Search

Proftest Syke järjesti maalis-huhtikuussa 2023 pätevyyskokeen jätevesiä analysoiville laboratorioille. Pätevyyskokeessa testattiin BOD7, CODCr, CODMn, Ca, K, Mg, Na, kiintoaine ja TOC synteettisestä näytteestä ja jätevedestä sekä BOD7 ja CODMn luonnonvedestä. Pätevyyskokeeseen osallistui yhteensä 51 laboratoriota. Testisuureiden vertailuarvoina käytettiin joko laskennallista pitoisuutta, osallistujien tulosten robustia keskiarvoa tai keskiarvoa. Osallistujien pätevyyden arviointi tehtiin z-arvojen avulla. Koko tulosaineistossa oli 93 % hyväksyttäviä tuloksia, kun tulosten sallittiin vaihdella 10–20 % vertailuarvosta. Kiitos pätevyyskokeen osallistujille!

Proftest Syke järjesti marras-joulukuussa 2022 pätevyyskokeen jätevesiä analysoiville laboratorioille. Pätevyyskokeessa määritettiin alkaliniteetti, ravinteet (NNH4, NNO2+NO3, Ntot, PPO4, Ptot), pH, sähkönjohtavuus ja väri synteettisestä näytteestä, viemärilaitoksen jätevesinäytteestä sekä massa- ja paperiteollisuuden jätevesinäytteestä. Pätevyyskokeeseen osallistui yhteensä 50 laboratoriota. Testisuureiden vertailuarvoina käytettiin joko laskennallista pitoisuutta tai osallistujien tulosten robustia keskiarvoa tai mediaania. Osallistujien pätevyyden arviointi tehtiin z-arvojen avulla. Koko tulosaineistossa oli z-arvoilla arvioituna 88 % hyväksyttäviä tuloksia, kun vertailuarvosta sallittiin pH-määrityksissä 0,2 pH-yksikön ja muissa määrityksissä 5–15 %:n poikkeama. Kiitos pätevyyskokeen osallistujille!

Proftest Syke järjesti yhteistyössä Työterveyslaitoksen (TTL) kanssa syksyllä 2022 kansallisen vertailumittauksen toimijoille, jotka tekevät materiaalinäytteiden asbestimäärityksiä. Vertailumittauksen osallistujille toimitettiin neljä rakennusmateriaalinäytettä, joista analysoitiin asbestin läsnäolo tai puuttuminen sekä tunnistetut asbestisilikaattimineraalit. Vertailumittaukseen osallistui yhteensä 10 toimijaa. Osallistujatulosten arviointi perustui testinäytteiden raportoituihin tuloksiin ja osallistujatuloksia verrattiin asiantuntijalaboratoriossa tehtyihin asbestianalyyseihin. Hyväksyttäviä asbestimääritystuloksia oli tulosaineistossa 93 % ja hyväksyttäviä asbestitunnistustuloksia 99,5 %. Kiitos vertailumittauksen osallistujille!

Proftest Syke järjesti kenttätoimijoiden välisen vertailumittauksen luonnonvesien happi-, lämpötila-, pH-, sameus- ja sähkönjohtavuusmäärityksille lokakuussa 2022 Tampereella. Vertailumittaukseen osallistui 11 toimijaa ja 15 mittalaitetta. Testisuureiden vertailuarvoina käytettiin osallistujatulosten robustia keskiarvoa, keskiarvoa tai mediaania. Osallistujien pätevyyden arviointi tehtiin z-arvojen avulla. Hyväksyttäviä tuloksia oli 92 %, kun sallittiin 3–35 % poikkeama asetetusta vertailuarvosta. Osallistujien laadunvarmistustoimenpiteet olivat kehittyneet edelliseen kenttämittaukseen verrattuna. Neljälle osallistujamittalaitteelle ilmoitettiin mittausepävarmuus ainakin osalle tuloksista. Lämmin kiitos vertailumittauksen osallistujille! Intercomparison test for field measurements 13/2022: Field measurements of natural waters Proftest Syke carried out intercomparison test for field measurements of oxygen, temperature, pH, turbidity, and electrical conductivity in Tampere in October 2022. In total, 11 participants and 15 field meters took part in the intercomparison test. Either the robust mean, the mean or the median of the reported results were used as the assigned values for the measurands. The overall performance of the participants was evaluated by using z scores. In the intercomparison test 92 % of the results were satisfactory when 3–35 % deviation from the assigned value was allowed. The quality control procedures of the participants had improved since the previous intercomparison test. For four measuring devices, measurement uncertainty was reported in at least part of their results. Warm thanks to all participants in this proficiency test!

Proftest Syke järjesti marras-joulukuussa 2022 yhteistyössä Työterveyslaitoksen (TTL) kanssa ensimmäistä kertaa vertailumittauksen laboratorioille, jotka tekevät PAH-määrityksiä materiaalinäytteistä. Vertailumittaukseen osallistui yhteensä 12 laboratoriota. Vertailumittauksen materiaalinäyte oli rakennusmateriaalia kunnostuskohteesta. Testisuureiden vertailuarvoina käytettiin joko laskennallista pitoisuutta tai osallistujien tulosten keskiarvoa tai mediaania. Osallistujien pätevyyden arviointi tehtiin z- ja En-arvojen avulla. Koko tulosaineistossa oli z-arvoilla arvioituna 78 % hyväksyttäviä tuloksia, kun vertailuarvosta sallittiin 15–40 %:n poikkeama. En-arvoilla arvioiduista tuloksista 62 % oli hyväksyttäviä. Kiitos vertailumittauksen osallistujille!

Artikkelissa tarkastellaan tunteiden merkitystä turvallisuuden rakentumisessa lapsuuden tunnekokemuksissa. Artikkeli jatkaa tutkimuskeskusteluja, joissa lapsuuden kokemuksia ja lasten paikkaa analysoidaan osana uskonnollisten yhteisöjen käytäntöjä. Aineistoa varten on haastateltu neljä aikuista, jotka ovat viettäneet lapsuutensa uskonnollisissa perhesuhteissa. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, joka kohdentui tunteiden kuvauksiin ja niille annettuihin merkityksiin. Turvallisuutta rapauttavat tunnekokemukset liittyvät perheen sisäisten ja ulkoisten suhteiden eroihin sekä uskonnollisten oppien tuottamiin ristiriitoihin. Tulokset korostavat lapsen kokemuksen kuulemisen merkitystä sekä vuoropuhelua uskonnollisten yhteisöjen kanssa, jotta uskonnon vapauden rinnalla turvataan lapsen oikeuden toteutuminen. Sosiaalityössä tarvitaan ymmärrystä asiakkaiden kokemus- ja merkitysmaailmoista, erityisesti silloin, kun kohteena on lapsen oikeuksien toteutuminen.

Tiivistelmä. Työn tarkoituksena ja tavoitteena on tarkastella 8-kerroksisen puisen tilaelementtikerrostalon rakenteellista toimivuutta sekä jäykistysmitoitusta FEM-laskentaa käyttäen. Työssä on lähdetty etsimään ratkaisua ongelmaan, että onko mahdollista rakentaa korkeaa puurankarunkoista kerrostaloa Lehto Group Oyj:n puutilaelementeillä, jossa jäykistävinä rakenteina toimivat kipsilevyt. Tutkimusmenetelmänä työssä on käytetty FEM-laskentaa ja ohjelmistona Strusoftin FEM-design -laskentaohjelmistoa. Lähtötiedot, jotka FEM-ohjelmaan syötetään, on laskettu Eurokoodin mitoitusperusteiden mukaisesti. FEM-laskentamallin tuloksia tarkastellaan muun muassa Finnwood -laskentaohjelman avulla. Työssä suurimmaksi sallituksi vaakasiirtymäksi on määritetty H/300, jonka täytyy toteutua käyttörajatilamitoituksessa. FEM-laskentamallin analysoinnin perusteella maksimivaakasiirtymä rakennuksessa ei ylity sallittua arvoa. Murtorajatilassa tilaelementin seinärakenteisiin syntyvät puristavat viivakuormat kasvavat hallitsemattoman suuriksi. Myös nurkkapilareihin kohdistuvat puristuskuormat ylittävä liimapuupilarin kapasiteetin. Vetopuolen kuormat pysyvät puolestaan maltillisina.

