Search

Tällä hetkellä luomusektorilla on ongelmana epäsuhta peltoviljelyn ja kuluttajalle tarjolla olevan luomuvalikoiman kesken. Nykyisin luomutiloilla on yleistä se, että kasvintuotantoa harjoitetaan luonnonmukaisesti ja kotieläintuotantoa ei. Näin ollen valtaosa luomurehusta käytetään tavanomaisen kotieläintuotannon rehuna. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko erilaisten maitotilojen kannattavuudessa eroa. Vertailtavina ovat luomumaitotilat, tavanomaiset maitotilat sekä tilat, joilla lypsykarja on tavanomaisessa tuotannossa ja pellot ovat luomutuotannossa. Viimeisenä esitetystä ryhmästä käytetään tutkimuksessa nimitystä välitilat. Kannattavuutta tarkastellaan käyttäen eri kannattavuustunnuslukuja. Tutkimuksen tavoitteena on lisäksi selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat näiden ryhmien eroihin, jos eroja löytyy. Tutkimuksen aineistona käytetään kvantitatiivista MTT:n kannattavuuskirjanpitotilojen aineistoja vuosilta 2008–2012. Tuotantoryhmistä etsitään samankaltaisia tiloja käyttäen propensity score matching -menetelmää (PSM). Tutkimuskysymyksiin etsitään vastausta käyttämällä kuvailevaa tilastotiedettä sekä tilastollisia analyysejä. Syitä mahdollisille kannattavuuseroille etsitään käyttämällä tuotantofunktioita ja regressioanalyysiä sekä tarkastelemalla tuotto- ja kulurakenteita. Kannattavuuden tunnuslukuja tarkasteltaessa luomutilat ovat ainoita, jotka eroavat muista tarkasteluryhmistä. Luomutilojen kannattavuuskertoimet sekä työtuntiansiot ovat korkeampia, kuin tavanomaisten tai välitilojen vastaavat arvot. Väli- ja tavanomaiset tilat ovat kannattavuutta tarkasteltaessa samankaltaisia. Luomutilat ovat suurempia ja töitä tehdään vähemmän, joten luomutiloilla tuotto työtuntia kohden on paremmalla tasolla kuin muissa ryhmissä. Luomutilat saivat keskimäärin eniten tukia ja näin ollen tuotot olivat keskimäärin suurimmat tässä ryhmässä. Luomu- ja välitilojen kustannusrakenne oli hyvin samankaltainen. Tavanomaisilla tiloilla tarvikekustannukset olivat muita ryhmiä suurem

Kotieläintalouden eettisyys ja eläinten hyvinvointi on ollut vahvasti esillä yhteiskunnallisessa kes-kustelussa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin lihasikojen hyvinvoinnin ja tuotannon taloudellisen tuloksen välistä yhteyttä. Tutkimus koostuu kahdesta aineistosta: Welfare Quality-menetelmällä saadusta hyvinvointiaineistosta ja katetuottomenetelmällä hankitusta talousaineistosta. Tutkimus-aineiston tilat ovat jossain määrin valikoituneita, koska mm. hyvinvointimittauksien kohteena ol-leita tiloja ei ole valittu satunnaisesti. Tutkimuksen tilat edustavat hyvinvoinniltaan hyvää tai erit-täin hyvää tasoa. Aineistoa analysoitiin korrelaatiota, ristiintaulukointia ja regressioanalyysia hyväksi käyttäen. Tutkimuksessa tarkasteltiin vain hyvinvoinnin ja taloudellisen tuloksen välistä yhteyttä. Syy-seuraussuhteita ei tässä tutkimuksessa tarkasteltu. Tutkimuksessa havaittiin viitteitä positiivisesta yhteydestä paremman hyvinvoinnin ja taloudelli-sen tuloksen välillä. Tilastollinen merkitsevyys on heikko hyvinvoinnin kokonaisarvosanan ja taloudellisen tuloksen välillä. Myös hyvinvoinnin osa-alueiden ja taloudellisen tuloksen välisen yhteyden tilastollinen merkitsevyys on heikko. Tilastollisesti merkitseviä tuloksia saadaan jonkin verran, kun tarkastellaan WQ:n kriteerien eli yksittäisten hyvinvointitekijöiden ja taloudellisen tuloksen välistä yhteyttä. Tulokset antavat viitteitä siitä, että taloudellista tulosta voidaan parantaa panostamalla ruokintaan, riittävään nippojen määrään, sikojen vaurioiden ja sairauksien ehkäisyyn sekä hyvään hoitaja-eläinsuhteeseen, vaikka tilan hyvinvoinnin tason olisi arvioitu olevan hyvä. Työkustannuksen havaittiin olevan erityisen mielenkiintoinen kustannuserä. Se on yhteydessä sekä tuotannon taloudelliseen tulokseen että hyvinvointiin. Tämän tutkimuksen tulokset tukevat aikaisempia samantyyppisiä tutkimuksia. Taloudellisen tu-loksen ja lihasikojen hyvinvoinnin välinen positiivinen yhteys ei kuitenkaan ole kovin vahva, mut-ta aineiston pienuus

Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella kuusikon kasvatuksen kannattavuutta ja kiertoaikoja Suomessa. Tämä on tärkeä aihe, koska metsänomistaja tarvitsee näitä tietoja tehdessään päätöksiä metsänkasvatuksesta. Tuloksia verrattiin aiempiin suomalaisiin tutkimuksiin aiheesta ja metsätalouden kehittämiskeskus Tapion vuonna 2006 julkaistuihin metsänkasvatus suosituksiin. Tutkimuksessa käytetyt metsänkasvatukset on simuloitu Metsäntutkimuslaitoksen Mottiohjelmalla. Ohjelmalla simuloitiin lämpösumma 1300 alueen lehtomaisen (OMT) ja tuoreen (MT) -kankaan kuusikoiden esimerkkikasvatukset. Molempien metsätyyppien kasvatusta simuloitiin 1300, 1700 ja 2100 aloitustiheyksillä. Käsittelyketjut tehtiin yhdellä, kahdella, kolmella ja neljällä harvennuksella kullakin tiheydellä. Kasvatusten perusteella kuusikoiden kiertoaika analysoitiin vertailemalla arvokasvua vaihtoehtoissijoituksen tuottovaatimukseen. Kannattavuuslaskelmat perustuvat Motti-ohjelmasta saatuihin kustannusarvioihin ja MetInfo-palvelusta saatuihin puutavaran kantohintoihin. Tutkimuksessa löydetyt optimaaliset kiertoajat ovat hyvin linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa. Korkokannasta riippuen kiertoajat asettuivat 60–90 vuoden välille. Tulokset eivät kuitenkaan ole identtisiä teoreettisten optimimallien kanssa. Motti-ohjelman kasvatuksena metsänhoitosuosituksien mukaiset vaikuttavat taloudellisesti järkeviltä neljän prosentin korkokannalla verrattuna aiempiin optimituloksiin. Kiertoajoille tehtiin myös herkkyysanalyyseja hintojen ja kustannusten suhteen, joiden perusteella kolmanneksenkaan hinnan- tai kustannustenvaihtelu ei juurikaan vaikuta optimaaliseen kiertoaikaan. Ehdottomasti tärkein tekijä kiertoajalle on puun kasvufunktio, johon metsänhoidon toimenpiteet tietysti vaikuttavat., The aim of this study is to examine the profitability of cultivation and stand rotations of Norway spruce in Finland. This information is needed by the forest owners when making decisions on forest cultivation. The results were compared to previous studies and to silviculture recommendations published by the Forestry Development Centre TAPIO’s in 2006. Forest management chains used in this study were simulated with the Forest Research Institute’s Motti program. Six different management chains in two different forest types, Oxalis-Myrtillus (OMT) and Myrtillus (MT), were simulated in the thermal area of 1300 with planting density of 1300, 1700 and 2100 per hectare. Either one, two, three or four thinnings were done for each of the planting density variations. Based on the results from these cultivations, the spruce cycle was analysed by comparing the value of the growth to alternative rates of return. Profitability calculations were based on the Motti programme and timber stumpage prices were obtained from the Metinfo service. The results showed that the optimal rotation periods were in line with previous studies. The rotation periods settled between 60–90 years depending on the rate of return that was required. However, the results were not identical to the theoretical optimum models. The Motti program forest management recommendations, are in line with the previous studies when requiring a four percent return. Sensitivity analysis of prices and costs were calculated for the rotation and based on the results, even by varying the price and cost by one third, this had very little effect on the optimal rotation time. The most important factor for the rotation period is the function of the tree's growth, which of course, is affected by the forest management measures.

