Search

To investigate the routes toward profitable growth, this study partially replicates and extends the work of Davidsson et al. (2009) on firm growth–profitability dynamics with multi-industry data on over 66,000 Finnish firms. The results support prior findings on initial profitability being more important than initial growth for achieving high performance in both performance dimensions. Additional investigations on the role of firm age and size reveal further interesting dynamics: Very small young firms face fewer risks from growing at a low profitability level than other firms, and the benefits of firm size for future performance depend on the firm's current profitability. The results advance the understanding of the reasons and consequences of the different modes (i.e., profitable vs. non-profitable) of firm growth. peerReviewed

Tämän artikkelin tavoitteena oli selvittää maitotilayrittäjän näkökulmasta, miten tutkimusta tulisi suunnata tuottavan ja kannattavan yritystoiminnan edellytysten luomiseen. Lisäksi ennakoidaan tutkimuksen tarpeita tulevaisuudessa. Keskeiset indikaattorit tarkastelussa ovat tuottavuus ja kannattavuus. Taloudellisen kestävyyden kannalta pitkällä aikavälillä kannattavuus on keskeisin kysymys. Tuottavuutta parantavat toimenpiteet voivat vähentää ympäristökuormitusta ja parantaa ihmisten jaksamista sekä eläinten hyvinvointia. Artikkelin tavoitteisiin haettiin vastausta tarkastelemalla Suomessa toteutettujen tutkimus- ja kehittämishankkeiden tuloksia sekä maatalouspoliittisia päätöksiä. Tarkastelu kattaa EU-jäsenyyden ajan, jolloin maitotilayrittäjän toimintaympäristö on muuttunut olennaisesti. Tuottavuuden kasvusta huolimatta maitotilayritysten kannattavuus on ollut keskimäärin huono. Suomi epäonnistui maatalouspolitiikassaan EU-kaudelle asettamiensa edellytysten luonnissa kannattavuustavoitteen saavuttamisen osalta. Markkinaohjautuvuuden kasvun myötä tulevaisuuden ennustettavuus heikkeni. Tarvitaan uusia keinoja ennakoida tulevaisuuden toimintaympäristöä sekä strategista johtamistutkimusta, missä korostuu tehokkuuden, tuottavuuden ja kilpailukyvyn pitkäjänteinen parantaminen. Erikoistuminen, ydinosaamiseen panostaminen ja verkostoituminen ovat strategiatyön lähtökohtia monissa maitotilayrityksissä. Maitotilayritystä on johdettava kokonaisvaltaisesti niin, että strategisia tavoitteita toteutetaan myös operatiivisella johtamisella. On ilmeistä, että päätösten tueksi tarvitaan formaaleja menettelytapoja strategisia päätöksiä varten ja käytännöllisiä menettelytapoja operatiivisia päätöksiä varten. Kokonaisvaltaisen johtamisen avulla päästään eroon perinteisestä sirpalemaisesta päätöksenteosta ja kokonaistalouden kannalta haitallisista päätöksistä. Yhteistyöllä, yhteisyrityksillä ja verkostoitumalla on mahdollista hyödyntää osaamista aiempaa paremmin ja tehostaa tuotantoa ja lisätä tuottavuutta. Samalla työhyvinvointi ja motivaatio paranevat. Yhteistyöverkostossa resurssien hankinta helpottuu, johtaminen ja tuotantotoiminta tehostuvat ja käyttöön saadaan lisäosaamista, mikä mahdollistaa yksikkökustannusten alentamisen ja kannattavuuden parantamisen. Kunkin kannattaa keskittyä siihen, minkä parhaiten osaa. Niukkojen resurssien tehokas käyttö parantaa osaltaan tuotannon kokonaiskestävyyttä. Tutkimus- ja kehittämishankkeissa yhteissuunnittelun merkitys todennäköisesti kasvaa, sillä eri toimijat ja erityisesti maitotilayrittäjät ovat keskeisessä asemassa uusien käytäntöjen omaksumisessa. Soveltavassa tutkimuksessa maitotilayrittäjät kannattaa ottaa mukaan jo hankkeiden kehittämisvaiheessa. Maitotilayrittäjät tarvitsevat tietoa, mitkä keinot lisäävät tuottavuutta ja parantavat tehokkuutta juuri heidän yrityksissään. Lisäksi he tarvitsevat tietoa ja keinoja hintavaihteluilta suojautumiseen.

Ansaintalogiikoilla, hinnoittelumalleilla ja palvelullistumisella pyritään ohjaamaan yrityksen kannattavuutta ja palvelemaan eri asiakkaiden tarpeita entistä paremmin. Näiden kolmen tekijän yhteensovittaminen onnistuneesti on hyvin haastavaa, jonka vuoksi on tunnistettava, mitä OEM:n asiakkaat todella odottavat siltä, ja onko sillä riittävät kyvykkyydet suoriutua tästä. Käyttöperus teisen ansaintalogiikan käyttöönottaminen vaatii palveluita ja oikeaa lähestymistapaa hinnoitte luun. Kuhunkin näistä kolmesta teemasta liittyy riskejä, joiden arviointi ja hallinta on kriittinen tekijä onnistumisen näkökulmasta. Näiden haasteiden takia työssä selvitettiin seuraaviin tutkimuskysy myksiin vastauksia: Mitä edellytyksiä käyttöperusteiselle ansaintalogiikalle tulee olla sen hyödyn tämiseksi ja miten se eroaa muista perinteisistä ansaintalogiikoista? Miten käyttöperusteinen an saintalogiikka voi vaikuttaa OEM:n myyntiprojektin kannattavuuteen? Mitkä tekijät vaikuttavat käyttöperusteisen ansaintalogiikan hinnoitteluun? Mitä riskejä liittyy käyttöperusteiseen ansainta logiikkaan ja miten näitä riskejä voidaan hallita? Työn avulla kasvatetaan ymmärrystä ja tietoi suutta käyttöperusteisen ansaintalogiikan erityispiirteistä palvelullistumisen kontekstissa. Työn toteutuksessa hyödynnettiin kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimuksen piirteitä, ja työn toteuttamiseen osallistui yksi keskisuuri suomalainen raskaan teollisuuden laitevalmistajayritys. Yrityksellä on vankka kokemus palvelullistumisesta ja kokemuksia aikaperusteisista ansaintalo giikoista transaktioperusteisten ohella. Yrityksellä on olemassa kattavasti valmiuksia toteuttaa käyttöperusteista ansaintalogiikkaa ja edustaa täten hyvin valveutunutta laitevalmistajayritystä. Dataa kerättiin työhön 10 avoimen ryhmähaastattelun avulla, joissa mukana oli kokonaisvaltai sesti edustettuna eri asemassa toimivia henkilöitä. Lisäksi työtä varten hyödynnettiin yrityksen toiminnanohjausjärjestelmää. Vastausten selvittämiseksi tutkimuskysymyksiin hyödynnettiin ab duktiivista päättelyä, jotta pystyttäisiin löytämään yleistettävämpiä päätelmiä kirjallisuuskatsauk sen antaman tuen ja empiirisen osuuden tulosten perusteella. Työn tulokset tukivat suurimmaksi osaksi kirjallisuudessa aikaisemmin esitettyjä havaintoja liittyen palveluliiketoimintaan, hinnoitteluun, ansaintalogiikkoihin ja edellä mainittujen riskeihin liit tyen. Työn perusteella ei voida kuitenkaan antaa täysin yleistettäviä ohjeita, koska työssä käsitel tiin vain yhtä yritystä, jonka omat toimintatavat, toimiala ja muut liiketoimintaympäristön erityispiir teet vaikuttavat työn tuloksiin olennaisesti, Käyttöperusteinen ansaintalogiikka koetaan mahdolli suudeksi laajentaa yrityksen liiketoimintaa korkeamman palveluasteen avulla, sekä keinona pa rantaa kannattavuutta projektimyynnissä. Kuitenkin valmiudet asiakasyrityksissä on usein puut teelliset tälle, jonka vuoksi perinteisemmät ansaintalogiikat tulevat tuottamaan yhä jatkossa val taosan projektimyynnin tuloista. Riskien hallitsemiseksi hyödynnetään arviointeja ja pyritään ke räämään ennalta dataa, mikä mahdollistaisi tarkemman ja onnistuneemman hinnoittelun. Tulosten perusteella kirjallisuuteen tarjotaan työn avulla uutta tietoa siitä, mitkä ovat kriittisiä tekijöitä käyttöperusteiselle ansaintalogiikalle kvantitatiivisesta näkökulmasta, kuten diskontto korko ja maksuperusteen valinta. Lisäksi työssä tarkennetaan syitä, mistä epävarmuuden johtu vat, kuten puutteellinen laitteidenmittaus ja kustannustiedon puute. Tulosten pohjalta yritysten tulisi pyrkiä vieläkin enemmän arvoperusteiseen hinnoitteluun ja tarkastella käyttöperusteisen an saintalogiikan vaikutuksia yleisellä tasolla organisaation toimintaan ja resurssitarpeisiin. Riskeihin liittyen toimituksen jälkeisiä kustannuksia pidettiin haastatteluissa merkittävässä painoarvossa, vaikka kvantitatiivisen datan perusteella näiden kustannusten osuus on vähäinen koko projektin kannalta. Tulevissa tutkimuksissa tulisi tarkastella ristiriitoja kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen da tan välillä, jotta mielikuvaharhoja pystyttäisiin korjaamaan ymmärryksen kasvattamiseksi.

