Search

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa yläkoulun vartaisryhmien ryhmäilmiöitä sekä havaittujen ryhmien mahdollista sisäistä ja välistä hierarkkisuutta. Lisäksi kartoitetaan ryhmien havaitsemistapojen ja ryhmäkäyttäytymisen eroja sukupuolten välillä ja luokka-asteen vaikutusta ryhmäkokemuksiin. Saatuja tuloksia peilataan koulukiusaamiskeskusteluun sekä keskusteluun sukupuolittuneesta koulumenestyksestä. Yläkoulun ryhmien ja niiden välisten mahdollisien hierarkisten suhteiden kartoittamiseksi laadittiin kyselylomake, joka postitettiin vapaaehtoisille kouluille. Kyselyotannan muodostivat seitsemän erikokoista yläkoulua eripuolilla Suomea. Kysely kohdistettiin seitsemäs- ja yhdeksäsluokkalaisille oppilaille. Analysoidun datan muodostavat 892 vastausta. Saatu kvantitatiivinen aineisto analysoitiin ordinaaliasteikollisille muuttujille sopivilla tilastollisilla menetelmillä. Kuvailevina menetelminä käytettiin ristiintaulukointia, prosenttijakaumia ja moodia. Kvalitatiivinen aineisto järjestettiin ja ryhmiteltiin aineistosta ja kirjallisuudesta saatujen vihjeiden perusteella kolmitasoiseksi kaaviokuvaksi, jossa eritasoiset ryhmät ja tulkinnat muodostuivat nuorten vapaasti ehdottamista informaalin koulun vertaisryhmistä. Saatujen tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että yläkoulun seitsemänsillä ja yhdeksänsillä luokilla on lukuisia erilaisia ryhmiä. Nämä ryhmät vaikuttaisivat hierarkisilta ainakin siten, että oppilas voi päätyä asemaan, jossa hänen mahdollisuutensa vaikuttaa vertaisryhmissä ovat vähäiset. Seitsemäsluokkalaiset ovat selkeästi vähemmän tietoisia erilaisista ryhmistä ja niiden pelisäännöistä kuin yhdeksäsluokkalaiset. Lisäksi voidaan todeta, että sukupuolella on merkitystä informaalin koulun ryhmissä toimimisen tavoille. Valitut strategiat voivat olla osaltaan vaikuttamassa sukupuolten erilaiseen koulumenestykseen jos ne ovat selkeästi ristiriidassa virallisen koulun arvojen ja tavoitteiden kanssa. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää kehitettäessä opetussuunnitelman sukupuolisensitiivisyyttä ja koulukiusaamisen vastaisia toimia.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Denna studie har haft som mål att undersöka sambandet mellan sällskapande och droganvändning, till den del som det handlar om cannabisbruk och läkemedelsmissbruk bland flickor i grundkolans nionde klass.Tidigare forskning om drogmissbrukare har visat att flickors och kvinnors initation i droganvändning ofta sker via romantiska partners. Det är däremot öppet om dessa resultat även gäller flickor i grundskolor och deras experiment med droger. Hypotesen, som bygger på inlärningsteorin, är att sällskapande ökar risken att en flicka experimenterar med droger. Tidigare forskning har inte heller i någon högre grad beaktat den selektionsprocess som kan frambringa ett skenbart samband mellan dessa två variabler. Den alternativa hypotesen i undersökningen utgick från teorin om sociala band respektive självkontrollsteorin. Enligt den leder en selektionsprocess till att flickor med större benägenhet för droganvändning med större sannolikhet sällskapar. Låg självkontroll och svaga sociala band till familjen och utbildningssystemet antogs utgöra faktorer som kunde förklara sambandet. Ett ytterligare mål var att svara på frågan om en tidig debutålder och en äldre partner medför en ökad risk för användning av droger. Mitt material består av 2504 flickors svar på en skolundersökning om självdeklarerad brottslighet och är samlat in av Rättspolitiska forskningsinstitutet år 2004. I den bivariata analysen konstaterades ett positivt samband mellan sällskapande och båda formerna av droganvändning. För att erhålla närmare kunskap om detta sambands kausala natur elaborerades det med logistisk regressionsanalys varvid variabler för självkontroll och sociala band kontrollerades. När dessa variabler, i synnerhet självkontroll, beaktas försvagades detta samband. De variabler för sociala band som tydligast förklarade sambandet var familjeförhållanden och skolframgång, vilka minskade skillnaderna för cannabisbrukets del. Men även efter att dessa variabler kontrollerats kvarstod ett statistiskt signifikant samband mellan sällskapande och droganvändning. Resultaten påvisade en tendens att en tidig debutålder för sällskapande i kombination med en äldre partner ökar risken för cannabisbruk. Däremot kunde hypotesen om debutålderns och åldersskillnadens betydelse helt förkastas till den del det gällde risken för läkemedelsmissbruk. Sammanfattningsvis kunde man konstatera att faktorer som självkontroll och sociala band endast delvis kunde förklara sällskapandets samband med droganvändning.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Nuorten kulutustottumuksista on keskusteltu mediassa viime vuosina paljon. Usein keskustelussa nousee esiin nuorten vahva bränditietoisuus ja voimakas trendien seuraaminen. Kuluttamisen päämääräksi mainitaan usein itsensä ilmaiseminen ja muista nuorista erottautuminen, ja kuluttaminen ja sen eri muodot on nähty myös kapinoinnin välineenä. Toisaalta erilaisia kulutustottumuksia on pyritty selittämään monilla eri tekijöillä, ja toisaalta taas erilaisia ilmiöitä on voitu selittää kulutusvimman yleistymisellä ja kuluttamisen jokapäiväisyydellä. Entä millaista todella on suomalaisten nuorten kuluttajuus ja mihin kulutusvalinnoilla pyritään? Suomalaisnuorten kuluttamista on tutkittu useista eri näkökulmista, sekä kvalitatiivisin että kvantitatiivisin menetelmin. Nuorten kuluttajuus on tutkimuksen mukaan moninaista, joskin kulutustottumusten jaotteluista puuttuu usein hedonistinen, mielihyvään suuntautunut kuluttaminen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on paneutua tarkemmin nuorten naisten kuluttamiseen ja selvittää, minkälainen rooli kuluttamisella on nuorten suomalaisten naisten elämässä keskittyen merkki- ja luksuskuluttamiseen. Pääosassa on luksuksen käsite: miten se määritellään ja mitä se merkitsee. Mistä nuoret tosiasiassa puhuvat käyttäessään luksuksen käsitettä, millainen arvo luksustuotteella heille on ja miten siitä puhutaan. Tutkimuksen aineistona toimii Demi.fi –internetsivuston keskustelupalstalta vuoden 2006 aikana kerättyjä keskusteluketjuja, joissa nuoret puhuvat omasta kuluttamisestaan, haaveistaan ja mieliteoistaan keskittyen erityisesti luksustuotteisiin, jotka he itse keskusteluissaan määrittävät. Tutkimusaineisto on analysoitu teemoittelemalla. Aineiston nuoret tasapainoilevat perinteisesti kuluttamiseen, muotiin ja tyyliin liittyvien teemojen keskellä. Erottautuminen on heille tärkeää, mutta toisaalta on hyvä samaistua esimerkiksi idoleihin. Nuoret keskustelevat rahan merkityksestä, ja tekevät halusta tarvetta legitimoiden näin useat ostoksensa. He ovat muodostaneet keskuuteensa ”muodin yläluokan”, jonka jäsenenä he nauttivat korkeampaa statusta suhteessa muihin nuoriin. Merkkilukutaito ja brändien tunteminen on tärkeä ominaisuus, ja nuoret käyttävät aikaa merkkien, mallien ja tuotteiden tunnistamisen opetteluun harrastuksenomaisesti. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että kuluttamisen moninaisuus näkyy myös aineiston keskustelijoissa, eikä heidän keskuudestaan voida katsoa löytyvät puhtaasti hedonistista kuluttajaryhmää, joka aikaisemmistakin tutkimuksista on jäänyt puuttumaan. Sen sijaan aineiston nuorten voidaan sanoa olevan moderneja hedonisteja siinä mielessä, että he määrittelevät hedonismille omat rajansa, ja voivat löytää mielihyvää myös säästämisestä. Merkkituotteista haaveilu ja unelmointi tuottaa heille mielihyvää ja elämyksiä siinä missä tuotteiden omistaminenkin.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimuksessa tarkastellaan nuorten naisten antamia merkityksiä kodille siirtymävaiheessa lapsuudenkodista omaan kotiin. Työn viitekehyksenä on elämänkulullinen siirtymävaihe nuoruudesta aikuisuuteen ja omaan kotiin muuttaminen yhtenä aikuistumiseen kuuluvana tekijänä. Tutkimuksessa painotetaan näkökulmaa kodin merkityksestä erityisenä tunnesuhteena ja tarkastellaan nuorten kokemuksia kodista, kodin muuttuessa niin fyysisestä kuin sosiaalisesta näkökulmasta omaan kotiin muuttamisen yhteydessä. Tutkimusaineisto koostuu nuorten naisten koti -aiheisista kirjoituksista. Kirjoituksia on yhteensä 27. Kaikki nuoret kirjoittajat ovat kirjoitusvaiheessa muuttaneet pois lapsuudenkodista, mutta muuton ajankohta vaihtelee kirjoittajien välillä. Kirjoittajat ovat syntyneet vuosina 1978–1985. Tutkimusmenetelmänä on käytetty sisällönanalyysiä, jonka avulla aineistoa on analysoitu temaattisesti. Analyysi etenee nuorten antamien merkitysten mukaan lapsuudenkodista, omaan kotiin ja tulevaisuuden kotiin. Tutkimus osoitti, että nuorten antamat merkitykset siirtymävaiheessa ovat monimuotoisia ja merkityksillä lapsuudenkodista, omasta kodista ja tulevaisuuden kodista on kaikilla omanlaisensa tarkoitus nuorten kokemuksissa. Koska siirtymävaihe on herättänyt nuoret pohtimaan kotia uudella tavalla, nuoret rakentavat suhdetta kotiin sopeutumalla ja hyödyntämällä muuttunutta asuinympäristöään ja suhteuttamalla kokemuksiaan sekä elettyyn että elettävään kotiin.