Search

nonPeerReviewed

To support holistic development, adolescent student-athletes are encouraged to integrate sport with education/academics (i.e., dual careers). Career adaptability, as a psychological resource, may help youth athletes cope with transitions and successfully manage their careers. Individuals with a plan and higher expectations for the future demonstrate higher career adaptability and are better prepared for the future. In the present study, we examined what kinds of distinct career adaptability profiles could be identified among youth athletes in Finland at the transition stage to a sports high school (i.e., specialized school for athletes). Moreover, we investigated whether youth athletes’ success expectations about school and sport, and corresponding parental expectations, predicted the probability of student-athletes demonstrating a certain career adaptability profile. Next, we examined how gender was represented in the different profiles. Design and methods: The present study is part of the Longitudinal Finnish Dual Career study. A total of 391 student-athletes (51% females) from six sports high schools in Finland, and 448 parents (42% fathers) participated in the study. The student-athletes answered questionnaires on career adaptability (Career Adapt-Abilities Scale – Dual Career Form) and success expectations at the beginning and then again at the end of the first year of sports high school. At the beginning of sports high school, parents responded to a questionnaire about their expectations of success for their children in both academics and in sport. The data were analyzed using structural equation modeling and latent profile analysis. Results: Five distinct adaptability profiles across time were identified: stable, very low adaptability, stable low adaptability, stable moderate adaptability, stable high adaptability, and increased adaptability. Student-athletes’ high success expectations in academics and sport, and mothers’ high success expectations in academics, increased the probability of student-athletes showing higher adaptability profiles. Conclusions: The student-athletes’ high level of expectations for both sport and academics are associated with career adaptability, and mothers’ high expectations of student-athletes’ academic success relate to higher career adaptability profiles among student-athletes and can thus be considered an important factor in supporting their dual careers. peerReviewed

This study focuses on the fellowship program of Helsingin Sanomat Foundation, which has sent a hundred mid-career journalists from Finland to study abroad at prominent universities. Based on two surveys, one on the fellows (n = 45) and one on a control group (n = 52), the article discusses the impact the fellowship education has on the journalists and their careers. The surveys are complemented with in-depth interviews of 10 fellow journalists. The results are discussed in the context of protean career concept, and they indicate that the fellowship period has a notable positive impact on the career of an individual journalist, but a contradictory impact on the journalist’s home organization.

Purpose The purpose of this paper is to explore if an expatriate’s career situation at the level of the couple (single career couple (SCC)/dual career couple (DCC)) is related to the expatriate’s work-to-personal-life conflict (WLC) and if the expatriate’s gender is related to WLC. The authors also investigate if the level of WLC is different for men and women in a DCC or SCC (interaction). Design/methodology/approach The study was conducted among 393 Finnish expatriates who were in a relationship and were working. A moderated hierarchical regression was utilized in the data analysis. Findings Gender or DCC/SCC status was not separately related to WLC but an interaction effect between gender and a couple’s career status on WLC was significant. In DCC couples, women experienced more WLC than men. In SCC couples, women experienced less WLC than men. Practical implications The findings indicate that organizations should develop practices to support both DCCs and SCCs, for instance, by providing mentors for expatriates and their family members, or through organizing family events for company employees. Couples should also negotiate their roles and responsibilities in both the personal life and work-life spheres before moving abroad and also during the time they live abroad, especially women involved in a DCC and men involved in an SCC. Originality/value This is the first study focusing on expatriates’ WLC that simultaneously takes account of how the gender and career situation of the couple are related to it.

This chapter presents an end of athletic career case of a professional ice hockey player, Pekka Hirvonen. The chapter presents his case, details of the multi-ligament knee injury he suffered, the role of athletic identity, pre-retirement planning, and coping skills in the process of transitioning out of sport. These factors are then further explained through Taylor and Ogilvie’s (1994) conceptual model of adaptation to career transition. Based on the above, an interprofessonal plan of care was developed, and the case was evaluated from the perspective of those involved: a licenced psychologist, his wife, and coach. The chapter also discusses ethical considerations, and provides an update of Pekka’s progress two years later. peerReviewed

This article examines the perceptions of early-career, fixed-term researchers in Finnish universities towards changing careers. It maps out the reasons this group has considered the change and where they see themselves in five years. As a theoretical framework, a synthesisation of variables related to career change, created by Ryan, Healy, and Sullivan [2012. “Oh, Won’t You Stay? Predictors of Faculty Intent to Leave a Public University.” Higher Education 63: 421–437.], was used. The results show that the most common reasons for early-career researchers to change careers are job-security related stress, job-related dissatisfaction, and salary. Over half of the respondents would like to work at a university in five years; however, half of the respondents would also be happy to work in industry. Further examination of the responses highlighted the polarisation of those academics who were optimistic about their future employment opportunities in academia and those with highly pessimistic outlooks. The results of the study bear crucial importance when addressing the current discussion and issues related to the career paths of early-career researchers in Europe. peerReviewed