Tiivistelmä. Tutkielman tarkoituksena oli tarkastella lukiolaisten päivittäistä liikkumista opiskelupäivän aikana sekä vapaa-ajalla. Tavoitteena oli kuvata, miten lukiossa opiskelevat nuoret saavuttavat heille suunnatut liikkumissuositukset, miten he liikkuvat opiskelupäivän aikana ja millaista on heidän vapaa-ajan liikkumisensa. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkielman aihe on merkittävä ja ajankohtainen, sillä nuorten päivittäinen liikkuminen on tutkitusti vähentynyt ja paikallaanolo lisääntynyt viime vuosikymmenten aikana. Liikkumisen vähentyminen on todettu aiemmin olevan erityisen suurta yläkouluikäisillä, mutta lähivuosina kiinnostus myös lukiolaisten fyysistä aktiivisuutta kohtaan on lisääntynyt. Lukiolaisten vähäinen liikkuminen herättää huolta, sillä liikunnalla on huomattavia terveydellisiä vaikutuksia. Nuorilla on runsaasti haasteita painonhallinnassa, ja heidän kestävyyskuntonsa on heikentymässä. Liikunnasta voi olla myös merkittävästi hyötyä lukiolaisille sekä opiskelussa jaksamisen että opinnoissa menestymisen kannalta. Tutkielma osoittaa, että lukiolaiset liikkuvat liikkumissuosituksiin nähden liian vähän, ja liikkumisen määrä näyttäisi laskevan myös yläkoulun jälkeen lukio-opintojen aikana. Myös opiskelupäivän aikainen liikkuminen on tutkielman perusteella lukiolaisilla liian vähäistä, ja määrältään vielä joiltain osin yläkoululaisiakin heikompaa. Opiskelupäivän aikaista liikkumista voitaisiin lukiolaisten mielestä kuitenkin lisätä useiden eri menetelmien avulla. Tutkielma osoittaa lisäksi, että lukiolaiset suosivat vapaa-ajallaan omatoimista liikuntaa huomattavasti urheiluseuraharrastuksia yleisemmin. Vapaa-ajan liikkuminen on lisääntymässä, mutta se ei ole vieläkään suositusten mukaista. Lukiolaisten vähäiseen liikkumiseen tulisi puuttua, ja liikkumista lisääviä keinoja tarjota aiempaa enemmän. Etenkin opiskelupäivän aikaiseen liikuntaan tulisi panostaa, sillä oppilaitoksilla on mahdollisuus tavoittaa myös ne nuoret, joiden liikkuminen on huolestuttavan vähäistä. Tämän vuoksi lukioissa olisikin tärkeää kehittää opiskelijoille mielekkäitä keinoja liikkumisen lisäämiseksi.

Tiivistelmä. Beetakoronaviruksiin kuuluvat SARS-CoV, MERS-CoV ja SARS-CoV-2 ovat aiheuttaneet epidemioita ympäri maailmaa kahden viime vuosikymmenen aikana. Nämä virukset aiheuttavat pääasiassa hengitysteiden infektioita, mutta ne voivat myös aiheuttaa hermostovaurioita keskushermostoon tunkeutuessaan. Nämä eläimissä kehittyneet koronavirukset ovat aiheuttaneet ihmisille jopa kuolemaan johtaneita neurologisia sairauksia. Tutkielmassa tarkastellaan yleisempiä ja tärkeimpiä ihmisiin tarttuvia koronaviruksia, jotka pystyvät aiheuttamaan erilaisia hermostovaurioita. Tutkielma esittää näiden virusten, SARS-CoV, MERS-CoV ja SARS-CoV-2 neurologisia ilmenemismuotoja sekä mekanismeja virusten neurologisten patofysiologien taustalla. Tutkielman tavoitteena on selvittää kolmen koronaviruksen neurologisia vaikutuksia ja niiden syntymekanismeja. Eniten erilaisia ja vakavimpia neurologisia oireita esiintyi SARS-CoV-2:n kohdalla. Kyseisen viruksen aiheuttama COVID-19-infektio voi johtaa esimerkiksi tajunnanhäiriöihin, hermosoluvaurioihin, enkefaliittiin, anosmiaan, ageusiaan, Guillain-Barrén oireyhtymään ja aivohalvaukseen. SARS-CoV:n on esitetty aiheuttavan kouristelua, aivoinfarktia, aivohalvausta, enkefaliittia ja polyneuropatiaa, kun taas MERS-CoV voi aiheuttaa tajunnanhäiriöitä, aivohalvausta, Guillain-Barrén oireyhtymää ja neuropatiaa. Syynä SARS-CoV-2 neurologisten oireiden yleisempään ilmaantuvuuteen voi olla sen suurempi levinneisyys ja suurempi määrä tutkimuksia SARS-koronavirukseen ja MERS-koronavirukseen verrattuna. Koronavirusten neurologisten vaikutusten ilmaantuvuutta on kuitenkin suhteellisen vaikea arvioida, sillä suurin osa tutkimuksista on tapausselostuksia tai tutkimuksia, jotka on tehty vain pienelle aineistolle. Neurologisten oireiden tutkiminen ei ole vielä tarpeeksi systemaattista, jotta oireiden esiintyvyyslukuihin voisi täysin luottaa. Ottaen huomioon tutkimusten laajuuden oireiden esiintymisluvut antavat kuitenkin suuntaa oireiden yleisyydestä. Koronavirusten uskotaan aiheuttavan tulevaisuudessa uusia koronavirusepidemioita esimerkiksi ilmastonmuutoksen sekä ihmisten ja eläinten lisääntyneen vuorovaikutuksen vuoksi. Tämän vuoksi näiden neuroinvasiivisten virusten patologiaa on tärkeä tutkia lisää, jotta saadaan enemmän tietoa infektioiden vaikutuksista hermostoon. Esimerkiksi vielä on epäselvää ovatko neurologiset oireet seurausta suorasta neurotropismista ja muista hermostoa vaurioittavista mekanismeista, sekä mitä kautta koronavirukset pääsevät leviämään aivoihin.

Proftest SYKE järjesti yhteistyössä Työterveyslaitoksen (TTL) kanssa syksyllä 2021 kansallisen vertailumittauksen toimijoille, jotka tekevät materiaalinäytteiden asbestimäärityksiä. Vertailumittauksen osallistujille toimitettiin neljä rakennusmateriaalinäytettä, joista analysoitiin asbestin läsnäolo tai puuttuminen sekä tunnistetut asbestisilikaattimineraalit. Vertailumittaukseen osallistui yhteensä 16 toimijaa. Osallistujatulosten arviointi perustui testinäytteiden raportoituihin tuloksiin ja osallistujatuloksia verrattiin asiantuntijalaboratoriossa tehtyihin asbestianalyyseihin. Hyväksyttäviä asbestimääritystuloksia oli tulosaineistossa 100 % ja hyväksyttäviä asbestitunnistustuloksia 99,9 %. Kiitos vertailumittauksen osallistujille!

