Psychosocial assessment of patients with temporomandibular disorders (TMD):suitability of the Finnish version of Diagnostic Criteria for TMD Axis II instruments

Biopsychosocial factors have an important role in the background of temporomandibular disorders (TMD). Diagnostic Criteria for TMD (DC/TMD) have recently been developed based on the previous RDC/TMD (Research Diagnostic Criteria for TMD). Both criteria include Axis I for clinical diagnoses and Axis II for psychosocial assessment. The aim of the study was to compare the Finnish versions of the RDC/TMD and DC/TMD Axis II instruments and to evaluate their internal reliability. The study also compared the applicability of Graded Chronic Pain Scale (GCPS 1.0 in RDC/TMD-FIN vs. 2.0 in DC/TMD-FIN) pain intensity/interference assessments for biopsychosocial subtyping of TMD pain patients. The aim was also to evaluate the association of pain-related intensity/interference with the outcome of conservative treatment of TMD. The first study sample included 197 TMD pain patients from Finnish university hospitals. The patients filled in DC/TMD-FIN and RDC/TMD-FIN Axis II questionnaires and questionnaires with additional pain-related, biopsychosocial and treatment-related variables. The patients were clinically examined based on DC/TMD Axis I protocol. They were categorized into TMD subtypes 1–3 according to GCPS 1.0 and 2.0. In another study sample, 80 TMD pain patients in tertiary care were categorized into TMD subtypes 1–3 based on GCPS 1.0 at baseline. Patients were treated conservatively. At follow-up visits during 1 year they evaluated their pain intensity and described the treatment outcome and TMD symptom severity. The DC/TMD and RDC/TMD Axis II psychosocial instruments showed significant correlation and high internal reliability and internal inter-item consistency. Patients in TMD subtype 3 had biopsychosocial symptoms and reported previous healthcare visits significantly more often than the others. In the follow-up study, patients with TMD subtype 3 described their symptoms as most severe at each follow-up. The Finnish versions of the DC/TMD Axis II psychosocial
Tiivistelmä Biopsykososiaalisilla tekijöillä on tärkeä rooli purentaelimistön kipujen ja toimintahäiriöiden (TMD) taustalla. Diagnostiset kriteerit purentaelimistön kivulle ja toimintahäiriölle (DC/TMD, Diagnostic Criteria for TMD) on hiljattain kehitetty, ja ne pohjautuvat aikaisempaan RDC/TMD (Research Diagnostic Criteria for TMD) -kriteeristöön. Kriteeristöt koostuvat Axis I -osasta, jonka avulla tehdään somaattinen diagnoosi, ja Axis II -osasta, jota käytetään psykososiaaliseen arviointiin. Tutkimuksen tavoitteena oli verrata RDC/TMD- ja DC/TMD Axis II -instrumenttien suomenkielisiä versioita, arvioida niiden sisäistä reliabiliteettia ja verrata kivun haitta-astetta kuvaavien (Graded Chronic Pain Scale, GCPS 1.0 RDC/TMD-FIN vs. GCPS 2.0 DC/TMD-FIN) kyselyjen soveltuvuutta jaotella TMD-kipupotilaita biopsykososiaalisiin alaluokkiin kivun intensiteetin/toimintahaitan perusteella. Tavoitteena oli myös arvioida toimintahaitan yhteyttä konservatiivisen TMD-hoidon vasteeseen. Ensimmäiseen otokseen kuului 197 TMD-kipupotilasta Suomen yliopistollisista sairaaloista. Potilaat täyttivät DC/TMD-FIN- ja RDC/TMD-FIN Axis II -kyselylomakkeet sekä lisäkyselyt koskien kipua, biopsykososiaalisia tekijöitä ja hoitoon liittyviä muuttujia. Potilaat tutkittiin kliinisesti DC/TMD Axis I -protokollan mukaan. Heidät luokiteltiin TMD-alaluokkiin (1–3) GCPS 1.0- ja GCPS 2.0-kyselyjen pohjalta. Toisessa otoksessa 80 erikoissairaanhoidon TMD-kipupotilasta luokiteltiin TMD-alaluokkiin (1–3) GCPS 1.0 -kyselyn pohjalta. Seurantakäynneillä 1 vuoden aikana he arvioivat kipunsa voimakkuutta, saadun hoidon vastetta ja TMD-oireiden vakavuutta. DC/TMD- ja RDC/TMD Axis II -psykososiaaliset instrumentit korreloivat merkitsevästi, ja niiden sisäinen reliabiliteetti ja kysymysten välinen konsistenssi todettiin korkeiksi. TMD-alaluokan 3 potilailla oli biopsykososiaalisia oireita ja aiempia terveydenhoidon käyntejä merkitsevästi useammin kuin muilla. Seuranta-tutkimuksessa TMD-luokan 3 potilaat kuvailiv