Career studies indicate that individuals are increasingly responsible for their own careers, which seem to be more diverse than ever. This raises a question for universities regarding how they can develop their career counselling services so that students receive the help and guidance they need to manage their careers. Previous studies show that women have more difficulties advancing in a career than men. To increase women’s career opportunities and empower them to participate in working life, ultimately increasing gender equality in society and at work, women’s career counselling at universities needs special attention. In this study, career counselling at Indian universities in different regions is analysed using a case study approach. The paper starts by describing the main obstacles to women’s career development in India, followed by a presentation of the case study results. In the case study, the following three questions are answered: What kind of career counselling services do Indian universities offer? What are the strengths and weaknesses of the universities’ career counselling services? How is gender taken into consideration in these services? This study contributes to the literature on women’s career development from the viewpoint of university career services by highlighting the often-overlooked contextual nature of the topic. Seen from a practical management viewpoint, this study offers insights into how to advance women’s employability, social mobility, wellbeing and inclusion in working life in the Indian context. Such advances can improve labour market effectiveness as well as social and economic development in India. Open-ended interviews and documentary data were used to produce the data, and content analysis was applied to analyse it. In India, it is significantly more difficult for women to advance in a career than it is for men. Many female university alumni work for only a limited time after graduation and then focus on family. It is a strength of Indian universities that they have career counselling services available and close connections with places of employment. A weakness is that, typically, little attention is paid to the gender perspective in counselling. peerReviewed

nonPeerReviewed

Artikkelissa tutkitaan uraohjaajien kokemuksia heidän tarvitsemastaan osaamisesta ja kohtaamistaan haasteista työelämän murroksessa. Osaamisen ja haasteiden tutkimuksella voidaan tunnistaa uraohjauksen kriittisiä kysymyksiä sekä lisätä ohjauksen laatua ja tehokkuutta. Aineisto koostuu yhdeksästä avoimesta asiantuntijahaastattelusta, jotka analysoitiin luokittelevalla sisällönanalyysillä. Uraohjaajien kokemukset tarvitsemastaan osaamisesta jakautuivat kahteen pääluokkaan: 1) uraohjauksen tuntemus ja soveltaminen, 2) uraohjaajien resilienssi ja metakognitiiviset kyvyt. Kokemukset työn haasteista jakautuivat kolmeen pääluokkaan: asiakasrajapinta, uraohjaajien toiminta ja yhteiskunnallinen viitekehys. Tulokset myötäilevät olemassa olevia uraohjauksen normatiivisia osaamisviitekehyksiä, mutta tutkimuksessamme erityisesti korostunut psykologinen osaaminen on heikosti läsnä näissä viitekehyksissä. Teeman korostuneisuus uraohjaajien kokemissa osaamistarpeissa ja haasteissa heijastelee heidän asiakkaidensa tilanteita sekä alati muuttuvaa, kiivastahtista työelämää, josta tarpeet kumpuavat. Olennaista on, miten uraohjaajat pystyvät tulevaisuudessa tukemaan merkityksellistä ja kestävää ura- ja elämänsuunnittelua sekä samalla vastaamaan yhteiskunnan ja yksilöiden muuttuviin tarpeisiin.

Artikkelissa tutkimme työurien kaaosteorian potentiaalia yhä moninaisemmiksi muuttuvien työuri-en ymmärtämisessä sekä työurien ja koetun terveyden välisten kytkösten hahmottamisessa. Kaaos-teoria tuo esiin työurien erilaiset muodot ja niitä värittävät monenlaiset epävarmuudet, satunnaisuu-det ja siirtymät. Aineistomme muodostuu kahdestatoista pohjoiskarjalalaisen miehen haastattelusta. Löysimme aineistosta kaikki teoriassa esitetyt neljä työuramuotoa, mutta ne limittyivät ja muoto saattoi myös vaihtua. Havaitsimme terveydentilan kytkeytyvän monisuuntaisesti työuran rakentumi-seen, ja taloudellisten kysymysten välittävän kytköksiä. Esitämmekin, että yksilön vapaata valintaa ja lineaarista työuraa korostavien ajattelutapojen sijasta tutkimuksen ja poliittisen päätöksenteon tulisi ennemmin perustua käsitykseen työurien monimutkaisesta kytkeytyneisyydestä ja kontekstiin sitou-tuneisuudesta.

nonPeerReviewed

Tässä katsausartikkelissa tarkastellaan terveysongelmien ja riskihakuisen terveyskäyttäytymisen yhteyttä hen- kilön työmarkkinamenestykseen ja työuraan. Tutkimuksissa on tarkasteltu riskihakuisen terveyskäyttäytymisen yhteyksiä paitsi ansiokehityksen, myös yleisemmin työelämään kiinnittymisen näkökulmasta. Tutkimusten perusteella alkoholin liikakäyttö, tupakointi, liikkumattomuus ja ylipaino ovat yhteydessä heikompaan menes- tykseen työmarkkinoilla. Riskihakuisen terveyskäyttäytymisen negatiiviset työmarkkinavaikutukset tulisi huo- mioida pohdittaessa panostuksia terveydenhuoltojärjestelmään ja toisaalta arvioitaessa järjestelmään tehtäviä muutoksia. peerReviewed