Proftest SYKE järjesti lokakuussa 2021 vesistöjen kenttämittausvertailun Oulun Merikosken alueella, jossa testattavina suureina olivat veden happipitoisuus, lämpötila, pH, sameus ja sähkönjohtavuus. Vertailumittaukseen osallistui kahdeksan toimijaa ja 10 mittalaitetta. Testisuureiden vertailuarvoina käytettiin osallistujatulosten keskiarvoa, mediaania tai Proftest SYKEn mittalaitteiden tulosten (sameus) keskiarvoa. Osallistujien pätevyyden arviointi tehtiin z-arvojen avulla. Sameustuloksille ei tehty pätevyyden arviointia. Hyväksyttäviä tuloksia oli 88 %, kun sallittiin 5–8 % poikkeama asetetusta vertailuarvosta. Osallistujien laadunvarmistustoimenpiteet olivat kehittyneet edelliseen kenttämittaukseen verrattuna. Kaksi osallistujaa ilmoitti mittausepävarmuudet ainakin osalle tuloksistaan. Lämmin kiitos kenttämittausvertailun osallistujille! Proftest SYKE carried out intercomparison test for field measurements of oxygen, temperature, pH, turbidity, and electrical conductivity in River Oulu in October 2021. In total, eight participants and 10 field meters took part in the intercomparison test. Either the mean or the median of the reported results or the average of the results of the Proftest SYKE’s field meters (turbidity) were used as the assigned values for the measurands. The overall performance of the participants was evaluated by using z scores. Performance of turbidity results was not evaluated. In the intercomparison test 88 % of the results were satisfactory when 5–8 % deviation from the assigned value was allowed. The quality control procedures of the participants had improved since the previous intercomparison test. Two participants reported measurement uncertainties for at least some of their results. Warm thanks to all participants in this proficiency test!

Perinteisen matriisitulon ohella matriiseille voidaan määritellä myös muita tuloja, kuten Hadamardin tulo, joka eroaa perinteisestä matriisitulosta muun muassa yksinkertaisuutensa ja vaihdannaisuutensa ansiosta. Hadamardin tulo on määritelty kahdelle samankokoiselle matriisille. Hadamardin tulossa tulontekijöiden (matriisien) alkiot kerrotaan keskenään. Hadamardin tulo muistuttaa siis matriisien yhteenlaskua, joka tehdään samaan tapaan alkioittain. Hadamardin tulossa tulokseksi saadaan tulontekijöiden kanssa samankokoinen matriisi. Tässä diplomityössä tutkittiin Hadamardin tuloa ja sen käyttöä digitaalisessa kuvankäsittelyssä. Työn on tarkoitus olla ymmärrettävissä ilman ulkoisia lähteitä. Työn tärkeimpiä tuloksia ovat Schurin lauseen ja Hadamardin tulon determinanttiepäyhtälön todistus. Schurin lause on keskeinen matriisianalyysissa ja sen avulla voidaan todistaa monia muita ominaisuuksia. Tässä työssä Schurin lausetta käytettiin Hadamardin tulon determinanttiepäyhtälön todistamiseen. Lisäksi todistuksia varten tarvitaan lukuisia erilaisia lauseita ja määritelmiä, jotka esitetään työn alkupuolella. Digitaaliset kuvat voidaan esittää matriiseina (mustavalkokuvat) tai pinona matriiseja (RGB-kuvat). Matriisilaskennan avulla digitaalisille kuville voidaan tehdä monenlaisia muokkauksia, kuten säätää kuvan kirkkautta tai kontrastia. Tässä työssä on käsitellään erityisesti digitaalisten kuvien konvoluutiota, jonka avulla kuvia voidaan esimerkiksi sumentaa tai terävöittää. Yksi sovellusluvun merkittävimpiä tuloksia on digitaalisen kuvan alueellinen sumentaminen, joka toteutettiin hyödyntämällä digitaalisten kuvien konvoluutiota ja Hadamardin tuloa. In addition to the usual matrix product, other products can also be defined for matrices, such as the Hadamard product, which differs from the usual matrix product due to, among other things, its simplicity and its commutative property. The Hadamard product is defined for two matrices of the same size. In the Hadamard product, the elements of the multiplication factors (matrices) are multiplied together. The Hadamard product is thus similar to the matrix addition, which is done in the same way elementwise. Hadamard product results in a matrix of the same size as the multiplication factors. This master's thesis studies the Hadamard product and its use in digital image processing. The thesis is meant to be comprehensible without external sources. The most important results of the thesis are the proof of Schur product theorem and the determinant inequality of the Hadamard product. Schur product theorem is fundamental theorem in matrix analysis and it can be used to prove many other properties. In this thesis, Schur product theorem was used to prove the determinant inequality of the Hadamard product. In addition, numerous different theorems and definitions are needed for the proofs, which are presented at the beginning of the thesis. Digital images can be represented as matrices (grayscale images) or as a stack of matrices (RGB images). Using matrix calculation, digital images can be edited in many ways, such as adjusting the brightness or contrast of the image. This thesis deals in particular with the convolution of digital images, which can be used to blur or sharpen images, for example. One of the most significant results of the application chapter is the regional blurring of the digital image, which was implemented by utilizing the convolution of digital images and the Hadamard product.

Proftest SYKE järjesti marras-joulukuussa 2021 pätevyyskokeen jätevesiä analysoiville laboratorioille. Pätevyyskokeessa määritettiin kloridi, ravinteet (NNH4, NNO2+NO3, Ntot, PPO4, Ptot), pH, sulfaatti, sähkönjohtavuus ja väri synteettisestä näytteestä ja viemärilaitoksen sekä massa- ja paperiteollisuuden jätevedestä. Pätevyyskokeeseen osallistui yhteensä 54 laboratoriota. Testisuureiden vertailuarvoina käytettiin joko laskennallista pitoisuutta tai osallistujien tulosten robustia keskiarvoa, keskiarvoa tai mediaania. Osallistujien pätevyyden arviointi tehtiin z-arvojen ja osittain myös En-arvojen avulla. Koko tulosaineistossa oli z-arvoilla arvioituna 89 % hyväksyttäviä tuloksia, kun vertailuarvosta sallittiin pH-määrityksissä 0,2 pH-yksikön ja muissa määrityksissä 5–20 %:n poikkeama. Jätevesinäytteiden värinmääritystulokset arvioitiin osittain En-arvoilla ja näistä tuloksista 92 % oli hyväksyttäviä. Kiitos pätevyyskokeen osallistujille! Interlaboratory Proficiency Test 14/2021 Proftest SYKE carried out the proficiency test (PT) for analysis of chloride, colour, conductivity, nutrients, pH, and sulphate in waste waters in November-December 2021. In total, there were 54 participants in the PT. Either the calculated concentration or the robust mean, the mean or the median of the reported results was used as the assigned values for the measurands. The overall performance of the participants was evaluated by using z scores. In some cases also En scores were used. In this PT 89 % of the results were satisfactory when total deviation of 0.2 pH units for pH values and 5–20 % for the other measurands was accepted from the assigned value. The results of the colour determinations of the waste water samples were partially evaluated by using En scores and 92 % of those were satisfactory. Warm thanks to all participants in this proficiency test!

English summary.

Olin jo vuosia kerännyt satunnaisesti metsistä löytämiäni roskia. Syyskuussa 2019 aloin kantaa päivittäisillä retkillä mukanani pusseja ja kerätä roskia järjestelmällisesti. Pussit täyttyivät nopeasti tupakantumpeista, käärepapereista, juomatölkeistä, shampoopulloista, miesten boksereista sekä kaikesta muusta ilmeisestä ja yllättävästä.

