalyysiin. Analysoin 12 dokumentin kielenkäyttöä ja sen sisällään pitämiä oletuksia sekä tulkitsen, mitä seurauksia tällä on yrittäjyyden saamille merkityksille. Analyysin tulosten mukaan yrittäjyys näyttäytyy ”kaikkia” opiskelijoita koskettavana ilmiönä sekä itsestään selvästi positiivisena asiana, jota tarvitaan aina lisää. Ehjä polku puolestaan näyttäytyy välineenä, jolla houkutellaan eri toimijoita yrittäjyyskasvatuksen pariin. Yrittäjyyskasvatuksen ehjää polkua koskevassa kielenkäytössä siis uusiintuu yrittäjyysdiskurssin kaiken kattavuus ja monitulkintainen käyttö. Tämä auttanee yrittäjyyskasvatuksen kentän legitimoinnissa, mutta yrittäjyys ei ole välttämättä eri merkityksissään avointa kaikille eikä seurauksiltaan yksiselitteisen hyvää. Ehjän polun suhteen tarkastelu herättää myös kysymyksen yrittäjyyskasvatuksen kentän innovatiivisuudesta., Although the spreading of entrepreneurship education (EE) onto different levels and fields of education has been considered positive, problematic issues are also related to promoting entrepreneurship. In this article, I take up on the need identified by critically oriented scholars to study the assumptions within EE. One such assumption within developing the field of EE is the idea that there needs to be continuity in EE aims and activities from one level of education to another – a “systematic EE path.” I take part in the conversation on the effects of language use within EE by studying language use regarding the idea of such a path within regional and local EE strategy and other development related documents. I lean on Critical Discourse Analysis to study language use assumptions within in 12 documents. I also interpret how these produce different meanings of entrepreneurship. The results of this study highlight the assumption that entrepreneurship is important for everyone and self-evidently results in positive effect. The idea of a systematic EE path appears as a tool for luring different actors to join the mission of entrepreneurship education. The tendency to use entrepreneurship discourse as all-encompassing and ambiguous is thus reproduced within talk about a systematic EE path. This helps in legitimating the field of EE, but the different interpretations of entrepreneurship might not be open for all and the effects of entrepreneurship might not be unambiguously positive. Scrutinizing the idea of an EE path also raises the questions of how innovative the field of entrepreneurship education itself is.

Yrittäjyyden edistäminen on tärkeää yhteiskunnallisesti ja myös korkeakouluissa, missä yrittäjyyttä pyritään tukemaan yrittäjyyskoulutuksella. Lisää tietoa tarvitaan kuitenkin siitä, mitkä tekijät vaikuttavat yrittäjäksi ryhtymiseen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan yrittäjäksi ryhtymistä suunnitellun käyttäytymisen teorian kautta sekä selvitetään yrittäjyyskoulutuksen ja liiketoiminnallisen tietopohjan vaikutusta yrittäjäksi ryhtymiseen. Tutkimus vastaa seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) miten opiskelijan yrittäjyysaikomukset selittävät yrittäjäksi ryhtymistä, 2) miten opiskelijan pystyvyysuskomus selittää yrittäjäksi ryhtymistä, 3) onko yrittäjyyskoulutuksen ja yrittäjäksi ryhtymisen välillä yhteyttä, ja 4) miten opiskelijan käsitys omasta liiketoiminnallisesta tietopohjastaan selittää yrittäjäksi ryhtymistä. Tutkimuksen aineistossa on 1079 vastaajaa Suomesta, Belgiasta, Italiasta, Hollannista, Espanjasta ja Saksasta. Vastaajat ovat sekä ammatillisen että korkea-asteen opiskelijoita. Tulokset logistisesta regressioanalyysistä osoittavat, että yrittäjyysaikomukset selittävät yrittäjäksi ryhtymistä enemmän kuin muut tutkimuksessa käytetyt muuttujat. Myös yrittäjyyskoulutuksella on selkeä positiivinen yhteys yrittäjäksi ryhtymiseen. Opiskelijan käsitys omasta pystyvyydestään toimia yrittäjänä sekä käsitys omasta liiketoiminnallisesta tietopohjastaan ovat myös yhteydessä yrittäjäksi ryhtymiseen. Myös opiskelijan ikä ja aiempi kokemus yrittäjyydestä selittävät yrittäjäksi ryhtymistä., Promotion of entrepreneurship is important in higher education, in which entrepreneurship is supported by entrepreneurship training. However, more research is needed on the factors influencing student’s start-up behavior. This study uses Theory of Planned Behavior in explaining start-up behavior and the impact of entrepreneurship training and business knowledge base, answering the following research questions: 1) how entrepreneurial intentions explain student’s start-up behavior, 2) how perceived behavioral control explains student’s start-up behavior, 3) is there a link between entrepreneurship training and start-up behavior, and 4) how student’s perception of his/her business knowledge base explain start-up behavior. The data consists of 1079 respondents from Finland, Belgium, Italy, the Netherlands, Spain and Germany from both secondary and higher education students. The results of logistic regression analysis show that entrepreneurial intentions explain student’s start-up behavior the most. Entrepreneurship training, student's perceived behavioral control, business knowledge base, age and prior experience of entrepreneurship are also positively related to start-up behavior.