Väitöstutkimuksessa Ura kerronnallisena työnä – Ammattikorkeakoulun opettajat kertojina tutkitaan kerronnallista työtä ammattikorkeakoulun opettajien urakertomuksissa. Kertomisen tapahtumaan sisältyy aina erilaisia kulttuurisia odotuksia. Sitä, miten erilaisia kerronnan tapoja valitaan, sovelletaan tai tietoisesti rikotaan, nimitetään kerronnalliseksi työksi. Kerronnallinen työ tapahtuu aina kerronnallisessa ympäristössä, joka osaltaan määrittää, mitkä asiat ovat kulloinkin relevantteja ja miten niistä on suotavaa kertoa. Tutkimusaineisto koostuu urahaastatteluista (n=13). Haastateltavat ovat eri-ikäisiä opettajia kolmesta ammattikorkeakoulusta, kahdelta alalta. Haastatteluista rakennetaan urakertomuksia, joiden pohjalta analysoidaan, millaista kerronnallista työtä ammattikorkeakoulun opettajat tekevät kertoessaan urastaan. Tulokset osoittavat, että urakerronnassa kertojasta rakentuu aktiivinen hahmo, jolla on viime kädessä valta vastuu omasta urastaan. Omaa ammatillista mennyttä, nykyisyyttä ja tulevaa pyritään urakerronnan kautta sitomaan yhteen opettajuuden ja ammattikorkeakouluorganisaation kannalta relevanteilla tavoilla. Tärkeintä ei ole se, että ura kuvattaisiin mahdollisimman menestyksekkäänä. Sen sijaan uran käänteet tehdyt valinnat tulee perustella siten, ettei kuulijalla ole tarvetta kyseenalaistaa kertojan pätevyyttä ammattikorkeakoulun opettajana tai vastuullisena uratoimijana. Tutkimus nivoutuu kulttuurisen työelämäntutkimuksen ja kerronnallisen uratutkimuksen perinteisiin.

This article reports the findings from a phenomenographic investigation into guidance counselors’ conceptions of career management skills (CMS). The results show that CMS was conceived as (a) information-based knowledge, (b) personal skills development, (c) interpersonal skills development, and (d) autonomous application of skills. The differences appeared along six dimensions of variation that included awareness of CMS, emphasis, promotion of CMS, teaching practice, assessment, and attitude. The findings give us a more profound understanding of critical aspects that may have an important role in the development of individual’s CMS.

This study investigates leaders' motivation to lead (MTL) as a personal resource for building a sustainable career as a leader. Using a person-centered methodology, we identified different latent profiles of leadership motivation. These motivational profiles were compared with leaders' occupational well-being and leadership-related career intentions, and with follower-rated leader behaviors and LMX relationship quality. The survey data consisted of 1003 Finnish leaders from various sectors of working life. Of these leaders, 233 recruited their followers to participate in this study, resulting in 987 follower participants. Latent Profile Analysis identified four distinctive MTL profiles: 1) Affective-Identity-based MTL (42%), 2) Low overall MTL (41%), 3) Low Affective-Identity and High Non-Calculative MTL (12%) and 4) High Affective-Identity and Social-Normative MTL (5%). Leaders in the profile with low affective-identity MTL and high non-calculative MTL experienced the poorest occupational well-being, were likely to resign from their current leadership position or apply for less challenging leadership positions, and received the most unfavorable assessments from their followers regarding their leader behaviors and LMX. Leaders whose motivation was based on high affective-identity and social-normativity had good occupational well-being and were most likely to pursue a more challenging career as a leader. To conclude, personal leadership motivation plays an important role in leaders' well-being and in their followers' satisfaction. Thus to create and support sustainable leader careers, both leader candidates themselves and practitioners in HRM and executive selection should consider the underlying motivational resources for leadership. This can help to better align individual careers with the employing organization and create better person-career fit. peerReviewed

Introduction: Traumatic experiences, such as separation from parents in childhood causing early life stress (ELS) may increase the risk of adverse long-term health outcomes and biological age-related changes. This may have an impact on work career. Our aim was to examine long term consequences of ELS due to temporary separation from parents during World War II (WWII) in relation to work career. - Material and methods: The Helsinki Birth Cohort Study comprises 13,345 individuals born in Helsinki, Finland, between the years 1934–1944. From the original cohort, 1781 individuals were identified as being separated temporarily from their parents due to World War II. Information on date and type of pension was provided by the Finnish Centre for Pensions and the Social Insurance Institution of Finland. The cohort members either transitioned into old age pension at the statutory retirement age or retired earlier and transitioned into disability, unemployment, part-time pension or died before retirement. - Results: Those who were separated were more likely to have transitioned into disability pension (RRR: 1.26: 95% CI: 1.06–1.48), especially due to diseases of the musculoskeletal system (OR: 1.57; 95% CI: 1.20–2.07), or into unemployment pension (RRR: 1.25; 95% CI: 1.02–1.53) compared with those not separated from their parents. Longer duration of separation was associated with early exit from the workforce compared with non-separation. - Conclusions: Exposure to ELS may have an impact upon lifetime work career. Early interventions preventing exposure to ELS or mitigating its negative effects may prolong future work careers along with healthier aging across the life-span. peerReviewed

nonPeerReviewed

This paper focuses on the professional journeys of 14 mid- and late-career teacher educators in seven countries in the subject area of physical education. Data was gathered through two rounds of semi-structured interviews and revealed a strong emphasis on the professional relationships impacting upon participants’ entry to and development within the profession. Career interest development, career choice and career performance were all affected by the people with whom participants formed relationships throughout their careers. The findings are discussed with reference to the role of teacher educators in selecting, encouraging and supporting their teacher education colleagues.