Industry transformation requires strategic renewal at the level of individual firms. Executives then face the dilemma of choosing renewal paths in the face of uncertainty over the competitive environment of the future, and hence the profitability of potential strategies. This dilemma motivates us to study industry transformation from the perspective of strategic renewal among 208 large firms in the global pulp and paper industry. The findings of our qualitative comparative analysis show that only a minority of firms in our sample succeeded in profitable proactive renewal. Content-wise, there were similarities in the pursued strategies over the wider population, but only a few maintained superior profitability while proactively renewing. Our results, overall, highlight the importance of understanding the processual nature and execution of strategic renewal. peerReviewed

Tämän diplomityön tavoitteena oli löytää kohdeyritykselle soveltuvin mittauslaite vastaanottotarkastuksen tueksi. Kohdeyrityksen nykyisessä vastaanottotarkastuksessa geometristen toleranssien todentaminen on käytännössä mahdotonta, jonka takia tarve koordinaattimittauskoneelle syntyi. Diplomityössä käytettiin tutkimusmenetelminä kirjallisuuskatsausta, avoimia haastatteluja ja teknologiaselvitystä. Kirjallisuuskatsauksen ja avointen haastattelujen avulla saatiin tarvittavat tiedot ja taidot muodostamaan näkemys yrityksen mittaustarpeesta ja arvioimaan markkinoilla olevia mittauslaitteita. Mittaustarpeen selvittyä voitiin teknologiaselvityksen avulla löytää markkinoilta sopivimmat mittauslaitetoimittajat, jonka jälkeen laite-esittelyiden sekä tarjousten perusteella voitiin aloittaa toimittajien vertailu. Investoinnin kannattavuus on tärkeä osa investointia, jonka vuoksi mittauslaitteille laskettiin investoinnin kannattavuuslaskelmat. Mittauslaitteita vertailtiin käyttäen hyväksi ahp-menetelmän parivertailusta saatuja painoarvoja kahdeksalle valitulle vertailuparametrille. Lopputuloksena saatiin ehdotus soveltuvimmasta mittauslaitteesta sekä viisi jatkotoimenpide-ehdotusta, jotka syntyivät työn aikana ja toimittajavertailun myötä. The aim of this thesis was to find the most suitable measuring device for the target company to support the acceptance inspection. In the current acceptance inspection of the target company, the verification of geometric tolerances is practically impossible, which created the need for a coordinate measuring machine. The research methods used in the thesis were literature review, open interviews and technology analysis. The literature review and open interviews provided the necessary knowledge and skills to form an insight into the company’s measurement needs and to evaluate the measurement equipment on the market. Once the need for measurement was determined, the most suitable measuring equipment suppliers could be found on the market with the help of a technology study, after which a comparison of suppliers could be started based on equipment demonstrations and offers. The profitability of the investment is an important part of the investment, which is why the profitability of the investment was calculated for the measuring equipment. The measuring devices were compared using the ahp method’s pairwise comparison for the weight and eight selected reference parameters. The result was a proposal for the most suitable measuring device, as well as five follow-up proposals that emerged during the work and during the supplier comparison.

Maatalous ja ruoantuotanto ovat tärkeitä elinkeinoja maaseudulla, vaikka ruokajärjestelmän keskittyminen onkin kuorinut rahavirtoja maatiloilta kohti keskuksia. Fossiilitalouden mahdollistama suuruuden ekonomia on toiminut tämän keskittymiskehityksen tärkeimpänä moottorina. Samalla fossiilitalous yhdistettynä keskittymiskehitykseen on ajamassa suomalaisen ruokajärjestelmän kohti umpikujaa. Maataloussektorin pitäisi pystyä merkittävästi vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä, vähentämään Itämereen ja sisävesiin päätyviä ravinnepäästöjä sekä torjumaan luontokatoa. Näitä kaikkia kehityskulkuja keskittynyt, fossiilitalouteen nojaava järjestelmä pikemminkin vahvistaa kuin lieventää. Järjestelmä ei toimi hyvin myöskään viljelijän näkökulmasta: tulotasonsa säilyttääkseen viljelijöiden on pitänyt jatkuvasti kasvattaa tilakokoa, tehostaa toimintaansa ja erikoistua. Tämä on kuitenkin tehnyt tiloista entistä haavoittuvaisempia tuotteiden ja tuotantopanosten hinnanmuutoksille, mikä näkyy nykyisessä maatalouden kustannuskriisissä, jolta investoineet ja toimintaansa kasvattaneet maatilat pystyvät huonosti suojautumaan. Lappeenrannassa 25.-26.8. pidetyn Maaseutututkijatapaamisen ruokatyöryhmässä tarkasteltiin ruokajärjestelmää useista näkökulmista. Esitysten läpileikkaavia teemoja olivat ruokajärjestelmän toiminnan oikeudenmukaisuus, ruokajärjestelmän resilienssi ja eläintuotantoon liittyvät kysymykset. nonPeerReviewed

We analyse the effects of low and negative interest rates and sovereign risk premium on bank profitability among 154 Eurozone banks during the period 2005–2019. In contrast to some of the results in the previous literature, we find that the euro area banks have not suffered too much from the extremely low and negative interest rate era regarding their net interest margins. However, the overall profitability has lowered clearly during the sample period, and the sovereign risk premium has a robust negative effect on all the overall profitability measures, both with risk-adjustment and without it, but it seems to have an increasing effect on the degree of wholesale funding and loan loss provisions. Hence, the profitability puzzle can be explained by a shift towards low-cost wholesale-based funding. Banks have also exercised more loan loss provisions because of the increment in overall risk of the economy. However, if the negative interest rate era still prevails for long, the banking sector faces serious problems based on our results. peerReviewed