”Ehdotus ihmistä suhteellistavaksi sanastoksi” käsittelee ja esittelee teoriasuuntausta, joka tunnetaan ”posthumanistisena”, keskittyen erityisesti sen käsitteisiin ja termeihin. Posthumanistinen ajattelu pyrkii käsitteelliseen uudistamiseen, jotta tunnistaisimme paremmin ne suhteellisuudet, joiden varassa ja lomassa ihmisten elämä ja merkitykset muotoutuvat – ja ne historiat, joissa ihminen on muotoutunut erilliseksi. Ehdotamme sanastoa, joka suhteellistaa juuri tätä käsitteellistä, kartesiolaisen humanismin ihmistä. Yhtäältä seuraamme käsitteellisen ajattelun muotoutumista erilaisten kontekstien paineissa, toisaalta pysähdymme tarkastelemaan tiettyjä, työskentelyssämme tärkeitä käsitteitä. Olemme pysähtyneet silloin, kun käsitettä kääntäessä tai käyttäessä tapahtuu jotain kiinnostavaa: englanninkielinen termi ei käänny yksiselitteisesti suomenkieliseksi termiksi; jotain käsitteessä muuttuu; tai ehkä muuttuukin se kokemuskenttä, jonka käsite avaa. Näin kiinnitämme huomion tilanteisiin, joissa ihmisen erityisasemaa haastava ajattelu kehkeytyy.

Proftest SYKE järjesti maalis-huhtikuussa 2021 pätevyyskokeen jätevesiä analysoiville laboratorioille. Pätevyyskokeessa määritettiin BOD7, CODCr, CODMn, Ca, K, Mg, Na, kiintoaine (SS) ja TOC synteettisestä näytteestä ja jätevesistä. Lisäksi testattiin BOD7-, CODMn- ja kiintoainemääritykset luonnonvedestä. Pätevyyskokeeseen osallistui yhteensä 53 laboratoriota. Testisuureiden vertailuarvoina käytettiin joko laskennallista pitoisuutta tai osallistujien tulosten robustia keskiarvoa, keskiarvoa tai mediaania. Osallistujien pätevyyden arviointi tehtiin z-arvojen avulla. Koko tulosaineistossa oli 91 % hyväksyttäviä tuloksia, kun tulosten sallittiin vaihdella 10–25 % vertailuarvosta. Kiitos pätevyyskokeen osallistujille!

Proftest SYKE järjesti syyskuussa 2021 pätevyyskokeen talous- ja raakavesimäärityksiä tekeville laboratorioille. Pätevyyskokeessa oli 39 osallistujaa. Testisuureen vertailuarvona käytettiin teoreettista (laskennallista) pitoisuutta tai osallistujien tulosten robustia keskiarvoa tai keskiarvoa. Osallistujien pätevyyden arviointi tehtiin z-arvojen avulla. Tulosaineistossa oli 89 % hyväksyttäviä tuloksia, kun vertailuarvosta sallittiin pH-määrityksissä 0,2 pH-yksikön ja muissa määrityksissä 5–40 %:n poikkeama. Menetelmävertailuissa todettiin tilastollisesti merkitseviä eroja alkaliniteetin, nitriitin ja pH:n eri määritysmenetelmien välillä. Kiitos pätevyyskokeen osallistujille!

Tiivistelmä Sikiön kipujärjestelmä kehittyy 20 raskausviikkoon mennessä, joten jo pienimmät ja epäkypsimmät keskoset aistivat kipua. Hoitamaton kipu heikentää älyllisten ja liikunnallisten taitojen kehittymistä. Kivun hoidossa oleellista on sitä aiheuttavan syyn tunnistaminen ja sen poistaminen. Kivun voimakkuuden arvioimisessa käytetään menetelmiä, joilla vastasyntyneen käyttäytymistä ja fysiologisia vasteita tarkkailemalla saadaan arvio kivun vaikeudesta ja pystytään reagoimaan siihen tarvittavalla tavalla välttäen ylihoitoa. Lääkkeettömät keinot ovat hoidon perusta. Niitä tehostetaan tarvittaessa miedoilla kipulääkkeillä, erityisesti parasetamolilla. Tulehduskipulääkkeet eivät sovi vastasyntyneen kivunhoitoon. Voimakkaammassa ja toimenpidekivussa opioidit, morfiini ja fentanyyli ovat vaihtoehtoja. Deksmedetomidiini on uusi kipua hoitava ja rauhoittava lääke vastasyntyneiden hoidossa. Seuraava tavoite on korkeatasoinen, näyttöön perustuva vastasyntyneiden kivunhoitosuositus.

Proftest SYKE järjesti marras-joulukuussa 2020 pätevyyskokeen jätevesiä analysoiville laboratorioille. Pätevyyskokeessa määritettiin alkaliniteetti, ravinteet (NNH4, NNO2+NO3, Ntot, PPO4, Ptot), pH, sähkönjohtavuus ja väri synteettisestä näytteestä ja viemärilaitoksen sekä massa- ja paperiteollisuuden jätevedestä. Pätevyyskokeeseen osallistui yhteensä 53 laboratoriota. Testisuureen vertailuarvona käytettiin laskennallista pitoisuutta tai osallistujien tulosten robustia keskiarvoa, keskiarvoa tai mediaania. Osallistujien pätevyyden arviointi tehtiin z-arvojen ja osittain myös En-arvojen avulla. Koko tulosaineistossa oli z-arvoilla arvioituna 90 % hyväksyttäviä tuloksia, kun vertailuarvosta sallittiin pH-määrityksissä 0,2 pH-yksikön ja muissa määrityksissä 5–20 %:n poikkeama. Massa- ja paperiteollisuuden jätevesinäytteen spektrofotometrisesti määritetyt väritulokset (VäriSpectrophotometric) arvioitiin käyttäen En-arvoja ja näistä 100 % oli hyväksyttäviä. Kiitos pätevyyskokeen osallistujille!

Proftest SYKE järjesti yhteistyössä Työterveyslaitoksen (TTL) kanssa syksyllä 2020 kansallisen vertailumittauksen toimijoille, jotka tekevät materiaalinäytteiden asbestimäärityksiä. Vertailumittauksen osallistujille toimitettiin neljä rakennusmateriaalinäytettä, joista analysoitiin asbestin läsnäolo tai puuttuminen sekä tunnistetut asbestisilikaattimineraalit. Vertailumittaukseen osallistui yhteensä 14 toimijaa. Osallistujatulosten arviointi perustui testinäytteiden raportoituihin tuloksiin ja osallistujatuloksia verrattiin asiantuntijalaboratoriossa tehtyihin asbestianalyyseihin. Hyväksyttäviä asbesti-määritystuloksia oli tulosaineistossa 100 % ja hyväksyttäviä asbestitunnistustuloksia 99,9 %. Kiitos vertailumittauksen osallistujille! Tässä raportissa julkaistaan kooste keväällä 2020 toteutetusta asbestianalytiikkaa koskeneesta kyselystä. Kyselyssä kerättiin tietoa kotimaisten toimijoiden käytännöistä asbestimääritysten rutiini-analytiikassa sekä toimijoiden näkemyksiä asbestianalytiikan kehittämis- ja yhtenäistämistarpeista sekä kansallisesta vertailumittauksesta.

Proftest SYKE järjesti syyskuussa 2020 pätevyyskokeen talous- ja raakavesimäärityksiä tekeville laboratorioille. Pätevyyskokeessa oli 37 osallistujaa. Testisuureen vertailuarvona käytettiin teoreettista (laskennallista) pitoisuutta tai osallistujien tulosten robustia keskiarvoa. Osallistujien pätevyyden arviointi tehtiin z-arvojen avulla. Tulosaineistossa oli 91 % hyväksyttäviä tuloksia, kun vertailuarvosta sallittiin pH-määrityksissä 0,2 pH-yksikön ja muissa määrityksissä 5–20 %:n poikkeama. Menetelmävertailuissa todettiin tilastollisesti merkitseviä eroja raudan ja nitriitin eri määritysmenetelmien välillä. Kiitos pätevyyskokeen osallistujille!