nonPeerReviewed

Journalismin alalla toimivat yritykset ovat joutuneet pohtimaan ansaintalogiikoitaan ja toimintatapojaan uudelleen viimeisten vuosikymmenten aikana. Toiminnan uudistamisessa ovat olleet apuna mediainnovaatiot, joita on nähty suomalaisellakin journalismin kentällä. Osa niistä on saanut alkunsa Helsingin Sanomain Säätiön järjestämässä Uutisraivaaja-kilpailussa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisena suomalaisen journalismin kentän innovatiivisuus nähdään Uutisraivaaja-innovaatiokilpailuun osallistuneiden keskuudessa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin kilpailun merkitystä journalismin kentällä sekä sen vaikutuksia osallistuneiden työuriin ja uralla etenemiseen. Tutkimusaineisto oli kaksiosainen: monivalintakysymyksiä ja avoimia kysymyksiä sisältävään kyselylomakkeeseen vastasi 28 Uutisraivaaja-kilpailuun osallistunutta ja teemahaastatteluihin osallistui viisi voittajajoukkueiden journalistia. Aineisto analysoitiin yksinkertaisen tilastollisen tulkinnan, sisällön erittelyn sekä sisällönanalyysin keinoin. Tutkimukseni osoitti, että suomalaisen journalismin kentän innovatiivisuudessa olisi paljon parannettavaa. Turvallisuushakuisuuteen, konservatiivisuuteen ja varovaisuuteen kallistuvalla kentällä ongelmana näyttävät olevan etenkin asenteet ja resurssit, kuten kiire, rahan puute ja kalliit teknologiat. Tilanteessa nähdään kuitenkin toivoa. Mediataloihin on palkattu koodareiden kaltaisia osaajia, joita ei ole tyypillisesti nähty journalismin alalla. Kentän avaaminen muiden alojen osaajille nähtiinkin merkityksellisenä asiana innovatiivisuuden lisäämisessä. Vastaajat olivat yhtä mieltä siitä, että alan innovatiivisuuteen kannattaa panostaa. Lähes kaikki kilpailuun osallistuneet pitivät Uutisraivaajaa tarpeellisena. Kilpailun todettiin olevan rahoitusta tarjoava piristysruiske muuten vaikeassa kentässä. Monet voittajat kokivat saaneensa kilpailun myötä yhteisön tunnustuksen idealleen. Ideoiden validointi nähtiinkin yhtenä kilpailun merkittävimmästä annista. Kilpailun vaikutus osallistujien työuriin ja uralla etenemiseen oli melko vähäinen. Vaikutus näkyi enemmän innovaation tuomana lisäarvona: uskona omaan tekemiseen, itseluottamuksena ja uusina näkökulmina. Omille innovaatioille oli ladattu suuriakin henkilökohtaisia tavoitteita. Toteutuessaan ne voivat vaikuttaa tulevaisuudessa myös työuriin. Kilpailun vaikutus uralla etenemiseen koettiin olevan suurempi alalla ylipäänsä kuin henkilökohtaisesti. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että suomalaisella journalismin kentällä kannattaisi tehdä enemmän rohkeita ja yllättäviäkin kokeiluja. Myös asenneilmapiirin tulisi olla sallivampi virheitä ja epäonnistumista kohtaan.

Pääministeri Sipilän hallitus asetti vuoden 2018 budjettiesityksen yhteydessä tavoitteekseen toteuttaa perhevapaauudistuksen. Uudistuksen oli tarkoitus lisätä työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa, yksinkertaistaa ja kehittää tukijärjestelmää nykyisestä, etsiä keinoja edistää ja joustavoittaa paluuta perhevapailta työelämään sekä viedä käytäntöön perheystävällisten työpaikkojen toimintamalleja ja lisätä varhaiskasvatukseen osallistumista. Uudistus aiottiin toteuttaa julkisen talouden raamien puitteissa, työllisyyttä vahvistavilla vaikutuksilla. Hallitus luopui sittemmin uudistuksesta, mutta uudistukseen liittyvän taustatyön yhteydessä syntyi vaikutusarvioihin ja laskentaan liittyvää materiaalia, jonka valossa perhevapaauudistuksen keskeisiä vaikutuskanavia voidaan tarkastella relevantissa mittaluokassa. Tässä työpaperissa esitellään virkamiestyössä laadittujen laskelmien keskeisiä piirteitä sekä erinäisiä erilliskatsauksia aiheeseen liittyviin kysymyksiin. Tarkoitus ei ole esittää näkökulmaa perhevapaauudistuksen toteuttamisen yksityiskohtiin tai ehdottaa yhtä mallia tai yksittäisiä toimenpiteitä perhevapaakokonaisuuden kehittämiseksi. Sen sijaan kirjoituksessa tuodaan esille aiheeseen liittyviä keskeisiä mekanismeja, niiden mittaluokkia sekä muita olennaisia tekijöitä perhevapaauudistusten taloudellisten vaikutusten näkökulmasta. Työpaperissa kuvataan perhevapaajärjestelmän nykytila sekä käydään läpi kuvailevin ja laskennallisin esimerkein erilaisia perhevapaakokonaisuuteen liittyviä osia ja niiden vaikutuksia etuusmenoihin, työllisyyteen sekä lyhyesti julkiseen talouteen laajemmin. Lisäksi työpaperi sisältää katsauksia eräisiin erityiskysymyksiin, kuten perhevapaiden kokonaishedelmällisyys- ja työuravaikutuksiin sekä varhaiskasvatuksen lapsivaikutuksiin. Taustakatsauksissa ei ole pyritty kvantitatiiviseen arviointiin. Ensimmäinen luku käsittelee perhe-etuuksien nykytilaa koskevaa lainsäädäntöä ja tilastotietoja perhevapaista. Toisessa luvussa käsitellään vanhempainvapaajärjestelmään liittyviä reformimalleja sekä niihin liittyviä kustannus- ja työllisyyslaskelmia. Kolmannessa luvussa käsitellään kotihoidon tukeen liittyviä kysymyksiä. Neljännessä luvussa tarkastellaan lyhyesti verotukseen liittyviä keskeisimpiä heijastusvaikutuksia. Kirjoittajat vastaavat itse työpaperissa esitetyistä näkemyksistä. Työpaperi ei vastaa kirjoittajien edustamien organisaatioiden näkemyksiä aiheesta.