Tässä artikkelissa tarkastellaan pop- ja jazzmusiikin informaalia oppimista ja arvioidaan sitä osana toisen asteen ammatillista muusikkokoulutusta konservatoriossa, missä opetus on tyypillisesti opettajajohtoista. Se ei välttämättä ole paras työskentelymalli pop- ja jazzmusiikissa, jossa traditioon on vahvasti kuulunut epävirallisissa soittotilanteissa oppiminen. Artikkelissa tutkitaan konservatoriossa ammattimuusikoiden ja opiskelijoiden yhteistyönä toteuttamaa uudenlaista työssäoppimisen työpajatyöskentelyä ja esitetään sitä yhdeksi informaalin oppimisen ratkaisumalliksi. Lähestymistapa on musiikinopetuksessa varsin uusi ja aiheeseen liittyvää aiempaa tutkimusta on toistaiseksi melko vähän. Tutkimustulokset osoittavat, että työpajoissa tapahtuu monentasoista muusikkoutta kehittävää oppimista. Musiikkioppilaitoksissa tulee tunnistaa informaalin oppimisen potentiaali ja opettajien kehitettävä oppimisympäristöjä, joissa sitä hyödynnetään. Soitettavien kappaleiden valinta, soittokokemuksista oppiminen ja oppimistulosten arviointi ovat merkittävissä määrin opiskelijan vastuulla. Nämä edellyttävät vastuullista ja aloitteellis- ta toimintaa, ongelmanratkaisukykyä, yhteistyötaitoja sekä valmiutta kokemusten reflektointiin., The present article will examine informal learning in pop and jazz music education and evaluate it as a part of formal upper secondary vocational musicians’ training. Typical teacherdirected model of working is not necessarily the best one in the context of pop and jazz music, which has traditionally benefitted from learning in informal playing situations. This article examines workshops, which were implemented as joint efforts with professional musicians. The adoption of this model is proposed for realizing informal learning in the field. This kind of approach is quite new in music education, and the research on the theme is still scarce. The findings of present research show that multilevel learning in workshops develops musicianship. Vocational music schools should recognize the potential of informal learning, and the teachers should develop learning environments to include such elements. The choice of music to be played, learning from playing experiences and the evaluation of learning outcomes are to a great extent within students’ responsibilities. Carrying them out requires responsible and initiative action, problem solving skills, communication skills and readiness for reflecting experiences.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella laatupalkitun koulun strategia- prosessia opettajan kokemana ja lisätä ymmärrystä ruohonjuuritason strategisesta toimijuudesta. Osallisuuskokemusta kuvaillaan sosiaalisten roolien kautta. Sosiaalinen rooli voi olla kyynikon, kansalaisen tai aktivistin. Roolien sopiva jakautuminen, tyytyväisyys rooliin ja aktivistien riittävä määrä johdossa ovat oleellisia strategian realisoitumisessa. Analyysitapa on aineistolähtöinen. Aineisto koostuu 26 opettajan lomakekyselystä ja rehtorin, johtoryhmän ja 20 opettajan teemahaastatteluista. Taustamateriaalina käytetään koulun strategiaasiakirjoja ja tutkijan seurantahavaintoja. Tässä artikkelissa kuvataan lomakekyselyn ja johdon haastatteluiden tuottamaa näkemystä osallisuudesta strategiaprosessissa. Kohdejoukossa oli yksi kyynikko, 20 kansalaista ja 6 aktivistia, joista neljä odotetusti johtotehtävissä. 80 prosenttia vastaajista oli tyytyväisiä rooliinsa ja vaikutusmahdollisuuksiinsa ja oli sitoutunut strategian toteuttamiseen, mikä viittaa toimivaan roolijakaumaan työyhteisössä. Rehtorin osuus strategiatyössä oli merkittävä. Osallisuutta koettiin, visiot tunnettiin ja strategian toteutuminen nähtiin lähes ongelmattomana. Näkyi kuitenkin viitteitä visioiden ja arkityön yhdistämisen vaikeudesta, kansalaisten reflektion vähäisyydestä sekä omien arvojen ensisijaisuudesta yhteisten sijaan. Tutkimus lisää ymmärrystä laatutyöstä ja osallisuuden merkityksestä strategian toteutumisessa., A teacher’s social role and involvement in strategic practices – a case study in a quality-certified school The objective of this phenomenographic case study is to illuminate strategy processes in a quality-certified elementary school and to understand teachers as strategic agents. Teachers’ participation and involvement in strategic actions are described through their social roles in the process. Individuals’ roles in the strategy process are champion, citizen and cynic. Strategies cannot succeed if individuals are not satisfied with their roles or if the role distribution is not suitable. Champions in leading positions are key stakeholders in the strategy process. The research is built around a set of 26 teachers’ qualitative questionnaire interviews, three management interviews and 20 teacher interviews. Six champions were found, four of them in leading positions. 20 teachers were citizens and one was a cynic. 80 per cent were satisfied with their roles and their chances to influence and were committed to put the strategy into practice which indicates a suitable role distribution. The headmaster’s role in the strategy process was significant. Teachers felt involved and were acquainted with school’s visions and saw the strategy process feasible. There were some signals of citizens’ difficulties in connecting the daily work with the visions and some signs of limited reflection and teachers’ prioritising their own values. This research deapens the understanding on why participation is relevant in the strategy process.