Kasvattaako urheiluharrastuksen lopettaminen nuoren syrjäytymisriskiä? : Suomalaisnuorten näkemyksiä urheiluharrastuksen lopettamisesta ja sen seurauksista

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library. Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla. Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler. Tarkastelen pro gradu-työssäni urheilua harrastavien nuorten käsityksiä urheiluharrastuksen lopettamisesta sekä lopettamisen seurauksista. Lähtökohtana tutkimukselle on perinteinen käsitys urheiluharrastuksen lopettamisen kytkeytymisestä nuoren syrjäytymiseen. Tavoittelen tutkimuksellani suomalaisnuorten omia näkemyksiä siitä, mitä urheiluharrastuksen lopettamisesta mahdollisesti seuraa. Aineiston avulla tarkastelen myös sitä, mitä nuoret itse ajattelevat urheiluharrastuksen jatkumisesta seuraavan. Aineisto koostuu yleisimmässä lopettamisiässä olevien, eli 14-15-vuotiaiden, nuorten kirjoitelmista, jotka käsittelevät urheiluharrastuksen lopettamisen tai sen pohtimisen jälkeistä tilannetta. Aineisto on kerätty käyttämällä eläytymismenetelmää, ja vastaajat vastasivat kukin yhteen neljästä erilaiseen lopputilanteeseen päätyvästä kehyskertomuksesta. Vastausten lukumäärä on yhteensä 68, 17 kutakin tarinankulkua kohti. Vastaajajoukko koostuu sekä tytöistä että pojista, poikien osuuden ollessa noin kaksi kolmasosaa vastaajista. Jari Eskolan teos Eläytymismenetelmä sosiaalitutkimuksen tiedonhankintamenetelmänä, on tutkimukseni aineiston ja analyysimenetelmän kannalta keskeisin lähde. Tutkimus pohjaa on rationaalisen valinnan teorioihin, ja teoreettisena lähteenä käytin James Colemanin artikkelia A rational choice perspective on economic sosiology. Lopettamiskeskustelun osalta keskeisiä lähteitä ovat tutkimusryhmä Kalliopuska, Miettinen & Nykäsen tutkimus pelistä putoamisesta, Jari Lämsän ja Pasi Mäenpään selvitys lasten ja nuorten lopettamisluvuista sekä Sirkku Virtasen naisjalkapalloilijoiden lopettamista käsittelevä pro gradu-työ. Tutkimuksessani päädyn tulokseen, että urheiluharrastuksen lopettaminen ei automaattisesti kasvata nuoren syrjäytymisriskiä. Jaoin vastauksissa esiintyneet nuoret urheiluharrastuksen lopettamis- tai jatkamispäätöksen aikaansaaman tyytyväisyyden mukaan kahteen ryhmään. Tilanteeseensa tyytyväisten nuorten kohdalla yhdistävä tekijä oli se, että nuori oli saanut itse tehdä päätöksensä harrastuksen lopettamisesta tai jatkamisesta. Tämä päätös perustui vaihtoehtojen tarkkaan harkitsemiseen ja tehtiin rationaalisin perustein. Nuoret, jotka olivat tyytymättömiä omaan tilanteeseensa, eivät olleet eri syistä voineet itse vaikuttaa päätöksentekoon. Tutkimukseni tulosten perusteella tätä kahtiajakoa tyytyväisyyden ja tyytymättömyyden välillä voidaan pitää keskeisenä puhuttaessa urheiluharrastuksen loppumiseen liittyvästä kasvaneesta syrjäytymisriskistä. Päätökseensä tyytyväisten nuorten kohdalla puhe syrjäytymisestä on aiheetonta.