Search

Asiakas- ja potilastietojärjestelmien tarjoamaa tukea sosiaali- ja terveydenhuollon työtehtävien suorittamiseen on tutkittu lääkärien, sairaanhoitajien ja sosiaalialan korkeakoulutettujen keskuudessa. Lähihoitajille suunnattu tutkimus on jatkumo näille kyselytutkimuksille. Tutkimustehtävinä oli, miten asiakas- ja potilastietojärjestelmät tukevat lähihoitajien työtehtäviä, yhteistyötä ja tiedonkulkua sekä miten hyödylliseksi lähihoitajat arvioivat nämä tietojärjestelmät työssään. Sähköinen kysely välitettiin Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry:n ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n jäsenrekisterissä oleville työikäisille lähihoitajille keväällä 2022. Aineistosta laskettiin keskiarvoja ja prosenttiosuuksia. Kyselyyn vastasi 3 866 lähihoitajaa kaikilta hyvinvointialueilta. Vastaajien keski-ikä oli 49 vuotta ja 92,9 % puhui äidinkielenään suomea. Suurin osa lähihoitajista työskenteli sosiaalihuollossa. Kolmanneksella (27,9 %) oli yli 20 vuoden työkokemus. Lähihoitajat arvioivat olevansa kokeneita tietojärjestelmien käyttäjiä ja he kokivat tietojärjestelmät pääasiassa työtään tukeviksi. He kuitenkin raportoivat puutteita tietojärjestelmien yhteenvetonäkymissä. Selvitettäessä tietojärjestelmiin liitettyjä hyötyjä puolet (50‒64 %) lähihoitajista eri toimintaympäristöissä raportoi tietojärjestelmien auttavan heitä turvaamaan hoidon jatkuvuuden. Keskeisenä ongelmana nähtiin, että tietojärjestelmien käyttö vie liian ison osan työajasta asiakkaiden kanssa. Tietojärjestelmät tukivat tiedonvaihtoa omassa organisaatiossa, mutta tiedonvaihdossa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden välillä oli haasteita. Tietojärjestelmien tuki tiedonvaihtoon asiakkaiden tai heidän omaistensa välillä oli heikkoa. Tietojärjestelmien lisäksi tiedonvaihtoon käytettiin puhelinta tai papereita viikoittain. Aluetietojärjestelmät tai Kanta-palvelut eivät olleet lähihoitajien työssä tavallinen tiedonvaihtotapa. Lähihoitajien arviot tietojärjestelmistä olivat melko positiivisia. Tiedonhaun tuki organisaatioiden välisessä tiedonvaihdossa ja kokemus siitä, että yhteenvetonäkymien tulisi tukea työtä nykyistä enemmän, vahvistivat aikaisempia kyselytutkimuksia. Tietojärjestelmien tuki työlle korostuu nykytilanteessa, jossa henkilöstövaje ja kasvava palveluntarve asettavat haasteita uusille hyvinvointialueille., The support provided by client and patient information systems for the performance of social and health care work tasks has previously been studied among doctors, nurses, and highly qualified social professionals. The research targeted at practical nurses is a continuation of these studies. The research focused on how client and patient information systems support the work, cooperation and flow of information of practical nurses and how useful they assess these information systems in their work.The online survey was forwarded to practical nurses of working age in the register of members of the Finnish Federation of Local and Basic Caregivers (SuPer ry) and the Union of Public and Welfare Sectors (JHL) in spring 2022. Averages and percentages of the material were calculated. The amount of 3866 practical nurses responded to the electronic survey from all wellbeing services counties and Åland. The average age of respondents was 49 years and the majority of respondents spoke Finnish as their mother tongue (92.9%). Most of the practical nurses worked in social welfare. About one third (27.9%) had more than 20 years of work experience. Practical nurses estimated themselves to be an experienced user of information systems. Half (50-64 %) of practical nurses in different settings reported that information systems help to ensure continuity of care when it comes to identifying the benefits associated with information systems. A key problem was that the use of IT systems takes too much working time from clients. Practical nurses felt that the information systems mainly supported their work. However, they reported deficiencies in the ability of the information system to produce a summary of the patients’ health status. While information systems supported the exchange of information within their own organisation, there were challenges in the exchange of information between social and healthcare organisations. The support of information systems for the exchange of information between clients or their relatives was poor. In addition to information systems, telephone and papers were used on a weekly basis. Neither the regional information systems nor Kanta services were the usual means of exchanging information in the work of practical nurses. The assessments of the information systems by practical nurses were rather positive. Support for information-search in the exchange of information between organisations and experience that summaries should be more supportive for work confirmed earlier results from surveys. Information systems’ support for the work is highlighted in the current context were staff shortages and growing service needs pose challenges to new welfare areas.

Terveydenhuollon ja terveyspalveluiden siirtyminen tietoverkkoihin nostaa esiin eettisiä haasteita. Etenkin kun digitaalisia ratkaisuja suunnitellaan ikääntyville kansalaisille, tulee ottaa huomioon heidän oikeutensa ja mahdollisuutensa elää hyvää elämää kotona tai kodinomaisessa ympäristössä. Etiikka ja eettinen osaaminen ovatkin tällöin keskeisessä roolissa suunnittelusta aina toteutukseen ja arviointiin saakka. Etiikkaa on tarkasteltava usealta eri näkökulmalta, mutta samalla valitettavan usein törmätään arvokonflikteihin eri eettisten arvojen ja normien välillä. Tämä suunnittelutieteellinen tutkimus tarkastelee digitaalisten terveyspalveluiden kyberturvallisuuteen liittyviä eettisiä asioita neljän eri viitekehyksen kautta: biolääketieteen etiikka, hoitoalan etiikka, terveydenhuollon informaatioteknologian ydintehtävät ja kyberturvallisuuden arvoklusterit. Tutkimus keskittyy eri näkökulmien välisiin arvokonflikteihin ja esittelee eettisen päätöksenteon avuksi käsitemallin eri viitekehysten samanaikaiseen huomioimiseen. Lisäksi artikkeli käsittelee eettistä päätöksentekoa sumean monikriteerisen päätöksenteon avulla sekä pohtii koneoppimisen ja homomorfisen salauksen avulla tuotettavan digitaalisen kaksosen hyödyntämistä tässä yhteydessä., The transition of health care and health services to information networks raises ethical challenges. Especially when designing digital solutions for older citizens, their rights and opportunities to live a good life at home or in a homelike environment must be taken into account. In this case, ethics and ethical expertise play a key role, from design to implementation and evaluation. Ethics need to be looked at from a variety of perspectives, but at the same time, unfortunately, there are often value conflicts between different ethical values and norms. This design science research examines ethical issues related to the cybersecurity of digital health services through four different reference frameworks: biomedical ethics, care ethics, the core functions of health information technology, and cybersecurity core value clusters. The research focuses on value conflicts between different perspectives and presents a conceptual model for the simultaneous consideration of these different frameworks to aid ethical decision-making. In addition, the article discusses ethical decision-making through fuzzy multi-criteria decision-making and considers the use of the digital twin produced through machine learning and homomorphic encryption in this context.