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkielma käsittelee nuorten aikuisten alkoholinkäyttöön liittyvää sosiaalisuutta. Usein juomiseen liittyvää sosiaalisuutta on jäsennetty periaatteella, jossa ilmiötä selitetään jonkin yksittäisen nimittäjän (kuten esimerkiksi sukupuolen tai sosiaaliluokan) nojalla. Lisäksi näkemys sosiaalisuudesta on muodostunut yksipuoliseksi. Tässä tutkielmassa aihetta lähestytään toisesta näkökulmasta. Kiinnostuksen kohteena on juomiseen liittyvän sosiaalisen kanssakäymisen moninaisuus ja vaihtelu. Koska juominen käsitetään nuorten keskuudessa yhteisösidonnaisena, jossa nuorten omilla vertaisryhmillä on merkittävä osa, sosiaalisuutta tutkitaan tarkastelemalla niitä tapoja, joilla yksilöt kiinnittyvät toisiinsa ja muodostavat yhteisön. Näin tutkielma keskittyy selvittämään, millaisiin erilaisiin yhdessäolon ja yhteenliittymisen muotoihin nuorten juominen liittyy. Tutkielman teoreettiset lähtökohdat ovat sosiaalisuutta käsittelevissä sosiologisissa teorioissa, jotka tuovat esiin erilaisia tapoja käsitteellistää yksilön ja ryhmän suhdetta. Sosiaalisuuden tarkastelu perustuu seitsemään 17-23-vuotiaiden ryhmähaastatteluun. Aineiston analyysi ammentaa monimerkityksisyyteen viitaten kehysanalyyttisestä perinteestä. Analyysin työkaluna sovelletaan A. J. Greimasin aktanttimallia. Analyysi osoittaa, että nuorten juomiseen liittyvästä yhdessäolosta on erotettavissa kolme erilaista lajia: pidäkkeetön sosiaalisuus, tahdikas sosiaalisuus ja yksilökeskeinen sosiaalisuus. Sosiaalisuuden lajit asettuvat eri kohtiin yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden jatkumolla, ja ne myös yhdistävät eri tavoilla yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden eri piirteitä. Luetellut kolme sosiaalisuuden lajityyppiä ymmärretään tutkielmassa erilaisina tapoina kehystää sosiaalisuutta, tai toisin ilmaistuna, kulttuurisina puhetapoina, joita nuoret käyttävät resursseina kun he jäsentävät juomistilanteita toiminnassa ja keskustelussa. Tutkielman perusteella nuorilla on siis käytössään useita erilaisia juomista ja sen sosiaalisuutta jäsentäviä puhetapoja. Lisäksi tarkastelun kohteena oleva aineisto viittaa vahvasti siihen, että puhetavat eivät ole eriteltävissä esimerkiksi sosiaalisen aseman mukaisesti. Kaikissa haastateltavissa ryhmissä nimittäin tunnistetaan ja käytetään sukupuoleen tai koulutustaustaan katsomatta pidäkkeettömän ja tahdikkaan sosiaalisuuden jäsennyksiä, olkoonkin että pidäkkeettömän sosiaalisuuden mukainen puhe on luontevaa erityisesti miehille. Kolmantena kiinnostavana, vaikkei yhtä vallitsevana puhetapana erottuu yksilökeskeinen sosiaalisuuden laji. Se lienee uusi, nykyajasta kumpuava sosiaalisuuden jäsennys. Parhaiten se hallitaan ryhmässä, jossa pääosa keskustelijoista on naisia.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimuksen kohteena ovat lukiolaistyttöjen käsitykset ja kokemukset matematiikan opiskelusta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten tytöt merkityksellistävät suhdettaan matematiikan opiskeluun koulussa ja tulevaisuuden suunnitelmissaan. Tutkimuksessa kuvataan ja tulkitaan tyttöjen käsityksiä sekä tarkastellaan minkälainen sija matematiikalle tyttöjen elämässä rakentuu. Tutkimusaineisto koostuu neljästätoista lukion ensimmäistä luokkaa käyvän 16-17 –vuotiaan helsinkiläistytön teemahaastattelusta. Tutkimuksessa haastateltiin sekä pitkää että lyhyttä oppimäärää matematiikkaa opiskelevia tyttöjä. Aineiston analyysimenetelmä on käytetty sisällönanalyysiä. Tutkimuksessa hyödynnetään kasvatussosiologian ja etnografisen koulun ja sukupuolen tutkimuksen näkökulmia ja käsitteistöä, sekä naistutkimuksen teoreettisia tulkintoja sukupuolen ja matematiikan suhteesta. Tärkeimpiä lähteitä ovat Tuula Gordonin, Elina Lahelman, Tarja Tolosen sekä Valerie Walkerdinen ja Suzanne Damarinin kirjoitukset. Tutkimus kiinnittyy sosiologiseen kulttuurintutkimukseen, kasvatussosiologiaan ja naistutkimukseen. Tyttöjen suhde matematiikkaan osoittautuu analyysissä monitasoiseksi kysymykseksi, joka liittyy tyttöjen sosiaalisiin, kulttuurisiin ja yhteiskuntaluokkapohjaisiin eroihin sekä koulutuksen eriytymistä ylläpitäviin mekanismeihin. Tytöt jaoteltiin haastattelupuheen perusteella kahteen eri tyyppiin, ”välineellisesti” ja ”käytännöllisesti” matematiikkaan suhtautuviin. Tämän jaottelun katsotaan heijastelevan lukion pitkän ja lyhyen matematiikan opetussuunnitelmassa määriteltyjen opetuksen tehtävien ja tavoitteiden eroja, joka tuli tutkimuksessa keskeisellä tavalla esiin. Opetussuunnitelmassa määritellyt lyhyen ja pitkän matematiikan opetuksen tehtävät ja tavoitteet ovat erilaisia ja myötäilevät jakoa naisten- ja miesten ammattialueisiin yhteiskunnassa. Tutkimustulosten perusteella vaikuttaa siltä, että lukion matematiikan opetussuunnitelma sukupuolittuu koulun käytännöissä. Tyttöjen kokemukset ja näkemykset pitkän ja lyhyen matematiikan hyödyllisyydestä ja relevanssista omalle elämälle vahvistavat tätä tulkintaa. Tutkimuksessa tuli esiin, että tyttöjen kiinnostumista matematiikasta rajoittaa osin mielikuva matemaatikoista nörtteinä. Tytöt halusivat tehdä eron itsensä ja koulujen kulttuureissa matematiikasta kiinnostuneiden, poikkeaviksi määriteltyjen nörttien välillä. Tyttöjen näkemyksissä matematiikan oppimisesta tuli esiin jaottelu älyämiseen ja työntekoon. Osa tytöistä oli omaksunut käsityksen, ettei voi osata matematiikkaa, koska ei pysty oivaltamaan, ns. "matemaattiset aivot" puuttuvat. Toiset tytöistä taas korostivat harjoittelun ja työnteon merkitystä matematiikan oppimisessa. Näkemykseen matematiikan oppimisesta ainoastaan oivaltamisen kautta tapahtuvana toimintana liittyi myös sukupuolittunut vivahde. Poikien oivaltamisen nähtiin tapahtuvan luonnostaan.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena on tutkia yhdeksäsluokkalaisten suomalaisten nuorten alkoholinkulutuksen yhteyttä väkivaltaan. Alkoholinkäytön väkivaltaa lisäävästä vaikutuksesta on olemassa paljon tutkimusta, mutta suurin osa tästä tutkimuksesta keskittyy aikuisväestöön. Nuorten kohdalla alkoholin kausaalista vaikutusta väkivaltaan on tutkittu huomattavasti vähemmän, ja tulokset ovat jossain määrin ristiriitaisia. Tutkielmani pohtii alkoholin ja väkivallan suhdetta kahdella eri lähestymistavalla. Aluksi tutkitaan alkoholinkulutuksen ja väkivaltaisen käyttäytymisen välistä tilastollista yhteyttä, ja pyritään selvittämään, mikä yhteisvaihtelun selittää: onko runsaalla alkoholinkäytöllä itsenäistä väkivaltaa lisäävää vaikutusta, vai selittääkö yhteisvaihtelun sittenkin taustalla olevat riskitekijät, jotka selittävät molempia käyttäytymistyyppejä? Toisessa vaiheessa tutkitaan alkoholin ja väkivallan tilannekohtaista yhteyttä, jossa huomio on käyttäytymisessä alkoholin vaikutuksen alaisena. Tarkoituksena on syventää tilastollisen yhteyden analyysia tutkimalla, kuinka suuren osan alkoholinkulutusryhmien välisistä eroista humalainen väkivalta selittää. Mitä suuremman osan eroista selittää väkivalta selvin päin, sitä todennäköisemmin kyseessä ei ole kausaalinen suhde. Analyysia tarkennetaan tämän lisäksi vertailemalla alkoholinkulutuksen vaikutusta muihin kuin väkivaltaisiin normirikkeisiin, tarkoituksena selvittää, onko alkoholinkulutuksella samanlainen yhteys kaikenlaiseen rikoskäyttäytymiseen. Tutkielmani aineistona on Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuonna 2004 keräämä Nuorisorikollisuuskysely (NRK), jossa on haastateltu yhteensä 5142 yhdeksäsluokkalaista suomalaista tyttöä ja poikaa. Keskeisenä menetelmänä on logistinen regressio, jota käytetään tilastollisen yhteyden tarkastelussa selvittämään, mitkä muut tekijät alkoholinkulutuksen ja väkivaltaisen käyttäytymisen yhteyteen vaikuttavat. Tämän lisäksi analyyseja suoritetaan ristiintaulukoiden avulla. Tilastollisen yhteyden tarkastelussa keskeinen tulos oli se, että vaikka taustalla olevat riskitekijät selittävätkin suuren osan alkoholinkulutuksen ja väkivallan (sekä tappeluiden että pahoinpitelyiden) välisestä yhteydestä, yhteys on tästä huolimatta merkittävältä osin riippumaton muiden tekijöiden vaikutuksesta. Kun alkoholin ja väkivallan suhdetta verrattiin alkoholin ja muiden normirikkeiden väliseen suhteeseen, todettiin, että alkoholinkulutus selittää voimakkaimmin väkivaltatekoja. Alkoholinkulutuksella on itsenäistä vaikutusta myös muihin normirikkeisiin, mutta nämä vaikutukset ovat keskimäärin huomattavasti heikompia. Tilannekohtaisen yhteyden tarkastelun tulokset olivat vahvasti samansuuntaisia kuin aikaisemmat tulokset. Vertailtaessa eri alkoholinkulutusryhmien välisiä eroja väkivaltatilanteissa huomattiin, että humalassa tehdyt teot selittävät suurimman osan (74-91 prosenttia) eri ryhmien välisistä eroista. Kun tarkastelua täydennettiin vertailulla muihin normirikkeisiin, todettiin, että alkoholinkulutuksen vaikutus muihin kuin väkivaltaisiin normirikkeisiin ei hyvin todennäköisesti ole kausaalinen, sillä humalassa tehdyt teot selittävät näistä eroista huomattavasti pienemmän osuuden. Tutkielmani tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että runsas alkoholinkäyttö on erittäin merkittävä väkivaltaa lisäävä riskitekijä suomalaisilla nuorilla. Alkoholin kokonaiskulutuksen rajoittaminen ei ole kuitenkaan riittävä keino väkivallan vähentämiseksi, vaan huomiota tulisi kiinnittää ennen kaikkea tapoihin, jolla alkoholia käytetään.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkin pro gradu -tutkielmassani yhtäältä, sitä millä tavoin nuorille suunnattu ihmissuhdetaitokurssi rakentaa yksilölle tämän elämänhallintaa tukevia kompetensseja ja toisaalta sitä, miten nuoret jäsentävät omassa ajattelussaan heille suunnatun ihmissuhdetaitokurssin oppeja. Tarkastelen nuorille suunnatun sosioemotionaalisten taitojen kurssin ja sen käyneiden nuorten välille syntyvää vastavuoroista prosessia elämänhallinnan, psykologisen rationaliteetin ja kasvatuksen näkökulmista. Tutkimukseni kytkeytyy identiteettiä ja hallinnointia koskeviin sosiologisiin keskusteluihin. Teoreettisena viitekehyksenäni toimii hallinnan analyyttinen tarkastelunäkökulma, jota sovellan nykyhetken tutkimukseen historiallisen tarkastelun sijaan. Tärkeimpiä lähteitäni tutkimuksessani ovat muun muassa N. Rosen, M. Deanin, S. Hallin, J. Törrösen ja I. Helénin kirjoitukset. Nuiskun ja nuorten suhteen välisessä tarkastelussa keskiöön nousee liberalistisen yhteiskunnan tuottama ristiriita yhteenkuuluvuuden ja yksityisyyden tarpeiden välillä autonomisen yksilön elämässä. Ymmärrän elämän hallinnan osaltaan tarkoittavan onnistunutta tasapainoilua ristipaineiden keskellä. Empiirinen aineistoni koostuu Nuisku-kurssin kirjallisesta kurssimateriaalista ja kurssin käyneiden nuorten viidestä ryhmähaastattelusta, joita kumpaakin analysoin teksteinä semioottisen sosiologian menetelmin. Kysyn tutkimuksessani minkälaisia samaistumispositioita kurssi tarjoaa nuorille ja minkälaisiin diskursiivisiin käytänteisiin kurssin subjektiasemien hyvyys perustuu. Nuorten ryhmähaastatteluista nousevista neuvotteluista tulkitsen esiin sitä, miten nuoret identifioituvat kurssin tarjoamiin positioihin, millä tavalla he sijoittavat itsensä niihin ja millä tavalla muut kulttuuriset jäsennystavat vaikuttavat kurssin ehdottaman subjektiuden arvottamiseen. Analysoin tekstejä semioottisen sosiologian menetelmin. Analyysini keskeisiä tuloksia ovat Nuiskun neljä subjektipositiota, joiden avulla autonomisen subjektin sosioemotionaalista toimintakykyä vahvistetaan ja ohjeistetaan hieman eri painotuksin, kuitenkin niin, että subjekti pystyy asemoitumisten avulla tasapainottelemaan ihmissuhteessa omaa vapaudentilaansa menettämättä. Kurssin subjektipositiot tulkitsen rakentuvan humanistisen psykologian ihmiskäsityksen pohjalta. Nuorten kohdalla kurssin jäsennystavat hajaantuvat viuhkaksi erilaisia ja muuntuvia prosesseja kommentoiden positioiden minän vahvistamisen tapoja ja tilanteista käytettävyyttä sekä osaltaan erottautuen Nuiskun toimintamalleista. Analyysin myötä nousee esiin kysymys sosiaalisissa konteksteissa vallitsevasta luottamuksesta sen kytkeytymisestä psykososiaalisen elämänhallinnan edellytyksiin, joita kurssi pyrkii vahvistamaan.