This paper analyses the profitability of Finnish cooperative banks during the period of negative nominal interest rates. Contrary to expectations, the continuous decline in money market interest rates between 2009 and 2014, and the following negative rate era, did not have adverse effects on the profitability of banks at the beginning of negative interest rate period. Based on especially using a risk-adjusted measure for bank profitability, these results contrast with previous findings. In our findings, the increasing wholesale funding (WSF) ratio seems to be an important factor. However, after 2017 the banks have not been able to improve especially their risk-adjusted profitability so strongly anymore, because the WSF and the development of other than net interest margin returns have been in negative connection to it. In addition, the unconventional monetary policy actions seem not to improve profitability in the most recent observations of our data. These results raise serious concerns for the future of bank profitability during the prolonged period of negative interest rates. peerReviewed

We study the economic profitability of residential solar photovoltaic (PV) systems in Finland. We show a moderate rate of returns (1.0% in Northern and 1.4% in Southern Finland) for the PV system investments with time-of-use hot water heating. Optimized hot water heating increases the rate of return by 0.6 percentage points. We internalize the negative externalities of greenhouse gas emissions from electricity generation by presenting the hourly electricity prices as a function of emission permit costs. A 10 €/tCO 2 increase in carbon price improves the PV investment rate of return by 0.3 percentage points.

Tämän työn päätavoitteena on tutkia aurinkovoimalan hyödyntämistä sähköautojen latausverkoston energianlähteenä. Työssä tehdään nykytila-analyysi aurinkosähköjärjestelmien, eri akkuteknologioiden ja sähköautojen latauspisteiden osalta. Käsiteltäviä aiheita aurinkokennojen osalta ovat niiden toimintaperiaate, kaupallisesti saatavilla olevat ratkaisut, tulevaisuuden teknologiat ja aurinkovoimalan tuottavuuteen vaikuttavat tekijät. Akkujärjestelmien osalta tarkastellaan aurinkovoimaloiden yhteydessä yleisimmin käytettyjä akkuteknologioita ja niiden ominaisuuksia. Lisäksi tutustutaan sähköautojen latauksessa käytettäviin eri lataustapoihin ja -laitteisiin, niiden käyttökohteisiin sekä kuormanhallinnan toteuttamiseen. Nykytila-analyysin lisäksi tehdään tapaustutkimus, jossa valittuun esimerkkikohteeseen määritetään käytettävä sähköautojen latausjärjestelmä. Määritetyn latausverkoston ja mitatun sähköenergian kulutustiedon avulla luodaan kohteelle kulutusprofiili. Aurinkovoimala mitoitetaan hyödyntäen luotua kulutusprofiilia ja saatavilla olevaa auringonsäteilyn mittausdataa. Aurinkovoimalan nimellistehoa hyödyntäen määritetään myös tarkastelussa käytettävien akustojen energiakapasiteetti. Määritetyn järjestelmän tietojen pohjalta tehdään esimerkkikohteen mukaiselle järjestelmälle kustannusanalyysi. Kannattavuuslaskelmat tehdään hyödyntäen sisäisen korkokannan ja takaisinmaksuajan menetelmiä. Näiden avulla järjestelmälle määritetään kustannusoptimi, jonka mukaisesti järjestelmä on kannattavin toteuttaa. Lisäksi verrataan tavallisen aurinkosähköjärjestelmän kannattavuutta akkuvarmennettuun järjestelmään. Saatujen tulosten perusteella määritetään kannattavin järjestelmäkonfiguraatio ja aurinkovoimalan nimellisteho. Aurinkovoimalalle laskettiin optimaalinen nimellisteho jokaiselle kuukaudelle hyödyntämällä saatavilla olevaa sähköenergian kulutustietoa ja mittausdataa kohteen auringonsäteilyn määrästä. Kolmen eri tehoisen aurinkovoimalan kuukausittaista ja vuotuista tuotantoa verrattiin kohteen kulutukseen. Myös voimalan nimellistehon ja latauspisteiden kulutusprofiilin vaikutusta ylituotannon määrään tarkasteltiin. Tuloksista havaittiin, että nimellistehon muutoksella on merkittävä vaikutus ylituotannon määrään. Paras tuotanto voimalalla saadaan touko-heinäkuussa, ja noin 80 % koko vuoden tuotannosta ajoittuu huhtikuun ja syyskuun väliselle ajalle. Voimalan optimaalisen nimellistehon löytämiseksi käytettiin apuna kannattavuuslaskentaa. Kannattavuuslaskennassa hyödynnettiin takaisinmaksuajan ja sisäisen korkokannan menetelmiä järjestelmien kannattavuuden määrittämiseksi. Sisäinen korkokanta ja takaisinmaksuaika laskettiin nimellisteholtaan 120-300 kWp:n voimaloille tavalliselle verkkoon kytketylle ja akkuvarmennetulle järjestelmälle. Laskennan tuloksista todettiin, että järjestelmä on taloudellisesti kannattavinta toteuttaa ilman akustoa 190 kWp:n nimellisteholla niin, että latauspisteiden kulutus ohjataan seuraamaan aurinkovoimalan tuotantoa. Tuloksista havaittiin, että akuston lisääminen järjestelmään laskee sisäistä korkokantaa akuston koosta riippumatta. Näin ollen todettiin, että akusto on yksikköhinnaltaan liian kallis tuottaakseen riittävän taloudellisen hyödyn verkkoon myydyn sähkön vähentämisessä.

Ravinteet ovat tärkeä osa ruoantuotantoa sekä osa monen muun arkipäiväisen tuotteen elinkaarta. Erityisesti mineraalilannoitteet ovat mahdollistaneet tehokkaan maataloustuotannon, joka puolestaan on taannut ruoan ihmisille ja elinkeinon maaseudulle. Mineraalilannoitteiden tuotanto on kuitenkin resurssi-intensiivistä ja niiden käyttöä voidaan korvata eri jäte- ja sivuvirroista tuotetuilla kierrätysravinteilla. Kierrätysravinteiden avulla voidaan varmistaa, että materiaalit kiertävät takaisin yhteiskunnalliseen käyttöön ja niiden sisältämistä ravinteista ja energiasta saadaan hyödynnettyä mahdollisimman paljon. Samalla pystyään ehkäisemään materiaaleista koituvia haitallisia ympäristövaikutuksia. Usein tämä kierto linkittää eri arvoketjuja toisiinsa; materiaali- ja energiavirrat saattavat tarjota eri käyttötarkoituksessa lisäarvoa muissa tuoteketjuissa. Tämän työn tavoitteena oli arvioida biokaasulaitoksen mädätysjäännöksestä jatkojalostettavan nestemäisen lannoitevalmisteen tuotantoprosessia sekä prosessikokonaisuuden kannattavuutta ja ympäristövaikutuksia. Esimerkkinä jatkojalostuksesta käytettiin mädätysjäännöksestä separoidun nestejakeen kalvosuodatusta. Tarkastelu toteutettiin yhteistyössä BioKymppi Oy:n kanssa käyttäen sen biokaasulaitosta tarkasteltavana tapauksena. Kannattavuuden arvioinnissa verrattiin kalvosuodatuslaitteiston investoinnin kannattavuutta siihen, että mädätysjäännöksestä separoitu nestejae hyödynnettäisiin lannoitevalmisteena sellaisenaan. Molemmille vaihtoehdoille arvioitiin myös niiden tuotannon ja käytön elinkaariset ympäristövaikutukset, joita verrattiin mineraalilannoitteen käytön ympäristövaikutuksiin. Kierrätyslannoitevalmisteet osoittautuvat tarkastelussa ympäristön kannalta mineraalilannoitetta vähäpäästöisemmiksi vaihtoehdoiksi. Erot kahden eri kierrätyslannoitevalmisteen (mädätysjäännöksen nestejakeen ja ravinnekonsentraatin) välillä eivät olleet suuria (n. 4 %). Mädätysjäännöksen kalvosuodatus mahdollistaa lopputuotteen massan vähentämisen, jolloin sen kuljettaminen aiheuttaa vähemmän päästöjä verrattuna nestejakeen kuljettamiseen (typpikiloa kohden laskettuna). Lyhyillä etäisyyksillä mädätysjäännöksen nestejae on ilmaston kannalta parempi vaihtoehto, sillä pienillä etäisyyksillä (