Rakenteisen hoitotyön luokituksen käyttö potilashoidon kirjaamisessa tekee potilaan hoidon läpinäkyväksi. Se mahdollistaa hoidon prosessien ja hoitamisen sisällön kuvaamisen sekä tiedon tuottamisen päätöksentekoa ja johtamista varten. Suomalaisen hoitotyön luokituskokonaisuuden (FinCC) rakenne jäsentää kansallisesti sovittujen hoitotyön keskeisten rakenteisten tietojen kirjaamista. Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida FinCC:n käyttöä potilaan hoidon tarpeiden, hoitotoimien ja hoidon tulosten kirjaamisessa sähköisissä potilaskertomuksissa. Tässä kuvailevassa tutkimuksessa sovellettiin tarkoituksenmukaista otantaa kolmen sairaalan medisiinisten osastojen tietovarastoista. Tutkimusaineisto muodostui anonyymeistä osastotason tiedoista, jotka kerättiin kuuden kuukauden ajalta. Aineisto analysoitiin FinCC:n komponentti-, pää- ja alaluokkatasojen käytön jakaumien mukaan. Tulosten mukaan prosessin vaiheita hoidon tarve, hoitotoimet ja hoidon tulokset käytetään kaikissa sairaaloissa. Kaikkia FinCC:n kolmea tasoa käytettiin hoidon kirjaamiseen. Pääsääntöisesti hoidon tarpeiden ja hoitotoimien kirjaaminen tehtiin pää- ja alaluokkatasoille, lukuun ottamatta yhtä sairaalaa, jossa osa hoidon tarpeista kirjattiin käyttämällä komponenttitasoa. Lisäksi kahdessa sairaalassa hoidon tarvetta kirjattiin suoraan prosessin vaiheeseen hoidon tarve, käyttämättä komponentti-, pää- tai alaluokkatasoa. Kaikissa sairaaloissa käytettiin FinCC:n kaikkia komponentteja kuvattaessa hoidon tarpeita ja hoitotoimia, lukuun ottamatta yhtä sairaalaa, joissa komponenttia Elämänkaari ei käytetty hoitotoimien kirjaamisessa. Rakenteista ja tarkkaa potilaan hoidosta tuotettua tietoa voidaan hyödyntää toissijaisessa käytössä analysoitaessa hoitotyön prosesseja ja hoitotyön käytäntöjä. Tätä tietoa voidaan käyttää muun muassa myös henkilöstön osaamisen johtamisessa., The use of the standardized nursing terminology makes patient care transparent. It enables the description nursing care processes and generating knowledge for decision-making and management. The structure of the Finnish Care Classification (FinCC) structures the documentation of nationally agreed core nursing data: nursing diagnoses, interventions, and outcomes. The purpose is to analyze the use of FinCC to record nursing diagnoses, interventions and outcomes in electronic health records in three hospitals. In this descriptive study, appropriate sampling from data repositories in the Internal Medicine wards of three hospitals was applied. The research data consisted of anonymous ward-level data collected over a six-month period. The data was analyzed according to the distributions of the use of FinCC's component, main and subcategory levels. According to the results, the process phases of nursing diagnoses, interventions and outcomes are used in all hospitals. All three levels of FinCC (component, main and subcategories) were used to document nursing care. Mainly, the documentation of diagnoses and interventions were carried out at the main and subcategories levels, with the exception of one hospital, where part of the diagnoses were documented using the component level. In addition, in two hospitals, the diagnoses were documented directly at the diagnoses phase of the process, without using the component, main or subcategory level. All hospitals used all components of FinCC to describe diagnoses and interventions, with the exception of one hospital where the component Life Cycle was not used to document interventions. Standardized nursing data from data repositories can be used for secondary purposes to analyse care processes and care modes. This information can be further used in the management e.g., to estimate nursing care competencies and educational needs at the hospitals.

Tutkimuksessa arvioitiin, missä määrin asiakas- ja potilastietojärjestelmien eri tuotemerkit tukevat lähihoitajien työtä eri toimintaympäristöissä. Tutkimuksessa tuotetaan tietoa Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 strategian arviointia varten. Tiedonkeruu lähihoitajille toteutettiin keväällä 2022 sähköisenä kyselynä, jonka ammattiliitot (Julkisten ja hyvinvointialojen liitto ja Suomen lähi- ja perushoitajaliitto) välittivät työikäisille jäsenilleen. Lähihoitajilta kysyttiin arviota tietojärjestelmien tuesta tiedonkululle, arviota tietojärjestelmien hyödyistä, sekä kokemuksia tietojärjestelmien käytöstä. Vastaajia pyydettiin antamaan arvosana pääasialliselle asiakas-/potilastietojärjestelmälle asteikolla 4 (hylätty) - (10) erinomainen. Aineistoa analysoinnissa käytettiin kuvailevia menetelmiä. Kyselyyn vastasi 3 866 lähihoitajaa. Eri tuotemerkeille annettujen arvosanojen keskiarvot vaihtelivat kohtalaisesta (6) hyvään (8). Sosiaalihuollossa DomaCare arvioitiin toimivimmaksi ja Apotti heikoimmaksi käytettyjen väittämien avulla arvioituna. Julkisessa sairaalassa Esko sai parhaat arviot ja Apotti heikoimmat. Terveydenhuollon avopalveluissa Lifecare ja Pegasos pärjäsivät tasaisesti, kun taas yksityisellä Lifecare sai parhaan arvion. Lähihoitajat liittivät tietojärjestelmien hyödyiksi useimmiten hoidon jatkuvuuden ja hoidon laadun tukemisen. Toimintaympäristöstä ja tuotemerkistä riippumaton kokemus oli, että tietojärjestelmät vievät liikaa aikaa asiakkaiden kanssa tehtävästä työstä. Arvio siitä, että sama asia piti kirjata moneen eri paikkaan, oli tavallinen kaikissa toimintaympäristöissä. Noin puolet vastaajista arvioi, että sama asia piti kirjata moneen eri paikkaan: sosiaalihuollossa vaihteluväli oli 51–61 %, julkisessa sairaalassa 61–72 %, terveydenhuollon avopalveluissa 60–73 % ja yksityisellä 47–73 %. Tutkimus tuotti tuotemerkkikohtaista tietoa käyttäjäkokemuksista järjestelmien kehittämistyön tueksi. Kehittämistyössä on tärkeää huomioida eri toimintaympäristöt. Lähihoitajien arviot siitä, että tietojärjestelmät vievät liikaa aikaa asiakastyöstä, tulisi huomioida. Edelleen tulee kehittää sujuvia toimintatapoja, jotka liittyvät niin tietojärjestelmiin kuin työprosesseihin organisaatiossa ja laajemmin hyvinvointialueilla., Information systems are supposed to support client work and nursing. The study examines the extent to which different client information systems and electronic health records support the work of practical nurses in different work environments. Moreover, the study produced brand-specific information about user experiences related to the some of the strategic goals of Finnish eHealth and eSocial Strategy and to support the development of information systems. The data collection for the practical nurses was conducted for the first time in spring 2022 as a part of the project ‘Monitoring and assessment of social welfare and health care information system services (STePS 3.0)’ that provide information on the achievement of the national strategy for information management. An electronic survey was directed at the working-age members of trade unions [the Finnish Federation of Local and Basic Caregivers (SuPer); the Trade Union for the Public and Welfare Sectors (JHL)]. The survey was answered by 3,866 practical nurses, and most of them worked in social services. The average ratings of the system brands ranged from moderate (6) to good (8) on the scale from fail (4) to excellent (10). The practical nurses most often considered the benefit of the information systems to be found in the support they provided in regard to the continuity of care and quality of care. Regardless of the system brand, the shared experience was that the information systems take up too much working time. Summary views were only at a fairly good or weak level for many of the system brands. It was common that the same issue had to be documented in several places: in social care the range was 51−61%, in public hospitals 61−72%, in community health centre 60−73% and in private sector 47−73%. The study produced brand-specific information on user experiences to support systems development work in future. In development work, it is important to consider the different working environments. The experience of practical nurses that information systems take up too much time from client work should be taken into consideration. All possibilities to streamline practices related to documentation and work processes within the organization and counties should take to account.

