Search

Ansaintalogiikoilla, hinnoittelumalleilla ja palvelullistumisella pyritään ohjaamaan yrityksen kannattavuutta ja palvelemaan eri asiakkaiden tarpeita entistä paremmin. Näiden kolmen tekijän yhteensovittaminen onnistuneesti on hyvin haastavaa, jonka vuoksi on tunnistettava, mitä OEM:n asiakkaat todella odottavat siltä, ja onko sillä riittävät kyvykkyydet suoriutua tästä. Käyttöperus teisen ansaintalogiikan käyttöönottaminen vaatii palveluita ja oikeaa lähestymistapaa hinnoitte luun. Kuhunkin näistä kolmesta teemasta liittyy riskejä, joiden arviointi ja hallinta on kriittinen tekijä onnistumisen näkökulmasta. Näiden haasteiden takia työssä selvitettiin seuraaviin tutkimuskysy myksiin vastauksia: Mitä edellytyksiä käyttöperusteiselle ansaintalogiikalle tulee olla sen hyödyn tämiseksi ja miten se eroaa muista perinteisistä ansaintalogiikoista? Miten käyttöperusteinen an saintalogiikka voi vaikuttaa OEM:n myyntiprojektin kannattavuuteen? Mitkä tekijät vaikuttavat käyttöperusteisen ansaintalogiikan hinnoitteluun? Mitä riskejä liittyy käyttöperusteiseen ansainta logiikkaan ja miten näitä riskejä voidaan hallita? Työn avulla kasvatetaan ymmärrystä ja tietoi suutta käyttöperusteisen ansaintalogiikan erityispiirteistä palvelullistumisen kontekstissa. Työn toteutuksessa hyödynnettiin kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimuksen piirteitä, ja työn toteuttamiseen osallistui yksi keskisuuri suomalainen raskaan teollisuuden laitevalmistajayritys. Yrityksellä on vankka kokemus palvelullistumisesta ja kokemuksia aikaperusteisista ansaintalo giikoista transaktioperusteisten ohella. Yrityksellä on olemassa kattavasti valmiuksia toteuttaa käyttöperusteista ansaintalogiikkaa ja edustaa täten hyvin valveutunutta laitevalmistajayritystä. Dataa kerättiin työhön 10 avoimen ryhmähaastattelun avulla, joissa mukana oli kokonaisvaltai sesti edustettuna eri asemassa toimivia henkilöitä. Lisäksi työtä varten hyödynnettiin yrityksen toiminnanohjausjärjestelmää. Vastausten selvittämiseksi tutkimuskysymyksiin hyödynnettiin ab duktiivista päättelyä, jotta pystyttäisiin löytämään yleistettävämpiä päätelmiä kirjallisuuskatsauk sen antaman tuen ja empiirisen osuuden tulosten perusteella. Työn tulokset tukivat suurimmaksi osaksi kirjallisuudessa aikaisemmin esitettyjä havaintoja liittyen palveluliiketoimintaan, hinnoitteluun, ansaintalogiikkoihin ja edellä mainittujen riskeihin liit tyen. Työn perusteella ei voida kuitenkaan antaa täysin yleistettäviä ohjeita, koska työssä käsitel tiin vain yhtä yritystä, jonka omat toimintatavat, toimiala ja muut liiketoimintaympäristön erityispiir teet vaikuttavat työn tuloksiin olennaisesti, Käyttöperusteinen ansaintalogiikka koetaan mahdolli suudeksi laajentaa yrityksen liiketoimintaa korkeamman palveluasteen avulla, sekä keinona pa rantaa kannattavuutta projektimyynnissä. Kuitenkin valmiudet asiakasyrityksissä on usein puut teelliset tälle, jonka vuoksi perinteisemmät ansaintalogiikat tulevat tuottamaan yhä jatkossa val taosan projektimyynnin tuloista. Riskien hallitsemiseksi hyödynnetään arviointeja ja pyritään ke räämään ennalta dataa, mikä mahdollistaisi tarkemman ja onnistuneemman hinnoittelun. Tulosten perusteella kirjallisuuteen tarjotaan työn avulla uutta tietoa siitä, mitkä ovat kriittisiä tekijöitä käyttöperusteiselle ansaintalogiikalle kvantitatiivisesta näkökulmasta, kuten diskontto korko ja maksuperusteen valinta. Lisäksi työssä tarkennetaan syitä, mistä epävarmuuden johtu vat, kuten puutteellinen laitteidenmittaus ja kustannustiedon puute. Tulosten pohjalta yritysten tulisi pyrkiä vieläkin enemmän arvoperusteiseen hinnoitteluun ja tarkastella käyttöperusteisen an saintalogiikan vaikutuksia yleisellä tasolla organisaation toimintaan ja resurssitarpeisiin. Riskeihin liittyen toimituksen jälkeisiä kustannuksia pidettiin haastatteluissa merkittävässä painoarvossa, vaikka kvantitatiivisen datan perusteella näiden kustannusten osuus on vähäinen koko projektin kannalta. Tulevissa tutkimuksissa tulisi tarkastella ristiriitoja kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen da tan välillä, jotta mielikuvaharhoja pystyttäisiin korjaamaan ymmärryksen kasvattamiseksi.

