Välittävät verkostot ja yhtenäiset tulkinnat liikkeen synnyssä : tutkimus Monoa moottoriteille-liikkeen aktivisteista

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkielmassa tarkastellaan miten Monoa moottoriteille -liike (Mono) syntyy aktivistien verkostoitumisen ja liikennepolitiikkaan liittämien henkilökohtaisten, sosiaalisten ja ympäristöongelmia koskevien näkemysten pohjalta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu uusien sosiaalisten liikkeiden tutkimusperinteestä peräisin olevaan kollektiivisten identiteettien lähtökohtaan, kehyksen käsitteeseen liittyviin teoreettisiin ja empiirisiin oivalluksiin sekä sosiaalisten liikkeiden mobilisaatiotutkimukseen. Tutkimuskohteena on 1990-luvun alussa pääkaupunkiseudulle Kehä 11:n ja Pasilanväylän vastustamisen ympärille kehkeytynyt liikennepoliittinen aktivismi. Toimintaan Monoa moottoriteille -liikkeen nimen alla osallistui aktivisteja monista asukasyhdistyksistä, ympäristö-, kehitysmaa- ja rauhanliikkeistä. Aiempi toiminta liittyi aktivisteilla yleisimmin ympäristöliikkeisiin tai asukastoimintaan. Aktivistit mobilisoituivat Monon toimintaan yleensä muiden liikkeiden kautta. Harvemmin tieto Monon toiminnasta oli saatu lehti-ilmoituksista tai joltakin henkilöitä. Monon kevyesti ja verkostomaisesti organisoitu, heikkoihin siteisiin perustuva toiminta mahdollistivat Kehä 11:ta ja Pasilanväylää vastustaneen toiminnan leviämisen ja aktivistien mobilisoitumisen laajalti pääkaupunkiseudulla. Aktivistien toiminnan lähtökohdat ja tavoitteet hajoavat laajalle: Asukasaktivistit korostavat toimivansa väyliä vastustaessaan asuinalueensa puolesta; ympäristö-, kehitysmaa- ja rauhanaktivistit katsovat edistävänsä kestävää kehitystä ja tavoittelevat siksi liikennepolitiikan muutosta. He ajavat myös laajempaa yhteiskunnallista muutosta. Näitä erilaisia toiminnan lähtökohtia eritellään tutkimuksessa Meluccin toimintasysteemin käsitteen avulla. Aktivistien erot liittyivät toiminnan päämäärien, liikennepolitiikan ongelmien, toimintatapojen ja -keinojen yleisyysasteeseen ja moninaisuuteen. Erving Goffmanilta (1974) peräisin olevaa ja sosiaalisten liikkeiden mobilisaatiotutkimuksesta tuttua kehyksen käsitettä käytin tutkiessani aktivistien liikennepolitiikkaan liittämiä tulkintoja. Toimintasysteemin avulla eriteltyjä aktivistien toiminnan lähtökohtia tarkastellaan osana tulkitsevia kehyksiä. Erittelin aktivistien puheesta viisi kehystä: 1) Liikennepolitiikka aiheuttaa sosiaalisia ongelmia; 2) liikennepolitiikka aiheuttaa ympäristöongelmia; 3) liikennepolitiikka pilaa asuinalueen; 4) luonnonsuojelu; sekä 5) taloudellis-rationaalinen suhtautuminen liikenneongelmiin. Tarkastelin kehysten sisältöjä ja suhteita Snow'n ja Benfordin (1988) sekä Snow'n ym. (1986) kehittämin käsittein. Kehystämisprosessien ja kehysten argumentatiivisten elementtien analyysi paljasti, että aktivistien käyttämät kehykset koostuivat monista yhtenäistävistä tekijöistä. Asukas- ja muiden aktivistien kehyksiin liittyvässä erossa oli kyse siitä, että asukasaktivistit orientoituivat toimintaan paikallisista lähtökohdista ja muut aktivistit globaaleista lähtökohdista. Tämä toimintaympäristöön liittyvä ero vaikutti siihen, miten kehykset kombinoituivat eri aktivisteilla. Tulkitsin toimintaympäristöön liittyvän eron asukas- ja muiden aktivistien kollektiivisen identiteetin väliseksi eroksi. Tulkitsevien kehysten merkitys liittyi Mono-liikkeen kannalta kolmeen seikkaan: ne ulottuivat riittävän laajalle mahdollistaen paikallisten liikennepoliittisten kysymysten, yhteiskunnan muuttamiseen, sosiaalisiin ja ympäristökysymyksiin liittyvät tulkinnat, jolloin ne edistivät mobilisaatiota; tulkitsemalla liikennepoliittiset ongelmat yhteiskunnallisiksi ongelmaksi kehysten avulla tavoiteltiin yhteiskunnan muuttamista; tulkitsevilla kehyksinä luotiin yhtenäinen kognitiivinen perusta yhteistyölle sekä erikseen asukas- ja muille aktivisteille kollektiiviset identiteetit.