Search

Teollisuudessa ollaan siirtymässä kohti palvelukokonaisuuksia, joilla laitteiden ja järjestelmien suorituskykyä optimoidaan kokonaisuutena. Nämä uudet palveluratkaisut edellyttävät datan parempaa hyödyntämistä, johon on nykyisin tarjolla soveltuvaa ja kustannuksiltaan kilpailukykyistä teknologiaa. Vaikka Teollisesta internetistä puhutaan tällä hetkellä laajasti, useilla toimijoilla on kuitenkin yhä haasteita implementoida älykkäiden ratkaisujen hyödyt omissa liiketoimintaprosesseissa. Käyttöomaisuuden suorituskyvyn kehittämisen palveluratkaisuja tutkitaan Fimeccin S4Fleet-ohjelmassa. Tässä artikkelissa käydään läpi älykkäiden palveluratkaisujen kohdentamista kahdesta fleet-hallinnan näkökulmasta: 1) palveluiden kohdentaminen laajalle laitekannalle eri asiakasympäristöissä ja 2) palveluiden kohdentaminen eri tuotantoympäristöissä sijaitseville järjestelmille.

Teollisuudessa ollaan siirtymässä kohti palvelukokonaisuuksia, joilla laitteiden ja järjestelmien suorituskykyä optimoidaan kokonaisuutena. Nämä uudet palveluratkaisut edellyttävät datan parempaa hyödyntämistä, johon on nykyisin tarjolla soveltuvaa ja kustannuksiltaan kilpailukykyistä teknologiaa. Vaikka Teollisesta internetistä puhutaan tällä hetkellä laajasti, useilla toimijoilla on kuitenkin yhä haasteita implementoida älykkäiden ratkaisujen hyödyt omissa liiketoimintaprosesseissa. Käyttöomaisuuden suorituskyvyn kehittämisen palveluratkaisuja tutkitaan Fimeccin S4Fleet-ohjelmassa. Tässä artikkelissa käydään läpi älykkäiden palveluratkaisujen kohdentamista kahdesta fleet-hallinnan näkökulmasta: 1) palveluiden kohdentaminen laajalle laitekannalle eri asiakasympäristöissä ja 2) palveluiden kohdentaminen eri tuotantoympäristöissä sijaitseville järjestelmille.

Puutuoteteollisuudella tarkoitetaan metsäteollisuuden osaa, joka jalostaa puuta pääasiallisesti mekaanisesti esimerkiksi sahaamalla ja höyläämällä. Puutuoteteollisuus työllistää Suomessa noin 40 000 henkeä, ja sen tärkeimmät toiminta-alueet ovat saha-, kuitulevy-, lastulevy-, vaneri-, huonekalu-, insinööripuutuote-, puusepän-, puutalo- ja rakennuspuutuoteteollisuus. Tämä julkaisu liittyy VTT:n toteuttamaan ServePuu-projektiin, jonka tavoitteena oli puutuoteteollisuuden kilpailukyvyn parantaminen kehittämällä uusia palvelu-konsepteja, lisäämällä alan asiakaslähtöisyyttä ja ideoimalla uusia ratkaisuja sekä nykyisten että potentiaalisten uusien asiakkaiden tarpeisiin. Julkaisun tulokset perustuvat kymmenen alan yrityksen avainhenkilöiden haastatteluihin. Puutuotealan yritysten palvelut voidaan jakaa ratkaisu- ja suunnittelupalveluihin, asennus- ja käyttöönottopalveluihin, käyttö- ja ylläpitopalveluihin, käytöstä poisto- ja kierrätyspalveluihin ja muihin asiantuntijapalveluihin. Haastattelujen perusteella palveluliiketoiminnan osuus yritysten kokonaisliikevaihdosta oli keskimäärin muutamia prosentteja ja ylitti enimmillään 10 %. Palvelut olivat yrityksille tärkeämmässä roolissa kuin ne sellaisenaan tuovat kassavirtaa. Palvelut tukevat merkittävällä tavalla koko yrityksen liiketoimintaa ja prosesseja. Yleisimmät palveluliiketoiminnan muodot olivat asennuspalvelu, varaosapalvelu ja suunnittelupalvelu. Julkaisussa nostetaan esille puutuotealan yritysten johdon pohdintaan liittyviä keskeisiä palvelukehityksen näkökulmia, joilla pyritään tukemaan ja vauhdittamaan yritysten omaa kehitystyötä.