Saavuttaakseen kilpailuetua ja ylläpitääkseen kannattavuutta tämän päivän volatiilissa, nopeasti kehittyvässä ja korkean kilpailun omaamassa liiketoimintaympäristössä, yritysten on usein pyrittävä liiketoimintaprosessiensa systemaattiseen ja proaktiiviseen edistämiseen sekä hallintaan. Toimitusketjuun liitännäisten liiketoimintojen osalta tämän kehityksen ja hallinnan erääksi keskeiseksi tavoitteeksi nimetään usein alhaiset kokonaiskustannukset, joiden saavuttamisen perusedellytyksenä voidaan pitää kykyä ymmärtää ja mallintaa kustannusten käyttäytymistä erilaisissa tilanteissa. Tämä koetaan kuitenkin usein haastavaksi johtuen muun muassa kustannusten kompleksisista käyttäytymismalleista sekä niihin vaikuttavien tekijöiden runsaasta määrästä, minkä vuoksi toimitusketjun kehitykseen ja hallintaan liittyviä päätöksiä on päädytty tekemään usein puutteellisen kustannusinformaation varassa. Edellä esitelty ongelma oli havaittu myös tämän diplomityön kohdeyritykseksi valikoituneessa yrityksessä sen Yhdysvalloissa sijaitsevan jakelukeskuksen operointimalliin liittyvässä päätöksentekotilanteessa. Kohdeyrityksellä ei ollut selkeää ymmärrystä siitä, miten toimitusketjun kustannuksia tulisi mallintaa siten, että laskentamalli tarjoaisi kyvykkyyden vertailla jakelukeskuksen erilaisten operointimallien vaikutuksia toimitusketjun kokonaiskustannuksiin. Tämän diplomityön tavoitteena oli paitsi tukea kohdeyrityksen jakelukeskuksen operointiin liittyvää päätöksentekoa työssä kehitettävän, toimitusketjun kokonaiskustannuksia estimoivan laskentamallin avulla, niin myös lisätä ymmärrystä toimitusketjun kokonaiskustannusten mallintamisen käytännön toteutukseen vaikuttaviin tekijöihin sekä siinä kohdattaviin haasteisiin liittyen. Tutkimukselle asetetut tavoitteet pyrittiin saavuttamaan soveltaen interventionistista tutkimusotetta, hyödyntäen sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia aineistoja. Kvalitatiiviset aineistot koostuivat pääosin kohdeyrityksen henkilöstölle pidetyistä laskentamallin käytännön kehitystyötä tukeneista asiantuntijahaastatteluista sekä tutkijan osallistuvalla havainnoinnilla tekemistä muistiinpanoista. Tutkimuksessa hyödynnetty kvantitatiivinen aineisto käsitti vuorostaan tietoa muun muassa tutkimuksen kohteeksi valikoituneen tuotteen myyntihistoriasta, aikaisemmin realisoituneista kustannuksista sekä nimikkeiden kuljetukseen ja varastointiin liittyneistä attribuuteista. Kvantitatiivista dataa käytettiin tutkimuksessa erityisesti laskentamallin erilaisten parametrien ja lähtöarvojen määrittämiseen, ja se kerättiin erilaisilla kohdeyrityksen toiminnanohjaus- ja varastonhallintajärjestelmiin tehdyillä hauilla. Tutkimuksessa kehitettiin tutkimusongelmaan vastaava laskentamalli sekä samalla tunnistettiin yhteensä seitsemän osin toisistaan riippuvaista tekijää, joiden voidaan nähdä vaikuttavan keskeisesti toimitusketjunlaajuisen laskentamallin käytännön kehitykseen. Näiksi tekijöiksi nimettiin päätöksentekotilanteeseen sidonnaiset informaatiotarpeet, kompleksisuus, kustannusrakenne, käytettävissä oleva data, käytettävissä olevat resurssit, markkinamuuttujat sekä merkityksellisyys. Erilaisiksi mallinnuksen käytännön toteutuksessa kohdattavaksi konkreettisiksi haasteiksi tunnistettiin vuorostaan mallintajan tietotaitoon kohdistuvat korkeat vaatimukset, tiedon ja datan hajanaisuus, datan laatu, datan saatavuus ja olemassaolo, resurssitarpeiden mitoittaminen, mallinnuksen ajalliseen kestoon liittyvät ongelmat sekä eri tahojen poikkeavat tietointressit. Tutkimuksen ja sen tulosten voidaan nähdä tukevan toimitusketjunlaajuisten kustannuslaskentamallien tietotarveperäistä