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tarkastelen pro gradu-työssäni urheilua harrastavien nuorten käsityksiä urheiluharrastuksen lopettamisesta sekä lopettamisen seurauksista. Lähtökohtana tutkimukselle on perinteinen käsitys urheiluharrastuksen lopettamisen kytkeytymisestä nuoren syrjäytymiseen. Tavoittelen tutkimuksellani suomalaisnuorten omia näkemyksiä siitä, mitä urheiluharrastuksen lopettamisesta mahdollisesti seuraa. Aineiston avulla tarkastelen myös sitä, mitä nuoret itse ajattelevat urheiluharrastuksen jatkumisesta seuraavan. Aineisto koostuu yleisimmässä lopettamisiässä olevien, eli 14-15-vuotiaiden, nuorten kirjoitelmista, jotka käsittelevät urheiluharrastuksen lopettamisen tai sen pohtimisen jälkeistä tilannetta. Aineisto on kerätty käyttämällä eläytymismenetelmää, ja vastaajat vastasivat kukin yhteen neljästä erilaiseen lopputilanteeseen päätyvästä kehyskertomuksesta. Vastausten lukumäärä on yhteensä 68, 17 kutakin tarinankulkua kohti. Vastaajajoukko koostuu sekä tytöistä että pojista, poikien osuuden ollessa noin kaksi kolmasosaa vastaajista. Jari Eskolan teos Eläytymismenetelmä sosiaalitutkimuksen tiedonhankintamenetelmänä, on tutkimukseni aineiston ja analyysimenetelmän kannalta keskeisin lähde. Tutkimus pohjaa on rationaalisen valinnan teorioihin, ja teoreettisena lähteenä käytin James Colemanin artikkelia A rational choice perspective on economic sosiology. Lopettamiskeskustelun osalta keskeisiä lähteitä ovat tutkimusryhmä Kalliopuska, Miettinen & Nykäsen tutkimus pelistä putoamisesta, Jari Lämsän ja Pasi Mäenpään selvitys lasten ja nuorten lopettamisluvuista sekä Sirkku Virtasen naisjalkapalloilijoiden lopettamista käsittelevä pro gradu-työ. Tutkimuksessani päädyn tulokseen, että urheiluharrastuksen lopettaminen ei automaattisesti kasvata nuoren syrjäytymisriskiä. Jaoin vastauksissa esiintyneet nuoret urheiluharrastuksen lopettamis- tai jatkamispäätöksen aikaansaaman tyytyväisyyden mukaan kahteen ryhmään. Tilanteeseensa tyytyväisten nuorten kohdalla yhdistävä tekijä oli se, että nuori oli saanut itse tehdä päätöksensä harrastuksen lopettamisesta tai jatkamisesta. Tämä päätös perustui vaihtoehtojen tarkkaan harkitsemiseen ja tehtiin rationaalisin perustein. Nuoret, jotka olivat tyytymättömiä omaan tilanteeseensa, eivät olleet eri syistä voineet itse vaikuttaa päätöksentekoon. Tutkimukseni tulosten perusteella tätä kahtiajakoa tyytyväisyyden ja tyytymättömyyden välillä voidaan pitää keskeisenä puhuttaessa urheiluharrastuksen loppumiseen liittyvästä kasvaneesta syrjäytymisriskistä. Päätökseensä tyytyväisten nuorten kohdalla puhe syrjäytymisestä on aiheetonta.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tämän tutkimuksen kohteena on lasten ja nuorten pahoinvointi. Lasten ja nuorten pahoinvointi on ajankohtainen ilmiö, joka on saanut runsaasti huomiota julkisuudessa. Julkisen pahoinvointikeskustelun kautta välittyy huoli perheestä, jonka ei nähdä enää entiseen tapaansa tukevan lasten ja nuorten hyvinvointia. Tutkimuskysymykset kietoutuvat perheen ja vanhemmuuden ympärille. Tarkastelen vanhemmuutta lasten ja nuorten pahoinvointia käsittelevien sanomalehtikirjoitusten avulla. Tutkin millainen toimija-asema vanhemmille rakennetaan riskien ja pelkojen täyttämässä yhteiskunnassa. Tutkimuksen aineisto muodostuu kahden sanomalehden, Etelä-Suomen Sanomien ja Helsingin Sanomien, pahoinvointikirjoituksista. Sanomalehtikirjoitusten analyysi perustuu tekstianalyysiin. Selvitän aluksi tarinoiden juonen, jonka jälkeen tutkin pahoinvoinnin puhetapoja. Sanomalehtien mielipidesivuilla ja uutisissa kokoontuu joukko puhujia tuottamaan eetosta lasten ja nuorten pahoinvoinnista. Eetoksessa tuotetaan toimintaohjelmaa vastuullisen vanhemmuuden toteutumiseksi. Tutkin syvemmin juonianalyysissä esiin nousseiden vanhemmuuskirjoitusten diskurssia. Tutkimus liittyy riskitietoisuutta, pelkoa ja hallintaa koskeviin sosiologisiin keskusteluihin. Tärkeimpänä lähteenä on Frank Furedin pelon kulttuuria käsittelevät sosiologiset kirjoitukset. Pelon kulttuurin tulkinnassa käsitteet tulevat Ulrich Beckin riskiteorioista. Erityisesti riskiyhteiskunnassa ja pelonkulttuurissa esiin nousevaa asiantuntijahallintaa valotan Mitchell Deanin ja Nicolas Rosen tutkimuksiin tukeutuen. Rosen ja Deanin tulkinnan ovat lähtöisin Michel Foucault’n hallinnan analytiikasta. Tutkimus osallistuu myös keskusteluun emootioiden noususta ja terapiakulttuurin kasvaneesta suosiosta, joissa lähteenä käytän Furedin lisäksi Ulrich Beckin ja Elisabeth Beck-Gernsheimin, Eva Moskowitz ja Robert Bellahin kirjoituksia. Tutkimustulosten osalta tutkimus kietoutuu lisäksi sosiologiseen keskusteluun luottamuksen merkityksestä yksilöllistyneessä yhteiskunnassa. Lähteenä olen käyttänyt Kaj Ilmosen ja Kimmo Jokisen sekä David Riesmannin kirjoituksia. Tärkeimmät tutkimustulokset kietoutuvat vastuullisen vanhemmuuden ympärille. Vastuullinen vanhemmuus manifestoituu aineistosta esiin nousseessa vanhemmuuden emotionaalisessa diskurssissa. Emotionaalisessa diskurssissa onnistunut vanhemmuus on riippuvainen sisäisistä tekijöistä, vanhempien osaamisesta ja halusta. Hallitseva kulttuurinen jäsennys emotionaalisen diskurssin takana on lähtöisin terapiakulttuurista. Terapiakulttuurin kautta tarkasteltuna vanhemmuudesta tulee haavoittuvaista: vanhemmat ovat uhreja aivan kuten lapset ja nuoret. Lasten ja nuorten haavoittuvuus suosii neuvottelukulttuurin nousemista kasvatuksen ohjenuoraksi. Neuvottelukulttuurissa vastuuta kasvatuksesta siirretään lapsille ja nuorille. Seurauksena on paradoksaalisesti lapsuuden lyheneminen. Vastuullisen vanhemmuuden toiminnan mahdollisuudet ovat emotionaalisessa diskurssissa usein riippuvaisia psyykeen asiantuntijoiden tarjoamasta tiedosta ja tuesta. Emotionaalinen diskurssi sisältääkin sisäisen ristiriidan: vanhempien vastuun ottamisen taakse ei kasaudu luottamusta. Vanhemmilta vaaditaan vastuullisuutta vaikka samaan aikaan vanhempien kykyihin turvata lasten ja nuorten hyvinvointi ei luoteta. Aineistosta nousee esiin myös vastakkainen diskurssi, jossa luotetaan vanhempien kasvattajan kykyihin. Kulttuurinen jäsennys tämän diskurssin takana on vertaisuuteen perustuva tuki. Yhteisesti jaettujen traditioiden heiketessä vanhemmat tukeutuvat toisiin aikalaisvanhempiin. Tutkimuksen keskeinen tulos liittyy luottamuksen ja vastuun välisen suhteen huomioimiseen silloin, kun arvioidaan vanhemmuuden toimijuutta yksilöllistyneessä yhteiskunnassa. Vastuun ottaminen ilman luottamusta ei ole mahdollista. Vertaistuki tarjoaa vanhemmille luottamuksen lähteen ja mahdollistaa vanhempien vastuun ottamisen.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tässä työssä tutkitaan sitä, miten yläaste-lukioikäiset nuoret representoitiin Helsingin Sanomien kirjoituksissa huhti-marraskuussa 2004. Tutkimuskysymysten tavoitteena on selvittää, onko nuorten representaatioista löydettävissä jakoa viattomaan, uhrimaiseen ja toisaalta pahantekijään, pois paikoiltaan olevaan nuoreen. Toisena tavoitteena on selvittää, millaisiksi kirjoituksissa esiintyvien nuorten ja aikuisten suhteet kuvailtiin. Tutkimuksen aihetta lähestytään muun muassa Nick Leen, Heinz Hengstin sekä Wynin ja Whiten konstruktionististen teorioiden valossa, joissa käsitellään lapsen ja nuoren asemaa nyky-yhteiskunnasssamme sekä tapoja, joilla heidät julkisessa keskustelussa representoidaan. Teorioiden mukaan lasta ei yhteiskunnassa ole totuttu näkemään itsenäisenä toimijana, vaan aikuisen vastakohtana, ei-valmiina. Se millaiseksi lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuuden vaiheet yhteiskunnassa nähdään, riippuvat taloudellisista, sosiaalisista ja historiallisesita tekijöistä. Tutkimusmenetelmänä on positiointianalyysi, jonka teoreettisena kehikkona on Van Langenhoven ja Rom Harrén positiointiteoria, sekä Norman Faircloughin kriittinen diskurssianalyysi. Aineistossa eniten esillä olevat aikuiset olivat pääasiassa asiantuntijoita, poliiseja ja nuorten vanhempia. Asiantuntijapuhe koostui sekä nimeltä mainittujen että mainitsemattomien tutkijoiden ja tutkimuslaitosten tekemiin tilastoihin ja lausuntoihin koskien nuorten alkoholinkäyttöä. Tyypillisimmillään nuori positioitiin tässä yhteydessä joko täysraittiiksi tai humalahakuiseksi. Asiantuntijapuheella määriteltiin nuorten alkoholinkäytön ongelmaa sekä korostettiin sen vakavuutta huolenilmaisuilla. Asiantuntijapuheessa määriteltiin myös sitä, millaista on oikeanlainen kasvaminen aikuiseksi. Jako viattomaan ja pahantekijään oli erilaista eri sukupuolilla. Miehisiä juomatapoja opettelevat tytöt paitsi nolasivat itsensä, myös ovat vaarassa liukua pois "tyttöydestä", eräällä tavalla pois paikoiltaan. Tyttöjen juomisen ongelmallisuutta perusteltiin lääketieteellisillä ja yhteiskunnallisilla tekijöillä. Edellisen, "märän sukupolven" katsottiin olevan huono esimerkki, jolta nuoret oppivat humalahakuisen juomisen. Kontrolloimattomimmiksi positioitiin tuntemattomat nuoret, joiden todennäköisyys rikosten tekemiseen oli suurempi kuin tuttujen nuorien. Aineistossa esiintyneet poliisit oli useimmiten positioitu nuoria kontrolloiviksi. Poliisien tehtävänä aineistossani oli pitää julkisen tilan järjestystä yllä ja varautua nuorten juhlintaan. Myös poliisin lausuntoja ja tilastotietoja käytettiin tutkijoiden tapaan legitimoimaan nuorten alkoholinkäytön ongelmaa. Vanhempien nuoriinsa kohdistamasta kasvatuksesta puhuttiin usein, mutta heitä käytettiin kirjoituksissa vain yhden kerran lähteenä. Vanhempien toimintaa lastensa kasvattajina ja kontrolloijina arvioitiin ja kritisoitiin asiantuntijoiden ja poliisin toimesta. Heidän katsottiin olevan viime kädessä vastuussa nuorten juomisesta. Vääränlaisesta vanhemmuudesta seurasi suuremmalla todennäköisyydellä nuoren alkoholinkäyttöä. Vanhemmuus ja perhe-elämä alistuivat näin julkiselle tarkastelulle.