The use of social media expands the availability and sources of career information. However, the authorship of this information has changed from traditional print media and multimedia sources created by experts to social media–based career information created by the users themselves. Although variability in career information validity has been an issue for some time, rapid growth in the use of social media creates some unique challenges. The ease with which social media–based career information can spread creates the potential for rapid widespread dissemination of disinformation and biased perceptions. Potential sources of invalidity include intentional bias (with or without profit motive), unintentional bias, restricted range of experience, out‐of‐date information, popularity bias, similarity bias, and context deficiency. The authors examine potential sources of social media–based career information invalidity and suggest implications for practice to help individuals make the best use of such information. peerReviewed

The purpose of this study is to describe and compare upper-level sport managers’ career success, career success variables and the associations between them. The perspective of gender equality is used. Three indicators of objective and subjective career success are used: pay (objective), career success satisfaction, and the balance between work and family/private life (subjective). The specific variables are divided into five different categories: sociodemographic, human capital, social support, organisational, and sports specific. The data (n=329) for this quantitative cross- sectional study were collected by means of an internet questionnaire sent out to public and non-governmental sports organisations in Finland. The results of this study revealed that objective career success is to a large extent determined by different variables than subjective career success. The sociodemographic and human capital variables were important determinants of pay, but they did not have the same significance for career success satisfaction and work-family/private life balance. The results showed differences between women and men sport managers’ career success, career success variables and the associations between them. On average, women sport managers were paid less than men sport managers. It is worth noting that the pay gap between men and women sport managers remained significant even when the controlled variables, such as age, education, working hours, the number of subordinates and the working sector, explained some percentage of the gap. Women sport managers were less satisfied with their career success than men sport managers. There was no difference in work-family/private life balance between the men and women. Women sport managers were on average more highly educated than men sport managers. Men were more often married and had more children than the women. Typically, women sport managers did more housework and had more career breaks compared to their male counterparts. Higher pay was associated with higher education, more working hours and working in the non-governmental sector for both genders. However, for male sport managers they were stronger predictors of higher pay than they were for women. For men, higher pay was also associated with higher networking activity, but this association was not found for women. This study indicates that managers’ career success in sports organisations in Finland is not equal in every sense. To succeed in a management career in sport demands more effort from women than from men. It would be beneficial from the individual, the organisational and the societal point of view if women’s and men’s success in a career in sport management was more equal in the future.

This study compares the division of domestic work among dual-career and other dual-earner couples. We examine whether gender attitudes, relative resources and working time explain the differences between dual-career and other dual-earner couples. We define dual-career couples as those in which both spouses are professionals and/or managers. The division of housework is important for these couples because of the intense pressures of work. We hypothesise that domestic work is more equally shared among dual-career couples than among other dual-earner couples. The quantitative analyses are based on the Finnish data from the 2010 European Social Survey (N = 493). The qualitative data consist of 20 Finnish career spouses interviewed in 2005. The quantitative analysis indicates that domestic work is shared the most equally among couples where the woman or both spouses have a career status. Attitudes, resources or working time do not explain this difference entirely. The results support the class culture hypothes...