Tämän kartoittavan kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli koota tutkimusnäyttöä terveyspalveluiden digitaalisten tietojärjestelmien vaikuttavuudesta hoitohenkilöstöön ja potilastuloksiin. Sisäänottokriteerit olivat: tutkimus käsittelee terveydenhuollon digitaalista tietojärjestelmää, joka on käytössä kliinisessä työssä sekä sen vaikutusta hoidon laatuun, hoitohenkilöstön tai potilaiden tyytyväisyyteen, toiminnan tehokkuuteen, hoidon tuloksiin, työn prosessiin tai hoidon kustannuksiin. Pois jätettiin viivakodin lukijat, johtamisen tietojärjestelmät ja mobiililaitteita käsittelevät tutkimukset, sekä tekoälyyn, herätteisiin, asioiden internetiin ja robotiikkaan pohjautuvat tutkimukset. Tiedonhaussa käytettiin neljää tietokantaa: CINAHL, Cochrane Library, PubMed ja Web of Science. Tuloksena löytyi 2400 artikkelia, joista 16 otettiin mukaan tutkimukseen. Artikkelit oli julkaistu vuosina 1995–2020. Tulokset analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysillä. Neljä tukimusta oli tehty kokeellisella asetelmalla ja 12 oli tehty kvasikokeellisella asetelmalla. Tutkimusten laatupisteet olivat keskinkertaisia. Tietojärjestelmistä käytetyt termit muodostivat yläkategoriat: Potilasasiakirja, lääkehoidon prosessi, tiedon automaattinen tallennus sekä potilasportaali. Suurin osa tutkimuksista keskittyi potilasasiakirjoihin. Järjestelmien päätehtäviä olivat lääkehoidon prosessin tukeminen ja digitaalinen hoitotyön kirjaus. Digitaalisia tietojärjestelmiä verrattiin paperisiin järjestelmiin ja dataa kerättiin kyselylomakkeilla tai aika- ja liikeanalyysin avulla. Hoitohenkilöstön tuloksiin liittyen tutkituimpia aiheita olivat ajankäyttö ja tyytyväisyys, joiden suhteen tulokset jäivät ristiriitaisiksi. Potilastulokset eivät tulleet aineistossa esiin laajasti. Neljässä potilastuloksia koskevassa tutkimuksessa havaittiin kuitenkin niin positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia. Tulosten perusteella voidaan todeta, että näyttö digitaalisen tietojärjestelmien vaikutuksesta henkilöstöön ja potilastuloksiin on vielä vähäistä ja digitaalisten tietojärjestelmien terminologia ja määritelmät ovat hajanaisia. Korkeatasoista näyttöä vaikuttavuudesta käytännön ympäristössä tarvitaan enemmän erityisesti siitä, miten tietojärjestelmät vaikuttavat potilastuloksiin., The aim of this scoping review was to gather evidence about the effectiveness of digital information systems on nursing staff and patient outcomes. Inclusion criteria were: information system used in clinical work and covers quality, satisfaction, efficiency, patient outcomes, work processes and costs. Exclusion criteria were: barcode scanning, managerial information systems, mobile devices, artificial intelligence, alert systems, internet of things and robotics. Four databases were searched: CINAHL, the Cochrane Library, PubMed and the Web of Science. The search resulted in 2400 articles of which 16 were included in the review. Included studies were published between the years 1995–2020.The Joanna Briggs Critical Appraisal tools were used for quality evaluation. The results were analyzed with deductive content analysis. Four of the included studies had experimental design and 12 had quasi-experimental design. Quality scores of reported studies were mainly mediocre. The studied digital information systems were categorized as patient record, medication process, health data automation and patient portal. The most studied systems were patient records. Systems mainly focused on a limited part of the medication process and digital nursing documentation. Most studies compared digital information systems to paper-based systems. Data were obtained with questionnaires and by time and motion analysis. Regarding staff outcomes, most studies covered the use of working time and job satisfaction. These outcomes showed inconclusive results. Patient outcomes weren`t studied at length and some studies showed positive while others showed negative outcomes. Based on the findings of this review, the evidence of the effectiveness of information systems on staff and patient outcomes is scarce and the terminology and definitions of the systems is inconsistent. More evidence is needed to show the effectiveness of digital information systems on patient outcomes.