Tiivistelmä. Tämän kandidaatintyön aiheena on ristikkorakenteen analysointi ja tarkastelu. Työssä käytetään analyyttista menetelmää, graafista menetelmää sekä tietokoneohjelmaa ristikon sauvavoimien määrittämiseksi. Sauvavoimat lasketaan siis kolmella eri tavalla, ja jokaisessa menetelmässä käytetään samaa ristikkorakennetta. Eri menetelmillä saatuja tuloksia verrataan keskenään. Työssä käytettään kirjallista tutkimusta teoriaosioissa ja kokeellista tutkimusta laskuesimerkkiä tarkasteltaessa. Analyyttisella menetelmällä ja graafisella menetelmällä laskiessa käytetään piirtotyökaluna Autodeskin AutoCad-ohjelmaa. Tietokoneohjelmana sauvavoimien laskemiseksi käytetään Autodeskin Robot Structural Analysis Professional -ohjelmaa. Ristikon sauvavoimien määrittäminen kullakin menetelmällä toivat samat tulokset, joka oli työn tavoitteenakin. Tulosten yhtäsuuruus todistaa, että ilman sen suurempia apuvälineitä on mahdollista päästä oikeisiin tuloksiin.Truss systems and their analysis by different methods. Abstract. The subject of this bachelor’s thesis is analysis and review of the truss system. In this thesis there is used analytical and graphical method and also the computer program to determine member axial forces of the truss system. The results are compared with each other. In this thesis literary research and empirical research is used. Autodesk AutoCad and Robot Structural Analysis Professional programs are used by graphical and calculatory tools. The results of the axial forces are the same by every method which was the target of this research. Because the results are same by every method it is not necessary to use lots of aids to get the right results.

Proftest SYKE järjesti maaliskuussa 2020 pätevyyskokeen jätevesiä analysoiville laboratorioille. Pätevyyskokeessa määritettiin BOD7, CODCr, CODMn, kiintoaine, Na ja TOC synteettisestä näytteestä ja viemärilaitoksen sekä massa- ja paperiteollisuuden jätevesistä. BOD7 ja CODMn määritettiin myös luonnonvedestä. Pätevyyskokeeseen osallistui yhteensä 58 laboratoriota. Testisuureen vertailuarvona käytettiin teoreettista (laskennallista) pitoisuutta tai osallistujien tulosten robustia keskiarvoa. Osallistujien pätevyyden arviointi tehtiin z-arvojen avulla. Koko tulosaineistossa oli 91 % hyväksyttäviä tuloksia, kun vertailuarvosta sallittiin 10–30 %:n poikkeama.

Proftest SYKE carried out the proficiency test (PT) for analysis of elements in waste waters in October-November 2019 (MET 11/19). The measurands for the synthetic and waste water samples were: Al, As, B, Ba, Ca, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, Hg, K, Mg, Mn, Mo, Ni, Pb, Sb, Se, Sn, Sr, Ti, V, and Zn. In total 23 laboratories participated in the PT. In total, 89 % of the results evaluated with z scores were satisfactory when total deviation of 10–25 % from the assigned value was accepted. Of the results evaluated with En scores, 91 % were satisfactory. Basically, either the metrologically traceable concentration, the calculated concentration, the robust mean, the mean or the median of the results reported by the participants was used as the assigned value for measurands. Warm thanks to all the participants in this proficiency test

Satakunnan Museo on Satakunnan kulttuuriperintöä sekä esine- ja rakennushistoriaa tallentava Satakunnan alueella toimiva kulttuuri-instituutio. Satakunnan Museo toimii neljässä toimipisteessä, joista merkittävin on diplomityössä käsiteltävä Porin keskustassa sijaitseva Olaf Küttnerin suunnittelema museon päärakennus. Se sijaitsee valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) ja Porin kansallisen kaupunkipuiston alueella. Satakunnan museon peruskorjaus ja laajennus pohjautuu Porin Aarre -nimeä kantaneeseen syksyn 2018 ja kevään 2019 aikana järjestettyyn arkkitehtuurikilpailuun ja sen tehtävänantoon. Kilpailussa oli tavoitteena löytää ratkaisuehdotuksia Satakunnan Museon päärakennuksen peruskorjaukseen ja uuteen museorakennukseen, johon kuuluisivat kiinteänä osana uudet kokoelmakeskustilat sekä uusi lastenkulttuurikeskus. Tehtävään sisältyi myös korttelin kaupunkitilojen ja julkisen ulkoasun suunnittelu. Satakunnan Museo toimii tällä hetkellä useassa eri toimipisteessä ja arkkitehtuurikilpailun tavoitteena on keskittää toimintaa Porin keskustaan nykyisen museon päärakennuksen yhteyteen. Valitsin kilpailun diplomityöni aiheeksi, sillä se koskettaa sekä työhistoriaani julkisten rakennusten suunnittelussa että syventävää oppiainettani korjausrakentamista. Halusin myös kehittää osaamistani monimutkaisen tilakokonaisuuden hallinnassa. Tehtävä oli haastava ja moniulotteinen. Kattavan museosuunnittelun teoriaan perehtymisen ja Satakunnan Museon peruskorjauksen lisäksi ratkaistavana oli yksilöllisen identiteetin omaavan julkisen uudisrakennuksen suunnittelu. Uudisrakennus tuli istuttaa kiinteäksi osaksi vuonna 1973 valmistunutta Satakunnan museota ja kulttuurihistoriallisesti merkittävää useasta eri vaiheesta kerrostunutta rakennettua ympäristöä. Suunnitelmassa on pyritty ratkaisemaan museon kokemia toiminnallisia haasteita ja toteutettu kilpailuohjelmaan asetettuja tavoitteita. Korjattu ja laajennettu museokokonaisuus on avoin, uudenlaisia kulttuuripalveluita tarjoava julkisten museorakennusten muodostama museoakseli, joka ulottuu Hotelli Otavalta Satakunnan Museolle ja Kokemäenjoen rantaan. Suunnitelmassa on pyritty julkisen kaupunkitilan rikastamiseen aukioilla, terasseilla ja puistoilla sekä rakennusten hienovaraiseen liittämiseen olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Uusi museokokonaisuus edustaa nykyaikaista ja kaikille avointa matalankynnyksen alueellisen ja kansallisen kulttuurin oppimisen ja jakamisen keskusta, jossa myös museotyöskentelyn sekä esineistön ja kulttuurin tallentamisen prosessit on otettu huomioon tärkeänä osana suunnitelmaa. Henkilökunnalle tarkoitetut uusi konservointikeskus, koko museon kellarin kattava kokoelmakeskus ja tutkimusta ja asiakastyötä helpottava tietopalvelukeskus tarjoavat riittävät ja tilavat puitteet museotyöskentelyyn. Kahden kaupunkikorttelin alueelle levittäytyvä aluemuseokokonaisuus palvelee kaupunkilaisia osana kaupunginosan laajempaa kulttuurikeskittymää, johon kuuluvat museon lisäksi muun muassa Porin Teatteri ja Porin taidemuseo. Satakunnan museon korjaussuunnitelma on tehty ennen kilpailun voittajan ja arvostelupöytäkirjan julkistamista. Uudisrakennus on suunniteltu arvostelupöytäkirjan julkistamisen jälkeen.