sekä tarkoituksenmukaista kehitystä. In order to gain competitive advantage and maintain profitability in today's volatile, rapidly evolving and highly competitive business environment, companies often need to strive for a systematic and proactive development and management of their business processes. In the case of supply chain related activities, low total costs are often cited as one of the key objectives of this development and management work. For this objective, the capability to understand and model cost behavior under different circumstances can be regarded as a necessity. However, this is often perceived problematic due to, among other things, the complex cost behavior patterns and the large number of factors affecting these costs. Consequently, decisions related to supply chain development and management are often made without adequate cost information. This challenge was also identified in the case company of this thesis in its decision-making situation related to the operating model of its distribution center located in the United States. The case company did not have a clear understanding of how supply chain costs should be modeled so that the costing model would provide the capability to compare the effects of different distribution center operating models on total supply chain costs. The objective of this thesis was not only to support the decision-making related to the operation of the target company's distribution center by developing a costing model estimating total supply chain costs, but also to increase understanding of the factors affecting the practical implementation of the modeling of the total costs of the supply chain and the challenges encountered in it. The targets set were sought to achieve by applying an interventionist research approach, utilizing both qualitative and quantitative data. The qualitative data consisted mainly of expert interviews held for the target company's personnel to support the actual development of the costing model. In addition, researcher's perceptions acquired with participatory observation method were also utilized. The quantitative data used in the study, in turn, included information on, among other things, the sales history of the case product selected for the study, the costs realized in the past, and the details related to the transportation and storage of the items. Quantitative data was used in the study to determine various parameters and baseline values for the costing model and was collected through various queries performed for the target company's enterprise resource planning and warehouse management systems. Costing model compliant to requirements was successfully developed in the research and at the same time, seven interdependent factors, which can be seen as having a central influence on the practical development of the supply chain-wide calculation model, were identified. These factors were decision-making situation related information needs, complexity, cost structure, available data, available resources, market variables and relevance. The high demands on the modeler’s expertise, the fragmentation of information and data, the quality of the data, the availability and existence of data, the determination of resource needs, the problems related to the long duration of the modeling project, and the differing information interests of different stakeholders were identified, in turn, as central challenges that can be encountered during the actual model development project. The research and its results can be seen to support the information-based and expedient development of supply chain-wide cost models.

