Search

Detta är en rekommendation för genomförande av den öppna vetenskapens verksamhetsformer i forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamhet mellan finländska forskningsorganisationer och företag (FUI-verksamhet) . FUI-verksamhet genomförs ofta via FUI-projekt. I denna rekommendation redogörs för hur forskningsresultat och -material som uppkommer inom företagssamarbetet kan utnyttjas och/eller spridas på ett säkert, effektivt och så öppet sätt som möjligt. Rekommendationen har skrivits i samarbete mellan Samordningen av öppen vetenskap och forskning, arbetsgruppen för öppenhet i företagssamarbete, det finländska vetenskapssamfundet och näringslivet. Den är förenlig med Deklarationen för öppen vetenskap och forskning 2020–2025, Policyn för öppen forskningskultur och andra nationella rekommendationer som uppkommit i samordningen av öppen vetenskap och forskning. publishedVersion

Here we describe the results of The Research Data Management Training Survey. The survey was sent to 74 Finnish research organizations of which 36 responded. The aim of this study was to gain a deeper understanding of what kind of research data management (RDM) training activities are provided by different Finnish organizations, in particular, we tried to get the answers to the following questions: What type of research data management training organizations provide? Are training offerings formal courses which are integrated into studyprogrammes or more informal in nature? Are there any credits awarded for completion? Which RDM topics are covered and are there any gaps in the training offerings? Are training offerings offered regularly? Which organizational units and members of the staff are involved at the institutional level? Are training offerings provided for different levels of learners, e.g., beginner vs. professional or undergraduate vs. researcher level? This report is intended to give an insight of the current situation of RDM training offerings for the organizations that participated in the survey. The report helps organizations to plan their future training and help to develop their teaching and training initiatives in RDM as well as provide comprehensive base for those yet in a planning phase.&nbsp

Publisher Copyright: Copyright: © 2022 Virtanen et al. This is an open access article distributed under the terms of the Creative Commons Attribution License, which permits unrestricted use, distribution, and reproduction in any medium, provided the original author and source are credited. Conservation planning addresses the development and expansion of protected areas and requires data on for instance species, habitats, and biodiversity. Data on threats is often minimal, although necessary in conservation planning. In principle, threats should guide which conservation actions to take and where, and how to allocate resources. The lack of threat information may also limit the validity of areas to be conserved, if the condition of areas is degraded by threats unknown. The protocol described here outlines the methodology for a systematic review to explore how threats are theoretically and methodologically understood and used in conservation plans across freshwater, marine and terrestrial environments. Our primary research question is: how have threats informed conservation planning? Studies will be categorized according to the types of threats and conservation features used, theoretical and methodological approaches applied, geographical context, and biome. The results are expected to increase our understanding about how threats can and should be addressed in conservation planning.

Tämä on suositus avoimen tieteen toimintatavan toteuttamiseen suomalaisten tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välisessä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa (TKI-toiminnassa). Suosituksessa kerrotaan, miten yritysyhteistyössä syntyviä tutkimustuloksia ja -aineistoja voidaan hyödyntää ja/tai levittää turvallisesti, tehokkaasti sekä mahdollisimman avoimesti. Suositus on kirjoitettu yhteistyössä avoimen tieteen koordinaation, avoimuus yritysyhteistyössä -työryhmän ja suomalaisen tiedeyhteisön sekä elinkeinoelämän kesken. Tämä on suositus avoimen tieteen toimintatavan toteuttamiseen suomalaisten tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välisessä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa (TKI-toiminnassa). Suosituksessa kerrotaan, miten yritysyhteistyössä syntyviä tutkimustuloksia ja -aineistoja voidaan hyödyntää ja/tai levittää turvallisesti, tehokkaasti sekä mahdollisimman avoimesti. Suositus on kirjoitettu yhteistyössä avoimen tieteen koordinaation, avoimuus yritysyhteistyössä -työryhmän ja suomalaisen tiedeyhteisön sekä elinkeinoelämän kesken. publishedVersion

This study aims to investigate how Study Counsellors at universities in Sweden haveexperienced the change with their work in guidance for students during the covid-19pandemic. The study focused on Study Counsellors work with ICT, InformationCommunication Technology, in guidance during 2019- 2021. In March 2020 when thepandemic spread over the world, all service and guidance for students had to transfercareer-and study guidance available on campus into digital guidance. The result shows howthe distance related career- and study guidance did change for the study counsellors andhow our participants describe both the change and their experience of using ICT inguidance. It is a qualitative study with semi-structured interviews. In conclusion, allparticipants experienced the change from study counselling on campus to work from homefrom a distance, as fast and challenging. Some of the counselors have been more creativeand developed new services and activities for their students and some has been morereserved to get on board and use digital tools in their guidance work. As research show, it isnecessary to develop both digital services and competence in guidance and guidance toolsto keep up with future demands from the public.

