Kuusikon harvennusmallien ja kiertoaikojen taloudellinen tarkastelu

Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella kuusikon kasvatuksen kannattavuutta ja kiertoaikoja Suomessa. Tämä on tärkeä aihe, koska metsänomistaja tarvitsee näitä tietoja tehdessään päätöksiä metsänkasvatuksesta. Tuloksia verrattiin aiempiin suomalaisiin tutkimuksiin aiheesta ja metsätalouden kehittämiskeskus Tapion vuonna 2006 julkaistuihin metsänkasvatus suosituksiin. Tutkimuksessa käytetyt metsänkasvatukset on simuloitu Metsäntutkimuslaitoksen Mottiohjelmalla. Ohjelmalla simuloitiin lämpösumma 1300 alueen lehtomaisen (OMT) ja tuoreen (MT) -kankaan kuusikoiden esimerkkikasvatukset. Molempien metsätyyppien kasvatusta simuloitiin 1300, 1700 ja 2100 aloitustiheyksillä. Käsittelyketjut tehtiin yhdellä, kahdella, kolmella ja neljällä harvennuksella kullakin tiheydellä. Kasvatusten perusteella kuusikoiden kiertoaika analysoitiin vertailemalla arvokasvua vaihtoehtoissijoituksen tuottovaatimukseen. Kannattavuuslaskelmat perustuvat Motti-ohjelmasta saatuihin kustannusarvioihin ja MetInfo-palvelusta saatuihin puutavaran kantohintoihin. Tutkimuksessa löydetyt optimaaliset kiertoajat ovat hyvin linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa. Korkokannasta riippuen kiertoajat asettuivat 60–90 vuoden välille. Tulokset eivät kuitenkaan ole identtisiä teoreettisten optimimallien kanssa. Motti-ohjelman kasvatuksena metsänhoitosuosituksien mukaiset vaikuttavat taloudellisesti järkeviltä neljän prosentin korkokannalla verrattuna aiempiin optimituloksiin. Kiertoajoille tehtiin myös herkkyysanalyyseja hintojen ja kustannusten suhteen, joiden perusteella kolmanneksenkaan hinnan- tai kustannustenvaihtelu ei juurikaan vaikuta optimaaliseen kiertoaikaan. Ehdottomasti tärkein tekijä kiertoajalle on puun kasvufunktio, johon metsänhoidon toimenpiteet tietysti vaikuttavat.
The aim of this study is to examine the profitability of cultivation and stand rotations of Norway spruce in Finland. This information is needed by the forest owners when making decisions on forest cultivation. The results were compared to previous studies and to silviculture recommendations published by the Forestry Development Centre TAPIO’s in 2006. Forest management chains used in this study were simulated with the Forest Research Institute’s Motti program. Six different management chains in two different forest types, Oxalis-Myrtillus (OMT) and Myrtillus (MT), were simulated in the thermal area of 1300 with planting density of 1300, 1700 and 2100 per hectare. Either one, two, three or four thinnings were done for each of the planting density variations. Based on the results from these cultivations, the spruce cycle was analysed by comparing the value of the growth to alternative rates of return. Profitability calculations were based on the Motti programme and timber stumpage prices were obtained from the Metinfo service. The results showed that the optimal rotation periods were in line with previous studies. The rotation periods settled between 60–90 years depending on the rate of return that was required. However, the results were not identical to the theoretical optimum models. The Motti program forest management recommendations, are in line with the previous studies when requiring a four percent return. Sensitivity analysis of prices and costs were calculated for the rotation and based on the results, even by varying the price and cost by one third, this had very little effect on the optimal rotation time. The most important factor for the rotation period is the function of the tree's growth, which of course, is affected by the forest management measures.