Tämä tutkimus on osa laajempaa, terveydenhuollon organisaatioiden kyberturvallisuusosaamista, -koulutustarpeita sekä henkilöstön oman organisaation tietoturvaa koskevia näkemyksiä, selvittävää tutkimusta. Tutkimus toteutettiin syksyn 2020 ja kevään 2021 välisenä aikana. Artikkelissa raportoidaan hoitohenkilöstöä koskevan aineiston tuloksia. Tutkimuskysymyksenä oli: Miten terveydenhuollon organisaatioissa työskentelevä hoitohenkilöstö arvioi tieto- ja kyberturvallisuusosaamistaan? Tutkimusaineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Harkinnanvarainen otos suunniteltiin yhteistyössä kahden sairaanhoitopiirin ja yhden perusterveydenhuollon organisaation kanssa. Kukin kohdeorganisaatio määritteli kohderyhmän tai kohderyhmät sekä sen, kuka ja millä tavoin kyselylinkki jaetaan. Tutkijoiden arvion mukaan kohderyhmään kuului noin 3500 vastaajaa, joista kyselyyn vastasi 383 henkilöä. Hoitotyön tehtävissä olevia vastaajia oli 194 (n=194). Aineisto analysoitiin Webropol-kyselyohjelman data-analyysityökaluilla. Avoimia vastauksia käytettiin suorina lainauksina tulosten havainnollistamiseksi. Kyberturvallisuuden käsite oli tuttu 80 %:lle vastaajista. Suurin osa vastaajista (74 %) arvioi, että heillä on riittävät tieto- ja kyberturvallisuustaidot tehtäviensä hoitamiseen. Ikäryhmään 50-64 vuotta kuuluvat vastaajat arvioivat taitonsa muita ikäryhmiä useammin riittämättömiksi (p, This study is part of a broader study on the cybersecurity competence, training needs and personnel’s views of data security of the own organization. The study was conducted between autumn 2020 and spring 2021. This article reports the results of nursing staff. The research question was: How do nursing staff working in healthcare organizations assess their information and cybersecurity competence? The research data was collected using a structured questionnaire. The discretionary sample was designed in cooperation with two hospital districts and one primary health care organization. Each target organization defined the target group(s) and who and how the survey link would be shared. According to the researchers' estimate, the target group included approximately 3500 respondents, of which 383 answered the survey. There were 194 respondents in nursing positions. The data was analyzed using the data analysis tools of the Webropol survey program. Open-ended responses were used as direct quotes to illustrate the results. The concept of cybersecurity was familiar to 80% of respondents. The majority of respondents (74%) believe that they have sufficient information and cybersecurity skills to perform their duties. Most inadequate skills were reported from respondents belonging to the age group of 50-64 years (p

Due to the rapid digitalization of healthcare, it is important to strengthen professionals’ digital competence, particularly to support older professionals to stay in work until retirement age. People of different ages have different digital competencies. Younger generations are ‘digital natives’ who have learned to use digital devices fluently from a young age, while older generations have had to learn to use them in adulthood. The increasing number of new technologies causes in some cases stress, especially for more older healthcare workers. Intergenerational learning methods for developing digital competence may offer a way to narrow digital competence gaps in healthcare. The aim of this scoping review was to identify current evidence regarding intergenerational learning methods for developing digital competence, and their outcomes. The results can be used to help develop methods for intergenerational digital competence development and improve healthcare professionals’ digital competence. A scoping review was conducted across four databases (Scopus, CINAHL, Web of Science, ProQuest) without time limits. The search produced 2905 references, of which 23 studies are included in the review. Thematic analysis was used to analyze these studies’ results. The results showed that a key method for intergenerational digital competence development is reverse mentoring, where a less experienced person serves as a mentor to a more experienced one. Intergenerational digital competence development methods can be done one-on-one or in groups, in classes or on digital platforms. The outcomes of these methods illustrated that they promote mutual learning, increase the digital competence of older adults and the work life skills of young mentors, and narrow the gap between generations. Using such methods, it is possible to make better use of each generation’s expertise. Intergenerational learning could suggest ways of narrowing the digital gap and enhancing intergenerational communication. Healthcare could benefit from implementing intergenerational learning methods for developing digital competence, increasing the digital competence of healthcare professionals, and narrowing the gap between generations.

Sähköistä asiointia kohtaan on asetettu terveyspoliittisia tavoitteita harvaan asutuissa länsimaissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita voidaan toteuttaa soveltuvin osin sähköisinä palveluina. Sähköisten palveluiden käyttö edellyttää asiakkailta välineitä sekä osaamista ja tietoa palveluista, joihin hakeutua. Selvitimme sähköisten sosiaali- ja terveydenhuollon vastaanottopalveluiden käyttöä eri alueilla. Tutkimus perustuu satunnaisesti valittujen 20–99 vuotiaiden henkilöiden antamiin vastauksiin aikuisväestöä edustavassa FinSote 2020 kyselytutkimuksessa (n=28 199, osallistumisaktiivisuus 46 prosenttia). Alueluokituksena käytettiin seitsemänluokkaista kaupunki-maaseutu-alueluokitusta. Tulokset esitetään työikäisille (20–64 vuotiaat) ja eläkeikäisille (65–99 vuotiaat) väestöä edustavina osuuksina vakioimattomina ja demografisten tekijöiden suhteen vakioituna. Sähköisesti vastaanottopalveluita käyttäneiden osuus laskettiin edeltävän vuoden aikana sosiaali- tai terveyspalveluja käyttäneistä. Vastaajan antama arvio siitä, korvasiko sähköinen asiointi vähintään yhden perinteisen soiton tai käynnin, laskettiin sähköisiä sosiaali- ja terveyspalveluja käyttäneistä. Kaupunkimaisilla alueilla käytettiin useammin sähköisiä vastaanottopalveluja verrattuna maaseutumaisiin alueisiin. Sosiaali- tai terveydenhuollon palveluita käyttäneistä työikäisistä 39 prosenttia oli käyttänyt sähköisiä vastaanottopalveluita sisemmällä kaupunkialueella, kun vastaava osuus harvaan asutulla maaseudulla oli vain 25 prosenttia. Eläkeikäisistä nämä osuudet olivat pienempiä: sisemmällä kaupunkialueella 13 prosenttia ja harvaan asutulla maaseudulla kahdeksan prosenttia. Kun työikäisistä 86 prosenttia ulommalla kaupunkialueella ja 75 prosenttia maaseudun paikalliskeskuksissa raportoi sähköisen asioinnin korvanneen vähintään yhden perinteisen käynnin, niin eläkeikäisillä osuudet olivat pienempiä: 70 prosenttia sisemmällä kaupunkialueella ja 54 prosenttia harvaan asutulla maaseudulla. Sähköisesti sosiaali- ja terveydenhuollon vastaanottopalveluita käyttäneiden osuus oli melko korkea. Sähköisten vastaanottopalveluiden käyttö oli yleisempää kaupunkialueella kuin harvaan asutulla maaseudulla. Ne, jotka olivat asioineet sosiaali- ja terveydenhuollossa sähköisesti, arvioivat useimmiten, että sähköinen asiointi korvasi perinteisen käynnin. Työikäiset