The poster describesthe Data Agents network ofAalto University (Finland). Research data management (RDM) practices and policies have evolved throughout the years with the growth of data intensive science as well as public accounting for reproducibility and dissemination of research. RDM covers a series of practices from awareness building, data organization, storage, preservation, sharing with collaborators, and opening of the research data and results. RDM fulfills the practical needs of researchers by ensuring best practices in data storage and sharing as well as the needs of funders by providing a transparent view of the data life cycle from creation to long-term storage. Whereas grant agencies and management units of university require RDM plans, there is often the risk that the practical needs of researchers regarding RDM are omitted, with a mismatch between long-term habits and the day-to-day needs of researchers and the accounting needs of institutions. To solve these bottom-up and top-down multiplicity of needs, Aalto University has developed the role of Data Agents, i.e. dedicated personnel that spans horizontally through the organizational structure to help in meeting the practical RDM challenges of researchers as well as the accounting needs of PIs, department heads, deans and grant agencies. Data Agents are typically researchers who support the researchers in his/her department. Furthermore, the salary cost of data agents is partially compensated by university based on the time spent on the RDM activities. Data Agents have gathered and distributed information of best data management practices in departments with the goal of reaching all researchers. They are co-operating with technical support teams to promote sustainable data storage practices as well as appropriate documentation to guarantee the reproducibility of the data. Furthermore, the Agents help in publishing data at domain-specific or general repositories. Collaborating with the support staff, Data Agents help to develop excellent services to researchers in response to their feedback. Data Agents Program has raised awareness on research data management and is gradually changing how people do their work. Successful examples include monthly meetings and focused trainings by agents in departments. Data agents have proved to be an effective tool in bringing the research data management theory into practice.

This report provides a summary of the approach and the outcome of the DMPTuuli user survey launched in October–November 2018., You can access the raw data here: https://doi.org/10.5281/zenodo.2702201

The importance of research data management planning is emphasized nowadays. The Open Science and Research Initiative (ATT), funders’ and publishers’ requirements put pressures to think how data is collected, organized, archived and shared. Currently, researchers are not always familiar with creating data management plans. The goal of on-going Tuuli-project is to develop a web-based data management planning tool for Finnish research organizations. The tool with templates and guides has potential to support researchers in writing plans for data management.

Tässä raportissa esitellään tutkijoiden kommentteja DMPTuuli-työkalun ja yleisen aineistonhallintasuunnitelmaohjeen yhteistestauksesta maalis-huhtikuulta 2016. Tulosten perusteella DMPTuulia ja ohjeita muokataan vielä ennen DMPTuulin avaamista yleiseen pilottikäyttöön toukokuun alussa. Täydellisessä iskussa DMPTuuli on syksyllä 2016. Raportin rakenne on seuraava. Luvussa 2 kuvataan testauksen toteutuksen tavat. Luvussa 3 raportoidaan tulokset. Tulosluku on jaettu kolmeen osaan: DMPTuulin rooliin osana tutkimusprosessia, teknisiin ominaisuuksiin ja ohjeisiin liittyviin kommentteihin. Luku 4 kokoaa yhteen DMPTuuliin liittyvät kehittämisehdotukset. Luvussa 5 esitetään lyhyet johtopäätökset.

Validerat; 20101217 (root)