Sikatalouden kannattavuushaasteet ovat monin tavoin kehittäneet sianlihantuotantoa tehokkaammaksi, mikä osaltaan on sekä vähentänyt ympäristövaikutuksia että aiheuttanut uusia haasteita. Toisaalta yleiset ihmistoiminnan ympäristövaikutusten vähentämistavoitteet luovat tarpeen kehittää myös sianlihantuotantoa edelleen nykyistä kestävämmäksi. Yksikkökoon ja tuotannon tehokkuuden kasvu sekä tuotannon keskittyminen on aiheuttanut mm. myös lannan alueellista keskittymistä, jolloin sen kestävä hyödyntäminen tuotantokeskittymissä alkaa olla paikoin haasteellista, ja riski ympäristöhaittoihin kasvaa. Toisaalta ympäristöhaasteet myös jarruttavat sikatalouden kehittämistä ja kasvua. Tilanne on erityisen haastava Varsinais-Suomessa, jossa on yli 25 % Suomen sioista ja peltomaan fosforipitoisuudet ovat jo varsin korkeita. Hankkeen tavoitteena oli selvittää sianlihantuotannon mahdollisuuksia toimia nykyistä kestävämmällä tavalla huomioiden energiaomavaraisuus, ravinteiden kierrätys, ympäristövaikutusten minimointi sekä maan rakenteen parantaminen esim. viljelykiertoja ja kehittynyttä lannankäsittelyä hyödyntäen. Erilaisten tehostamistoimenpiteiden vaikutuksia ravinne- ja energiataseisiin, taloudelliseen kannattavuuteen sekä elinkaarisiin ympäristövaikutuksiin arvioitiin agri- ja nurmisymbiooseiksi määriteltyjen toimintamallien avulla. Tulosten perusteella symbioosimuotoiseen toimintaan siirtyminen vähentää sianlihantuotannon ilmaston lämpenemistä aiheuttavia päästöjä noin 35 – 50 % nykytilaan verrattuna riippuen biokaasun hyödyntämistavoista. Symbiooseilla voidaan vähentää myös rehevöittäviä päästöjä ja toimintatapa on tilan kannalta mielekäs sekä ravinne- että energiataseen kannalta. Toimintamalli ei myöskään aiheuta tilalle lisäkustannuksia nykytilaan verrattuna. Symbiooseissa kuitenkin tarvitaan nykytilaa enemmän typpiravinteita ja myös käytetään enemmän orgaanisia lannoitteita, jonka vuoksi ammoniakkipäästöt kasvavat nykytilaan verrattuna. Toimintamallilla saavutettavien hyötyjen täysimääräinen toteutuminen edellyttääkin koko toimintaketjun eri vaiheiden optimointia ja hyvää hallintaa. Nurmen lisääminen viljelykiertoon, lannan prosessointi biokaasulaitoksessa yhdessä kasviperäisten massojen kanssa sekä mädätteen erottaminen neste- ja kuivajakeeseen mahdollistavat tilan omassa kierrossa olevien ravinteiden tehokkaamman hyödyntämisen ja vähentävät fosforihuuhtoumaa nykytilaan verrattuna. Typpihävikkien minimoimiseksi ravinnetuotteet on varastoitava katetuissa varastoissa, nestejakeet levitettävä sijoittamalla ja kuivajakeet mullattava välittömästi levityksen jälkeen. Näillä toimilla hallitaan myös ammoniakkipäästöjä. Metaanipäästöjen vähentämiseksi lanta on käsiteltävä biokaasulaitoksessa tuoreena ilman välivarastointia ja viipymän kaasunkeräyksen piirissä on oltava riittävä. Mikäli biokaasusta jalostetaan liikennepolttoainetta, niin jalostusprosessin tulisi sisältää poistokaasujen polttimen. Nykytiedon valossa symbioosimuotoinen toiminta tarkastelussa käytetyillä oletuksilla ei vielä kääntänyt maaperän hiilen vähenemistä varastoitumiseksi. Maaperän hiilivaraston muutosnopeuteen vaikuttavista toimista tarvitaankin vielä lisää tutkimustietoa. Mallinnuksen perusteella voidaan kuitenkin vahvistaa, että orgaanisella lannoitteella voidaan lisätä pitkään mineraalilannoitteilla viljellyn peltomaan hiilen määrää, ja että symbioosimuotoinen toiminta vähensi hiilipäästöjä kokonaisuutta tarkasteltaessa nykytilaan verrattuna. Maaperän rakennetta parantaa myös kevyempi lannan levityskalusto, mikä voi pitkällä aikavälillä nostaa satotasoja ja vähentää edelleen osaltaan ravinteiden huuhtoutumista.

Energiamarkkinoiden laaja-alainen murros tuo potentiaalia uudenlaiselle liiketoiminnalle. Nykyiset energiamarkkinoilla toimivien osapuolien toimenkuvat ja tehtävät tulevat muuttumaan tämän murroksen myötä, jolloin myös täysin uusille toimijoille avautuu mahdollisuuksia. Energiapolitiikka on laajentunut ilmastopolitiikan osaksi ja poliittisten päätösten vaikutus on suuri energia-alalla. Fossiilisten polttoaineiden käyttö yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa kallistuu jatkuvasti nousevien päästöoikeuksien hintojen myötä. Energiavarastojen käyttö on yhä yleisempää energiasovelluksissa energiavarastojen hintojen laskiessa. Liikenteen sähköistymisen ja puhtaamman liikenteen kysynnän kasvun myötä sähköajoneuvojen latauspisteille on kasvavaa kysyntää niin kuin myös puhtaammille kaasumaisille liikennepolttoaineilla verrattuna perinteisiin bensiini- ja dieselpolttoaineisiin. Diplomityö koostuu kahdesta osiosta: kirjallisuustutkimuksesta ja simulaatiomallista. Kirjallisuustutkimuksessa tarkastellaan tutkimuskohteena olevan energia-aseman ekosysteemin energiamarkkinoiden näkymiä nyt ja tulevaisuudessa. Energia-aseman ekosysteemi sisältää kaasumaista polttoainetta käyttävän CHP-kaasumoottorivoimalaitoksen, energiavarastot sähkölle ja lämmölle sekä latauspisteet sähköajoneuvoille ja tankkauspisteet kaasuajoneuvoille. Energia-asema palvelee kohteen ja liikenteen energiatarpeita. Tässä kohde voidaan mieltää esimerkiksi monipuolisia palveluita tarjoavana liike-elämän kiinteistönä kuten kauppakeskuksena. Simulaatiomallin avulla simuloidaan energia-asemaa erilaisissa kirjallisuustutkimuksen pohjalta laadituissa skenaarioissa ja lasketaan näille skenaarioille kannattavuus. Skenaarioita on useita ja näiden pohjalta oletetaan saavan riittävä kuva energia-aseman kannattavuudesta. Simulaatiomalli on koottu asianmukaisia mittaustietoja ja dataa käyttäen, jotta simulaatiomallista saadaan mahdollisimman luotettava. Energia-aseman ekosysteemin näkymät ovat suurimmalta osalta positiivisia nyt ja tulevaisuudessa. Energiamarkkinoiden megatrendit puoltavat hyvin energia-aseman intressejä. Simulaatiomallin pohjalta saatujen simulointitulosten perusteella kaikissa määritetyissä skenaarioissa energia-aseman investointi on kannattava. Simulointituloksiin liittyy kuitenkin aina epävarmuutta, sillä tulevaisuutta ei voida täysin ennustaa oikein. Energia-asemalla nähdään kuitenkin olevan liiketoimintapotentiaalia edellä kuvatun kirjallisuustutkimuksen ja simulaatiomallin pohjalta lasketun kannattavuuden perusteella.