Puutuoteteollisuudella tarkoitetaan metsäteollisuuden osaa, joka jalostaa puuta pääasiallisesti mekaanisesti esimerkiksi sahaamalla ja höyläämällä. Puutuoteteollisuus työllistää Suomessa noin 40 000 henkeä, ja sen tärkeimmät toiminta-alueet ovat saha-, kuitulevy-, lastulevy-, vaneri-, huonekalu-, insinööripuutuote-, puusepän-, puutalo- ja rakennuspuutuoteteollisuus. Tämä julkaisu liittyy VTT:n toteuttamaan ServePuu-projektiin, jonka tavoitteena oli puutuoteteollisuuden kilpailukyvyn parantaminen kehittämällä uusia palvelu-konsepteja, lisäämällä alan asiakaslähtöisyyttä ja ideoimalla uusia ratkaisuja sekä nykyisten että potentiaalisten uusien asiakkaiden tarpeisiin. Julkaisun tulokset perustuvat kymmenen alan yrityksen avainhenkilöiden haastatteluihin. Puutuotealan yritysten palvelut voidaan jakaa ratkaisu- ja suunnittelupalveluihin, asennus- ja käyttöönottopalveluihin, käyttö- ja ylläpitopalveluihin, käytöstä poisto- ja kierrätyspalveluihin ja muihin asiantuntijapalveluihin. Haastattelujen perusteella palveluliiketoiminnan osuus yritysten kokonaisliikevaihdosta oli keskimäärin muutamia prosentteja ja ylitti enimmillään 10 %. Palvelut olivat yrityksille tärkeämmässä roolissa kuin ne sellaisenaan tuovat kassavirtaa. Palvelut tukevat merkittävällä tavalla koko yrityksen liiketoimintaa ja prosesseja. Yleisimmät palveluliiketoiminnan muodot olivat asennuspalvelu, varaosapalvelu ja suunnittelupalvelu. Julkaisussa nostetaan esille puutuotealan yritysten johdon pohdintaan liittyviä keskeisiä palvelukehityksen näkökulmia, joilla pyritään tukemaan ja vauhdittamaan yritysten omaa kehitystyötä.