Luonnonmukaisen maataloustuotannon pinta-alan merkittävä lisääminen on nostettu valtakunnalliseksi tavoitteeksi useissa yhteyksissä. Samanaikaisesti luonnonmukaisen puutarhatuotannon ala on laskenut. Tässä tutkimuksessa arvioidaan yhden luonnonmukaisesti tuotetun puutarhakasvin eli sipulin tuottamisen taloudellista kannattavuutta. Luomukasveille ei ole Suomessa juurikaan muodostettu kasvikohtaisia kannattavuuslaskelmia. Luomusipulin kannattavuuslaskelmien tulosten perusteella muodostetaan laskelmia myös sen tuottavuudesta ja etsitään syitä, jotka vaikuttavat kannattavuuteen ja tuottavuuteen. Luomutuotannon kannattavuudesta ja tuottavuudesta selviää aiempien tutkimusten perusteella, että aiheesta on monenlaisia näkemyksiä. Joissain tutkimuksissa ollaan yhtä mieltä siitä, että kustannusrakenne luomutuotannossa poikkeaa tavanomaisesta tuotannosta. Kannattavuuden todetaan olevan samanlainen tai jopa parempi. Tuottavuuden ja tehokkuuden suhteen tutkimustulokset jakaantuvat sen perusteella, mitä osa-aluetta tutkitaan. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään teorioita, joihin kannattavuus käsitteenä liittyy. Tutkimus esittelee johdon laskentatoimea ja siihen liittyvää kustannuslaskentaa. Myös tuottavuuden teoriaa esitellään ja kerrotaan syitä ja tapoja sen mittaamiseen. Luomusipulin kannattavuuslaskelmat muodostetaan neljän luomusipulia viljelevän tilan antamien lukujen ja tietojen pohjalta. Koska luomusipulin kannattavuutta käsittelevissä tutkimuksissa vertailukohtana on usein tavanomainen tuotanto, muodostetaan tässäkin tutkimuksessa vertailupohjaksi samanlaiset laskelmat myös tavanomaisesti tuotetulle sipulille. Ne tehdään kahdelle erikokoiselle tilalle. Johtopäätöksenä oli, että luomusipulin tuotanto voi olla kannattavaa. Kannattavuutta edesauttava tekijä näiden neljän tutkimuksessa olevan tilan perusteella osoittautui olevan erityisesti se, että tila on toiminnassaan tuottava. Tuottavuus varsinkin työnkäytössä aiheutti tilojen välisiä kannattavuuseroja. Ylipäätään panost

This thesis studies the economically optimal timing of thinnings and final harvest on Costa Rican Tectona grandis plantations. Consequently this thesis studies the profitability of the plantations and makes a comparison to previous studies. Optimization is based on programming with AMPL with Knitro optimizing software. The objective function used is the Faustmann formula. Different rates of interest are used. The ecological functions used for the modeling were obtained from previous studies by Pérez and Kanninen (2005a). The economic data such as planting and thinning costs and log prices were obtained from a T. grandis plantation specialist. The results of the study show that the optimal harvesting regime in T. grandis plantations differs from what is suggested in literature. The main findings are that the optimal rotation length is shorter and both timing and intensity of the thinnings vary depending on the rate of interest used. In addition the maximized bare land values under optimal management regimes are notably higher than bare land values under previously suggested management regimes. The management regime is highly sensitive to the rate of interest used. The management regime is less sensitive to the changes in price than expected. This thesis suggests that the initial density of 816 ha-1 trees results into higher bare land values than 1111 ha-1 trees . However, the difference is minor and possible increase in silvicultural costs is not considered. In addition a simple test is carried out to see the possible effects on heartwood proportion growth to the optimal management regime. The shortcomings and possibilities to improve the model are discussed. It is noted that the price data for