Euroopan unionin talousalueella yritysten laskujen maksamisen viiveet ovat lisääntyneet 2000-luvun aikana. Maksuajat ovat pidentyneet sekä luontaisista talouden taantumisen mekanismeista johtuvista syistä, sekä toisaalta myös tarkoituksellisen ja suunnitelmallisen viivästyttämisen seurauksena. Laskujen maksamisen viiveet ja maksuaikojen pidentyminen ovat koettu identifioituvan yritysten heikentyneeseen käyttöpääomaan, jolloin oikea-aikaisesta maksamisesta pidättäytymällä ovat velalliset voineet parantaa niiden käytössä olevan likviditeetin määrää. Tutkielman kautta on pyritty selventämään yritysten strategisia valintoja ja niistä syntyvien etujen syntymekanismeja ostaja-toimittajasuhteissa. Lainsäädännöllinen paine ilmiön torjumiseksi on alkuperäisesti tullut Euroopan unionin direktiivien 2000/35/EY ja 2011/7/EU muodossa. Maksuviivästysten kitkemiseksi annetut direktiivit on sittemmin implementoitu Suomen oikeusjärjestykseen lakina kaupallisten toimien maksuehdoista (30/2013). Uusin maksuviivästysdirektiivi on ollut luonteeltaan minimidirektiivi, jonka perusteella jäsenmaat ovat pystyneet yksilöllisesti päättämään sitä ankarammasta sääntelystä. Kansallisen lainsäädännöllisen paineen takia Suo-messa asetettiin myöhemmin lakiuudistus (385/2015), jossa maksuehtojen määräytymisen perusteita kiristettiin sen nykyiseen 30 päivän ehdolliseen muotoonsa (5 §). Maksuviivästysdirektiivillä asetettiin myös muita velkojaa suosivia pakottavia ehtoja, kuten velkojan oikeus perintätoimien aloituskynnystä madaltavaan perinnän vakiokorvaukseen ja viivästymisestä maksettavaan viivästyskorkoon (8 §). Tämän tutkielman tarkoituksena on lainopillisen metodologian ja oikeustaloustieteellisen argumentoinnin avulla selvittää, minkä vuoksi pitkiä maksuaikoja käytetään, ja minkälaista etua tai ongelmia toiminnasta viivästyttäjälle aiheutuu. Olennaisena seikkana tällöin on kartoittaa, minkälainen sääntely on toiminnan alun perin mahdollistanut ja miten sen sisältö on ilmiön aikana muuttunut. Lain mahdollistamia keinoja viivästysten torjumiseen peilataan viivästyttämisen teoriapohjaan, ja näin pyritään saamaan näkemys siitä, onko viivästyttäminen velalliselle kannattava strategia. Metodia hyödyntäen tutkimuksessa havainnoidaan myös de lege ferenda –kysymyksiä siitä, mihin suuntaan maksuviivästyksiä koskeva sääntely tulee muuttumaan.

In this paper, we address the question whether there exists differences in the determinants that support survival versus success of small and medium-sized high-tech firms. We examine this question in the context of Finnish biotechnology industry by analyzing the survival of all dedicated biotechnology firms in the period of 1978–2008. We argue and show that the success and survival of firms are not necessarily driven by similar determinants. Specifically, we find that while the role of different types of alliances, focused market scope as well as legitimacy of the industry seem to be important both ensuring in survival and enhancing successful performance, determinants related to sources of financing, clustering and patenting show differences in terms of how they to relate on survival and success. peerReviewed

Tässä tutkielmassa tarkastellaan tutkielman otsikon mukaisesti ulkopuolisen hallitusjäsenen vaikutusta pk-yrityksen menestykseen. Kiinnostus ulkopuolisiin hallitusjäseniin on lisääntynyt erityisesti 2000-luvulla erilaisten skandaalien myötä ja tarve paremmalle omistajaohjaukselle on kasvanut vauhdilla ympäri maailmaa. Myös pk-yritysten kohdalla keskustelu hyvän hallinnoinnin aikaansaamiseksi on lisääntynyt huomattavasti. Nykypäivänä Tampereen kauppakamarin ja hallituspartnerit ry:n vuodesta 2005 lähtien kouluttamia hallitusammattilaisia on jopa 7700 henkilöä. Ulkopuolisilla hallitusjäsenillä on nähty olevan merkittävä rooli eri hallitustehtävien toteuttamisessa. Vaikka tutkimus erityisesti pk-yrityksiin liittyen onkin vielä aluillaan, on joitakin tutkimuksia ulkopuolisten hallitusjäsenten ja pk- yrityksen suorituskyvyn välisestä yhteydestä julkaistu. Aihealueeseen liittyvässä tutkimuksessa on myös löydetty viitteitä ulkopuolisten hallitusjäsenten tuomasta lisäarvosta hallitustyöskentelyyn erilaisten hallitustehtävien kautta. Täten on mielenkiintoista tutkia, miten suomalaisessa pk-yrityskontekstissa ulkopuoliset hallitusjäsenet ovat tuoneet lisäarvoa yrityksille, joissa he toimivat. Aihetta lähestytään tutkimalla ulkopuolisten hallitusjäsenten ja pk-yrityksen kannattavuuden välistä yhteyttä sekä ulkopuolisten hallitusjäsenten tuomaa lisäarvoa eri hallituksen tehtävissä. Teoreettisessa osiossa tutustutaan aihealueen teoreettisiin lähtökohtiin, aiempaan kirjallisuuteen ulkopuolisten hallitusjäsenten rooleista ja lisäarvosta pk-yritykselle ja esitellään aiempia tutkimuksia ulkopuolisten hallitusjäsenten ja pk-yrityksen suorituskyvyn välisestä yhteydestä. Aiemman kirjallisuuden pohjalta muodostetaan neljä hypoteesia, joita testataan tilastollisin menetelmin regressioanalyysin avulla tutkielman empiirisessä osiossa. Tutkielman empiirinen aineisto on kerätty puhelinhaastatteluiden avulla suomalaisten pk-yritysten hallitusten puheenjohtajilta. Tulosten perusteella ulkopuolisten hallitusjäsenten suhteellisella osuudella hallituksessa ei ole suoraa tilastollista vaikutusta pk-yrityksen kannattavuuteen. Sen sijaan ulkopuolisen hallitusjäsenen lisäarvoa koskevan kyselyn tulosten perusteella voidaan todeta ulkopuolisten hallitusjäsenten luoneen lisäarvoa hallituksen eri tehtävissä.