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkielman aihe on nuorten, lukioikäisten tyttöjen yhteisöllisyys. Tutkin tyttöjen yhteisöllisyyden kokemuksia ja heidän näkemyksiään yhteisöstä ja yhteisöllisyydestä yleisesti. Tutkimukseni kohteena ovat nuoret, lukioikäiset tytöt yhdessä maaseutulukiossa Etelä-Pohjanmaalla (Lauhava) ja yhdessä kaupunkilukiossa Helsingissä (Suistola). Yritän tutkimuksessani selvittää, eroavatko ja/tai yhtenevätkö erilaisissa ympäristöissä elävien tyttöjen yhteisöllisyyden kokemukset toisistaan. Tutkimustani varten haastattelin yhteensä kahtatoista lukiolaistyttöä, joista kuutta haastattelin Etelä-Pohjanmaalla ja kuutta Helsingissä. Toteutin haastattelut yksilöhaastatteluina ja haastattelumuotona oli puolistrukturoitu teemahaastattelu. Haastatteluaineiston käsittelyn suoritin tekstinkäsittelyohjelmaa apuna käyttäen. Aineiston analyysimenetelmänä käytän teemoittelua. Näin ollen analyysi keskittyy käsittelemään sellaisia aihealueita, jotka toistuvat tyttöjen puheessa. Tutkimus osallistuu erityisesti postmodernin yhteiskunnan mukanaan tuomaan lisääntyneeseen individualisaatiokeskusteluun kartoittaen yhteisön paikkaa ja merkitystä yksilöllistyneessä ajassamme. Tärkeimpinä teoreettisina lähteinä ovat postmodernin ja yhteisön suhdetta käsittelevät teokset. Myös yhteisöä ja postmodernia yleisesti tutkivat kirjat toimivat lähdemateriaalina. Tärkeimpänä yksittäisenä teoreettisena vaikuttajana tutkimuksessa on Zygmunt Bauman ja hänen muutamat teoksensa vuosilta 1996 - 2002. Lisäksi Gerard Delantyn ja Michel Maffesolin näkemykset ovat tärkeässä osassa postmodernien yhteisöjen luonnetta tarkasteltaessa. Empiirisenä lähdemateriaalina olen käyttänyt pääasiassa suomalaisnuoriin erilaisista näkökulmista kohdistettuja tutkimuksia. Tarkastelen tutkimustuloksiani vertailunäkökulmasta. Aineistosta nousivat esiin seuraavat viisi teemaa: lukiolaistyttöjen käsitykset yhteisöstä ja yhteisöllisyydestä, lukiolaistyttöjen ensisijaiset yhteisöt, alueellisuus, koulutus ja työ sekä me ja muut. Tutkimuksessa ilmeni, että maalais- ja kaupunkiympäristössä elävät tytöt omaavat huomattavan yhteneväisiä näkemyksiä yhteisöllisyydestä. Tyttöjen ensisijaisina yhteisöinä ovat kaverit ja perhe, joista jälkimmäisessä erityisesti äiti tärkeä. Perheen merkitys korostuu lauhavalaisten kohdalla. Suurimmat paikkakuntakohtaiset erot ilmenevät kouluttautumisen ja alueellisuuden suhteen. Lauhavalaisista muut paitsi yksi kiinnittyvät vahvasti kotipaikkakuntansa kotikyliin ja Etelä-Pohjanmaahan yleisesti. Helsinkiläiset sen sijaan ajattelevat kielteisesti nykyisistä asuinpaikoistaan, mutta kiinnittyvät voimakkaasti yleisesti Helsinkiin. Tytöt käsittävät koulutuksen määrittävän vahvasti tulevaisuuttaan. Suhtautumisessa koulunkäyntiin ilmenee kuitenkin eroja. Lauhavalaiset ovat tunnollisia läksyjen tekijöitä ja he huolehtivat jo nyt vasta edessäpäin olevista ylioppilaskirjoituksistaan. Helsinkiläiset sen sijaan suhtautuvat koulunkäyntiinsä rennommin, mutta heillä huolestuneisuus kouluttautumisen osalta ilmenee joskus jopa oman alan epätoivoisena etsintänä. Tyttöjen yhteisöllisyys kietoutuu joko tietoiseen tai tiedostamattomaan muista erottautumiseen. Yhteisöllisyys on tytöille tärkeää. Postmoderni yhteisöllisyys ilmenee heidän elämässään monissa eri muodoissaan. Ihmissuhteet eivät kuitenkaan lävistä kaikkea tyttöjen toimintaa, sillä yhteisöllisyyden ohella tytöt samanaikaisesti korostavat yksilöllisyytensä merkitystä.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimus tarkastelee kuluttamisen, kaupunkikulttuurin ja julkisen tilan yhteyksiä. Se muodostuu modernin kaupungin vuorovaikutuksen teoretisoinnista, kolmesta empiirisestä tapaustutkimuksesta, soveltavasta osuudesta sekä syventävästä ja yleistävästä loppukeskustelusta. Tutkimuksen kohde on Helsinki, erityisesti sen keskusta ja kaupalliset tilat. Tutkimus yhdistää sekä teoreettisesti että empiirisesti kulutussosiologiaa ja kaupunkisosiologiaa sekä monitieteistä kaupunkitutkimusta (urban studies). Se käsittelee kuluttamisen yleistynyttä kaupunkikäytäntöä, josta on tullut kaupungin näkyvin piirre. Tutkimus kontekstualisoi ja tilallistaa kuluttamisen kulttuurisen ilmiön lähestymällä sitä julkista kaupunkitilaa määräävänä toiminnallisuutena. Teoreettisesti tutkimus pohjaa lähinnä Georg Simmelin, Erving Goffmanin, Richard Sennettin, Marshall Bermanin, Colin Campbellin ja Roger Caillois’n käsitteellistyksiin kaupunkilaisten vuorovaikutuksesta modernissa julkisessa tilassa, jota kutsun kaupunkijulkisuudeksi. Kaupunki julkisena esiintymisen paikkana, theatrum mundina on yksi kaupunkitutkimuksen perusajatuksista. Tämän ja aineistojen avulla osoitan, että myös pelin tai leikin sosiaaliseen muotoon liittyvä sattumanvaraisuus ja jäljittely ovat kaupunkikulttuurin peruselementtejä. Kuluttaminen mielihyvähakuisena shoppailuna on kiertelyä ja katselua sekä haaveilua ja tavaroiden mentaalista tunnustelua ja sovittelua ennen ostamista. Yleistyneenä kaupunkikäytäntönä myös se muodostaa autonomisen ja itsetarkoituksellisen pelin tai leikin, jonka mahdollistaa julkisen tilan sosiaalinen järjestys anonyymien ihmisten välisenä katseenvaraisena ja välttämiskäyttäytymiseen perustuvana vuorovaikutuksena. Johdan empiiristen aineistojen kautta ennakoimattoman ennakoinnin ja mimeettisen itsesuhteen käsitteet, joita sovellan aineistoihin edelleen. Kulutuskeskeisen kaupunkikulttuurin perusluonne kiinnittyy mimeettiseen itsesuhteeseen eli tapaan, jolla toisilleen tuntemattomat yksilöt heijastavat oman ihannekuvansa kaupunkijulkisuudessa ja avautuvat uusille tavoille esittää itseä itselleen. Goffmanin perusajatus yhteiskunnasta ”itsen dramatisoimisena” ja ”mielikuvien hallintana” kääntyvät kulutuskulttuurissa sisäänpäin mimeettiseksi itsesuhteeksi. Tämän pohjalta esitän teorian modernista kulutuksesta, joka selittää sen kyltymättömyyden ja laajenemisen. Analysoin ja kritisoin nykykaupungin tilallista järjestystä ja tilan tuotantoa. Lopuksi syvennän urbaanin leikin teoriaa ja laajennan sen soveltamista yleisiin kaupunkikulttuurisiin ja nykyajan piirteisiin osoittamalla yhteyksiä ja vaikutussuhteita esimerkiksi arkkitehtuuriin, nuorisokulttuuriin ja teknologian kehitykseen. Kuluttamisessa toteutuva yksilön uusintuminen ja kaupunkijulkisuus muodostavat nyky-yhteiskunnalle perustavan vaihtosuhteen.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Työ on etnografinen tutkielma Dar es Salaamin kaduilla talouden epävirallisella sektorilla työskentelevistä nuorista miehistä. Tarkoituksena on selvittää maaseudulta Tansanian suurimpaan kaupunkiin mielekkäämmän elämän perässä muuttaneiden nuorten selviytymisstrategioita, verkostoitumista ja kulttuurisia keinoja tuottaa yhteisöllisyyttä olosuhteissa, jossa on käynnissä voimakas yhteiskunnallinen eriytymiskehitys. Taustalla on Dar es Salaamin kiihkeä kaupungistuminen, jonka johdosta kaupungin kadut ovat täynnä nuoria, joille ei ole tarjolla virallista työtä. Kaupungin kaduilla toimeentulonsa hankkiessaan katunuoret elävät lähes päivittäisessä yhteenottojen tilassa kaupunginpoliisin kanssa. Tutkielmassa esitetään etnografinen kuvaus yhdestä kadunkulman kohtaus- ja markkinapaikasta siellä päivänsä viettävien nuorten miesten näkökulmasta. He kokevat elävänsä voimakkaassa ristitulessa, sillä he eivät ole saavuttaneet taloudellista vakautta eivätkä kunniallista statusta tansanialaisessa yhteiskunnassa. Kaupungin kaduilla eläessään he pyrkivät kohti kunnioitetumpaa statusta ja samalla tuottavat oman yhteisönsä piirissä jatkuvuuden ja tasapainon olosuhteita. Tutkielmassa kiinnitetään erityinen huomio Afrikan ja Atlantin takaisen diasporan väliseen kulttuuriseen vuorovaikutukseen, joka näkyy Dar es Salaamin kaduilla jamaikalaisesta rastafariliikkeestä vaikutteita saaneissa ajattelutavoissa, maailmankuvassa, tyylissä, populaarikulttuurin ilmaisukeinoissa ja sosiouskonnollisissa representaatioissa. Rastavaikutteisten ilmaisukeinojen suosio ei Tansaniassa liity pelkästään globaalin populaarikulttuurin leviämiseen. Myös poliittinen panafrikkalainen liike, jolla on Tansaniassa pitkä historia, vaikuttaa taustalla. Lisäksi Tansania on yksi diasporassa elävien rastafarien paluumuuttokohteista Afrikassa. Rastavaikutteinen symbolinen toiminta muodostaa eräänlaisen katujen moraalikoodiston, jonka avulla katunuorten välinen yhteisöllisyys, "katujen kommunitas", tuotetaan. Rastaideoiden avulla hyvin erilaisista taustoista lähtöisin olevat katunuoret tuottavat ympärilleen eheän yhteisön ja käsityksen yhteisestä alkuperästä. Globaalin rastafarin afrosentriset myytit sopeutetaan onnistuneesti paikalliseen kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen kontekstiin. Rasta ei merkitse katunuorille pelkkää populaarikulttuuria tai tyylillistä erottautumista. Se on kulttuurinen keino tuottaa konkreettista ja kokemuksellista yhteisöllisyyttä, jopa keino eheyttää yhteiskunnallisen eriytymiskehityksen keskelle pakotettu sosiaalinen persoona. Edelleen rastavaikutteinen ajattelu ja toiminta - "rasta-bricolage" - tarjoaa keinon ottaa ympäröivän kulttuurin keskeiset symbolit haltuun ja muunnella traditiota. Sen avulla katunuoret haastavat hegemonisen auktoriteetin neuvotteluun kulttuurisista identiteeteistä. Tutkimuksen aineisto pohjautuu antropologiseen kenttätyöhön Dar es Salaamissa syys-joulukuussa 2003. Aineisto sisältää osallistuvan havainnoinnin keinoin hankittua informaatiota, teemahaastatteluja sekä valokuvia ja äänitteitä Dar es Salaamin katunuorten tuottamasta populaarista taiteesta. Työssä on hyödynnetty laajasti antropologista kirjallisuutta sekä internetlähteitä.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka asuinalueen ja perheen ominaisuudet vaikuttivat nuorten keskiasteen tutkintojen suorittamiseen Helsingissä 1990-luvulla. Lisäksi selvitettiin koulumenestyksen ja eräiden koulun ominaisuuksien vaikutuksia. Aineistona käytettiin Tilastokeskuksessa muodostettua yksilötason rekisteriaineistoa sekä alueita kuvaavia tilastotietoja. Pääasiallinen yksilöaineisto kuvasi vuosina 1991 - 95 peruskoulun päättöiässä olleita helsinkiläisiä nuoria, ja siinä oli 10906 havaintoa. Selitettävänä olivat keskiasteen tutkinnon suorittaminen ja suoritetun tutkinnon tyyppi, jossa vaihtoehtoina olivat ylioppilastutkinto ja muu keskiasteen tutkinto. Tutkimusmenetelmänä oli tilastollinen mallintaminen ja mallityyppinä monitasoinen logistinen regressio. Perhetaustalla oli vahva vaikutus keskiasteen tutkinnon suorittamiseen ja etenkin suoritetun tutkinnon tyyppiin. Vanhempien koulutustaso oli erityisen merkittävä taustatekijä. Suuri osa perhetaustan vaikutuksesta tutkintoihin selittyi sen vaikutuksella peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvoon, jolla puolestaan oli vahva vaikutus tutkintoihin. Sekä perhetaustalla että keskiarvolla oli myös itsenäistä vaikutusta keskiasteen tutkinnon suorittamiseen ja tutkinnon tyyppiin. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuudessa ja ylioppilastutkinnon osuudessa tutkinnoista oli selviä alueellisia eroja. Keskiasteen tutkinnon suorittamista selitettäessä nämä alue-erot selittyivät nuorten erilaisilla perhetaustoilla eri alueilla. Asuinalueella ei havaittu olleen vaikutusta siihen, suorittavatko nuoret keskiasteen tutkinnon. Sen sijaan suoritetun tutkinnon tyyppiä selitettäessä alueiden välinen vaihtelu ei selittynyt täysin perhetaustojen erojen huomioon ottamisella. Tutkituista asuinalueen ominaisuuksista väestön koulutusrakenne osoittautui voimakkaimmaksi vaikutuksiltaan. Korkean koulutustason alueilla ylioppilastutkintojen osuus tutkinnoista oli keskimääräistä suurempi perhetaustan alue-erojen huomioon ottamisen jälkeenkin. Matalan koulutustason alueet eivät sen sijaan poikenneet vaikutuksiltaan keskimääräisistä alueista, eli koulutusrakenteen vaikutus oli epälineaarinen. Koulumenestykseen asuinalueella ei ollut vaikutusta. Asuinalueen väestön koulutusrakenteen selitysvoima oli yksilöiden välistä vaihtelua selitettäessä selvästi vähäisempi kuin perhetaustan selitysvoima, mutta perhetaustan erojen huomioon ottamisen jälkeen jäljelle jääneen alueiden välisen vaihtelun ylioppilastutkintojen osuudessa koulutusrakenne selitti hyvin. Koulun ominaisuuksien vaikutuksia tutkittaessa havaittiin yläasteen koulun oppilaiden sosioekonomisella taustalla olleen vaikutusta vuosina 1995 - 98 peruskoulun päättäneiden helsinkiläisten nuorten peruskoulun jälkeen aloitetun opiskelu-uran tyyppiin. Tämä kouluvaikutus välitti havaittua asuinalueen väestön koulutusrakenteen vaikutusta. Myös kouluvaikutuksen selitysvoima yksilöiden välisen vaihtelun selittäjänä oli selvästi heikompi kuin perhetaustan selitysvoima. Tulokset osoittavat aiempien tutkimusten tapaan koulutustulosten olevan yhteydessä perhetaustaan. Myös asuinalueella ja koulun oppilasrakenteella on tämän tutkimuksen perusteella Helsingissä jonkin verran merkitystä peruskoulun jälkeisen uran kannalta. Huono-osaisimmilla alueilla ei kuitenkaan havaittu olevan vaikutusta, mikä saattaa osaksi johtua Helsingissä harjoitetusta alueellisen segregaation ehkäisemiseen tähdänneestä asuntopolitiikasta, jonka avulla on voitu välttää huono-osaisuuden äärimmäinen keskittyminen alueellisesti. Neighbourhood and family background effects on the secondary education of young people in Helsinki The objective of this study was to find out, how neighbourhood and family characteristics affected young people's completion of secondary education in Helsinki in the 1990's. In addition, effects of school grades and of a number of school characteristics were analysed. Individual-level register-based data compiled by Statistics Finland and neighbourhood-level statistics were used as data. The main individual-level data set represented the young people in Helsinki being in the age of finishing the comprehensive school in the years 1991 - 95, and it had 10,906 cases. The completion of secondary education and the type of completed education were under explanation, the types being upper secondary school and vocational school. Statistical modelling was used as the method of the study, multi-level logistic regression being the type of model applied. Family background had strong effects on the completion of secondary education and especially on the type of completed education. Parental education was a particularly strong background factor. A large share of the family-background effect was mediated by the grades of the final report of the comprehensive school, which had strong effects. Both the family background and the grades also had independent effects on completion of secondary education and on the type of completed education. There were clear differences between neighbourhoods in the proportion of young people who completed secondary education and in the proportions of different types of education. When explaining the completion of secondary education, these differences were explained by differing family backgrounds of young people. Neighbourhoods were not found to have effects on the completion of secondary education. However, when explaining the type of completed education, the between-neighbourhood variation was not explained completely when the differing family backgrounds were taken into account. Of the neighbourhood characteristics under analysis, the educational structure of the neighbourhood population had the strongest effects. In neighbourhoods with a high educational level, the finishing of upper secondary school was more common than in average neighbourhoods also after taking the neighbourhood differences in family backgrounds into account. In contrast, neighbourhoods with a low educational level did not deviate from the average neighbourhoods in their effects. Therefore, the effect of the educational structure was nonlinear. On school grades neighbourhoods did not have effects. The explanatory power of the neighbourhood's educational structure was much weaker than that of the family background in regard to the individual-level variation, but it explained well the between-neighbourhood variation remaining after taking the family backgrounds into account. Effects of school characteristics were analysed with data representing those young people in Helsinki who finished the comprehensive school in the years 1995 - 98. It was found that the socioeconomic composition of the comprehensive school affected the type of educational career that was started. This school effect mediated the observed effect of the educational structure of the neighbourhood population. Also the explanatory power of the school effect was much weaker than that of the family background. The results show, in accordance with earlier studies, that schooling outcomes are associated with family background. This study showed also, that the neighbourhood and the pupil composition of the school have some significance regarding the post-comprehensive school career. The most disadvantaged neighbourhoods were not found to have effects, however. This may be partly because of the housing policy practiced in Helsinki, which has aimed to prevent spatial segregation and has therefore contributed in preventing extreme spatial concentration of disadvantage.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimuksessa tarkastellaan työvoimapolitiikkaa työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallistuvien ja sitä toteuttavien toimijoiden kautta. Analysoin ensinnäkin sitä, millaisia merkityksiä nuorisotoimen työpajan ja sosiaalitoimen asunnottomien päihteidenkäyttäjien projektin nuoret tuottavat työpaja- ja projektitoiminnalle, sekä miten he määrittelevät suhdettaan koulutukseen, työhön, työttömyyteen ja työvoimapolitiikkaan. Toiseksi analysoin sitä, millaisia merkityksiä virastojen virkailijat antavat työlleen ja nuoriin kohdennetulle työvoimapolitiikalle. Tarkastelen myös sitä, miten nuoret ja virkailijat käsittelevät nuorten elämänkulkua. Tutkimus pohjautuu kuuteen työpajanuorten ryhmähaastatteluun, projektinuorten ryhmähaastatteluun ja neljään työvoima- ja sosiaalitoimiston virkailijan yksilöhaastatteluun. Hyödynnän tutkimuksessani nuorisotutkimusta ja työvoimapolitiikkaa koskevaa tutkimuskirjallisuutta. Analyyttisenä resurssina käytän diskurssianalyysiä. Tavoitteenani on löytää nuorten ja virkailijoiden haastattelupuheessa jäsentyviä kulttuurisia puhetapoja eli diskursseja ja niissä rakentuvia subjektipositioita. Pajanuorten puheessa pajatoiminta konstruoituu monessa suhteessa merkitykselliseksi. Tästä toiminnan merkityksiin liittyvästä puheesta olen muodostanut kolme diskurssia. Psykologisessa diskurssissa nuoret kuvaavat heidän ajattelutavassaan ja luonteenpiirteissään pajajakson aikana tapahtuneita muutoksia, ja siinä rakentuu itsensä kehittäjän positio. Yhteisöllisessä diskurssissa kiteytyvät pajan tuomat antoisat ihmissuhteet ja sitoutuneisuus, ja siinä rakentuu yhteisöllisen osallistujan positio. Taiteilijadiskurssi kuvastaa nuorten taiteen tekemiseen liittyviä intressejä yleisemminkin, ja siinä rakentuu kaksi nuorten elämään asemoitumista kuvaavaa positiota. Boheemin ajelehtijan positiosta nuoret tekevät eroa aikuistumisen kiitoratamalliin. Aktiivisen itsensä toteuttajan positiosta nuoret torjuvat työttömän ja syrjäytyneen positioita ja korostavat omia individualistisia pyrkimyksiään. Projektinuorten puheessa korostuu projektin antama sosioemotionaalinen tuki. Projekti merkitsee nuorille keinoa irtaantua päihteidenkäyttäjän elämäntavasta. Projektin merkityksiin liittyvää puhetta nimitän terapeuttissävyiseksi psykologisoivaksi muutospuheeksi. Siihen sisältyy ajallisen kontekstin mukaan vaihtuvat positiot: menneisyyden hyvinvointivaltion hyväksikäyttäjän ja tulevaisuuden itsenäisen selviytyjän positiot. Virkailijoiden työtä koskevasta puheesta olen muodostanut kolme diskurssia. Käytännön byrokraattisessa diskurssissa työ määrittyy säännönmukaisten työtehtävien suorittamiseksi, ja byrokraatin positiosta asiakas lähinnä niiden kohteeksi. Auttamisen diskurssissa työ on asiakaslähtöistä, ja ymmärtäjän positiosta se merkitsee nuoren tukemista. Reflektiivisessä professionaalidiskurssissa työ määritellään asiakkaan tilanteeseen kokonaisvaltaisesti paneutumiseksi, ja aktivoijan positiosta se merkitsee nuoren motivointia. Pajanuorten puheessa rakentuu jännite omaehtoisen toimijuuden tavoittelun ja yhteiskunnallisten vaateiden sekä työvoimapoliittisen ohjauksen välille. Projektilaisten puheessa tuotetaan lisäksi vahvaa yhteiskunnallisten auktoriteettien vastaista kulttuuria. Yksilöllisen ja institutionaalisen elämänkulun suhde muodostuu jännitteiseksi ja nuorten yhteiskuntasuhde ristiriitaiseksi. Vastikkeellisuuden lisäämiseen suuntautuva työvoimapolitiikka kohtaa vastustusta: nuoret pitävät sosiaalitukia itsestään selvinä oikeuksinaan. Tutkimuksessa nousee esille vaatimus yksilöllisten koulutuksen ja työelämän yhdistävien ratkaisujen kehittämiselle. Tärkeimmät lähteet: Aho & Vehviläinen (1997): Keppi ja porkkana; Hoikkala (1993): Katoaako kasvatus, himmeneekö aikuisuus?