Laivanrakennusalalla käytetään edelleen pääosin AutoCAD ja Microsoft Excel -ohjelmistoja niiden helppokäyttöisyyden ja edullisten kustannusten takia. Ohjelmistot asettavat rajoitteita tiedon hallinnalle, kun samaa tietoa esiintyy useammissa paikoissa. Tiedon muuttaminen manuaalisesti useasta piirustuksesta ja Excel-tiedostosta vie aikaa paljon sekä vaarantaa työn eheyden. Tietokantapohjaisella ohjelmistolla voitaisiin tällaiset tiedot muuttaa niin, että tieto päivittyisi kaikkialle projektiin kerralla ja samanlaisena. AutoCADin käyttäminen aiheuttaa tarpeettoman paljon manuaalista piirtämistä, sillä piirustuksia ei voi tuottaa suoraan tietokannasta. Laivaprojekteissa on tarpeen suorittaa erilaisia sähköteknisiä laskelmia, mutta AutoCADiin ei ole integroitu sähköteknistä laskentaa, joten laskennat suoritetaan erillisellä laskentaohjelmistolla. Laskennan integroiminen osaksi suunnitteluohjelmistoa mahdollistaisi laskennan tuloksien seurannan suunnittelutyön edistyessä. Tämän työn tavoitteena on tehostaa kohdeyrityksen sähkösuunnittelua ja sen laatua. Tavoite pyritään saavuttamaan vertailemalla eri ohjelmistoja ja löytämällä kohdeyritykselle sopiva suunnitteluohjelmisto, jolla voitaisiin tuottaa suunnitelmia tehokkaammin ja laadukkaammin sekä integroida sähköteknistä laskentaa. Tutkimuksessa vertaillaan CADMATIC Electricalia ja MagiCADin AutoCAD-versiota, joilla molemmilla voidaan tehdä sähköteknisiä laskelmia. CADMATIC on tietokantapohjainen ohjelmisto, kun taas MagiCAD ei ole, mutta siinä voidaan päivittää suunnittelutietoa piirustusten välillä. Tutkimus toteutetaan tapaustutkimuksena, jossa käytetään tutkimusmenetelminä kirjallisuustutkimusta ja kvalitatiivista case-pohjaista tutkimusta. Työn tulokseksi saatiin, että CADMATIC Electrical on kokonaisuutena kohdeyrityksen kannalta parempi vaihtoehto, sillä projektitietokannan ja makrojen avulla voidaan tuottaa suunni-telmia tehokkaasti ja laadukkaasti. CADMATIC ei kuitenkaan ole joka osa-alueella parempi kuin MagiCAD, jonka sähkötekninen laskenta on edistyneempi. Joka tapauksessa kohdeyrityksen kannalta parempi vaihtoehto riippuu hyvin paljon siitä, millaisia ja minkä kokoisia projekteja yritys toimittaa telakoille jatkossa.

Proftest SYKE järjesti marraskuussa 2019 pätevyyskokeen jätevesiä analysoiville laboratorioille. Pätevyyskokeessa määritettiin ravinteet, kloridi, pH, sulfaatti, sähkönjohtavuus ja väri synteettisestä näytteestä ja viemärilaitoksen sekä massa- ja paperiteollisuuden jätevesistä. Pätevyyskokeeseen osallistui yhteensä 59 laboratoriota. Testisuureen vertailuarvona käytettiin laskennallista pitoisuutta tai osallistujien tulosten robustia keskiarvoa tai niiden mediaania. Osallistujien pätevyyden arviointi tehtiin z- ja osittain En-arvojen avulla. Koko tulosaineistossa oli z-arvoilla arvioituna 88 % hyväksyttäviä tuloksia, kun vertailu-arvosta sallittiin pH-määrityksissä 0,2 pH-yksikön ja muissa määrityksissä 5–20 %:n poikkeama. Tuloksista, jotka arvioitiin En-arvoilla, hyväksyttäviä oli 79 %. Kiitos pätevyyskokeen osallistujille!

Proftest SYKE järjesti yhteistyössä Työterveyslaitoksen (TTL) kanssa syksyllä 2019 kansallisen vertailumittauksen toimijoille, jotka tekevät materiaalinäytteiden asbestimäärityksiä (ABS 08/2019). Vertailumittauksen osallistujille toimitettiin neljä rakennusmateriaalinäytettä, joista analysoitiin asbestin läsnäolo tai puuttuminen sekä tunnistetut asbestisilikaattimineraalit. Vertailumittaukseen osallistui yhteensä 18 toimijaa. Osallistujatulosten arviointi perustui testinäytteiden raportoituihin tuloksiin ja osallistujatuloksia verrattiin asiantuntijalaboratoriossa tehtyihin asbestianalyyseihin. Hyväksyttäviä asbestimääritystuloksia oli tulosaineistossa 94 % ja hyväksyttäviä asbestitunnistustuloksia oli tulosaineistossa 100 %. Kiitos vertailumittauksen osallistujille!

Proftest SYKE järjesti marras-joulukuussa 2018 pätevyyskokeen jätevesiä analysoiville laboratorioille. Pätevyyskokeessa määritettiin alkaliniteetti, ravinteet (NNH4, NNO2+NO3, Ntot, PPO4, Ptot), pH, sähkönjohtavuus ja väri synteettisestä näytteestä, viemärilaitoksen sekä massa- ja paperiteollisuuden jätevedestä. Pätevyyskokeeseen osallistui yhteensä 55 laboratoriota. Testisuureen vertailuarvona käytettiin laskennallista pitoisuutta, osallistujien tulosten robustia keskiarvoa, keskiarvoa tai mediaania. Osallistujien pätevyyden arviointi tehtiin z- ja En-arvojen avulla. Koko tulosaineistossa oli z-arvoilla arvioituna 89 % hyväksyttäviä tuloksia, kun vertailuarvosta sallittiin pH-määrityksissä 0,2 pH-yksikön ja muissa määrityksissä 5–20 %:n poikkeama. Näytteen P2V värimääritystulokset arvioitiin käyttäen En-arvoja ja näistä 80 % oli hyväksyttäviä. Kiitos pätevyyskokeen osallistujille!

Proftest SYKE järjesti yhteistyössä Työterveyslaitoksen (TTL) kanssa syksyllä 2018 ensimmäisen kansallisen vertailumittauksen toimijoille, jotka tekevät materiaalinäytteiden asbestimäärityksiä (ABS 16/2018). Vertailumittauksen osallistujille toimitettiin neljä rakennusmateriaalinäytettä, joista analysoitiin asbestin läsnäolo tai puuttuminen sekä tunnistetut asbestisilikaattimineraalit. Vertailumittaukseen osallistui yhteensä 19 toimijaa. Osallistujatulosten arviointi perustui testinäytteiden raportoituihin tuloksiin ja osallistujatuloksia verrattiin asiantuntijalaboratoriossa tehtyihin asbestianalyyseihin. Sekä hyväksyttäviä asbestimääritystuloksia että hyväksyttäviä asbestitunnistustuloksia oli tulosaineistossa 99 %. Kiitos vertailumittauksen osallistujille!

Proftest SYKEn järjestämään pätevyyskokeeseen talous- ja kaivovesimääritysten testisuureille osallistui 39 osallistujaa. Tuloksia arvioitiin z-arvon avulla käyttäen kokonaishajonnan tavoitearvoina pH-määrityksissä 0,2 pH-yksikköä ja muissa määrityksissä 5-20 % 95%n luottamusvälillä. Koko tulosaineistossa hyväksyttäviä tuloksia oli 88 %. Hyväksyttävien tulosten määrä oli hieman alhaisempi kuin edellisessä talousvesivertailussa. Näytteiden homogeenisuus ja säilyvyys täyttivät laatukriteerit testattujen testisuureiden osalta (pH, NH4 ja CODMn). Menetelmävertailussa todettiin tilastollisesti merkitsevät erot ammonium ja nitriittimäärityksissä. Kiitos pätevyyskokeen osallistujille!