käyttivät sähköistä vastaanottopalvelua useammin kuin ikääntyneet. Sähköiset palvelut mahdollistavat asioinnin myös harvaan asutuilla seuduilla. Se, miten pitää välineet kaikkien tavoitettavissa, miten voidaan kohentaa osaamista ja tukea sähköisten palveluiden käyttöön ovat haasteita, joihin sosiaali- ja terveyspolitiikan sekä työllisyys- ja koulutuspolitiikan keinoin on vastattava., Several health policy goals have been outlined for electronic services in sparsely populated Western countries. Social and health care services may be implemented as electronic services, where applicable. However, the use of electronic services requires the necessary instruments, skills and service provision. We investigated the use of electronic services in health care among the adult population in different areas in Finland. The electronic services included contacts with a doctor, registered nurse or social worker by video or by chat. The study is based on responses from randomly selected individuals aged 20 to 99 (n=28 199; participation rate: 46%) at FinSote. The results are presented as non-adjusted and adjusted proportions. We used the seven-class urban–rural classification provided by the Finnish Environment Institute. We report the results for the working-age population (aged 20 to 64) and for the retired population (aged 65 to 99). In urban areas, the use of electronic services for health or social care was higher than in rural areas. Electronic service use among the working-age population was 39% among those living in inner urban areas compared with 25% of those living in sparsely populated rural areas. The use of electronic services was lower (only 13% and 8% for inner urban areas and sparsely populated rural areas respectively) among those of pensionable age. While 86% of the working-age population in the outer urban area and 75% of those living in local centres in rural areas reported that at least one electronic contact replaced a face-to-face visit, the proportion of those of pensionable age was lower: 70% in the inner urban areas and 54% in sparsely populated rural areas. Among those members of the population that have used health and social care services within a year, the use of electronic services was relatively high. The use of electronic services was more common in urban areas compared with sparsely populated rural areas. Respondents who had used social and health care services electronically more often stated that the electronic service use replaced the face-to-face visit. The working-aged respondents used electronic services more often than the older respondents. In the future, more information is needed on the supply of electronic services in the public social and health care services available in different regions. For many, the use of electronic services has become everyday life. How to keep the instruments accessible to everyone, how to improve skills and how to support the use of electronic services are challenges that need to be addressed by both social and health policy and employment and education policy.

Sosiaali- ja terveyshuollon digitalisaatiokehityksen yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi on nimetty osallisuuden edistäminen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden, työntekijöiden ja johtajien käsityksiä asiakkaiden osallistumisesta digitaalisiin palveluihin. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä asiakasosallisuuden ja digitalisaation välisestä suhteesta sekä siihen liitettyjen käsitysten yhteneväisyyksistä ja eroavaisuuksista asiakkaiden ja ammattilaisten keskuudessa. Tutkimusaineistona ovat 86 henkilön teemahaastattelut viidessä julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa. Menetelmänä on laadullinen, teoriaohjautuva sisällönanalyysi. Käsitykset asiakasosallisuudesta digitaalisissa palveluissa jäsentyivät viideksi luokaksi: asiakas palveluiden piiriin kuuluvana, asiakas palautteen antajana, asiakas vuorovaikutuskumppanina, asiakas itsenäisenä toimijana vastaanottojen ulkopuolella ja asiakas kehittäjänä. Analyysi toi esille jännitteisyyden luokkien sisällä: kuhunkin luokkaan kytkeytyi digitalisaatiokehityksen mukanaan tuomat mahdollisuudet asiakkaiden osallistumisen ideaaleista sekä toisaalta digitalisaatiokehityksen esteet, realiteetit ja sen mukanaan tuomat uudenlaiset haasteet. Erityisesti asiakkaat korostivat digipalveluihin liittyviä huolia: pelkoa taitojen ja tuen riittävyydestä sekä vuorovaikutuksen kaventumisesta. Johtajat korostivat digitalisaation mahdollisuuksia erityisesti yhteydenpidossa, palautteen antamisessa sekä palveluiden kehittämisessä. Työntekijät toivat esille sekä esteitä että mahdollisuuksia, korostaen erityisesti palveluiden piiriin pääsemistä, palautteen antamista ja etävastaanottoja. Digitaalisissa palveluissa asiakkaan rooli itsenäisenä toimijana ja tiedonhakijana korostuu. Samalla asiakkaan tekemät valinnat ja päätökset jäävät helposti ammattilaisilta piiloon ja dialogi asiakkaan ja ammattilaisen välillä vähäiseksi. Tähän liittyy monenlaisia huolia niin asiakkaiden kuin ammattilaisten keskuudessa. Eri osapuolten osallisuuskäsitysten ymmärtäminen onkin tärkeää, kun suunnitellaan ja kehitetään digitaalisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja., Promoting client involvement is one of the central aims in the digitalization of social and health care services. This study examines the perceptions of social and health care clients, employees and managers about client involvement in digital services. The aim is to increase the understanding of the relationship between client involvement and digitalization, as well as the similarities and differences between the perceptions of clients and professionals. The study is based on thematic interviews of 86 people in five social and health care organizations in the public sector in Finland. The method used is qualitative, theory-based content analysis. Perceptions of client involvement in digital services was classified into five categories: the client as a recipient of services, the client as a feedback provider, the client as an interaction partner, the client as an independent actor outside service encounter and the client as a developer. The analysis highlighted the tensions within the categories: each category was associated with the possibilities for ideal client involvement and, on the other hand, the realities of the digitalization, as well as the new challenges posed by it. Clients highlighted concerns related to digital services: fears about the adequacy of skills and support, as well as reduced interaction. Managers emphasized the potentials of digitalization, especially in communication, giving feedback and service development. Employees highlighted both challenges and possibilities, with particular emphasis on access to services, feedback and remote appointments. In digital services, the client’s role as an independent actor and information seeker is emphasized. Simultaneously, the client’s choices and decisions are easily hidden from the professionals and the dialogue remains limited. This raises a wide range of concerns among both clients and professionals. Understanding the perceptions of the various stakeholders is therefore important when designing and developing digital services for social and health services.