Yrityksen yhteiskuntavastuusta on tullut yritysmaailmassa tärkeä aihe viime vuosikymmenien aikana. Yritykset ottavat päätöksenteossaan yhä aktiivisemmin huomioon yhteiskuntavastuulliset asiat. Yrityksen velvollisuuksien on esitetty ulottuvan tuloksen tuottamista laajemmalle ja yhteiskuntavastuun kasvattaessaan suosiotaan yritykset ovat alkaneet raportoida vastuullisuudestaan. Yritykset ovat tunnistaneet myös yhteiskuntavastuun raportoinnin ja tiedottamisen potentiaaliset hyödyt ja ryhtyneet tiedottamaan sitoutumisestaan yhteiskuntavastuuseen. Tieteellinen kiinnostus aiheeseen on herännyt tämän seurauksena ja tutkijat ovat halunneet selvittää yhteiskuntavastuun vaikutuksen yritystoiminnan kannattavuuteen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia yrityksen yhteiskuntavastuun ja kannattavuuden välistä suhdetta ja sitä miten yrityksen yhteiskuntavastuu vaikuttaa sen taloudelliseen suorituskykyyn. Yhteiskuntavastuun ja kannattavuuden välistä suhdetta on tutkittu paljon ja pitkään, mutta tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia ja aihe herättää edelleen kiinnostusta alan kirjallisuudessa. Tämän vuoksi tutkimuksen tarkoituksena on tutkia aihetta edelleen sekä tutkia ilmiötä erityisesti Suomessa ja suomalaisissa pörssiyhtiöissä. Tutkielman teoreettisessa osuudessa käsitellään yhteiskuntavastuun tutkimukseen liittyviä keskeisiä ongelmia ja aiheita, kuten yhteiskuntavastuun käsitettä, mittaamista ja raportointia sekä sidosryhmäteoriaa. Teoreettisen osuuden lähdeaineisto koostuu pääasiassa tieteellisistä julkaisuista. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin regressioanalyysiä. Tutkimusaineisto koostui suomalaisten pörssiyritysten tilinpäätöstiedoista ja niistä lasketuista taloudellisen kannattavuuden tunnusluvuista sekä CSRHub-tietokannasta kerätyistä vastuullisuusindekseistä. Aineisto kerättiin vuosilta 2013–2017. Ympäristövastuulla on vähäinen negatiivinen vaikutus vaihteluihin yrityksen oman pääoman tuottoasteessa. Muilla yhteiskuntavastuun osa-alueilla ei havaittu yhteyttä kannattavuuteen. Kun regressiomalleissa huomioitiin toimialan vaikutus, myös yhteiskuntavastuun kokonaisindeksin ja yhteisövastuun havaittiin vaikuttavan kannattavuuteen negatiivisesti. Pidemmällä aikavälillä yhteiskuntavastuun ja kannattavuuden välillä ei löydetty yhteyttä.

Concern for the natural environment has become an issue that virtually all companies have to address. Literature suggests that an environmentally oriented marketing strategy, such as an environmental brand image, yields competitive advantage for the supplier in the form of improved customer outcomes and financial performance. At the same time, key barriers to environmental purchasing are found to be related to higher perceived cost and lack of environmental interest among purchasing professionals. In addition, research has repeatedly revealed a gap between customers’ environmental values and attitudes and their manifestation in purchasing behavior. This dissertation contributes to the interface of environmentally oriented business literature and theory of industrial marketing relationships. The aspects of environmental concern and value-based approach are integrated in a framework that explains the formation of customer-perceived value and loyalty – the key outcomes of marketing efforts in existing relationships. Marketing communication is inserted as the key supplier-initiated process that enables loyalty-oriented development of the relationship. This study adheres to positivist methodology and employs quantitative methods. Empirical data was collected among customers of three Finnish industrial companies and consists of customers’ responses to an online survey (n=121). The research hypotheses were tested with partial least squares modeling (PLS). The results show that environmental values of industrial customers consist of three dimensions: awareness, competitive advantage and corporate stance. It is found that more environmentally motivated customers perceived more overall value in their supplier relationships. Overall value, in turn, is a significant driver of customer loyalty. Findings of this study therefore support the applicability of a value-based conceptualization of customer motivations in order to understand supplier evaluation and purchasing behavior in industrial marketing relationships. Of managerial interest is the finding that customers considered device-mediated marketing communication such as email and telephone more effective than face-to- face interaction. This provides marketers with opportunities to more frequent yet cost efficient communication that fosters customer loyalty.

Viimeisten vuosikymmenten aikana on alettu kiinnittämään yhä enemmän huomiota hallituksen ja johtoryhmän jäsenten monimuotoisuuteen. Vaikka naisjohtajien lukumäärä on kasvanut, on naisten suhteellinen osuus useiden maiden hallituksissa ja johtoryhmissä edelleen matala. Suomessa naisjohtajien määrän kasvattaminen hallinnollisin keinoin on noussut keskusteluun viimeisten vuosien aikana. Suomessa ei ole käytössä kiintiölainsäädäntöä, mutta vuonna 2008 otettiin käyttöön listayhtiöiden hallinnointikoodin suositus, jonka mukaan pörssiyhtiöiden hallituksissa on oltava molempia sukupuolia. Monimuotoisuuden vaikutusta yrityksen taloudelliseen suorituskykyyn ja kannattavuuteen on tutkittu paljon, mutta saadut tutkimustulokset ovat keskenään ristiriitaisia. Tämän tutkielman tavoitteena oli tutkia hallituksessa ja johtoryhmässä toimivien naisten suhteellisen osuuden vaikutusta suomalaisten pörssiyhtiöiden kannattavuuteen. Tutkielmassa tarkasteltiin 84:ää Helsingin pörssissä noteerattua suomalaista pörssiyhtiötä. Tutkielman tarkasteluajanjakso oli kymmenen vuotta, vuodet 2006-2015. Kaksi tutkielman teoreettisessa osuudessa muodostettua hypoteesia testattiin tilastollisin menetelmin. Kaikille yhtiöille yhtäaikaisesti toteutetun regressioanalyysin tulosten perusteella naisten suhteellisella osuudella hallituksessa ja johtoryhmässä ei ollut suoraa tilastollista vaikutusta yrityksen kannattavuuteen. Kun regressioanalyysi toteutettiin toimialoittain, teknologian sekä tavaroiden ja palveluiden toimialalla tulokset olivat samansuuntaiset. Sen sijaan teollisuuden toimialalla naisten suhteellisella osuudella johtoryhmässä oli positiivinen vaikutus yrityksen kannattavuuteen. Kaikilla toimialoilla yrityksen velkaantuneisuus osoittautui tärkeimmäksi yrityksen kannattavuutta selittäväksi muuttujaksi. Koska tässä tutkielmassa ei syvennytä naisjohtajien ja yrityksen kannattavuuden välisen yhteyden syy-seuraus suhteisiin, ei tutkimustulosten perusteella voida tehdä suoria yleistettävissä olevia johtopäätöksiä naisjohtajien ja yrityksen kannattavuuden välisestä yhteydestä. Siksi jatkotutkimuksissa olisi hyvä ottaa huomioon mahdollisesti väliintulevat muuttujat kuten henkilön pätevyys, ikä, kokemus, koulutus, sitoutuneisuus ja luonteenpiirteet.