TIIVISTELMÄ Minna Palosaari (2017). Erotuomarien peruskurssilta FIFA:n listalle: Suomalaisten miesjalkapalloerotuomareiden ura, uran tulevaisuuden odotukset sekä urakehitykseen vaikuttavat tekijät. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, Liikunnan yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielma, 92 s., 2 liitettä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten kansainvälisellä tasolla toimivien miesjalkapalloerotuomareiden kokemuksia urastaan, uran tulevaisuuden odotuksia sekä erotuomareiden näkemyksiä siitä, mitkä tekijät ovat vieneet uraa eteenpäin ja vaikuttaneet uralla menestymiseen. Tutkimuksen kohteena oli kansainvälisellä tasolla jalkapalloerotuomareina toimivat suomalaiset mieserotuomarit. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimusongelmaa lähestyttiin hermeneuttis-fenomenologisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimuksen aineisto kerättiin kesän 2015 aikana puolistrukturoidulla teemahaastattelulla, jonka pohjana toimi etukäteen valmisteltu haastattelurunko. Kaikki haastateltavat olivat kansainvälisellä tasolla toimivia suomalaisia miesjalkapalloerotuomareita, joista kolme toimi pääerotuomarina ja neljä avustavana erotuomarina. Aineisto analysoitiin sanatarkan litteroinnin jälkeen teemoittelemalla se viiteen eri tutkimuskysymyksen mukaiseen luokkaan. Nämä teemat olivat erotuomarin uralle hakeutuminen, uran valintavaihe ja tavoitteellistuminen, erotuomariuran huippuvaihe, tulevaisuuden odotukset sekä urakehitykseen vaikuttavat tekijät. Aineisto osoitti, että suomalaisten miesjalkapalloerotuomareiden urissa on monia perinteisille urheilu-urille tunnusomaisia piirteitä ja siirtymävaiheita, kuten sarjatasolta toiselle siirtyminen ja ottelussa onnistuminen. Ura urheilun ja jalkapallon parissa oli aloitettu pelaajana. Erotuomarin ura oli aloitettu erotuomarien peruskurssilta noin 14–16 vuoden iässä. Erotuomarin uralle oli hakeuduttu sekä omasta aloitteesta että jonkun toisen henkilön, yleensä valmentajan kannustamana. Syynä hakeutua erotuomarin uralle oli ennen kaikkea kuitenkin intohimo jalkapalloon, halu jatkaa itselle tärkeän lajin parissa sekä halu edetä jalkapallouralla, mikä pelaajana ei olisi ollut mahdollista. Peruskurssin jälkeen suomalaisten miesjalkapalloerotuomareiden urat olivat edenneet varsin yksilöllisesti olosuhteista, omasta panostuksesta ja vähän tuuristakin riippuen. Uran etenemiseen kansainväliseksi erotuomariksi asti olivat vaikuttaneet monet niin erotuomareista itsestään kuin ihmissuhteista ja organisaatiostakin lähtöisin olevat tekijät. Tutkimusaineiston perusteella erotuomarien ura näyttää alkavan hauskana harrastuksena, josta se kehittyy vähitellen tavoitteellisemmaksi ja ammattimaiseksi toiminnaksi sitä mukaa, kun siihen aletaan satsata entistä enemmän aikaa ja panostusta. Samalla harjoittelu, pelien seuraaminen ja peleissä matkustaminen alkavat kokonaisvaltaisesti ohjata myös erotuomarin siviilielämää, kuten perhettä ja kokopäivätyötä sekä niihin liittyviä valintoja. Suomessa erotuomaritoiminta ei ole huipullakaan toimiville erotuomareille ammatti, vaan erotuomaritoimintaa tehdään pitkälti amatööripohjalta siviilityön ohessa. Toisaalta kansainvälisellä tasolla toimiville erotuomareille erotuomaritoiminta ei ole enää pelkkä harrastuskaan, vaan siitä on tullut elämäntapa, joka vaatii kovaa työtä, peräänantamattomuutta, vahvaa sitoutumista sekä jatkuvaa halua oppia. Avainsanat: erotuomari, ura, urakehitys, jalkapallo ABSTRACT Minna Palosaari (2017). The path from the basic referees course to the FIFA list: The career of the Finnish male football referees, future career expectations and factors affecting career development. Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis in Social Sciences of Sport, 92 p., 2 appendices. The aim of this study was to explore the career experiences and future career expectations of the Finnish male football referees, as well as referees’ views of the factors that have influenced their career and career development. The subject group of this research was Finnish international male football referees. The study was conducted as a qualitative case study. The research question was approached with hermeneutic-phenomenological research method. The data was collected during the summer of 2015 with a semi-structured theme interviews, which were based on an interview frame prepared in advance. All the interviewees were operating at the international level as football referees, three of which operated as a referee and four as an assistant referee. After literal transcription of the interview data it was themed into five categories according to different research questions. These themes were the beginning of the referee's career, specializing years, a career peak period, the future career and factors affecting career development. The data showed that the Finnish football referees share many of the characterizing aspects and transitional stages of the athletic career, such as transitions between professional levels and succeeding in a big match. Career in football had started as a player. The career in refereeing had begun from a basic referee’s course between the ages of 12 and 16 years. The referees had become involved in officiating by both seeking out the career on their own and by being recruited, usually by couch. The most important reasons to become involved in officiating were however a passion for football, desire to continue in the game and urge to proceed in the football career, what would not have been possible as a player. After the basic referee’s course the career of the Finnish male football referees had progressed individually depending on the circumstances, referee’s own investments and the luck. Career progression to the international referee were influenced by many individual and organizational factors as well as personal relationships. Based on the data collected in this research study it was indicated that the refereeing career seems to begin as a fun hobby, from which it gradually develops more and more goal-oriented and professional and as a result more and more time and effort will be invested in it. At the same time training, games and travelling begin comprehensively control the other parts of the referee’s life too, such as family and full-time job and the associated choices. In Finland, the refereeing isn’t a profession not even in the top level. On the other hand, in the top level it cannot be considered just a hobby either, instead it has become a way of life that requires hard work, persistence, commitment and a constant desire to learn. Key words: referee, career, career development, football