T. grandis is not coherent, and that the ecological model could be improved in order to increase its accuracy., Tämä pro gradu -tutkielma tutkii Tectona grandis -puuviljelmien optimaalista harvennusta ja päätehakkuuta Costa Ricassa. Tutkielma analysoi Tectona grandis -puuviljelmien kannattavuutta edellä mainitun optimaalisen käsittelyn alaisena ja vertailee tuloksia aiempiin tutkimuksiin. Tutkimuksen optimointi perustuu AMPL ohjelmointiin, joka on ratkaistu käyttäen Knitro optimointisovellusta. Tutkimuksessa käytettävä tavoitefunktio on Faustmannin kaava, eli tavoitteena on paljaan maan arvon maksimoiminen. Optimoinnissa käytettiin eri korkokantoja. Ekologinen kasvumalli perustui Pérezin ja Kannisen aiempiin tutkimuksiin (2005a). Hinta- ja kustannustiedot saatiin T. grandis -puuviljelmien asiantuntijalta. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että optimaalinen T. grandis -puuviljelmän käsittely on erilainen kuin kirjallisuudessa on aiemmin ehdotettu. Merkittävimmät havainnot ovat, että optimaalinen puuston kiertoaika on usein lyhyempi ja sekä harvennusten ajoitus että voimakkuus vaihtelevat käytetyn korkokannan mukaan. Lisäksi tutkimus osoittaa, että maksimoitu paljaan maan arvo on merkittävästi korkeampi käytettäessä optimoitua metsänkäsittelyä kuin käytettäessä aiemmin ehdotettuja metsänkäsittelyohjelmia. Tutkimuksessa havaittiin, että käytetyllä korkokannalla on huomattava vaikutus metsänkäsittelyyn. Puun hintojen vaikutus optimaaliseen käsittelyyn oli luultua pienempi. Tutkimus ehdottaa, että 816 puun istutustiheys hehtaarilla on hieman parempi kuin 1111 puun istutustiheys. Ero kahden eri alkutiheyden välillä paljaan maan arvossa ei ollut merkittävä ja väljempi istutustiheys voi johtaa kasvaviin kustannuksiin metsänhoitotoimenpiteissä, mitä ei huomioitu tulosten laskennassa. Lisäksi testattiin sydänpuun kasvun vaikutusta optimaaliseen käsittelyyn. Lopuksi analysoitiin tutkielmassa käytetyn mallin puutteita ja kuinka mallia olisi mahdollista parantaa. Todettiin, että hintatietoja on tarkennettava ja ekologista mallia olisi mahdollista parantaa lisäten

Tutkielmassa selvitettiin mallilaskelmien avulla palkokasveja sisältävien viljelykiertojen vaikutuksia typen huuhtoumaan ja kannattavuuteen. Tarkastelussa olivat vehnän, ohran ja kauran viiden periodin monokulttuurit, joissa kaksi periodia korvattiin joko apilanurmella tai hernepavulla sekä hernepavun kierto vehnän, ohran ja rypsin kanssa. Viljelykiertojen tuloksia verrattiin monokulttuurien tuloksiin. Viljelykiertoja tutkittiin viljelijän vapaassa optimissa, maatalouden ympäristöohjelman oloissa sekä yhteiskunnan optimissa. Tulosten perusteella typen huuhtoumaa olisi mahdollista alentaa palkokasveja sisältäviä viljelykiertoja hyödyntämällä. Huuhtoumavähennykset syntyivät toisaalta palkokasvien muita tarkasteltuja kasveja alemmasta keskimääräisestä typpihuuhtoumasta ja toisaalta palkokasvien biologisen typensidonnan jälkivaikutuksesta, jonka määrällä voidaan korvata seuraavan periodin lannoitustarvetta. Viljelykiertojen keskimääräinen typpihuuhtouma laski enemmän hernepapuun perustuvissa kierroissa alemman optimaalisen lannoitustason vuoksi. Viljojen kasvikohtaiset huuhtoumat taas laskivat enemmän apilanurmeen perustuvissa kierroissa apilanurmen selvästi suuremman jälkivaikutuksen seurauksena. Keskimääräinen typpihuuhtouma laski kaikissa tapauksissa lukuun ottamatta apilanurmeen perustuvia kiertoja yhteiskunnan optimissa, jossa suojakaistan leveyden vaihtelu tuotti muutokset. Apilanurmen kannattavuus oli sekä viljelijälle että yhteiskunnalle korkein ja sen lisääminen viljojen monokulttuureihin nosti sekä viljelijän lyhyen aikavälin voittoa että yhteiskunnan hyvinvointia. Jos apilanurmelle ei rehuna ollut