Raaka-aine ja tuotantokeskeisessä puutuoteteollisuudessa palveluiden osuus on hyvin marginaalinen. Tarjottavat palvelut ovat usein tuotteen hintaan sisältyviä palveluksia, esimerkiksi sahojen lujuuslajittelua. Tuotteiden voimakas riippuvuus syklisestä rakennusteollisuudesta, korkeat tuotantokustannukset ja keskittyminen pääasiassa bulkkituotantoon ovat johtaneet alan kilpailemaan hinnoilla. Siten alalla on kova paine uudistaa perinteisiä, ja jopa vanhanaikaisia, liiketoimintamalleja mutta toisaalta myös paljon potentiaalia sen toteuttamiseksi. VTT:n koordinoiman ServePUU-hankkeen tavoitteena oli löytää keinoja puutuotealan kilpailukyvyn parantamiseksi. Tulevaisuudessa asiakaslähtöisyyden - ja siten myös palveluiden - merkitys kasvaa riippumatta yrityksen toimialasta. Palvelut tuovat mahdollisuuksia myös puutuoteteollisuuden uudistamiseksi ja ovat erinomainen keino erottautua kilpailijoista. Kyselytutkimuksessa saatujen tulosten perusteella palveluosuuden kasvattamiseen suhtaudutaan kuitenkin monissa puutuotealan yrityksissä vielä varovasti. Näyttää siltä, ettei palveluliiketoiminnan vaikutuksia ole vielä ymmärretty tai vaihtoehtoisesti osaamista tai resursseja niiden kehittämiseen ja toteuttamiseen ei ole. Hankkeessa etsittiin keinoja tilanteen edistämiseksi kehittämällä mm. palveluideoita ja -konsepteja mahdollisimman monipuolisesti liittyen puutuotteiden kunnonseurantaan, korjausrakentamiseen ja ikkunaremontteihin sekä arkkitehdeille ja suunnittelijoille kohdennettuihin palveluihin. Konseptien toivotaan antavan yrityksille sovelluskelpoisia ideoita oman liiketoimintansa kehittämiseksi. Julkaisussa esitellään haastatteluiden ja kirjallisuuden pohjalta laadittu palvelukehitysmalli, joka pyrkii huomioimaan mahdolliset palvelukehityksen karikot sekä sen menestystekijät. Lisäksi siinä esitellään konsepti puutuoteteollisuuden tietomallista, joka on ensiaskel tehokkaasti toimivien yritysverkostojen luomiseksi tukien erilaisten palveluiden syntymistä.

Raaka-aine ja tuotantokeskeisessä puutuoteteollisuudessa palveluiden osuus on hyvin marginaalinen. Tarjottavat palvelut ovat usein tuotteen hintaan sisältyviä palveluksia, esimerkiksi sahojen lujuuslajittelua. Tuotteiden voimakas riippuvuus syklisestä rakennusteollisuudesta, korkeat tuotantokustannukset ja keskittyminen pääasiassa bulkkituotantoon ovat johtaneet alan kilpailemaan hinnoilla. Siten alalla on kova paine uudistaa perinteisiä, ja jopa vanhanaikaisia, liiketoimintamalleja mutta toisaalta myös paljon potentiaalia sen toteuttamiseksi. VTT:n koordinoiman ServePUU-hankkeen tavoitteena oli löytää keinoja puutuotealan kilpailukyvyn parantamiseksi. Tulevaisuudessa asiakaslähtöisyyden - ja siten myös palveluiden - merkitys kasvaa riippumatta yrityksen toimialasta. Palvelut tuovat mahdollisuuksia myös puutuoteteollisuuden uudistamiseksi ja ovat erinomainen keino erottautua kilpailijoista. Kyselytutkimuksessa saatujen tulosten perusteella palveluosuuden kasvattamiseen suhtaudutaan kuitenkin monissa puutuotealan yrityksissä vielä varovasti. Näyttää siltä, ettei palveluliiketoiminnan vaikutuksia ole vielä ymmärretty tai vaihtoehtoisesti osaamista tai resursseja niiden kehittämiseen ja toteuttamiseen ei ole. Hankkeessa etsittiin keinoja tilanteen edistämiseksi kehittämällä mm. palveluideoita ja -konsepteja mahdollisimman monipuolisesti liittyen puutuotteiden kunnonseurantaan, korjausrakentamiseen ja ikkunaremontteihin sekä arkkitehdeille ja suunnittelijoille kohdennettuihin palveluihin. Konseptien toivotaan antavan yrityksille sovelluskelpoisia ideoita oman liiketoimintansa kehittämiseksi. Julkaisussa esitellään haastatteluiden ja kirjallisuuden pohjalta laadittu palvelukehitysmalli, joka pyrkii huomioimaan mahdolliset palvelukehityksen karikot sekä sen menestystekijät. Lisäksi siinä esitellään konsepti puutuoteteollisuuden tietomallista, joka on ensiaskel tehokkaasti toimivien yritysverkostojen luomiseksi tukien erilaisten palveluiden syntymistä.