TIIVISTELMÄ Nupponen, K 2017. Noviisiopettajasta ammattilaiseksi – Liikunnanopettajan urapolku ja työtyytyväisyys. Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma 62 s., 2 liitettä. Hyvinvoivan ja työhönsä tyytyväisen opettajan esimerkki ja läsnäolo heijastuu positiivisesti myös lapsiin, joita hän opettaa. Oppilaiden lisäksi työssään viihtyvä opettaja on kouluyhteisölle sekä yhteiskunnalle tärkeä toimija, sillä muut välittömästi tai välillisesti työtyytyväisyydestä aiheutuvat kustannukset ovat merkittävä menoerä. Tärkeintä opettajan työtyytyväisyys ja hyvinvointi on kuitenkin hänelle itselleen. Tyytyväisyys työhön on monen tekijän summa ja sen vaikutukset eivät rajoitu ainoastaan kouluun. Opettajan työuralla tulee vastaan monenlaisia vaiheita, joita sävyttävät vaihtelevat tunteet ja asenteet työtä kohtaan. Työuran alkuvaiheessa opettaja on haasteiden edessä pyrkiessään ottamaan haltuun uuden työn ja kaikki siihen kuuluvat vastuut. Selviytymisen ja löytämisen kausi on merkittävä vaihe opettajan uralla. Mikäli vaihe on positiivisesti sävyttynyt ja opettaja löytää oman tyylinsä opettaa, hän voi siirtyä uran seuraaviin vaiheisiin. Vaarana kuitenkin on tyytymättömyys työhön ja siirtyminen muuhun ammattiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hiljattain valmistuneiden ja työelämään siirtyneiden liikunnanopettajien työtyytyväisyyttä ja sen ulottuvuuksia. Tutkimus on kvantitatiivinen ja aineiston keruu on toteutettu kyselylomakkeella. Aineiston on kerännyt tohtori Kasper Mäkelä omaa väitöskirjaansa varten. Tutkimuksen kohdejoukko oli vuosina 1980–2008 valmistuneet liikunnanopettajat, joita oli 1480. Vastauksia saatiin 1084, joista 808 vastaajaa toimi vielä liikunnanopettajana. Lopullinen tutkimusaineisto muodostui tutkimushetkellä työssä olleista opettajista, joita oli 752. Näistä alle 5,2 vuotta työssä olleita oli 102, joista käytetään tässä tutkielmassa nimitystä noviisiopettajat. Noviisiopettajien työtyytyväisyyttä selvitettiin ja sen astetta verrattiin pitempään työssä olleisiin kokeneempiin opettajiin. Työtyytyväisyyttä tutkittiin sekä yleisen tyytyväisyyden tasolla että yksittäisten työtyytyväisyyttä kuvaavien työn osa-alueiden tasolla. Yksittäisistä työtyytyväisyyden ulottuvuuksia selvittäneistä väitteistä muodostui pääkomponenttianalyysin ja varimax-rotaation avulla kuusi pääkomponenttia. Pääkomponenttien ja opettajan taustaa kuvaavien muuttujien yhteyttä opettajan työtyytyväisyyteen selvitettiin varianssianalyysien avulla. Näitä muuttujia olivat sukupuoli, opettajan ikä, kouluaste jolla opettaja työskentelee, opetuspaikkakunnan koko, opetustuntien määrä ja opetusvuodet. Tutkimuksen mukaan 76,5 % noviisiopettajista oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä työhönsä. Naisten työtyytyväisyyden keskiarvo oli hieman miehiä korkeampi, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Kaikista vastaajista työhönsä oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä 79,6 %. Kokeneita ja kokemattomia liikunnanopettajia verratessa huomattiin kokemattomien naisten olevan tyytyväisimpiä työhönsä. Naisten tyytyväisyys laski opetusvuosien karttuessa, kun miesten tyytyväisyys hieman nousi. Opetuskokemuksen määrä ei ollut tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä työtyytyväisyyteen. Työtyytyväisyysväittämistä muodostetut kuusi pääkomponenttia selittivät 60 % työtyytyväisyyden kokonaisvaihtelusta. Oma ammattitaito, työilmapiiri, opetustilat, opetusvälineet, ulkoinen yhteistyö sekä ryhmäkoko ja tuntimäärä ovat kuusi muodostunutta pääkomponenttia. Liikunnanopettajat olivat tyytyväisimpiä omaan ammattitaitoonsa ja tyytymättömimpiä opetustiloihin. Opettajan taustaa kartoittavista tekijöistä työtyytyväisyyteen selvimmin olivat yhteydessä opettajan kouluaste ja opetuspaikkakunnan koko. Ammattikoulussa ja pienissä kunnissa opettavat olivat tyytyväisimpiä työhönsä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että liikunnanopettajat ovat tyytyväisiä työhönsä. Liikuntatilojen käyttöön pitäisi kiinnittää huomiota, että työtyytyväisyys saataisiin nousuun myös sen osalta. Liikunnanopettajien työn ensimmäisiä vuosia tulisi tukea mentorointia kehittämällä ja huomioimalla työ- uran alun haasteet jo koulutusvaiheessa. Induktiovaihetta ja noviisiopettajien työtyytyväisyyttä tulisi tutkia myös lisää, jotta asiasta saadaan tarkempaa tietoa. ABSTRACT Nupponen, K 2017. From a novice teacher to a professional – Physical education teacher’s career path and job satisfaction. University of Jyväskylä, Master`s thesis in sport pedagogy, 61 pp., 2 appendices. A teacher, who is satisfied with one’s job can be an example to pupils, and the teacher’s presence can reflect positively on pupils. In addition, a teacher who is satisfied with one’s job is also important to the school organization and to the society, for dissatisfaction often leads to direct or indirect additional costs. But job satisfaction and well-being are most important to the teachers themselves. Job satisfaction is a sum of many factors and its impact is not limited to the school only. Teachers face many phases in their careers, which are characterized by variable feelings and attitudes towards the job. In the early stages of a teacher’s career, one faces challenges when trying to take control of all the aspects of a new job and all its responsibilities. This phase of survival and finding is a significant phase in a teacher’s career. If the phase is positively loaded and the teacher finds their own way to teach, it is possible to move on to the next phases. However, the danger is that low job satisfaction may lead to changing one’s job completely. The purpose of this study is to look into the job satisfaction and its aspects of newly graduated PE teachers, who have just started their career. The method of this study is quantitative and the data has been collected using a questionnaire. The data has been collected by Kasper Mäkelä for his own doctoral thesis. The target group for this study is PE teachers who have graduated during 1980-2008. During those years, 1480 teachers graduated. 1084 replies were received and 808 of those who replied were still working as PE teachers. The final data included 752 who were still working as a teacher. 102 of those had been working for less than 5,2 years by that time. In this study, they are called novice teachers. The job satisfaction of novice teachers was studied and the degree of job satisfaction was compared to that of more experienced teachers. Job satisfaction was studied in two levels: general and through individual sectors of work that illustrate job satisfaction. Statements that explained individual dimensions of job satisfaction formed, with the help of principal component analysis and varimax rotation, 6 principal components. The link between principal components and variables that explained the teacher’s background was studied with the help of variance analysis. These variables were gender, age, school level, number of pupils, number of teaching hours and years taught. According to the study, 76,5 percent of novice teachers are satisfied or very satisfied with their jobs. Women are slightly more satisfied than men, but the difference is not statistically significant. Of all the respondents, 79,6 percent stated to be satisfied or very satisfied with their jobs. When comparing novice and experienced teachers it was found that female novice teachers were most satisfied with their jobs. The job satisfaction of women decreases as they teach more, whereas men’s job satisfaction goes slightly up when they gain more experience. The number of years of teaching experience was not a statistically significant factor of job satisfaction. 6 principal components of job satisfaction explain 60 percent of job satisfaction variance. These 6 principal components are teacher’s own expertise, working atmosphere, workspace, working equipment, co-operation with outsiders and class size and number of teaching hours. PE teachers were most satisfied with their own expertise and least satisfied with workspace. Of teacher’s background variables, the school level and the size of the town where they teach were most significantly connected to job satisfaction. Teachers who worked in vocational schools and small towns were most satisfied with their jobs. PE teachers are satisfied with their jobs. In order to improve job satisfaction, attention should be paid on the organization of the use of workspace. The induction phase of PE teachers should be supported by developing a mentor program. The induction phase and job satisfaction of novice PE teachers should be further studied, to get a more precise picture of those subjects.

