Noviisiopettajasta ammattilaiseksi : liikunnanopettajan urapolku ja työtyytyväisyys

TIIVISTELMÄ Nupponen, K 2017. Noviisiopettajasta ammattilaiseksi – Liikunnanopettajan urapolku ja työtyytyväisyys. Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma 62 s., 2 liitettä. Hyvinvoivan ja työhönsä tyytyväisen opettajan esimerkki ja läsnäolo heijastuu positiivisesti myös lapsiin, joita hän opettaa. Oppilaiden lisäksi työssään viihtyvä opettaja on kouluyhteisölle sekä yhteiskunnalle tärkeä toimija, sillä muut välittömästi tai välillisesti työtyytyväisyydestä aiheutuvat kustannukset ovat merkittävä menoerä. Tärkeintä opettajan työtyytyväisyys ja hyvinvointi on kuitenkin hänelle itselleen. Tyytyväisyys työhön on monen tekijän summa ja sen vaikutukset eivät rajoitu ainoastaan kouluun. Opettajan työuralla tulee vastaan monenlaisia vaiheita, joita sävyttävät vaihtelevat tunteet ja asenteet työtä kohtaan. Työuran alkuvaiheessa opettaja on haasteiden edessä pyrkiessään ottamaan haltuun uuden työn ja kaikki siihen kuuluvat vastuut. Selviytymisen ja löytämisen kausi on merkittävä vaihe opettajan uralla. Mikäli vaihe on positiivisesti sävyttynyt ja opettaja löytää oman tyylinsä opettaa, hän voi siirtyä uran seuraaviin vaiheisiin. Vaarana kuitenkin on tyytymättömyys työhön ja siirtyminen muuhun ammattiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hiljattain valmistuneiden ja työelämään siirtyneiden liikunnanopettajien työtyytyväisyyttä ja sen ulottuvuuksia. Tutkimus on kvantitatiivinen ja aineiston keruu on toteutettu kyselylomakkeella. Aineiston on kerännyt tohtori Kasper Mäkelä omaa väitöskirjaansa varten. Tutkimuksen kohdejoukko oli vuosina 1980–2008 valmistuneet liikunnanopettajat, joita oli 1480. Vastauksia saatiin 1084, joista 808 vastaajaa toimi vielä liikunnanopettajana. Lopullinen tutkimusaineisto muodostui tutkimushetkellä työssä olleista opettajista, joita oli 752. Näistä alle 5,2 vuotta työssä olleita oli 102, joista käytetään tässä tutkielmassa nimitystä noviisiopettajat. Noviisiopettajien työtyytyväisyyttä selvitettiin ja sen astetta verrattiin pitempään työssä olleisiin kokeneempiin opettajiin. Työtyytyväisyyttä tutkittiin sekä yleisen tyytyväisyyden tasolla että yksittäisten työtyytyväisyyttä kuvaavien työn osa-alueiden tasolla. Yksittäisistä työtyytyväisyyden ulottuvuuksia selvittäneistä väitteistä muodostui pääkomponenttianalyysin ja varimax-rotaation avulla kuusi pääkomponenttia. Pääkomponenttien ja opettajan taustaa kuvaavien muuttujien yhteyttä opettajan työtyytyväisyyteen selvitettiin varianssianalyysien avulla. Näitä muuttujia olivat sukupuoli, opettajan ikä, kouluaste jolla opettaja työskentelee, opetuspaikkakunnan koko, opetustuntien määrä ja opetusvuodet. Tutkimuksen mukaan 76,5 % noviisiopettajista oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä työhönsä. Naisten työtyytyväisyyden keskiarvo oli hieman miehiä korkeampi, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Kaikista vastaajista työhönsä oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä 79,6 %. Kokeneita ja kokemattomia liikunnanopettajia verratessa huomattiin kokemattomien naisten olevan tyytyväisimpiä työhönsä. Naisten tyytyväisyys laski opetusvuosien karttuessa, kun miesten tyytyväisyys hieman nousi. Opetuskokemuksen määrä ei ollut tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä työtyytyväisyyteen. Työtyytyväisyysväittämistä muodostetut kuusi pääkomponenttia selittivät 60 % työtyytyväisyyden kokonaisvaihtelusta. Oma ammattitaito, työilmapiiri, opetustilat, opetusvälineet, ulkoinen yhteistyö sekä ryhmäkoko ja tuntimäärä ovat kuusi muodostunutta pääkomponenttia. Liikunnanopettajat olivat tyytyväisimpiä omaan ammattitaitoonsa ja tyytymättömimpiä opetustiloihin. Opettajan taustaa kartoittavista tekijöistä työtyytyväisyyteen selvimmin olivat yhteydessä opettajan kouluaste ja opetuspaikkakunnan koko. Ammattikoulussa ja pienissä kunnissa opettavat olivat tyytyväisimpiä työhönsä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että liikunnanopettajat ovat tyytyväisiä työhönsä. Liikuntatilojen käyttöön pitäisi kiinnittää huomiota, että työtyytyväisyys saataisiin nousuun myös sen osalta. Liikunnanopettajien työn ensimmäisiä vuosia tulisi tukea mentorointia kehittämällä ja huomioimalla työ- uran alun haasteet jo koulutusvaiheessa. Induktiovaihetta ja noviisiopettajien työtyytyväisyyttä tulisi tutkia myös