Suomi tavoittelee digitalisaation edelläkävijyyttä uudistamalla julkisten palvelujen prosesseja ja sähköistämällä palveluja. Terveydenhuollossa sähköisten asiointipalvelujen käyttöönotolla tavoitellaan yhä parempia terveydenhuollon palveluita ja kustannushyötyjä. Sähköisten asiointipalveluiden käyttö on viime vuosina lisääntynyt, mutta käyttömäärä on edelleen alhainen digitalisaation toteutumiseksi. Sähköisten asiointipalveluiden käytön lisääntymisen yhdeksi haasteeksi on havainnoitu hoitoprosessien uudistamattomuus. Etelä-Pohjanmaan sähköisten asiointipalveluiden parantamiseksi, tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten terveydenhuollon hoitoprosessit huomioidaan sähköisten asiointipalveluiden kehittämistyössä Etelä-Pohjanmaalla. Tavoitteen saavuttamiseksi tutkittiin, millaisia sähköisiä asiointipalveluja terveydenhuollossa on käytössä ja kehitteillä, millaiseksi sähköisten asiointipalveluiden käytön yleisyys arvioidaan, millainen sähköisten asiointipalveluiden ja terveydenhuollon hoitoprosessien yhteenliittymä on, millä tavoin sähköisten asiointipalveluiden kehittämistyötä toteutetaan ja mitkä ovat Covid-19-pandemian vaikutukset sähköisiin asiointipalveluihin terveydenhuollossa. Tutkimuksen lähtökohta kuvattiin kirjallisuuskatsauksella, jossa haettiin tietoa terveydenhuollon sähköisistä palveluista Pohjoismaista. Tiedot terveydenhuollon hoitoprosessien huomioimisesta sähköisten asiointipalveluiden kehittämistyössä kerättiin terveydenhuollon ja tietohallinnon ammattilaisten haastatteluista. Terveydenhuollossa on käytössä erilaisia sähköisiä asiointipalveluja, joita on tarpeen kehittää sujuvamman asiointikokemuksen mahdollistamiseksi. Sähköisten asiointipalveluiden käyttöönottojen yhteydessä tehdään muutoksia hoitoprosesseihin, mutta prosesseja ei uudisteta suunnittelemalla, miten sähköisten palvelujen hyödyt saavutetaan. Sähköisten asiointipalveluiden kehittämistyötä toivottiin edistettävän ja sisällyttämään työhön prosessisuunnittelu entistä vahvemmin. Sähköisten palveluiden ja prosessien muotoilulle yhtenäiseksi kokonaisuudeksi on olemassa hyvät edellytykset. Tulevaisuudessa on tärkeää määritellä sähköisten asiointipalveluiden hyötytavoitteet ja tehdä strategia niiden saavuttamiseksi. Sähköisten asiointipalveluiden hyödyt konkretisoituvat, kun määritellyt prosessivaiheet digitalisoidaan siten, että ne ovat osa työkäytänteitä ja kansalaisten asiointia., Finland aims to be a pioneer in digitalization by reforming the processes of public services and digitalizing services. In healthcare, the introduction of digital transaction services is aimed at bettering health care services and cost benefits. The use of digital transaction services in recent years has increased, but the realization of digitalization is still low. One of the challenges in increasing the use of digital transaction services is the non-renewable state of the care processes. In order to improve digital services in Southern Ostrobothnia, this study aimed to find out how healthcare processes are taken into account in the development of digital services in Southern Ostrobothnia. In order to achieve this goal, studies were performed to find out what kind of digital services are being used and developed in healthcare, the prevalence of these digital services, how the consortium of e-services and health care processes is being developed, how the development of e-services is being carried out, and what the effects of the Covid-19 pandemic are on e-services in healthcare. The basis of the study is described in a literature review, in which information was sought on digital health services in the Nordic countries. Information on the consideration of health care processes in the development of digital transaction services was collected from interviews with health care and information management professionals. There are several different electronic transaction services in healthcare, which need to be developed for the possibility of a smoother transaction experience. In deploying digital services, care processes will be modified, but these processes are not being redesigned to ensure that the benefits of the digital services can be achieved. It was desired that the development of digital transaction services would be advanced and to include process planning more firmly in the development process. There are good preconditions for formulating electronic transaction services and processes into a unified whole. In the future, it will be important to define the benefit of goals for digital services and to craft a strategy to achieve them. The benefits of digital transaction services materialize when defined processes are digitalized in such a way that they are part of working practices and citizens' transactions.

Artikkelissa tarkastellaan sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattilaisten arvioita käyttämistään asiakastietojärjestelmistä. Artikkelissa arvioidaan Sote-tieto hyötykäyttöön strategian tavoitteiden toteutumista sosiaalialan ammattilaisten näkökulmasta ja tuotetaan tuotemerkkikohtaista tietoa käyttäjäkokemuksista kehittämisen tueksi. Artikkelin tutkimuskysymyksenä oli: Minkälaisia arvioita sosiaalialan korkeakoulutetut ammattilaiset antavat käyttämilleen asiakastietojärjestelmille vuonna 2020 käyttäjäkokemuksiinsa perustuen? Tutkimusaineistona hyödynnettiin STePS 3.0 -hankkeessa syys-lokakuussa 2020 ammattiliittojen kanssa yhteistyössä kerättyä tutkimusaineistoa (n=990), josta tähän artikkeliin valittiin ne vastaajat, joilla oli käytössä sähköinen asiakastietojärjestelmä (n=974). Aineistoa analysoitiin kuvailevin menetelmin hyödyntämällä suoria jakaumia ja ristiintaulukointia. Kouluarvosanoista esitettiin keskiarvot, keskihajonnat, keskiarvojen 95% luottamusvälit sekä heikkojen ja kiitettävien arvosanojen osuudet. Tulokset osoittavat, että sosiaalihuollossa käytössä olevien tuotemerkkien välillä on vaihtelua toimivuudessa, käytettävyydessä, työn ja yhteistyön tuessa sekä koetuissa hyödyissä. Tuotemerkkien arvosanojen keskiarvot vaihtelivat kohtalaisesta (6) hyvään (8). Parhaimmat arviot saivat Nappula ja Domacare, joita käytetään yleensä rajatummissa sosiaalihuollon toimintaympäristöissä. Laajasti sosiaalihuollossa käytössä olevista asiakastietojärjestelmistä parhaimman arvion sai Pro Consona (tyydyttävä). Asiakastietojärjestelmien suunnittelu ja mukauttaminen pienemmän ja rajatumman käyttäjäryhmän tarpeisiin on luonnollisesti yksinkertaisempaa ja järjestelmän käytön oppiminen nopeampaa verrattuna suurten käyttäjäryhmien ja monipuolisten toiminnallisuuksien asiakastietojärjestelmiin. Kaikkien asiakastietojärjestelmien kehittämiskohteiksi tunnistettiin yhteistyön ja tiedonvaihdon tukeminen, asiakkaan palvelukokonaisuuden hahmottaminen sekä asiakkaan sähköisen asioinnin kehittäminen. Paikannetut kehittämiskohteet ovat merkittäviä tulevia hyvinvointialueita ajatellen. Asiakastietojärjestelmillä olisi potentiaalia tukea sote-uudistukselle asetettuja tavoitteita, mikäli niitä kehitetään tulevaisuudessa vastaamaan paremmin ammattilaisten tarpeisiin., This article examines the experiences of client information systems (CISs) used by social welfare professionals with at least a bachelor-level education. The purpose of the article is to evaluate the realisation of the objectives of the eHealth and eSocial Strategy 2020 from the perspective of social welfare professionals and to produce brand-specific information about user experiences to support future development of CISs. The research question is: What kind of assessments do social welfare professionals with at least a bachelor-level education provide about the CISs they used in 2020, based on their user experiences? The study utilises survey data (n=990) gathered in the STePS 3.0 project in September–October 2020 in cooperation with trade unions, using a subpopulation of respondents with an electronic CIS in use (n = 974). The data was analysed by descriptive methods using direct distribution and cross-tabulation. Mean values, standard deviations, 95% confidence intervals of the means and the proportions of poor and commendable grades were presented for school grades 4–10. The results show that there is variance between the brands used in social care in terms of functionality, usability, support for work and cooperation and the perceived benefits. The average ratings of the brands ranged from moderate (6) to good (8). Nappula and Domacare, which are generally used in the limited social care settings, received the best ratings. Of the CISs widely used in social welfare, Pro Consona received the best rating (satisfactory). Designing and adapting CISs to the needs of a smaller and more limited user groups are naturally more straightforward, and users are able to learn a CIS system faster compared to CISs with large user groups and versatile functionalities. The development needs for all CISs were identified as support for cooperation and information exchanges, as well as support in understanding client services and improvements of electronic client services. The identified development areas are significant for future welfare regions. CISs have the potential to support the established objectives for social and welfare reform if they are developed in the future to better meet the needs of professionals.