Tässä tutkimuksessa toteutetaan, mitataan, tarkastellaan ja arvioidaan toimintolaskentaa ja kustannuksiin perustuvaa kokonaan nimikekohtaisesti avointa hinnoittelupolitiikkaa lisäarvoa tuovana palveluna pitkäaikaisissa liiketoimintasuhteissa. Tutkimuksen pohjaksi rakennetaan laaja-alaisesti sovellettavaa teoriaa niin toimintolaskennasta, liikeaika-analyyseistä, verkostoteoriasta kuin peliteoriastakin. Case-tutkimuksen käytännön osuudessa analysoidaan, mitä haasteita on toimintolaskennan toteutuksessa ja sen pohjalle perustuvan hinnoittelumallin luonnissa ja sopimisessa, millaisia pitkän ja lyhyen aikavälin haasteita ja intressiristiriitoja malleihin helposti sisältyy sekä esitetään, miten ja millaisilla ehdoilla malli on todellisessa teollisen valmistamisen pitkäaikaisessa partnerisuhteessa implementoitu käyttöön ja miten laskenta ja hinnoittelumalli on toteutettu. Lisäksi analysoidaan malliin liittyviä haasteita sekä niiden laimentamiseksi neuvoteltuja sopimuspykäliä – miten esimerkiksi varmistutaan siitä, että toimittajan kustannuksia alentavat hintaneuvottelut, kehitysideat ja investoinnit ovat aina molempien näkökulmasta taloudellisesti kannattavia toteuttaa. Keskeisimpänä tutkimuksen fokuksena tarkastellaan noin neljän vuoden aikajänteellä toimintolaskentaa ja avointa hinnoittelua, paitsi sen suorista hyödyistä päätöksenteon tueksi saatavan informaation lisääntyessä ja tarkentuessa, myös siitä näkökulmasta, että olisiko toimintolaskennasta ja avoimesta hinnoittelusta etenkin pitkäaikaisissa liiketoimintasuhteissa – sellaisissa, joissa ostajan ja tavarantoimittajan suhde on muuttunut molemmin puolin monopolistiseksi – lisäarvoa tuottavaksi palveluksi. Toisin sanoen tarkasteltiin viitekehystä, jossa toimittajan laskema hyvin toteutettava ja paljon tarkkaa informaatiota sisältävä kustannuslaskentadata ja sen pohjalta analysoitavat tunnusluvut avataan kokonaisuudessaan ja muodostuvat asiakkaalle rahan arvoiseksi palveluksi ja kilpailueduksi partnereiden välisessä liiketoiminnassa ja saman organisaation eri organisaatiorakenteiden välillä.

Yrityksen toiminnan keskeinen perusedellytys on kannattavuus. Kannattava yritys selviytyy kustannuksista ja pystyy investoimalla kehittämään toimintaansa. Yrityksen tärkeimpänä tulon lähteenä toimivat asiakkaat. Toiset asiakkaista voivat olla kannattavampia kuin toiset. Yrityksen tulisi tuntea omat asiakkaansa ja tietää heitä motivoivista tekijöistä enemmän. Lisäksi yrityksen tuotteeseen sitoutuneilla asiakkailla motivaatiotekijät voivat olla erilaisia, mikä vaikuttaa myös heidän ostokäyttäytymiseen. Tutkielman kohdeyrityksen asiakkaita lähdettiin tutkimaan selvittämällä heidän ostamansa palvelun, eli kausikorttityypin ja motivaatiotekijöiden välisiä eroja. Lisäksi tutkittiin motivaatiotekijöiden vaikutusta asiakaskannattavuuteen. Lopuksi tarkasteltiin asiakkaan ostaman palvelun ja asiakaskannattavuuden välisiä eroja. Tutkielman teoreettisessa osuudessa muodostettiin edellä mainituista aiheista hypoteesit, joita testattiin kvantitatiivisin menetelmin empiirisellä aineistolla. Tutkielman kohdeyrityksenä oli ammattiurheiluorganisaatio Jokerit ja tarkoituksena oli tutkia heidän asiakkaidensa käyttäytymistä ja kannattavuutta. Aineiston keräämiseksi toteutettiin kysely. Siinä vastaajina olivat yrityksen kausikorttiasiakkaat ja aineisto koski jääkiekkokautta 2016-2017. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Jokereiden ja heidän yhteistyökumppaninsa kanssa. Asiakkaiden ostaman palvelun ja motivaatiotekijöiden välillä ei ollut havaittavissa eroja. Pääosin jokainen kausikorttiasiakas tyypistä riippumatta osti lipun ja osallistui ottelutapahtumaan samoista syistä. Sen sijaan motivaatiotekijöiden ja kannattavuuden välillä oli havaittavissa eroja. Mitä enemmän asiakkaat kokivat motivaatiotekijöiden kuvaavan heitä, sen kannattavampia asiakkaita he olivat. Selkeimmät erot löytyivät kuitenkin ostetun palvelun ja kannattavuuden välillä. Voidaan todeta kausikorttityypien välisten hintaerojen vaikuttavan suuresti asiakaskannattavuuteen. Tärkeintä on huomata, kuinka eri asiakkaat kuluttavat ja mikä heitä motivoi kuluttamaan.

Kollektiiviperusteiset irtisanomiset ovat vakiinnuttaneet paikkansa liikkeenjohdollisena perustoimenpiteenä kannattavuuden parantamiseksi. Tämä tutkimus paneutuu asiaan taloudellisten seurausten näkökulmasta. Menetelmällisesti tutkimus pohjautuu De Meusen, Vanderheidenin ja Bergmannin vuonna 1994 julkaistuun artikkeliin ”Announced Layoffs: Their Effect on Corporate Financial Performance”. Tutkimusongelmina on selvittää, onko kollektiiviperusteisilla irtisanomisilla vaikutusta suomalaisten pörssiyhtiöiden kannattavuuteen, ja eroaako irtisanoneiden yhtiöiden taloudellinen suorituskyky yhtiöistä, jotka eivät irtisanoneet. Yhtiöiden kannattavuutta tarkasteltiin vuosilta 2010-2014, ja irtisanomisia 2012-2014. Tutkimusryhmät jaettiin vuonna 2012 irtisanoneisiin ja vuosina 2012-2014 irtisanomisista pidättäytyneisiin suomalaisiin pörssiyhtiöihin. Ensimmäisen hypoteesin mukaan irtisanomisilla on tilastollisesti merkitsevä vaikutus suomalaisten pörssiyhtiöiden kannattavuuteen, toisen hypoteesin mukaan irtisanoneiden ja ei-irtisanoneiden yhtiöiden kannattavuus eroaa merkitsevästi toisistaan. Tutkimus ei tue kumpaakaan hypoteesia. Regressioanalyysin perusteella irtisanomisilla ja kannattavuudella ei ole merkitsevää vaikutusta kohdeyhtiöiden kannattavuuteen. Li-säksi irtisanoneiden ja ei-irtisanoneiden suomalaisten pörssiyhtiöiden välillä havaittiin vain yksi tilastollisesti merkitsevä ero tilikauden voittoprosentin osalta. Täten toinen hypoteesi, jonka mukaan irtisanoneiden ja ei-irtisanoneiden suomalaisten pörssiyhtiöi-den välillä olisi merkitsevä ero, hylätään.