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimuksen yleistavoitteena on lisätä tietoa siitä, miten suomalaiset nykynuoret hahmottavat lain rikkomista ja minkälaisia kulttuurisia merkityksiä nuoret antavat omalle tai toiste rikoskäyttäytymiselle. Aiempaan tutkimukseen liittyen fokusoin huomioni rikosten pitämiseen "normaalina" nuoruuden aikana eli tarkastelen rikosten normalisointia kriminologisen neutralisaatioteorian näkökulmasta. Empiiriseet kysymykseni ovat seuraavat: (1) Kuinka suuri osa 15-16-vuotiaista nuorista pitää lain rikkomista normaalina nuoruuden aikana? (2) Mitä nuoret tarkemmin ottaen tarkoittavat lain rikkomisen "normaalisuudella" (normaalisuusretoriikkojen repertuaari)? (3) Onko normaalisuusretoriikan kannattaminen yhteydessä sukupuoleen ja eräisiin sosiaalisiin taustatekijöihin? (4) Miten normaalisuusretoriikan kannattaminen liittyy nuoren omaan aiempaan ja tulevaan rikoskäyttäytymiseen? Tutkimukseni teoreettisena taustana on kriminologinen neutralisaatioteoria (Sykes & Matza,1957). Neutralisaatiot ovat rikoksen kulttuurisia perustelu- ja selittelytapoja, joiden avulla rikoskäyttäytyminen voidaan kuvata mielekkääksi, oikeutetuksi tai muuten "ymmärrettäväksi". Neutralisaatiotutkimuksen sisällä on kaksi keskustelua, joihin tutkimus kytkeytyy: (a) ovatko nuorten rikosmerkitykset yleis- vai alakulttuurisia, ja (b) voiko neutralisaatioilla olla rikoskäyttäytymistä aiheuttavaa vaikutusta jälkikäteisrationalisoivan funktion ohella? Tutkimuksen aineistona käytän vuoden 2001 nuorisorikollisuuskyselyä (N=4347, ikäryhmä: 15-16-vuotiaat, vastausprosentti: 88,7, toteuttaja: OPTL). Analyysini hyödyntää mm. kysymystä, pitääkö vastaaja lain rikkomista normaalina nuoruuden aikana, sekä erityisesti avokysymystä, jossa nuoria pyydettiin omasanaisesti selittämään, miksi lain rikkominen heidän mielestään on normaalia. Menetelmäni perustui avovastausten intensiiviseen lähilukuun ja strukturoitujen muuttujien osalta yksinkertaisiin, eksploratiivisiin ristiintauluikointeihin. Tutkimustulokset: Selittäessään lain rikkomisen normaalisuutta nuoret viittasivat seuraaviin tekijöihin: rajojen rikkominen, kokemusten kerääminen, nuoruus ja murrosikä sekä sosiaalinen paine ja mukautuminen. Myös seuraaviin viitattiin: ajattelemattomuus ja tietämättömyys, sisäisten paineiden purkaminen, hauskuus, jännityksen hakeminen, uhma ja kapina, huomion hakeminen, alkoholin käyttö ja rahanpuute. Pojat (37,7 %) olivat tyttöjä (32,6 %)hieman valmiimpia hyväksymään lain rikkomisen normaalisuuden. Sosiaalisesta taustasta tai tilanteesta aiheutuvat erot olivat vähäisiä. Normaalisuusretoriikat ja niiden kannattaminen osoittautuivat yleiskulttuuriseksi ilmiöksi, jonka kannattaminen tai laadulliset piirteet eivät ole selvästi sosiaalisesti eriytyneitä. Sen sijaan lain rikkomisen pitäminen normaalina oli voimakkaassa yhteydessä omaan aiempaan rikoskäyttäytymiseen: ne, jotka olivat aiemmin rikkoneet normeja, olivat muita valmiimpia normaalistamaan lainrikkomukset. Koska tämä yhteys saattoi johtua jälkikäteisestä rationalisoinnista, tarkastelin erikseen normaalistamisen yhteyttä itse arvioituun tulevaan varastamiseen. Tämäkin yhteys oli havaittavissa ja se pysyi voimassa kun aiempi varastaminen vakioitiin. Lain rikkomisen pitäminen normaalina näyttäisi helpottavan itsensä näkemistä tulevana varkaana. Lähteet: Sykes, Gresham & Matza, David (1957). Techniques of Neutralization: A Theory of Delinquency. American Sociological Review, 22:1957, 664-670.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää merkkien ja merkkituotteiden arkisia sosiaalisia käyttöjä ja tehtäviä. Lähtökohtana on ajatus siitä, että merkit voivat tulla metaforan tasolla aktiivisiksi toimijoiksi. Työn keskeiset teoreettiset näkökulmat avautuvat yhtäältä Pierre Bourdieun kulttuurisen, sosiaalisen ja taloudellisen pääoman käsitteistä ja lajien keskinäisistä suhteista. Bourdieulainen kamppailu asemista tapahtuu näiden pääomien avulla, ja sen lopputuloksena ovat luokittelut sekä ryhmästä erottautumisen ja ryhmään kiinnittymisen tapahtumat. Toisaalta sovellan merkkien luonteen tarkastelussa Georg Simmelin ajatusta muodin sosiaalisesta muodosta ja sen kaikkialle kurottavasta voimasta. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen. Aineistona tutkimuksessa ovat keväällä 2002 eräässä pääkaupunkiseudun yläasteen koulussa tekemäni 23 yhdeksäsluokkalaisen nuoren avoimet teemahaastattelut. Jännitteiden ja ristiriitojen paljastamiseen tähdänneen analyysin käytännön menetelmänä on teemakohtainen lähiluku. Tutkimuksen keskeiset tulokset voi tiivistää toteamalla, että merkki on paitsi pintaa, myös syvää ja vakavaa. Se kuuluu kolmitahoisesti esineen pintaan, kuvauksen pintaan ja tyylin pintaan. Samalla se on monien esineiden koko sisältö. Merkin hankkimisen rationaalisuus onkin selitettävissä sen statuspotentiaalin kautta. Merkit ovat myös taloudellisen, kulttuurisen ja sosiaalisen pääoman erityinen leikkauspiste. Kun merkkituotteissa kulttuurinen ja sosiaalinen kompetenssi saavat rahamääräisen hinnan, tulee niissä näkyväksi myös eri pääoman lajien välinen vaihtokurssi. Niissä näkyvät käytännössä myös tämän vaihdon rajat: oikea käyttö on yhtä tärkeää kuin oikea merkki. Omistamista olennaisempi onkin kyky lukea ja tulkita merkkien sisältöjä. Näin myös kulttuuriset ja sosiaaliset kompetenssit ratkaisevat taloudellisten resurssien määrää enemmän. Tutkimus rakentaa myös kuvan muodin pakkoa vastaavasta merkin pakosta. Merkeistä kieltäytyväkin joutuu väistämättä ottamaan kantaa niihin. Merkin pakko on siis reflektion ja viittauspisteen pakkoa. Merkit palvelevat nuorten arjessa käytännöllisiä distinktion ja integraation päämääriä. Auttaessaan erottamaan ryhmän jäsenet ulkopuolisista ja luokitellessaan myös jäsenten väliset kompetenssien erot merkit pitävät osaltaan koossa erilaisia osakulttuureja. Merkin käytöillä ja toiminnalla on erityiset hetkensä. Useimmiten se vaikuttaa tulleessaan äänettömästi huomatuksi ja arvioiduksi, mutta noustessaan puheeseen se tekee näkyviksi käynnissä olevat määrittelyjä ja valtaa luovat pelit ja kamppailut.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. The purpose of the present research is to increase our knowledge about adolescent part-time work during the school year, and to examine the association between work and deviant behaviour among Finnish lower-level secondary school students. Three data (Finnish Self-Report Delinquency Studies 1998 and 2001, and School Health Promotion Survey 2000) were analysed in four separate articles. In addition, the study includes the summary article. In two of the original papers the relationship between adolescent part-time work and delinquency was studied, one article explored the association between work and heavy drinking while the remaining one examined the relationship between work and drug use. There is a sound basis for a generalisation of the results for 14 to 16 year-olds. The study shows that there is a significant association between intensive (more than 10 hrs per week) adolescent part-time work and an increased likelihood of delinquency, heavy drinking and drug use. Intensive work and 'adult-like' jobs do not keep adolescents 'off the streets' or 'out of trouble'. Part-time work cannot therefore be used as a strategy for preventing deviant behaviour. However, intensive work was not among the factors most strongly associated with an increased likelihood of deviant behaviour. Common criminological variables, such as parental control and peer-related variables, as well as other relevant variables, such as gender and disposable allowances, were more strongly associated with various types of delinquency. Similarly, low parental control was more strongly associated with an increased likelihood of heavy drinking and the use of drugs. Even so, after controlling several relevant variables, there still remained a significant association between intensive work and an increased likelihood of all deviant behaviours examined. In contrast, moderate work was mostly not associated with deviant behaviour. This research does not claim that adolescent work causes delinquency or substance use, or that work is always bad for adolescents. The study indicates that under certain conditions, working during the school year may be potentially harmful. Work as such is neither good nor bad. It is the characteristics of the job that is essential, among which the number of hours worked, is the most important. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on laajentaa tietämystämme suomalaisten peruskoululaisten lukukausien aikaisesta työssäkäynnistä sekä tutkia koululaisten työssäkäynnin ja ongelmakäyttäytymisen välistä suhdetta. Tutkimus koostuu yhteenvetoartikkelista sekä neljästä erillisestä artikkelista, joissa käytettiin yhteensä kolmea kyselyaineistoa: nuorten itse ilmoittamaa rikollisuutta selvittäviä kyselyjä (FSRD) vuosilta 1998 ja 2001 sekä Kouluterveys 2000 -kyselyä (SHPS). Kahdessa ensimmäisessä artikkelissa tutkimuskohteena oli nuorten työssäkäynnin ja itse ilmoitetun rikollisuuden välinen suhde, kolmas artikkeli keskittyi työssäkäynnin ja humalajuomisen yhteyden tarkasteluun, ja neljännessä artikkelissa kohteena oli työssäkäynnin ja huumeidenkäytön yhteys. Tulokset ovat yleistettävissä 14-16 -vuotiaisiin peruskoululaisiin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että runsas (yli 10 tunnin) viikoittainen työssäkäynti on tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä rikollisuuden, humalajuomisen ja huumeidenkäytön kasvaneeseen todennäköisyyteen. Runsas työssäkäynti ja työskentely 'aikuismaisissa työpaikoissa' eivät pidä nuoria 'poissa kaduilta' tai 'poissa pahanteosta'. Näin ollen koulun ohessa tapahtuvaa runsasta työssäkäyntiä ei voi käyttää poikkeavaa tai ongelmallista käyttäytymistä ehkäisevänä keinona tai strategiana. Runsas työssäkäynti ei kuitenkaan ollut niiden tekijöiden joukossa, jotka olivat selvimmin yhteydessä suomalaisnuorten ongelmakäyttäytymiseen. Keskeiset kriminologiset muuttujat kuten vanhempien kontrolli ja vertaisryhmään liittyvät tekijät, sekä muut tärkeät muuttujat kuten sukupuoli ja viikoittain käytettävissä oleva rahamäärä, olivat vahvemmin yhteydessä erityyppisiin rikollisiin tekoihin. Vastaavasti alhainen vanhempien kontrolli oli runsasta työssäkäyntiä voimakkaammin yhteydessä kasvaneeseen todennäköisyyteen käyttää päihteitä. Näistä tuloksista huolimatta on kuitenkin tärkeä huomata, että olennaisten muuttujien vakioimisen jälkeenkin runsaan työssäkäynnin ja poikkeavan käyttäytymisen eri muotojen lisääntyneen todennäköisyyden välillä säilyi tilastollisesti merkitsevä yhteys. Sen sijaan vähäinen tai kohtuullinen työssäkäynti ei pääosin ollut yhteydessä poikkeavaan käyttäytymiseen. Tutkimuksen tulosten perusteella ei voida päätellä, että nuorten työssäkäynti aiheuttaa ongelmakäyttäytymistä, tai että työssäkäynti on aina pahaksi koululaisille. Tutkimus osoittaa ainoastaan, että tietyissä olosuhteissa lukukausien aikainen työssäkäynti voi olla haitallista. Toisin sanoen peruskoululaisten työssäkäynti itsessään ei ole hyvää tai pahaa, vaan olennaisia ovat työn ominaisuudet, erityisesti viikoittaisten työtuntien määrä. Published in E-thesis: http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/val/sosio/vk/kouvonen/