This thesis examines women in military leadership training in Finnish military service. The aim of this empirical qualitative PhD study is to explore the meanings of military leadership training to young women from a career and leadership competency viewpoint. The study reply to the following research questions: 1) How do women describe the meanings of military leadership training to their career? - Why did the women voluntarily participate in military service? - What did the women tell they pursued while participating in voluntary military leadership training from a career point of view? - What kind of factors for early career advantages or obstacles did the narratives include for the women? - What kind of agency did the female conscripts produce in their narratives in relation to voluntary military leadership training? 2) How do the women describe the meanings of military leadership training to their leadership competency? Leadership development can work against gender discrimination in leadership and career by giving the woman the credentials of a competent professional. Military leadership development can be a trigger for an individual’s career and may also help women to break the glass ceiling in work life. Consequently, studying publicly funded military leadership training from a female point of view is important because it can be used to influence leadership competency in the future labor force and promote gender equality. This study understands military leadership training as a process which primary aim is to develop participants’ competency, which is needed to successfully perform military leadership tasks. The study follows a social constructionist approach and adopts narrative methodology while investigating the topic. The data was collected from one military class by interviewing all women from two platoons, who had been selected to undergo leadership training (N=45). The data consists of biographical narrative interviews. The study uses the Greimas actant model (1980) to analyze the data. In this study the Atlas.ti-programm was used to support the data analysis. This study furthers understanding of leadership training by voicing the female point of view in military context. Empirically this study produced new information of sensemaking to young womens´careers, women’s in military leadership training and leadership competency. Furthermore, the modalities as well as what kinds and degrees of agency – strong or weak – women constructed in their stories was examined. As a result of the study, four different, individual and unique career story types were created. They are called: Toward a Military Career-story, Gap year-story, Adventure-story and Not a Princess-story. The results of my study show how this phenomenon encountered by women is experienced and constructed by them and what kind of meanings they give to it. My results show that sensemaking of leadership training is a multidimensional phenomenon. Additionally, the findings point out that change in leadership competency during the military leadership training is a process where women construct the developmental change they experienced as part of their whole life context. The training is also connected to the identity construction of young women.

Humans make efforts to manage their lives, and they do this by setting goals and making decisions. When they commit to their decisions, they construct their identity. This research aimed to study young people’s personal goal contents and appraisals, and how these constructs were related to identity and career identity development and subjective well-being. The theoretical basis of this research comprised the life-span model of motivation (Nurmi, 2004; Salmela-Aro, 2009), the conceptualisation of phase- adequate engagement (Dietrich, Parker, & Salmela-Aro, 2012), and the dual-cycle model of identity development (Luyckx, Goossens, Soenens, & Beyers, 2006; Luyckx et al., 2008). The data for the study stemmed from the ongoing Finnish Educational Transitions Studies -research programme (FinEdu, 2013). Two samples were used. The results showed that, at age 17, adolescents had several personal goals regarding the future of their education, work, social relationships and income (Study I). Adolescents who mentioned self-related ruminative types of personal goals had higher burnout and more symptoms of depression as well as lower life satisfaction and self-esteem compared to other adolescents. Further, the results showed that a considerable number of young adults (40%) had a diffused or moderately diffused identity profile (Study II). The Diffused diffusion profile was associated with more self-related personal goals and less social relationship goals and with poor well-being. Finally, the results (Study III) showed that career goal success expectations, effort, stressfulness in adolescence and longitudinal changes within these constructs predicted later career identity development, at age 26. Career goal success expectations and effort strengthened throughout adolescence and young adulthood and was associated with adaptive career identity development. Stress related to career goals increased over time, and it predicted maladaptive career identity development. Personal goal contents and processes were related to identity development and well-being. The results revealed a darker side among a significant number of the young people who had self-focused ruminative goals, a diffused identity profile, and ruminative identity processes resulting in poor well-being. Overall, personal goal contents and appraisals proved to be practical tools in assessing and supporting identity development and well-being among young people.