Proftest SYKE järjesti maaliskuussa 2019 pätevyyskokeen jätevesiä analysoiville laboratorioille. Pätevyyskokeessa määritettiin BOD7, CODCr, CODMn, kiintoaine, Na ja TOC synteettisestä näytteestä, viemärilaitoksen sekä massa- ja paperiteollisuuden jätevesistä. BOD7 ja CODMn määritettiin myös luonnonvedestä. Pätevyyskokeeseen osallistui yhteensä 61 laboratoriota. Testisuureen vertailuarvona käytettiin teoreettista (laskennallista) pitoisuutta tai osallistujien tulosten robustia keskiarvoa. Osallistujien pätevyyden arviointi tehtiin z-arvojen avulla. Koko tulosaineistossa oli 91 % hyväksyttäviä tuloksia, kun vertailuarvosta sallittiin 10–30 %:n poikkeama. Kiitos pätevyyskokeen osallistujille!

Proftest SYKE järjesti maaliskuussa 2018 pätevyyskokeen jätevesiä analysoiville laboratorioille. Pätevyyskokeessa määritettiin BOD7, Ca, CODCr, CODMn, K, kiintoaine, Mg, Na ja TOC synteettisestä näytteestä, viemälaitoksen sekä massa- ja paperiteollisuuden jätevesistä, BOD7 määritettiin myös luonnonvedestä. Pätevyyskokeeseen osallistui yhteensä 60 laboratoriota. Testisuureen vertailuarvona käytettiin teoreettista (laskennallista) pitoisuutta tai osallistujien tulosten robustia keskiarvoa. Määrityksestä ja näytteestä riippuen tuloksissa sallittiin 10–20 %:n poikkeama vertailuarvosta. Koko aineistossa hyväksyttäviä tuloksia oli 91 %. Kiitos osallistujille!

Oulun väestön varallisuutta vuosien 1750–1800 aikana tutkittiin tässä tutkimuksessa oululaisten perukirjoihin merkittyjen summien perusteella. Tutkimus toteutettiin otantatutkimuksena valitsemalla viisi otantajaksoa (vuodet 1750–1752, 1766–1778, 1776–1778, 1791–1793 ja 1798–1800) vuosien 1750–1800 ajalta. Otantajaksot valittiin siten, että niiden aikana tapahtuu jokin merkittävä yhteiskunnallinen muutos, tai siten, että ne edustavat varallisuuden kehityksen alku- ja loppupistettä. Esimerkiksi vuonna 1765 Pohjanlahden kauppapakko purettiin. Tämä mahdollisti oululaisten kauppiaiden kaupankäynnin suoraan ulkomaisiin satamiin ilman Tukholman välikättä. Näiden otantajaksojen aikana väestö koottiin erilaisiin ammatti- ja sosiaaliryhmiin sekä jaoteltiin sukupuolen perusteella. Näiden ryhmien ja koko väestön varallisuuden kehittymistä ja jakautumista tarkasteltiin otantajaksojen ja sosiaaliryhmien perusteella. Menetelmänä työssä käytettiin pääosin Lorenzin käyrää, tilastoanalyysia sekä vertailua. Tutkimuksessa havaittiin, että Oulun väestön varallisuus keskittyi 1700-luvun lopulla vain harvoille yhteiskunnan jäsenille perukirjojen perusteella. Pääasiassa suurinta varallisuutta piti hallussaan kauppiaiden sosiaaliryhmä, joka kykeni kauppaelinkeinonsa ja verkostojensa avulla kerryttämään mittavia varallisuuksia itselleen. Otantojen kahta suurinta varallisuutta piti hallussaan kaksi naista, Sara Uhlblom ja Brita Pilckar, mutta pääasiassa muita suurimpia varallisuuksia hallitsivat kauppiaiden sosiaaliryhmän miehet. Kauppiaiden sosiaaliryhmän varallisuuden painopiste kuitenkin putosi vuosisadan lopulla siten, että muut alemmat sosiaaliryhmät saavuttivat ja jopa ylittivät kauppiaiden sosiaaliryhmän mediaaninettovarallisuuden. Etenkin käsityöläisten varallisuus kasvoi 1700-luvun kahtena viimeisenä vuosikymmenenä paljon suhteessa kauppiaiden vastaavaan. Sama koski pääasiassa myös muita sosiaaliryhmiä. Tätä kehitystä selittää se, että Oulun kauppiaat olivat 1700-luvun lopulla varallisuuden näkökulmasta erittäin suhdanneherkkä sosiaaliryhmä. 1760-luvun puolesta välistä eteenpäin kauppiaita ja muuta väestöä koettelivat melko huonot taloudelliset olot, jotka johtuivat muun muassa heikosta rahapolitiikasta. Kauppiaat toipuivat tästä kriisistä selkeästi muita hitaammin, sillä heidän varallisuutensa laski vielä vuosisadan lopussa. Kaikkien muiden sosiaaliryhmien kohdalla se nousi, jopa voimakkaasti. Vuodet 1766–1768 jäivät kuitenkin varallisuuden kehittymisen kannalta huippuvuosiksi, mikä kertoo siitä, että vuosisadan puolessa välissä kyettiin kartuttamaan suuremmat varallisuudet kuin vuosisadan lopussa. Muiden kuin kauppiaiden sosiaaliryhmien varallisuuden kasvu vuosisadan lopulla kertoo kuitenkin siitä, että vuosisadan lopulla koettu taloudellisesti positiivinen kehitys kosketti lähes koko väestöä. Tämä tarkoittaa sitä, että väite siitä, että 1700-luvun loppu olisi ollut taloudellisesti hyvää aikaa kaikille, pitää tutkimuksen mukaan ainakin osin paikkansa.

Liikenneonnettomuudessa aiheutuvasta henkilövahingosta seuraa taloudellisina menetyksinä toimenpidekustannuksia, kansantaloudellisia menetyksiä ja hyvinvoinnin muutoksia. Henkilöva-hinkojen hyvinvointivaikutukset on Suomessa arvotettu ruotsalaisin tutkimustuloksin ns. arvo-jen siirrolla. Tämän menettelyn vaarana on se, että lainatut arvostukset saattavat vääristää suomalaisia henkilövahinkojen yksikköarvoja.Tämän esiselvityksen tavoitteena oli kartoittaa tieliikenteen henkilövahingoista seuraavien hy-vinvoinnin muutosten arvottamisessa kansainvälisesti käytettyjä menetelmiä ja niistä saatuja tuloksia. Sen perusteella suunniteltiin Suomessa toteutettavan arvottamistutkimuksen pääsi-sältö ja toteutustapa ottaen huomioon suomalainen liikenneturvallisuuden riskitaso eri liiken-neympäristöissä.Tutkimusmenetelminä käytettiin kirjallisuuskatsausta ja asiantuntijatyöpajaa. Työpajassa kes-kusteltiin liikenneturvallisuustyön asiantuntijoiden kanssa heille etukäteen vastattavaksi ja poh-dittavaksi lähetetyn nettikyselylomakkeen sisällöstä.Esiselvityksen suosituksena on, että käsitys liikenneturvallisuuteen liittyvästä suomalaisten ris-kinarvottamisesta hankitaan kustannustehokkaasti rajatulla tutkimuksella. Aineisto ehdotetaan kerättävän kyselyllä, jossa hyödynnetään markkinatutkimusyritysten valmiita internetpanee-leja. Ne voivat tuottaa muita toteutustapoja korkeamman vastausasteen ja riittävän edustavan aineiston.Tässä esiselvityksessä esitetään suosituksia tutkimukseen sisällytettävistä henkilövahinko-luokista ja liikenneympäristöistä sekä eri otoskokojen suuruudesta. Työssä kuvataan tänä päi-vänä tyypillisimpiä riskinarvottamistutkimusten menetelmiä ja kysymyksenasetteluja. Niiden arvioinnin yhteydessä todettiin, että toteutettavan kyselyn sisältö vaatii jatkopohdintaa. Lopulli-nen päätös kyselyn oleellisimmasta sisällöstä (riskitarkastelut, maksuhalukkuuden tiedustelun tapa ja tulosten mallintaminen) tulisi tehdä tutkimuksen valmisteluvaiheessa pilotoinnilla.Mikäli empiiristä tutkimusta ei tehdä Suomessa, tulee henkilövahinkojen hyvinvointivaikutusten arvottamisessa hyödyntää jatkossakin muista maista lainattavia tutkimustuloksia.

