Viheralueet: pölyttäjähyönteisten turva vai tuho?:kimalaisten kasvikäynnit eri tavoin hoidetuissa elinympäristöissä

Tiivistelmä Pölyttäjähyönteisten katoaminen on osallistanut ihmisiä lajien suojeluun. Vihertalouden myötä on muotoutunut myös mielikuvia pölyttäjähyönteisten optimaalisista elinympäristöistä sekä pölyttäjäkasveista. Suomessa tieteelliset pölyttäjähyönteisten pitkäkestoiset elinympäristötutkimukset ovat rahoituksen puuttuessa tuottaneet vain niukasti tietoa pölyttäjäkeskusteluun. Tämä monivuotinen ja useampaan metodiin pohjautuva tutkimus tarkastelee kimalaisten vuorovaikutussuhdetta erilaisiin ihmisen muokkaamiin ympäristöihin ja niiden kasveihin. Vahvan kestävyysajattelun tavoitteiden mukaisesti tutkimus hyödyntää tutkimusasetelmissaan eri tieteenalojen lähestymiskulmia: taidetta ja taidekasvatusta elämäsidonnaisemman tutkimusaluerakenteen muodostamisessa, maantiedettä mittausmenetelmissä ja alueellisissa tarkasteluissa, kasvi- ja eläinbiologiaa lajistovuorovaikutusseurannoissa ja filosofiaa pohdintojen kokoajana. Tutkimus tarttuu eettisiin kysymyksiin paitsi pölyttäjähyönteisten elinympäristöjen myös tutkimusmenetelmien ja tutkijan itsensä osalta.
The disappearance of pollinating insects has increased people’s interest in protecting them. Ideas of green economy have informed images of optimal habitats for plant-pollinator interactions. In Finland, long-term scientific habitat researches of pollinating insects have only produced little information for the pollinator discussion. This long-term, multi-method research observes the interaction of bumblebees with various man-made environments and their plants. The article reports the results of field studies conducted in 2019 and 2020 and also raises ethical issues concerning the methods of insect research from the perspective of strong sustainability thinking.