VTT:n ja MTT:n yhteisessä kaksivuotisessa projektissa tutkittiin kotimaisten korsibiomassojen soveltuvuutta etanolivalmistuksen raaka­aineina. Tutkimuksessa perehdyttiin eritoten olkeen ja ruokohelpeen. Teknologia korsibiomassojen muuttamiseksi etanoliksi on olemassa. Laboratorio­olosuhteissa päästiin etanolisaannoissa raaka­aineesta hyvin lähelle arvioituja maksimiarvoja. Toisaalta, kun siirryttiin kohti teollisuudessa todennäköisesti käytettäviä olosuhteita (korkeampi kuiva­ainepitoisuus, vähemmän entsyymejä, runsaasti inhibiittoreita, jne.) maksimiarvoista jäätiin hieman. Näitä ”teollisia” tuloksia käytettiin tehtyjen laskelmien lähtötietona.Kriittiseksi tekijäksi muodostui biomassan saatavuus Suomessa. Arviomme mukaan raaka­aineita, olkea ja ruokohelpeä, saisi Suomesta parhaimmillaan kerättyä, 50 km keskisäteellä tehtaalta, noin 160 000 tonnia vuodessa (kuivapaino). Tästä nykytekniikalla voisi tuottaa noin 31 000 tonnia etanolia, eli tehdas olisi maailmalla suunniteltuihin tehtaisiin verrattuna hyvin pieni. Olki ja ruokohelpi olisi myös erikseen kerättävä ja kuljetettava tehtaalle. Tämä nostaa raaka­ainehintaa.Laitoksen investointimenoksi arvioitiin noin 110 miljoonaa euroa. Tämä olisi selvästi enemmän kuin mitä vastaavankokoinen jyvää raaka­aineena käyttävä etanolitehdas maksaisi. Tuotantokuluiksi arvioitiin noin 1 €/litra tuotettua etanolia. Suurimmat kustannustekijät olivat investoinnin kuoletus, pääraaka­aineen hinta ja entsyymien valmistukseen liittyvät kulut. Etanolin myyntihinta EU:ssa on viimeisen vuoden aikana liikkunut 0,55..0,65 €/litra välillä. On siis selvää että käytetyillä lähtöravoilla tehdasinvestointi ei olisi kannattava.Prosessikonsepteja ja teknologiaa kehittämällä selluloosapohjaisen etanolituoton kannattavuus on todennäköisesti kuitenkin mahdollista saavuttaa. Jatkokehitystyön keskeisempiä suuntaviivoja ovat i) toisenlaisten prosessikonseptien löytäminen, ii) entsyymikulujen alentaminen tai vaihtoehtoisten hydrolyysi­ratkaisujen kehittäminen, iii) etanolisaannon parantaminen, iv) investointimenojen alentaminen ja/tai v) arvokkaampien sivutuotteiden identifiointi.

ERP-järjestelmä on yrityksen toimintojen ja talouden ohjaamiseen kehitetty järjestelmä, jonka avulla yritys voi saavuttaa useita erilaisia hyötyjä, kuten parantaa toimintojen tehokkuutta ja saavuttaa sitä kautta taloudellista hyötyä. ERPjärjestelmän käyttöönottoprosessi on yritykselle riskialtis, pitkä ja kallis toteuttaa sekä sen käyttöönotolla merkittäviä strategisia vaikutuksia yrityksen käytänteisiin. Jokaisella yrityksellä on erilaiset tarpeet ja vaatimukset ERPjärjestelmää kohtaan. Järjestelmätoimittajia ja järjestelmän toteutuksia on usein erilaisia. ERP-järjestelmien käyttöönottoprosesseista valtaosa myöhästyy tai ylittää budjetin. Näiden vuoksi oikean vaihtoehdon valinta on tärkeä vaihe käyttöönottoprosessissa. Sopivimman vaihtoehdon valinnassa tulee olla huolellinen ja arvioida luotettavasti sen kannattavuutta yritykselle. Tutkielma kartoittaa, esittelee ja vertailee yleisimmin käytetyt investointilaskentamenetelmät, joita ovat nettonykyarvomenetelmä, sisäisen korkokannan menetelmä, takaisinmaksuajan menetelmä ja sijoitetun pääoman tuotto – menetelmä. Investointilaskelmamenetelmien käyttö ERP-järjestelmän kannattavuuden arvioinnissa saa aiemmissa tutkimuksissa myönteisiä ja kriittisiä kannanottoja. Joidenkin mielestä menetelmät tuottavat riittävän luotettavaa tietoa kannattavuudesta, mutta toiset tutkijat taas kritisoivat menetelmiä, eivätkä käyttäisi näitä menetelmiä kannattavuuden arviointiin. ERP system is developed for functions and financial control of the company enabling the company to achieve a variety of benefits, such as improving the efficiency and thus gain economic benefits. Implementation process of the ERP system is a risky, long and expensive to implement, and it has a strategic impact on the company's practices. Every company has different needs and requirements of the ERP system. There are lots of different system vendors and system implementations. The most of the implementation processes are delayed or over budget. That is why the selection of the ERP system is an important step in the implementation process. The most appropriate option should be selected carefully, and estimate it’s profitability for the company. Thesis scans, presents and compares the most commonly used investment criterias, such as the net present value method, internal rate of return, payback period method, and the return on investment. In previous studies a use of investment criterias for assessing the profitability of ERP system has been either positive or critical. Some people think that the methods give enough reliable information of profitability, but some scholars, however, criticize the methods, and the use of these methods for the assessment of profitability.

Viimeisen vuosikymmenen aikana on kiinnitetty yhä enemmän huomiota yrityksien ylimmän johdon sekä hallituksen jäsenten sukupuoleen. Sukupuolikiintiöiden käyttöönotto monissa maissa on lisännyt kiinnostusta myös aiheen tieteelliseen tutkimukseen. Aikaisemmin tehtyjen tutkimusten tulokset monimuotoisuuden vaikutuksesta yrityksen kannattavuuteen ovat ristiriitaisia. Osa tutkimuksista osoittaa, että monimuotoisuudella on positiivisia vaikutuksia yrityksen kannattavuuteen. Sukupuolen monimuotoisuuden ja yrityksen suorituskyvyn välillä ei ole useampien tutkimusten mukaan suoraa yhteyttä, mutta tulokset vaihtelevat suuresti myös käytetyn mittarin sekä osamuuttujien perusteella. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, onko sukupuolikiintiöillä vaikutusta yrityksen kannattavuuteen pitkällä aikavälillä. Tutkimusaineistona käytetään norjalaisia pörssiyhtiöitä ja aineisto koostuu vuosilta 2001 2011. Aineistosta on rakennettu kymmenen vuoden paneeliaineisto. Aineistoa on kerätty yrityksien vuosikertomuksista sekä Thomson One Banker WorldScope-tietokannasta. Empiirinen osuus toteutetaan tilastollisena analyysina ja aineiston analysoimisessa käytetään regressioanalyysia. Yrityksen kannattavuuden mittarina on käytetty tässä tutkimuksessa tunnuslukua oman pääoman tuottoaste (Return On Equity ROE). Muita huomioituja muuttujia ovat yrityksen koko, velkaantuneisuus, kasvu ja hallituksen koko. Regressioanalyysi antaa todisteita siitä, että naisten määrällä hallituksessa on positiivinen vaikutus yrityksen kannattavuuteen. Kaikkien kolmen toimialaluokan tulokset olivat tilastollisesti merkitseviä, joten nollahypoteesi voitiin hylätä. Kahdessa toimialaluokassa kolmesta löytyi positiivinen yhteys naisten määrän sekä yrityksen kannattavuuden välillä: teollisuuden toimialaluokassa sekä IT:n & talouden toimialaluokassa regressiokertoimet olivat positiivisia sekä tilastollisesti merkitseviä. Ainoastaan tavaroiden & palvelujen toimialaluokassa naisten määrällä hallituksessa ei ollut merkitsevää yhteyttä yrityksen kannattavuuteen.