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkielmassa tarkastellaan Helsingin ruotsinkielisten ja suomenkielisten nuorten elämäntavan piirteissä esiintyviä eroja. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, näkyykö aikaisemmissa tutkimuksissa havaittu ruotsinkielisen väestön myönteinen poikkeavuus valtaväestöön verrattuna helsinkiläisten nuorten kohdalla, millaista tämä myönteinen poikkeavuus on ja mistä se voisi johtua. Tutkimuksessa keskitytään nuorten hyvinvoinnin ja tulevaisuuden kannalta keskeisiin elämänalueisiin ja elämäntavan piirteisiin. Tutkimuksessa kuvaillaan kieliryhmien välisiä eroja ja hahmotetaan ruotsinkielisten nuorten myönteisen poikkeavuuden keskeisiä ulottuvuuksia. Myönteistä poikkeavuttuutta selitetään ja tulkitaan yhdistäen teoreettisia näkökulmia, aikaisempaa tutkimusta ja tämän tutkimuksen tilastollisen analyysin tuloksia. Tutkimuksen kohteena ovat helsinkiläiset suomenkieliset ja ruotsinkieliset 14–19 –vuotiaat nuoret (N=1259, joista ruotsinkielisiä on 11,1 %). Tutkimuksen aineisto on helsinkiläsissä kouluissa keväällä 2000 kerätty kyselylomakeaineisto, joka kerättiin Helsingin kaupungin tietokeskuksen, nuorisoasiainkeskuksen ja opetusviraston yhteishanketta varten. Kuvailevat tilastolliset analyysit perustuvat prosenttitaulukoihin. Selittävässä tilastollisessa analyysissä, jossa on tehtävä vakiointeja, käytetään logistista regressioanalyysiä. Ruotsinkielisten nuorten havaittiin poikkeavan suomenkielisistä nuorista myönteisesti useilla elämänalueilla. Tärkeimmiksi myönteisen poikkeavuuden ulottuvuuksiksi hahmotettiin ruotsinkielisten nuorten koulumyönteisyys, päihdekielteisyys ja perhekeskeisyys. Kieliryhmien väliset erot nk. rakenteellisten tekijöiden suhteen (sukupuoli, ikä, vanhempien sosiaalinen asema ja perherakenne) selittivät myönteistä poikkeavuutta hyvin vähän. Sen sijaan suomenruotsalaisuuden vaikutus näytti jossakin määrin välittyvän perheen ja koulun sosiaalista aspektia kuvaavien muuttujien kautta. Tulosten pohdinnassa keskeisiksi tulevatkin ne prosessit, joiden välityksellä suomenruotsalaisuus tuottaa ja uusintaa myönteistä poikkeavuutta. Voidaan ajatella, että suomenruotsalaisuus vaikuttaa joihinkin perheen ja koulujärjestelmän piirteisiin, jotka ovat ruotsinkieliselle väestölle erityisiä ja eroavat valtaväestön vastaavista piirteistä. Perhe ja koulu uusintavat suomenruotsalaisuudelle ominaista pääomaa, kulttuurista ja sosiaalista, ja ovat siten keskeisiä vaikuttajia ja myönteisen poikkeavuuden tuottajia. Tutkimuksen tulosten, aikaisemman tutkimuksen ja teoreettisten tulkintojen perusteella voidaan todeta, että ruotsinkielisten nuorten myönteistä poikkeavuutta selittää osaltaan nuorille keskeisten elämänalueiden, koulun ja perheen, toimiminen osana yhteisöllisyyttä ja toisaalta yhteisöllisyyttä ja suomenruotsalaisuutta uusintavana. Yhteisöllisyyden ja sosiaalisen kiinteyden voidaan ajatella vaikuttavan myönteisen poikkeavuuden olemassaoloon, eniten perheelle ja koululle ominaisten prosessien välityksellä, mutta myös suoraan suomenruotsalaisen kulttuurin, kielen, historian ja myönteisen vähemmistöaseman aikaansaamana tunteena ja käytäntönä, jolloin sosiaalisella identiteetillä on keskeinen rooli. Tutkimuksen tärkeimpinä kirjallisina lähteinä ovat toimineet Pierre Boudieun teokset ”Distinction. A Social Critique of the Judgement of Taste” (1984) ja Järjen käytännöllisyys Toiminnan teorian lähtökohtia (1998) sekä tutkimukset suomenruotsalaisuudesta, sen piirteistä ja asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa (esim. Allardt & Starck 1981). Keskeisiä ovat olleet myös aikaisemmat kieliryhmien välisiä eroja käsittelevät empiiriset tutkimukset sekä nuoruutta ja nuorten elämäntapaa käsittelevä kirjallisuus.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan liikuntaharrastuksen ja päihteiden käytön välisiä yhteyksiä 15-20 -vuotiailla kauhajokisilla nuorilla. Aineistona on Kauhajoen kunnalle v. 2000 tehty kysely, jossa tarkasteltiin nuorten elinoloja kyseisessä kunnassa. Tutkimuksen kohteena ovat 15-20 -vuotiaat Kauhajoen kunnan alueella asuvat nuoret (n=173). Tutkimus suoritettiin postikyselynä ja aineistoa on tarkasteltu jakaumin, summamuuttujin sekä ristiintaulukoin. Yleistettävyyttä perusjoukkoon on testattu Pearsonin khi -testin avulla. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella, löytyykö kauhajokisten nuorten liikunnan harrastamisen ja päihteiden käytön välillä yhteyksiä. Tarkasteltavat päihteet ovat tupakka ja alkoholi. Harrastusten osalta painottuu liikuntaharrastuksen tarkastelu. Pari vuotta sitten yhdeksi vilkkaaksi julkisen keskustelun teemaksi nousi nuorten urheilijoiden alkoholinkäyttö. Keskustelu sai alkusysäyksen tutkimuksesta, jossa urheiluseuraliikunta ja humalajuominen liitettiin voimakkaasti yhteen. Seurojen toimintaan osallistuvat pojat käyttivät useammin alkoholia humalan asti kuin seuroihin kuulumattomat. Tyttöjä tämä ei koskenut. Näiden havaintojen mukaan siis näkemys, että liikunta ja muut "terveelliset" harrastukset pitäisivät nuoret pois päihteistä ja epäterveellisestä elämästä ei pitäisikään paikkansa. Keskeistä ei ole niinkään harrastaminen sinänsä, vaan harrastuksen laatu ja sen sosiaalinen konteksti ovat merkittävässä asemassa. Pelkkä harrastaminen ei sinänsä riitä pitämään nuoria pois päihteiden käytöstä, vaan joissakin tapauksissa näyttäisi suorastaan altistavan humalajuomiselle. Saman suuntaisia tuloksia on saatu myös muista tutkimuksista. Tutkielman teoreettisen keskustelun lähtökohtana on nuorten päihteiden käytön yleiset suuntaukset ja nuorten harrastaminen sekä nuorisokulttuurien tutkimus. Aihetta koskevan ja nuorten sosiaalista käyttäytymistä yleensä käsittelevän kirjallisuuden valossa liikuntaharrastuksen ja päihteiden käytön yhteyksiä tarkastellaan kahdesta selitysmallista käsin. Toinen korostaa sosiaalisuutta yhteyttä selittävänä tekijänä ja toinen lähtee vertaisryhmän hyväksynnästä, jota haetaan osoittamalla sankaruutta. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että tupakointi on negatiivisessa yhteydessä liikunnan harrastamiseen kauhajokisilla nuorilla. Aikaisempien tutkimusten perusteella näin oletettiinkin olevan. Jos peilataan muita tuloksia tutkimukselle alkusysäyksen antaneisiin havaintoihin, voidaan nähdä joitakin samankaltaisuuksia. Tyttöjen osalta urheiluseuratoiminta näyttää "suojaavan" runsaalta päihteiden käytöltä. Kuten oletettiinkin, seuratoimintaan osallistuminen ei suojaa poikia humalajuomiselta, mutta kauhajokisilla urheiluseuroihin kuuluvilla pojilla seuratoiminta toisaalta ei lisääkään alkoholinkäyttöä. Kaikkein aktiivisimmin seurojen ulkopuolella liikkuvat tytöt ja 15-17 -vuotiaat sen sijaan juovat hieman muita harvemmin. Teoriaosassa esiteltyä "sankaruusteemaa" ei tällä aineistolla voitu suoranaisesti testata. Sen sijaan tässä aineistossa asumisen taajama-aste nousi keskeiseksi päihteiden käyttöä selittäväksi tekijäksi. Kunnan keskusalueella asuvat käyttävät haja-asutusalueella asuvia enemmän alkoholia ja keskustassa asuvat tytöt ovat myös liikunnallisesti aktiivisempia. Tämä osaltaan tukee näkemystä sosiaalisen tilanteen tärkeästä roolista nuorten alkoholinkäyttöä selittävänä tekijänä. Tässä mahdollisuuden sosiaalisen tilanteen muodostumiselle tarjoaa ensisijaisesti keskusta-asuminen, ei niinkään joukkueurheiluun osallistuminen.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tutkimuksen kohdejoukkona ovat yhdeksäsluokkalaiset nuoret. Tutkimusta varten olen haastatellut kahdeksaatoista oppilasta kahdesta pääkaupunkiseudun eri koulusta. Haastattelut olivat muodoltaan strukturoimattomia. Haastatteluissa oppilaita on pyydetty kertomaan ajatuksiaan jatkokoulutuksen valintaan vaikuttaneista tekijöistä. Tutkimuksen tarkoituksena on hahmottaa koulutussuunnitelmien taustalla vaikuttavia elämänpolitiikoita ja niiden yhteisiä piirteitä. Elämänpolitiikalla tarkoitetaan periaatetta, joka ohjaa elämää koskevia valintoja. Elämänpolitiikka on elämää koskevien päätösten politiikkaa. Päätöksillä viitataan tässä yhteydessä sellaisiin päätöksiin, jotka liittyvät itseidentiteettiin (self-identity). Elämänpolitiikan käsite on noussut voimakkaasti esiin 1990-luvun sosiologisessa keskustelussa. Käsitteen tunnetuin kehittäjä on ollut Anthony Giddens. Teoksessa Modernity and Self-Identity (1991) Giddens hahmottelee elämänpolitiikan keskeiset piirteet. Giddensin teos on tutkimukseni keskeisin lähde. Muita tärkeitä lähteitä ovat Colin Campbellin teos The Romantic Ethic and Modern Consumerism sekä Zygmund Baumannin teokset. Aineiston analysoinnissa olen käyttänyt kvalitatiivisia menetelmiä. Haastattelut olen jakanut teemoittain osiin, jonka jälkeen olen analysoinut jokaisen osion tarkemmin grounded theorya soveltaen. Grounded tehory tähtää kvalitatiivisessa aineistossa teorian luomiseen tiukkoja menettelysääntöjä noudattaen. Analyysissa aineistostani löytyi useita nuorten koulutusvalintoja ohjaavia elämänpoliittisia periaatteita. Kutsun näitä valinnoille yhteisiä piirteitä elämänpoliittisiksi orientaatioiksi. Yksi yhteinen piirre tulevaisuuden suunnittelulle oli sovinnaisuus. Sovinnaisuus syntyy nuorten sosiaalistuessa yhteiskunnan arvoihin, joista yksi on työhön orientoituminen. Kaikkien haastattelemieni oppilaiden päämäränä oli työelämään mukaan pääsy. Sen toteuttamisen keinoksi nähtiin kouluttautuminen. Kaikki tutkimuksen nuoret olivat hakeutumassa jatkokoulutukseen. Sovinnaisen ratkaisun taustalla vaikuttivat vanhemmat, opettajat ja kaverit. Toisen esiin nousseen orientaation olen nimennyt rationaaliseksi laskelmoinniksi. Nuoret laskelmoivat sitä, minne kannattaa hakea, jotta koulutus olisi hyvää, mielekästä, riittävän lähellä tai minne ylipäätään on todennäköistä päästä. Kaikkein selvimmin laskelmointi näkyi menestyksen tavoittelijoiden kohdalla. Koulutusta valittaessa keskeiseksi kriteeriksi nousi myös koulutuksen kiinnostavuus. Tätä elämänpoliittista orientaatiota nimitän hedonistiseksi nautinnon etsinnäksi. Nuorten suunnitelmista voidaan lisäksi löytää moderneja ja postmoderneja piirteitä. Modernia on ambivalenssia kaihtava elämän tarkka suunnittelu ja postmodernia ratkaisujen jättäminen avoimiksi ja sitoutumisen välttäminen. Nuorten elämänpolitiikoissa edellä mainitut piirteet sekoittuvat keskenään. Kenenkään elämänpoliittiset valinnat eivät perustuneet vain yhteen periaatteseen. Erilaiset teoreettisesti toisistaan erotetut piirteet muodostavat ikään kuin kudoksen, jossa erilaiset piirteet kulkevat lomittain ja rinnakkain. Tämän vuoksi on perusteltua puhua pikemminkin elämänpoliittisista orientaatioista kuin elämänpolitiikoista.