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkielmassa tarkastellaan miten Monoa moottoriteille -liike (Mono) syntyy aktivistien verkostoitumisen ja liikennepolitiikkaan liittämien henkilökohtaisten, sosiaalisten ja ympäristöongelmia koskevien näkemysten pohjalta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu uusien sosiaalisten liikkeiden tutkimusperinteestä peräisin olevaan kollektiivisten identiteettien lähtökohtaan, kehyksen käsitteeseen liittyviin teoreettisiin ja empiirisiin oivalluksiin sekä sosiaalisten liikkeiden mobilisaatiotutkimukseen. Tutkimuskohteena on 1990-luvun alussa pääkaupunkiseudulle Kehä 11:n ja Pasilanväylän vastustamisen ympärille kehkeytynyt liikennepoliittinen aktivismi. Toimintaan Monoa moottoriteille -liikkeen nimen alla osallistui aktivisteja monista asukasyhdistyksistä, ympäristö-, kehitysmaa- ja rauhanliikkeistä. Aiempi toiminta liittyi aktivisteilla yleisimmin ympäristöliikkeisiin tai asukastoimintaan. Aktivistit mobilisoituivat Monon toimintaan yleensä muiden liikkeiden kautta. Harvemmin tieto Monon toiminnasta oli saatu lehti-ilmoituksista tai joltakin henkilöitä. Monon kevyesti ja verkostomaisesti organisoitu, heikkoihin siteisiin perustuva toiminta mahdollistivat Kehä 11:ta ja Pasilanväylää vastustaneen toiminnan leviämisen ja aktivistien mobilisoitumisen laajalti pääkaupunkiseudulla. Aktivistien toiminnan lähtökohdat ja tavoitteet hajoavat laajalle: Asukasaktivistit korostavat toimivansa väyliä vastustaessaan asuinalueensa puolesta; ympäristö-, kehitysmaa- ja rauhanaktivistit katsovat edistävänsä kestävää kehitystä ja tavoittelevat siksi liikennepolitiikan muutosta. He ajavat myös laajempaa yhteiskunnallista muutosta. Näitä erilaisia toiminnan lähtökohtia eritellään tutkimuksessa Meluccin toimintasysteemin käsitteen avulla. Aktivistien erot liittyivät toiminnan päämäärien, liikennepolitiikan ongelmien, toimintatapojen ja -keinojen yleisyysasteeseen ja moninaisuuteen. Erving Goffmanilta (1974) peräisin olevaa ja sosiaalisten liikkeiden mobilisaatiotutkimuksesta tuttua kehyksen käsitettä käytin tutkiessani aktivistien liikennepolitiikkaan liittämiä tulkintoja. Toimintasysteemin avulla eriteltyjä aktivistien toiminnan lähtökohtia tarkastellaan osana tulkitsevia kehyksiä. Erittelin aktivistien puheesta viisi kehystä: 1) Liikennepolitiikka aiheuttaa sosiaalisia ongelmia; 2) liikennepolitiikka aiheuttaa ympäristöongelmia; 3) liikennepolitiikka pilaa asuinalueen; 4) luonnonsuojelu; sekä 5) taloudellis-rationaalinen suhtautuminen liikenneongelmiin. Tarkastelin kehysten sisältöjä ja suhteita Snow'n ja Benfordin (1988) sekä Snow'n ym. (1986) kehittämin käsittein. Kehystämisprosessien ja kehysten argumentatiivisten elementtien analyysi paljasti, että aktivistien käyttämät kehykset koostuivat monista yhtenäistävistä tekijöistä. Asukas- ja muiden aktivistien kehyksiin liittyvässä erossa oli kyse siitä, että asukasaktivistit orientoituivat toimintaan paikallisista lähtökohdista ja muut aktivistit globaaleista lähtökohdista. Tämä toimintaympäristöön liittyvä ero vaikutti siihen, miten kehykset kombinoituivat eri aktivisteilla. Tulkitsin toimintaympäristöön liittyvän eron asukas- ja muiden aktivistien kollektiivisen identiteetin väliseksi eroksi. Tulkitsevien kehysten merkitys liittyi Mono-liikkeen kannalta kolmeen seikkaan: ne ulottuivat riittävän laajalle mahdollistaen paikallisten liikennepoliittisten kysymysten, yhteiskunnan muuttamiseen, sosiaalisiin ja ympäristökysymyksiin liittyvät tulkinnat, jolloin ne edistivät mobilisaatiota; tulkitsemalla liikennepoliittiset ongelmat yhteiskunnallisiksi ongelmaksi kehysten avulla tavoiteltiin yhteiskunnan muuttamista; tulkitsevilla kehyksinä luotiin yhtenäinen kognitiivinen perusta yhteistyölle sekä erikseen asukas- ja muille aktivisteille kollektiiviset identiteetit.

The questionnaire was planned and carried out by Tuuli office and Tuuli project’s User group. It was agreed that the questionnaire should focus on themes concerning the purpose of using DMPTuuli, usage, usability & technical features and DMP guidance offered in DMPTuuli. The questionnaire was carried out in October 2016 with an online analysis and survey tool Webropol. This software enables sending of electronic questionnaires and conducting both quantitative and qualitative analysis of the data. Link to the questionnaire was sent to all registered users of DMPTuuli. Responses were collected anonymously. The response rate was rather low as it often is in online user surveys. We received 265 responses and the response rate was 10%. Raw data from the user survey is shared with Figshare: https://dx.doi.org/10.6084/m9.figshare.4224353.v3