lisää, jotta asiasta saadaan tarkempaa tietoa. ABSTRACT Nupponen, K 2017. From a novice teacher to a professional – Physical education teacher’s career path and job satisfaction. University of Jyväskylä, Master`s thesis in sport pedagogy, 61 pp., 2 appendices. A teacher, who is satisfied with one’s job can be an example to pupils, and the teacher’s presence can reflect positively on pupils. In addition, a teacher who is satisfied with one’s job is also important to the school organization and to the society, for dissatisfaction often leads to direct or indirect additional costs. But job satisfaction and well-being are most important to the teachers themselves. Job satisfaction is a sum of many factors and its impact is not limited to the school only. Teachers face many phases in their careers, which are characterized by variable feelings and attitudes towards the job. In the early stages of a teacher’s career, one faces challenges when trying to take control of all the aspects of a new job and all its responsibilities. This phase of survival and finding is a significant phase in a teacher’s career. If the phase is positively loaded and the teacher finds their own way to teach, it is possible to move on to the next phases. However, the danger is that low job satisfaction may lead to changing one’s job completely. The purpose of this study is to look into the job satisfaction and its aspects of newly graduated PE teachers, who have just started their career. The method of this study is quantitative and the data has been collected using a questionnaire. The data has been collected by Kasper Mäkelä for his own doctoral thesis. The target group for this study is PE teachers who have graduated during 1980-2008. During those years, 1480 teachers graduated. 1084 replies were received and 808 of those who replied were still working as PE teachers. The final data included 752 who were still working as a teacher. 102 of those had been working for less than 5,2 years by that time. In this study, they are called novice teachers. The job satisfaction of novice teachers was studied and the degree of job satisfaction was compared to that of more experienced teachers. Job satisfaction was studied in two levels: general and through individual sectors of work that illustrate job satisfaction. Statements that explained individual dimensions of job satisfaction formed, with the help of principal component analysis and varimax rotation, 6 principal components. The link between principal components and variables that explained the teacher’s background was studied with the help of variance analysis. These variables were gender, age, school level, number of pupils, number of teaching hours and years taught. According to the study, 76,5 percent of novice teachers are satisfied or very satisfied with their jobs. Women are slightly more satisfied than men, but the difference is not statistically significant. Of all the respondents, 79,6 percent stated to be satisfied or very satisfied with their jobs. When comparing novice and experienced teachers it was found that female novice teachers were most satisfied with their jobs. The job satisfaction of women decreases as they teach more, whereas men’s job satisfaction goes slightly up when they gain more experience. The number of years of teaching experience was not a statistically significant factor of job satisfaction. 6 principal components of job satisfaction explain 60 percent of job satisfaction variance. These 6 principal components are teacher’s own expertise, working atmosphere, workspace, working equipment, co-operation with outsiders and class size and number of teaching hours. PE teachers were most satisfied with their own expertise and least satisfied with workspace. Of teacher’s background variables, the school level and the size of the town where they teach were most significantly connected to job satisfaction. Teachers who worked in vocational schools and small towns were most satisfied with their jobs. PE teachers are satisfied with their jobs. In order to improve job satisfaction, attention should be paid on the organization of the use of workspace. The induction phase of PE teachers should be supported by developing a mentor program. The induction phase and job satisfaction of novice PE teachers should be further studied, to get a more precise picture of those subjects.