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tapaustutkimuksessaan tutkija kuvaa pääkaupunkiseutulaisen "kruisailuklubin" sisäistä dynamiikkaa ja kulttuurisia piirteitä. Tutkija kysyy, miksi rauhan aikana hyvinvointi-Suomessa nuoret miehet liittyvät yhteisöihin ja kulttuureihin, joissa toimintamuoto on kuolemalla leikittely, ilman legitiimin kilpailun mahdollistamaa palkintojärjestelmää. Samalla tutkimus tarkastelee etnografian keinoin korttelirallia ja suomalaisten nuorten viikonloppuliikenteessä tapahtuvaa kaahailua. "Kruisailuklubin" nuorten miesten toiminta keskittyy vanhojen autojen rakenteluun, ajeluun ja niillä kiihdyttelyyn kaupungin kaduilla. Etäisyyksillä eri kaupunkien tai kaupunginosien välillä matkan laittaminen muodostuu kaahailuksi, joka pitää sisällään keskinäistä kilpailua ja auton nopeudella mahtailua. Agraarikulttuurissa ja yhä varhaisessa kaupunkikulttuurissa nuorten miesten väliseen hierarkisoitumiseen ja konfliktinratkaisuun kuului fyysisillä voimilla kilvoittelu (Haavio-Mannila 1958, Helanko 1953). Vuosituhannen vaihteessa, teknologisoituneessa kilpailuyhteiskunnassa, autolla suoritettavat rohkeuskokeet ja nopeustestit ovat syrjäyttäneet tutkimuksen nuorten fyysiset voimainkoitokset. Nuorten autoilukerhot ja korttelirallit pitävät sisällään oman palkintojärjestehnänsä. Maineikkuus, niin hyvä kuin huonokin maine, edistää nuorten miesten suosiota autoiluryhmissä liikkuvien nuorten naisten keskuudessa. Nuorten primaariryhmässä kriteerit, joita legitiimi yhteiskunta ei tunnusta keskeisiksi menestystä tuottaviksi kriteereiksi, ovat arvossaan. Rohkeus, alkoholin sietokyky, auton rakentelutaito ja ajotaito takaavat mahdollisuuden identifioitua kulttuuriin, joka siirtyy yhä uusille ikäluokille kerrottujen ja jäljiteltyjen autoilutarinoiden, legendojen, muodossa. Suomalaisessa kaahailussa ja korttelirallissa välähtävät muinainen kylänkierto, ralliunelmat ajotaidonnäytteineen ja valoisan kesäyön sekä humalan ylistys. Autoharrastusta ja nuorten miesten välistä kilpailua autoilla esiintyy kaikissa autoistuneissa kulttuureissa. Kuitenkin moottoriurheilussa menestyneessä maassa, Suomessa, ajokortin saaminen merkitsee auto-orientoituneille pojille myös vihkiytymistä legitiimiin ajoharjoitteluun ja kaahailuun. Nuoret miehet seuraavat rallikilpailuja ja ihailevat voittajia, sankareita moottoriurheilussa. Sosiaalinen jäljittely purkautuu muiden harrastusten puuttuessa kuvitteelliseksi ralliharrastukseksi yleisillä teillä. Suomalaiseen kansalliskirjallisuuteen kirjoitettu työn eetos (Linna 1968, 1969), jota Kortteinen yhä korostaa teoksissaan (1982, 1992), heijastuu asioiden loppuun asti viemisenä, kovana yrittämisenä ja irrationaalina terveydestä piittaamattomuutena liikennekäyttäytymiseen. Hyvinä työmiehinä tunnetut nuoret miehet siirtävät työn eetoksen viikonloppuisin liikenteeseen. Kun alkoholi ja autoilu kuuluvat yhteen nuorten viikonloppuliikenteessä, moni kuljettajien välinen kilpailu perustuu alkoholin rohkaiseman kuljettajan tahtoon osoittaa ylivertainen ajotaito. Vaikenemisen ja puhumattomuuden kulttuurissa (Aki Kaurismäki 1986, 1990, 1996) verbaalia puolustautumista konfliktitilanteessa ei kyetä hallitsemaan; toiminta korvaa puheen. Tutkimus liittyy teoreettisesti autojen ja moottoripyörien merkityksiä (Stella 1994, Sato 1991, Lamvik 1996, Sernhede 1998) ja nuorten toimintaa (Haavio-Mannila 1958, Ylikangas 1976, Willis 1977, Campbell 1984) tarkastelevaan kulttuurintutkimuksen perinteeseen. Ensimmäinen kuva Petra Nylund, Vasabladet. Muu kuvitus koostuu tutkimuksen nuorten ottamista kuvista. Nuoret eivät halua nimiään julkistettavan.

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. The licentiate thesis studies young people's opinions on religion and God in the world, which is said to underline the meaning of relativism. The corpus is collected from the Helsingin Sanomat 'youngsters' opinion' column from 1970s, 1980s and 1990s. Writings concerning religion are studied in the light of contemporary sociology and the sociology of religion. What has happened to religion in the process of modernization? Can theories of modernization interpret young people successfully? The corpus is mainly based on tough argumentation between religious and non-religious writers. Additionally, the writings of the 'open minded', and youngsters who 'have their own religion' have contributed important features to the corpus. The research questions focus on the substance of the argumentation: what are the arguments which youngsters use to support and refute religion like? I am also interested in the nature of privatised religion: does it exist in the writings and how can it be described from the point of view of selected sociologists? The approach to the study can be called 'society-analytical'. Anthony Giddens, Zygmunt Bauman, Gianni Vattimo, Thomas Luckmann and Harvie Ferguson are examples of theorists who function as 'research lences' in the study. Writings have been classified and components arising out of them are discovered and understood through the spectrum of the chosen theories. Writings are considered as youngsters' cultural speak about religion. On the other hand, colourful and powerful stories are expected to tell something new about the subject 'modern world and religion'. Wide modernization theory meets the most intimate views of youngsters concerning the changes in the world around us. The study shows how conflicting are the signals that contemporary culture can offer in matters religious. 'Movement' stems from many directions. Young writers opposing religion accuse religious writers of irrationality, lack of autonomy and intolerance. They think that in the contemporary context, autonomy can lead to a world of justice and tolerance. Religion has become incapable of sustaining the ends of good values. Religion is also experienced as something opposed to youth culture. It means abandoning the teenagers' way of life. The metaphors connected with religious people reflect this: weakness, oldness, and immaturity are seen to describe them well. On the other hand, seen through the eyes of other youngsters, the contemporary relative culture is experienced as anxious and meaningless. Many young writers have found the solution in traditional religion. Their writings work as descriptions of returning to the 'metaphysical ground'. When the world of choice appeared to be unbearable, the 'digging' of old religion has started. Christianity still has the function of bringing a sense of meaning to existence. Religion also plays a new role in the life of the young. Instead of dogmatism, the idea of rebuilt private religion lies in its ability to bring a sense of dimension, richness and exoticness to young people's life. Lisensiaattityö 'Enkeleitä onko heitä – nuorten näkemyksiä uskonnosta ja Jumalasta relativismia korostavassa maailmassa' tutkii nuorten uskontoaiheisten mielipidekirjoitusten sisältöä uskontososiologian sekä aikalaisteoreetikoiden näkemysten valossa. Aineisto koostuu Helsingin Sanomien Nuorten Posti -palstan uskontoaiheisista kirjoituksista 1970-, 1980- ja 1990-luvuilla. Mitä uskonnolle on modernisaatiossa tapahtunut, syntyykö nuorten ajatusten ja aikalaissosiologien välille uskottavaa dialogia? Aineiston kirjoituksia luonnehtii pitkälti uskonvastustajien ja uskovaisten kirjoittajien välinen kiivas kädenvääntö. Oman leimansa antavat myös ne kirjoitukset, jotka asettuvat näiden kirjoitusten 'väliin': suvaitsevaisten tai privaatin uskonnollisuuden omaavien kirjoittajien rooli aineistossa on myös merkittävä. Tutkimuskysymykseni koskevat väittämien sisältöä: mitkä ovat ne keskeisimmät argumentit, joita nuoret tuovat esiin vastustaessaan ja toisaalta puolustaessaan uskoa ja erilaisia uskonnollisia näkökantoja? Lisäksi tutkin privatisoituneen uskonnollisuuden ilmentymistä palstalla: esiintyykö tällaisia kirjoituksia ja mistä niissä lopulta on kysymys? Lähestymistapani on pitkälti yhteiskunta-analyyttinen. Anthony Giddens, Zygmunt Bauman, Gianni Vattimo, Thomas Luckmann ja Harvie Ferguson ovat esimerkkejä teoreetikoista, jotka toimivat tutkimuksessa ikään kuin tutkimuslinsseinä. Uskontoaiheisia kirjoituksia on luokiteltu ja niistä nousevia toistuvia komponentteja tulkitaan ja ymmärretään valittujen teorioiden valossa. Kirjoituksia luetaan nuorten kulttuurisena puheena uskonnosta. Toisaalta pyrkimyksenä on, että nuorten värikkäät ja voimalliset kertomukset voisivat kertoa jotain uutta aiheesta 'jälkimoderni maailma ja uskonnollisuus'. Laaja modernisaatio-projektia käsittelevä teoria kohtaa tutkimuksessa nuorten intiimit käsitykset tästä muutosprojektista ja uskonnosta. Tutkimukseni osoittaa, kuinka ristiriitaisia signaaleja moderniksi tai jälkimoderniksi kutsuttu maailma voi nuorille uskonnollisessa mielessä tarjota. 'Uskonnollista liikettä' tapahtuu hyvin eri suuntiin. Uskonvastustajat syyttävät uskovaisia autonomian, rationaalisuuden ja suvaitsevaisuuden laiminlyömisestä. Heidän mielestään yksilön autonomia johdattaa oikeudenmukaiseen, suvaitsevaiseen maailmaan. Traditionaalisesta uskonnosta on tullut kykenemätön toteuttamaan hyviä päämääriä. Uskonto saatetaan myös kokea nuorisokulttuurin - nuorten omaksi kokeman elämäntavan hylkäämisenä. Uskovaisiin liitetyt metaforat kertovat tästä särmästä: heikkous, vanhuus ja kypsymättömyys kuvaavat muun muassa uskovaisuutta. Toisille nuorille hektinen nykykulttuuri on kuitenkin hyvin ahdistava kokemus, jota parhaiten kuvaa merkityksettömyyden tunne. Moni oli löytänyt ratkaisun uskonnosta. Useat Nuorten Postin kirjoitukset kertovat paluusta metafyysisen perustan pariin. Valintojen maailman käydessä kestämättömäksi on alkanut traditionaalisen uskonnon esiin kaivaminen. Kristinuskolla on yhä tärkeä funktio merkityksellisyyden tuojana. Uskonnolla on kuitenkin myös uudenlaisia merkityksiä nuorten elämässä. Dogmaattisuuden sijasta uudelleen rakennetun privaatin uskonnollisuuden merkitys saattaa piillä kyvyssä tuoda elämään rikkautta, syvällisyyttä ja eksotiikkaa.