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattilaisten kokemuksia kartoitettiin nyt ensimmäistä kertaa osana valtakunnallista Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta ja arviointi (STePS 3.0) -hanketta. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa Sote-tieto hyötykäyttöön -strategiassa määriteltyjen tavoitteiden toteutumisesta sosiaalialan ammattilaisten osalta. Tutkimuksessa kysyttyiin, miten kokeneita ja osaavia sosiaalialan ammattilaiset ovat tietojärjestelmien käyttäjinä, miten tietojärjestelmät tukevat sosiaalialan ammattilaisten tiedonhakua ja -vaihtoa ja miten hyvin asiakastietojärjestelmät tukevat sosiaalialan ammattilaisten työtä. Tutkimusaineisto muodostui sähköiseen kyselylomakkeeseen syys-lokakuussa 2020 vastanneiden 990 sosiaalialan ammattilaisen vastauksista, jotka työskentelivät julkisella, yksityisellä tai kolmannella sektorilla moninaisissa sosiaalialan työtehtävissä. Tulosten mukaan sosiaalialan korkeakoulutetut ammattilaiset ovat kokeneita tietojärjestelmien käyttäjiä, mutta järjestelmien tarjoama tuki työlle on paikoitellen heikkoa. Julkisella sektorilla työskentelevien sosiaalialan ammattilaisten arviot tietojärjestelmien tarjoamasta tuesta työlle olivat kriittisempiä muihin sektoreihin verrattuna. Tietojärjestelmiä hyödynnetään tiedonhaussa pääasiallisena asiakastiedon lähteenä, mutta edelleen turvaudutaan myös vanhanaikaisiin ja tietoturvaltaan heikkoihin tiedon haun menetelmiin. Sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoa ei vielä juurikaan hyödynnetä sosiaalialalla tiedonhaussa. Tutkimus nostaa esiin tarpeen tunnistaa tietojärjestelmien hyödyntämistä vaikeuttavat esteet sekä huomioida sosiaalialan vuorovaikutukseen ja sosiaalisiin verkostoihin kiinnittyvä käytäntö sekä erilaisiin ammatillisiin työtehtäviin liittyvät tarpeet paremmin tietojärjestelmien kehityksessä, jotta tietojärjestelmät voisivat jatkossa paremmin tukea sosiaalialan ammattilaisia heidän päivittäisessä työssään., The experiences of social welfare professionals with higher education are examined for the first time as part of the nationwide Monitoring and Evaluation of Social and Health IS Services (STePS 3.0) project. The aim is to provide information about the realisation of the goals defined for social welfare professionals in the Finnish eHealth and eSocial 2020 Strategy. The study asks how experienced and skilled social professionals are as the users of ISs, how ISs support the search and exchange of information by social welfare professionals and how well client ISs support the work of social welfare professionals. The research material consists of the responses of 990 social welfare professionals who responded to the electronic questionnaire in September–October 2020 and who worked in the public, private or third sector in a variety of social welfare positions. The results show that social welfare professionals with a higher education are experienced users of ISs, but the support provided by the systems for work is somewhat weak. Social welfare professionals working in the public sector assessed the support provided by ISs for work more critically than those individuals in other sectors. ISs are utilised as the main source of client information in information retrieval, but old-fashioned and information security-poor methods of information retrieval are still used. The social welfare client data archive is not yet widely utilised in the social welfare sector in information retrieval. The study highlights the need to identify the barriers to the utilisation of ISs and to take better account of the interactional and relational aspects of social welfare practices and the needs of different occupational tasks in the development of ISs so that they can better support social welfare professionals in their daily work.

