Search

Puolet suomalaisista hoiva-alan ammattilaisista vanhuspalveluissa kokee, että teknologia ei paranna heidän mahdollisuuksiaan tehdä työtään hyvin. Moninäkökulmaista ymmärrystä teknologian käytöstä hoivatyössä on edelleen niukasti. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hoitajien, johtajien ja teknologian kehittäjän käsityksiä digitaalisen toiminnanohjausjärjestelmän käytöstä tehostetun palveluasumisen yksikössä. Aineistona oli 11 teemahaastattelua, jotka analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Aineiston analyyttisenä lukutapana hyödynnettiin affordanssiteoriaa. Tutkimuksessa havaittiin, että toimijat mieltävät saman järjestelmän päätehtävän eri tavoin: hoitajat päivittäisten työsuoritteiden tukijärjestelmänä, johtajat asiakastietojärjestelmänä ja teknologian kehittäjä hoidonohjausjärjestelmänä. Lisäksi toimijat kuvasivat järjestelmän avaamia toimintamahdollisuuksia ja rajoitteita osittain eriävillä tavoilla. Hoitajien näkökulmasta järjestelmä helpottaa oman työn johtamista ja organisointia mutta rajoittaa ammattilaisen autonomiaa ja joustavuutta asiakaskohtaamisissa. Teknologian kehittäjän ja johtajien näkökulmista järjestelmä tukee palveluiden kokonaisvaltaista sujuvuutta, jota kuitenkin rajoittaa tietojärjestelmien puutteellinen integraatio. Eri käyttäjien työtehtävät ja työn tavoitteet ovat erilaisia, joten he kokevat merkityksellisiksi toiminnanohjausjärjestelmän eri toimintamahdollisuudet. Nämä eri toimijoiden kokemat tarjoumien ja rajoitteiden rajapinnat voivat luoda teknologian käyttötilanteissa jännitteitä ammattilaisten työn arkeen. Digital ERP system - support or constraints for elderly care? Half of Finnish care professionals in elderly care services feel that technology does not enable them to do their work well. There is still a lack of multi-faceted understanding of the use of technology in care work. The purpose of this study was to explore the perceptions of caregivers, managers, and a technology provider about the use of a digital enterprise resource planning (ERP) system in a residential elder care unit. The empirical data consisted of 11 thematic focused interviews. As an analytical approach, we used data-driven content analysis and affordance theory as an interpretative framework. The study found that different professional groups perceive the main function of the same system in different ways: caregivers as a support system for daily tasks, managers as a client information system, and a technology provider as a care management system. In addition, each party described the possibilities and constraints of use in different ways. From the professionals’ perspective, the system helps to facilitate the management and organisation of their own work but limits their professional autonomy and flexibility to make their own decisions concerning clients’ situational needs during the encounters. From the perspective of the technology provider and managers, the system supports the administration of the work tasks and services but is limited by the lack of its integration into other information systems in use. The results indicate that different users have different work tasks and work objectives, and therefore the different functionalities of the ERP system become relevant for them. The use of ERP may thus be manifested in care work as tensions between the possibilities and restrictions that the use of technologies creates in everyday care work.

This report combines the results of different research streams in the NewBI5 research project into one package (NewBI5 = New competitiveness and Business Impact from Intelligence, Intuition, Integration and Interaction). NewBI5 focused on how managerial work could be supported by advanced analytics such as artificial intelligence (AI). The research project harnessed considerations of new technologies, such as AI, for managing international business growth among Finnish companies. The project took place in 2018–2021 and was coordinated by Cost Management Center (CMC) at Tampere University, Unit of Industrial Engineering and Management (Laine, Tiitola, Korhonen, Kuperstein Blasco & co.). The project involved an exquisite network of internationally renowned scholars and growth businesses from Finland. Core academics accompanying CMC were Signal processing (Kämäräinen & co.) and Social psychology researchers (Ruusuvuori & co.) from Tampere University. The companies involved in NewBI5 were ABB, Evondos, Integrata and Mobidiag (case companies), supported by a wider steering and dissemination group consisting of Fastems, HappyOrNot, Neste, Pinus, Quva and Vincit. The project was funded by Business Finland (the Finnish government organization for innovation funding and trade, travel and investment promotion).