Tässä työssä tutkittiin yhtenäisen digitaalisen tuotannonohjausjärjestelmän käytöstä havaittavia hyötyjä talotuotannossa. Näiden hyötyjen selvittämisellä tiedetään paremmin, miten merkittävä vaikutus aikataulusuunnittelu- ja tuotannonohjausprosessin yhdistävällä ja selkeyttävällä järjestelmällä on rakennushankkeiden onnistumisen kannalta. Vastaavia lyhyenaikavälin suunnitteluun ja ohjaukseen keskittyvää tuotannonohjausjärjestelmiä ei vielä ole juurikaan ollut käytössä, eikä niiden käytännön toimivuudesta ole riittävästi näyttöä. Tämä tutkimus vastaakin kysymykseen: Miten digitaalinen tuotannonohjausjärjestelmä edistää työmaiden johtamista, tiedonvälitystä sekä suunnitelmallisuutta? Samalla saadaan lisätietoa siitä, miten uusi järjestelmä sopii työmaiden käytäntöihin ja mitä ongelmia sen hyödyntämisessä voi olla. Lopuksi näiden laadullisten hyötyjen merkityksen ymmärtämiseksi havaittuja vaikutuksia arvioitiin rakentamisen tuottavuuden sekä kerääntyvien kustannusten kannalta. Tutkimuksessa tarkasteltiin järjestelmän käyttöä poikittaistutkimuksena yhdeksällä eri rakennustyömaalla haastattelemalla niiden työnjohtoa. Näiden haastattelutulosten yleistettävyyden tukemiseksi suoritettiin myös kyselytutkimus työmailla, joissa suurimmalla osalla ei järjestelmä vielä ollut käytössä. Kyselyssä selvitettiin työmaiden digitaalisia valmiuksia sekä järjestelmän ratkaisemien ongelmien merkitystä tuotannonohjauksessa, tiedonhallinnassa sekä työnjohdon ajankäytössä. Empiiristä dataa kerättiin 11 haastattelusta sekä 27 kyselyvastauksesta, joihin osallistui työnjohtajia, vastaavia työnjohtajia sekä työmaainsinöörejä. Tämä pääosin laadullinen aineisto analysoitiin eri työmailta esille nousevien yhtenevyyksien ja eroavaisuuksien löytämiseksi. Lopuksi muuttujia vertailtiin kirjallisuuteen, minkä perusteella muodostettiin kokonaiskuva järjestelmän tuottamista hyödyistä ja niiden merkityksestä. Tutkimuksen tulosten perusteella työssä osoitetaan, että tarkastelu järjestelmä toimii käytännössä ja, että sillä pystytään vaikuttamaan tuotannonohjausprosessin toimivuuteen merkittävissä määrin. Tämä näkyy tuotannonsuunnittelun tarkkuuden, tiedonhallinnan sekä työnjohdon ajankäytön tehostumisena. Näistä oli puolestaan havaittavissa vaikutuksia rakentamisen tuottavuuteen sekä kerääntyviin kustannuksiin. Työn teoreettisen kontribuutiona on ensimmäiseksi se, että tehdyn selvityksen avulla tiedetään paremmin, missä määrin vastaavilla järjestelmillä pystytään ratkaisemaan talotyömailla yleisesti havaittavia ongelmia. Tämän avulla saatiin varmistettua kirjallisuudessa esitettyjen pohdintojen toimivuutta sekä merkitystä käytännön tilanteisissa. Toiseksi työssä saatiin nostettua esille työmaiden toimintamalleihin liittyviä ongelmia sekä osittain selvennettyä työmaiden edellytyksiä uusien järjestelmien käyttöönotolle. Tämän avulla tiedetään paremmin, missä talotyömaiden digitalisaatiossa ollaan menossa ja mitkä olisivat ne toimenpiteet, joilla kehitystä saataisiin vietyä eteenpäin. Kolmanneksi työ rakentaa vielä pohjaa yhtenäisemmän tuotannonohjauksen tutkimiselle ja kehittämiselle jatkossa sekä esittää siihen liittyviä jatkotutkimus tarpeita.