Terveydenhuollon henkilöstön tietosuojaosaamisen tutkimus on toistaiseksi rajoittunut tarkastelemaan vain yhtä osa-aluetta kerrallaan, ilman moniulotteista kokonaiskuvan hahmotusta. Terveydenhuollossa tietosuojaosaaminen toteutuu tietosuojakäyttäytymisenä. Tietosuojaosaaminen ilmenee kykynä käsitellä henkilötietoja hyvin. Tietosuojaosaamisen ytimessä toimii oikein toteutettu hyvä tiedonhallinta, oikein käsitellyt henkilötiedot ja hallitut tietovarannot. Varmistamalla tietosuojaosaaminen ja toimintatapojen oikea toteutus voidaan välttää pahimmat tietosuojariskit, sekä tehostaa organisaatioiden ja työntekijöiden toimintaa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata oppimisen teorian ulottuvuuksien ilmenemistä vankiterveydenhuollon ammattilaisten tietosuoja- ja tietoturvaosaamisessa. Tutkimuksessa hyödynnetään koko Vankiterveydenhuollon henkilöstölle tehtyä tietosuojaosaamista koskevaa poikkileikkaavaa kyselytutkimusta. Tutkimuksen tulokset kuvataan Knud Illeriksen oppimisen teorian ulottuvuuksia hyödyntäen. Tietosuoja- ja tietoturvaosaamisen merkitys vankiterveydenhuollossa korostuu, sillä vankiterveydenhuollossa potilas- ja henkilötietojen käsittelyä ohjaavat terveydenhuollon lainsäädännön lisäksi laki vankiterveydenhuollon yksiköstä, joka määrittää poikkeavuudet potilaan tietojenluovutukseen. Tutkimuksen tuloksista heijastuu terveydenhuollon henkilöstön tietosuojaosaamisen moniulotteisuus. Tietosuojaosaamisen ja tietoturvakäyttäytymisen toteutuminen terveydenhuollossa ei ole riippuvaista vain yksilön käymistä koulutuksista, vaan toimintaympäristöllä ja kohdennetulla ohjeistuksella on merkittävä vaikutus tietosuojan toteutumiseen. Aikaisempien tutkimusten perusteella terveydenhuollon tietosuojaosaamisen tutkiminen on painottunut työympäristön ja yksilön sisäisten kannustimien tarkasteluun, sekä tietosuojarikkeisiin vaikuttavien tekijöiden tunnistamiseen. Tämä tutkimus tukee näkemystä tietosuojaosaamisen moniulotteisuudesta ja aiheen kansallisesta ja kansainvälisestä tutkimusaukosta., For the time being research, on the data protection competence of healthcare professionals has been limited to looking at only one area at a time, without outlining the multidimensional overall picture. In healthcare data protection competence is carried out as information security behavior. Privacy competence manifests itself in the ability to process personal data well. At the heart of data protection competence are properly managed information management, properly processed personal data and information resources. By making sure that employees have proper data protection competency you can avoid data breaches and enhance the performance of employees and organizations. The purpose of this study is to describe the manifestation of the dimensions of learning theory in the data protection and security competence of the employees in Healthcare Services for Prisoners. This study utilizes a cross-sectional survey of data protection competence that was conducted for every employee in Healthcare Services for Prisoners. The results of the study are described using the dimensions of Knud Illeris’ learning theory. The importance of data protection and information security competence in Healthcare Services for Prisoners is emphasized, since in Healthcare Services for Prisoners the processing of patient and personal data is governed not only by health care legislation but also by the Prison Health Care Unit Act, which defines anomalies in patient data disclosure. The results of the study support the view that privacy competence of healthcare professionals is a multidimensional phenomenon. Privacy competence and the implementation of security behaviors in healthcare is not only dependent on the trainings an individual has undergone, but the operating environment and targeted guidance have a significant impact on the realization of data protection. Based on previous studies, the study of health care privacy competencies has placed an emphasis on looking at the work environment and internal incentives of the individual, as well as identifying factors that influence data protection policies. This study supports the view on the multidimensionality of data protection competencies and the national and international research gap on the subject.

Terveydenhuollossa on käytössä entistä enemmän potilaiden omahoitoa tukevia sähköisiä terveyspalveluja, jotka mahdollistavat aktiivisen osallistumisen omaan hoitoon. Omahoitopalvelujen lisääntyessä uudet sähköiset terveydenhuollon palvelut ovat myös osa ammattilaisten arkea, mikä vaikuttaa työhön ja työn sisältöön muuttaen ammattilaisten toimintaprosesseja. Terveydenhuollon ammattilaisten toimintaprosesseja tarkastellaan ammattilaisen ja potilaan välisenä vuorovaikutuksena sekä asiantuntijatyönä. Tutkimuksen kohteena on erikoissairaanhoidon omahoitopalvelu, Terveyskylän digihoitopolut. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata digihoitopolkujen vaikutuksia terveydenhuollon ammattilaisten toimintaprosesseihin erikoissairaanhoidossa. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina neljässä yliopistollisessa sairaalassa digihoitopolkuja käyttäville ammattilaisille (n=11). Aineisto kerättiin kesän 2019 ja kevään 2020 aikana. Tiedonantajista suurin osa oli sairaanhoitajia (n=8). Muut tutkimukseen osallistuneet (n=3) toimivat lääkärinä, kuntoutusohjaajana ja ravitsemusterapeuttina. Aineiston analyysimenetelmänä oli teoriaohjaava sisällönanalyysi. Tulokset osoittavat digihoitopolkujen vaikuttaneen terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaiden väliseen yhteistyöhön muuttamalla potilaan ja ammattilaisen välistä vuorovaikutusta sekä lisäämällä potilaan osallistamista. Potilaiden tuottama tieto digihoitopoluilla mahdollisti uudella tavalla valmistelevan toiminnan ennen vuorovaikutustilannetta. Terveydenhuollon ammattilaisten tehtävien luonne muuttui. Toimintaprosessit monipuolistuivat ja työn tekeminen uudistui, kun työssä voitiin käyttää uusia menetelmiä. Tulosten perusteella ammattilaisten osaaminen kehittyi ja työtehtävien osaamistarpeet uudistuivat. Digihoitopolkujen arvioitiin lisäävän ajankäytön suunnitelmallisuutta, kun työnjako muuttui ja työajan käyttö tehostui. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että digihoitopolut muuttivat terveydenhuollon ammattilaisten toimintaprosesseja. Toimintaprosesseissa muuttuivat ammattilaisen ja potilaan välinen vuorovaikutus ja toteutettavien tehtävien luonne. Työnjako ja työajan käyttö tehostuivat. Tuloksia voidaan hyödyntää sähköisiä terveyspalveluja suunniteltaessa., In health care, there are more and more electronic health care services supporting patients’ self-care that enable their active participation in care. With the increase in self-care services, new e-health services are also part of the daily lives of professionals, affecting work and the content of work and changing the healthcare processes of professionals. The healthcare processes of professionals are interactive processes in relation to patients as well as expert work. The subject of the study are the digital care pathways of Health Village, a self-care service used in specialized health care. The purpose of the study is to describe the effects of digital care pathways on the healthcare processes of specialized health care from the professionals’ point of view. The study was conducted with thematic interviews with professionals using digital care pathways in four university hospitals. The informants were health care professionals from four university hospitals (n=11). Data was collected during autumn 2019 and summer 2020. A large proportion of the informants were nurses (n=8). Others participating in the study (n=3) worked as a physician, rehabilitation counselor and nutrition therapist. Data was analyzed by theory-guided content analysis. The results show that digital care pathways influenced the collaborative interaction between professionals and patients by changing the patient-professional interaction and increasing patient orientation and patient involvement. In specialized health care, the nature of the tasks of the professionals was altered. The processes became more diverse, and work was redesigned as new methods could be used in the work. Based on the results, the competence of health care professionals developed, and the competence needs of work tasks were renewed. Digital care pathways were estimated to increase the planning of time use as the division of labor changed and the use of working time became more efficient. In conclusion, digital care pathways changed the processes of health care professionals. The interaction between the professional and the patient and the nature of the tasks to be performed changed in the processes. The division of labor and the use of working time became more efficient. The results can be utilized in the design of electronic health services.