Supplemental Material, sj-pdf-1-nej-10.1177_09697330211051004 for Preserving client autonomy when guiding medicine taking in telehomecare: A conversation analytic case study by Sakari Ilom��ki and Johanna Ruusuvuori in Nursing Ethics

Vertaistuki on todettu vaikuttavaksi keinoksi edistää interventioiden vaikuttavuutta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan vertaistukea vuorovaikutusprosessien mikrotasolla keskustelunanalyyttisen, vertailevan tapaustutkimuksen avulla. Aineisto koostuu viiden pienyrittäjänaisten vertaisryhmäprosessien videoinneista. Näiden strukturoitujen, ratkaisukeskeisten ryhmien tarkoitus oli edistää osallistujien työkykyä ja terveellisten elintapojen omaksumista. Vuorovaikutusanalyysin pohjana on yhden ryhmän osallistujien selvästi muita vähäisemmät kokemukset saamastaan vertaistuesta ohjauksen lopuksi toteutetussa kyselyssä. Analyysin kautta pyrimme ymmärtämään, mitkä ryhmäohjauksen vuorovaikutuksen ilmiöt voisivat liittyä ryhmäläisten kokemusten erilaisuuteen. Huomiomme kohdistuu tapoihin, joilla osallistujat osoittavat keskinäistä myötätuntoa ja ymmärrystä. Tulokset osoittavat, että vahva orientaatio kunkin ryhmäläisen tilanteen yksitellen käsittelemiseen hankaloittaa ryhmäläisten keskinäistä spontaania kommentointia. Vuoron ottaminen toisen ryhmäläisen tilanteen käsittelyn aikana vaatii erityistä vuorovaikutuksellista työtä. Jos ryhmäläiset eivät ole valmiita aktiivisesti rikkomaan ohjauksen rakennetta, mahdollisuudet tuottaa myötätuntoa ja ymmärrystä osoittavia responsseja ovat rajalliset. Tällöin ohjaan keinot luoda paikkoja ryhmäläisten keskinäiselle kokemusten jakamiselle korostuvat. Tulokset korostavat hienojakoisten vuorovaikutusmekanismien ymmärtämisen merkitystä intervention vaikuttavuuden arvioinnissa.

Supplemental material, sj-pdf-2-qhr-10.1177_10497323211010726 for Effects of Transmission Delay on Client Participation in Video-Mediated Group Health Counseling by Sakari Ilomäki, Johanna Ruusuvuori and Jaana Laitinen in Qualitative Health Research

In this chapter, we examine how vocal and non-vocal affective displays are enacted in concert when moving into the delicate action of complaining. We specifically analyze complaining about third parties in the institutional situation of performance appraisal interviews. Reciprocal affective displays contribute to the organization of the activity of complaining, specifically, to the building of joint understanding in relation to the appropriateness of complaining activity and the relevancy of affiliating with complaining. To finish, we discuss the role of affective displays as managing social relational aspects of institutional interaction, with some methodological problems of analyzing emotion in interaction. acceptedVersion

Supplemental material, sj-pdf-1-qhr-10.1177_10497323211010726 for Effects of Transmission Delay on Client Participation in Video-Mediated Group Health Counseling by Sakari Ilomäki, Johanna Ruusuvuori and Jaana Laitinen in Qualitative Health Research

This study addresses the ways in which shared decision-making in multi-party return-to-work (RTW) negotiations is constructed as a collaborative practice. The research data are video-recorded Finnish RTW negotiations (n = 14), in which the physician, employer and employee make highly sensitive decisions concerning the employee's return to work after a long sick leave. We show how the participants used turn design, gazes and gestures as resources in both treating their co-participants as eligible to participate in decision-making and claiming the deontic rights for themselves. We also present a deviant case in which a negotiator included only one participant in the decision-making in their initial proposal, which was treated as accountable by the co-participants. publishedVersion

publishedVersion

Työn reflektointi ja keskusteleva työkulttuuri ovat avainasemassa työyhteisöjen osaamisen kehittämisessä ja työkyvyn tukemisessa. Ohjaus on keino, jolla voidaan tukea sekä yksilöiden oman työn reflektointia että työyhteisön yhteisöllistä oppimista. Koska ohjaus perustuu keskusteluun, sen onnistuminen riippuu siitä, kuinka hyvin vuorovaikutus toteuttaa ohjauksen päämääriä. Tässä artikkelissa tutkimme vuorovaikutusta työkyvyn tukemiseen tähtäävässä lähijohtajien ryhmäohjauksessa. Tutkimuksen aineisto koostuu videoiduista lähijohtajien ryhmäohjaustapaamisista, joita analysoimme käyttäen jäsenkategorisoinnin analyysia ja keskustelunanalyysia. Analyysin keskiössä ovat lähijohtajien ryhmäohjaustapaamisten aikana kertomat tarinat alaistensa toiminnasta ja omasta johtamistyöstään suhteessa alaisiin. Tarinoissa ja niiden vastaanotossa tuli esiin vahva keskinäinen ymmärrys alaisten käyttäytymisen ongelmallisuudesta ja niiden avulla myös kutsuttiin ja tarjottiin vertaistukea. Tämä mahdollisti ohjauksen reflektioon suuntaavan agendan väistämisen, kun lähijohtajat keskittyivät alaisten toimintaan ja varoivat asettamasta omia tai toistensa työkäytänteitä tarkemman tarkastelun kohteeksi. Ohjaustyöhön kuuluva tasapainottelu kumppanuuden tukemisen ja reflektion herättämisen välillä vaatiikin hienovaraista ymmärrystä näiden toimintojen yhteen kietoutumisesta.