kysyntää, ei sitä kannattanut viljellä lainkaan. Hernepavun kannattavuus oli heikoin ja sen lisääminen monokulttuureihin laski kannattavuutta., The aim of this study was to find out how crop rotations with legumes in comparison to monocultures affect nutrient runoff from cultivation and profitability. We looked at five period monocultures of wheat, barley and oats. In the rotations considered two periods were replaced by red clover-grass or pea-horse bean mixtures. Results from rotations were compared with the ones from monocultures. Rotations were studied in private and social optimum and the case of common agricultural policy. According to the results it is possible to reduce nitrogen runoff with the use of legumes in crop rotations. Reductions were achieved by two means: lower average nitrogen runoff of legumes and residual effect from biologically fixed nitrogen which allows reducing fertilization in the next period. The average reductions in nitrogen runoff were higher in rotations based on pea-horse bean due to its lower optimal fertilization rate compared to red clover-grass. However, average per grain runoff was reduced more with red clover-grass due to its greater residual effect. Average nitrogen runoff was reduced in all cases expect for red clovergrass based rotations in social optimum where the variation in buffer strips made the difference. Private and social profitability were the highest for red clover-grass and adding it to grain monocultures increased both private and social profits. If the demand as fodder was too low cultivation of red clover-grass was unprofitable. Pea-horse bean had the lowest profitability and adding it to grain monocultures reduced profits.

Tutkimuksen taustalla oli mielenkiinto selvittää, voiko kuljetusliiketoimialalla toimia kannattavasti luomalla palvelun lisäarvon avulla kumppanuussuhteen asiakkaan kanssa. Perinteisesti alalla on kilpailtu pelkästään hinnalla, mikä on erityisesti viime vuosina johtanut alan kannattavuuden jyrkkään laskuun ja konkurssien lisääntyvään määrään. Kustannusten nousu, alan säätelyn tiukentuminen ja asiakkaiden vaatimusten lisääntyminen sekä samanaikainen raju hintakilpailu ovat johtaneet enenevässä määrin alan kannattavuuden heikentymiseen ja ohjanneet yrittäjiä toimimaan harmaan talouden alueella eli laittomasti. Alan tervehdyttämisen vuoksi onkin perusteltua tutkia, johtaako kumppanuusstrategia kannattavuuteen ja liiketoiminnan jatkumiseen. Tutkimuksen teoriaosassa perehdytään kuljetusliiketoimialan lisäksi strategiseen johtamiseen, palvelujen ominaispiirteisiin, kumppanuusstrategiaan ja kannattavuuteen katetuottoanalyysin näkökulmasta. Teoreettisen osan tarkoituksena on hahmottaa, minkälaisista lähtökohdista strategian muodostaminen alkaa ja mitä erilaisia elementtejä strategia käsittää. Lisäksi teoreettisessa osassa perehdytään palvelujen ominaispiirteisiin sekä siihen, kuinka nämä tulee ottaa huomioon strategiaprosessissa. Näiden yhdistelmästä päästään kumppanuusstrategiaan, jolla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa pitkäaikaiseen suhteeseen perustuvaa tilaajatuottajasuhdetta, joka perustuu ulkoistamiseen, mutta sisältää luottamusta, sitoutumista, oppimista, pitkäaikaisuutta, hinnoista sopimista ja säännöllistä yhteydenpitoa. Teoreettisen osuuden lopuksi tutustutaan katetuottoanalyysiin. Tutkimuksessa käytetään kannattavuuden määrittämiseen katetuottoprosenttia, sillä tutkittavan yhtiön nuoresta iästä johtuen tilinpäätösanalyysin tekeminen ei ole mahdollista. Tutkimusmenetelmänä on käytetty tapaustutkimusta, joka on laadullinen tutkimusmenetelmä. Menetelmässä pyritään kuvailemaan todellisuutta ja tutkimaan kohteena olevaa yhtiötä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Aine