Proftest SYKE järjesti joulukuussa 2017 pätevyyskokeen jätevesiä analysoiville laboratorioille. Pätevyyskokeessa määritettiin ravinteet, kloridi, pH, sulfaatti, sähkönjohtavuus ja väri synteettisestä näytteestä, viemärilaitoksen sekä massa- ja paperiteollisuuden jätevesistä. Pätevyyskokeeseen osallistui yhteensä 61 laboratoriota. Testisuureen vertailuarvona käytettiin teoreettista (laskennallista) pitoisuutta tai osallistujien tulosten robustia keskiarvoa tai mediaania. Vertailuarvosta sallittiin pH-määrityksissä 0,2 pH-yksikön ja muissa määrityksissä 5–20 %:n poikkeama, testisuureesta ja näytteestä riippuen. Osallistujien pätevyyden arviointi tehtiin z-arvojen avulla. Koko tulosaineistossa hyväksyttäviä tuloksia oli 89 %. Kiitos pätevyyskokeen osallistujille!

Tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä perustietoa erikoissairaanhoidossa tehtävästä vanhemmuuden arvioinnista. Tutkimuskysymys oli kaksiosainen. Ensinnäkin haluttiin kerätä tietoa vanhemmuuden arviointia varten tehdyistä lähetteistä: paljonko niitä vuosittain tehdään, mikä on lähettämisen taustalla ja millaisiin lapsiin ja perheisiin lähetteet kohdistuvat. Toisena tavoitteena oli saada käsitys vanhemmuuden arviointijaksojen toteutumisesta ja sisällöstä sekä siitä, millaisia oireita arviointijaksoille osallistuneilla lapsilla havaittiin. Kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan vanhemmuutta yleisesti ja perheistä saatavilla olevan tilastotiedon valossa, sekä lapsen psyykkistä kehitystä vanhemmuuden kannalta oleellisin osin. Tutkimus toteutettiin retrospektiivisenä potilastietorekisteritutkimuksena. Tutkimusaineisto koostui vuosina 2010–2015 vanhemmuuden arviointijaksolle Tays:n perhe- ja pikkulapsipsykiatrian yksikköön lähetetyistä alle 13-vuotiaista lapsista ja heidän perheistään. Tarvittavat tiedot kerättiin lähetteistä ja lasten potilaskertomuksista tutkimusta varten suunnitellun lomakkeen avulla. Lopullisessa aineistossa oli mukana kaikkiaan 70 lasta. Vanhemmuuden arviointilähetteiden vuosittaisessa lukumäärässä havaittiin tutkimusaikana kasvua. Tärkeimmät lähettämisen syyt olivat huoli vanhemmuudesta ja huoli perheen vuorovaikutuksesta, myös huoltoriitojen osuus lähettämisen syistä näyttäytyi suurena. Vanhemmuuden arviointiin lähetetyistä lapsista suurin ryhmä olivat 5–9-vuotiaat lapset. Perherakenteet olivat varsin vaihtelevia, suurin osa lapsista asui äidin ja tämän mahdollisen uuden puolison luona. Vanhempien taustatiedoissa nousivat esiin monet vanhemmuuden riskitekijät, esim. vanhempien työttömyys sekä päihde- ja mielenterveysongelmat. Kahdella kolmasosalla lapsista havaittiin tutkimusjakson aikana kliinisesti merkittäviä psyykkisiä oireita. Tutkimuksen tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että vanhemmuuden arviointiin päätyvillä perheillä on useita vanhemmuuteen vaikuttavia riskitekijöitä. Jo ennen vanhemmuuden arviointiin lähettämistä he ovat saaneet yhteiskunnalta paljon tukea. Siihen nähden, miten merkittäviä vanhemmuuden haasteita perheiden kohdalla havaittiin, oli yllättävää, että yhdellä kolmasosalla arviointijaksolle osallistuneista lapsista ei havaittu merkittäviä psyykkisiä oireita. Tämän opinnäytteen alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck-ohjelmalla Tampereen yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti.

Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on Ison-Britannian hallussa olleen Intian Kalkutan kaupungin suunnittelu 1910-luvun alussa. Tarkastelun kohteena on erityisesti se, miten avoimen kaupunkitilan, kuten puistojen, katujen ja puutarhojen, merkitys ilmeni kyseisen ajankohdan länsimaisessa kaupunkisuunnittelussa, ja miten sen vaikutus heijastui suuren Kalkutan siirtomaakaupungin suunnitteluun vuosina 1912-1914. Tutkielman pääasiallisena lähdeaineistona käytän brittiläisen kaupunkirakentamisen insinöörin E.P. Richardsin raporttia Kalkutan tilanteesta, ongelmista ja kehittämisestä vuosilta 1912-1914. Richards oli palkattu laatimaan raportti Kalkutan kaupungin tuoreen julkisen instituution, Kalkutan kehitystrustin toimesta. Kalkutta oli juuri ennen Richardsin raportin laatimista menettänyt asemansa brittiläisen Intian pääkaupunkina New Delhille. Richardsin raporttia tarkastelen erityisesti avoimen kaupunkitilan näkökulmasta, ja osana yleisempää länsimaista kaupunkisuunnittelun kehitystä. Tutkimusmenetelmänäni käytän aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Avoimen kaupunkitilan merkitys näkyi selkeästi ja monipuolisesti raportissa, ja sitä kautta myös Kalkutan kaupunkisuunnittelussa. Richards korosti läpi raportin suurten katujen ja puistojen rakentamisen tärkeyttä Kalkutan ja sen esikaupunkialueiden kehittämisessä. Hän uskoi avoimen kaupunkitilan lisäämisen ratkaisevan kaupungin valtavat terveysongelmat, tehostavan merkittävästi kaupankäynnin sujuvuutta sekä nostavan Kalkutan takaisin merkittävimmäksi brittiläisen Intian kaupungiksi. Richardsin raportin ei aikanaan juurikaan vaikuttanut Kalkutan kaupungin kehittämiseen. Tarkkaa syytä tälle ei tiedetä. Todennäköisimpiä syitä olivat raportin huono ajoitus juuri ensimmäisen maailmansodan aattona sekä Richardsin esittämien menetelmien joustamattomuus. Richardsin raportissa korostuu kyseiselle aikakaudelle keskeinen ajatus julkisen vallankäytön merkityksestä kaupunkien suunnittelussa. Richards toteaa toistuvasti, kuinka ainoastaan autoritäärisellä julkisella vallankäytöllä voidaan saada aikaan todellisia muutoksia Kalkutan kontekstissa. Richardsin argumentaatiosta tulee myös voimakkaasti esiin niin sanottu deterministinen ajatus, jonka mukaan fyysistä kaupunkiympäristöä muuttamalla voitaisiin vaikuttaa suoraan ihmisten fyysisiin ominaisuuksiin ja elämäntapoihin. Richards myötäilee raportissaan 1900-luvun suosituimpia kaupunkisuunnittelun trendejä, kuten puutarhakaupunkiliikettä ja kaunis kaupunki -liikettä. Nämä molemmat liikkeet korostivat muun muassa avoimen kaupunkitilan merkitystä hyvinvoivassa kaupunkiympäristössä. Sekä harmaiden että vihreiden avointen kaupunkitilojen määrän lisääminen olikin molemmissa liikkeissä tärkeässä asemassa.