Back to Search Start Over

Health-related quality of life and cost-utility in bulimia nervosa and anorexia nervosa in women

Authors :
Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, kliininen laitos
Helsingfors universitet, medicinska fakulteten, institutionen för klinisk medicin
University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine, Department of Psychiatry, Faculty of Medicine, University of Helsinki
Pohjolainen, Veera
Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, kliininen laitos
Helsingfors universitet, medicinska fakulteten, institutionen för klinisk medicin
University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine, Department of Psychiatry, Faculty of Medicine, University of Helsinki
Pohjolainen, Veera
Publication Year :
2017

Abstract

Eating disorders (ED) are serious medical conditions leading to high mortality and having a major impact on the health-related quality of life (HRQoL) of the sufferers. HRQoL is the most commonly used measure of the quality of life subconcept, assessing one s life specifically in relation to health. In addition, the costs of treating EDs are considered high. Despite these facts, the cost-effectiveness of treatment in terms of quality-adjusted life years (QALYs) (i.e. cost-utility) has not previously been studied. There is no information on the long-term quality of life in eating disorders, and the prognostic factors regarding HRQoL are undetermined. The aims of this naturalistic follow-up study were to measure the cost-utility (i.e. the cost per QALY) of the treatment of bulimia nervosa (BN) (Study I) and anorexia nervosa (AN) (Study II), to identify prognostic factors related to HRQoL in AN using the Bayesian method (Study III) and to measure the long-term development of HRQoL in AN and BN (Study IV). The study participants comprised 72 AN (mean age 23 SD 7.3) and 110 BN (mean age 25 SD 6.3) patients, who were mainly young females, entering treatment in the Eating Disorder Unit of Helsinki University Central Hospital, Finland, from June 2002 to December 2003. The Eating Disorder Unit provides treatment at the tertiary care level for adult ED patients within a catchment area of approximately 1.5 million people. Most treatment is provided at the outpatient level, but day patient treatment and inpatient wards are also available. The patients were asked to complete the 15D HRQoL questionnaire and the Eating Disorder Inventory (EDI) questionnaire, as well as a specific questionnaire developed for the needs of this study before the start of treatment. Follow-up questionnaires were mailed at 6 months, 2 years and approximately 8 years after the beginning of the treatment. All patients received normal hospital treatment and were followed up in a naturalistic setting in ord<br />Syömishäiriöt ovat vakavia sairauksia, joihin liittyy korkea kuolleisuus sekä heikentynyt terveyteen liittyvä elämänlaatu. Syömishäiriöiden hoitoa on pidetty kalliina, mutta syömishäiriöiden hoidon kustannusvaikuttavuutta ei ole aikaisemmin mitattu käyttäen laatupainotteisia elinvuosia (Quality adjusted life year eli QALY). Syömishäiriöpotilaiden elämänlaadun pitkäaikaiskehityksestä ei ole tietoa, eikä myöskään tunneta terveyteen liittyvän elämänlaadun muutosta ennustavia tekijöitä. Tutkimuksen tavoitteena oli mitata ahmimishäiriön ja laihuushäiriön hoidon tuloksellisuutta käyttäen mittarina laatupainotteisia elinvuosia (QALY) ja niiden kustannuksia (osatyöt I ja II). Osatyössä III laihuushäiriön osalta kartoitettiin tekijöitä, jotka ennustivat laihuushäiriöstä kärsivien terveyteen liittyvän elämänlaadun ja painoindeksin (BMI) korjautumista hoidon avulla. Tässä käytettiin apuna Bayesilaista ennustamista. Yhtenä tavoitteena oli myös mitata syömishäiriöpotilaiden terveyteen liittyvän elämänlaadun pitkäaikaiskehitystä (osatyö IV). Tutkimukseen osallistui 72 laihuushäiriöpotilasta (keski-ikä 23 vuotta) ja 110 ahmimishäiriöpotilasta (keski-ikä 25 vuotta). Tutkimukseen kutsuttiin ne potilaat, jotka olivat aloittamassa hoitoa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) syömishäiriöyksikössä kesäkuusta 2002 joulukuuhun 2003. Kaikki tutkimukseen osallistuneet potilaat olivat naisia. Syömishäiriöyksikkö on yli 18-vuotiaita hoitava syömishäiriöpotilaiden erityishoidon yksikkö, joka tuottaa palveluita ensisijaisesti HUS-alueen väestölle (väestömäärä on noin 1,5miljoonaa). Hoito on avohoitopainoitteista, mutta myös sairaala- ja päiväsairaalahoitoa voidaan tarjota. Ennen hoidon alkua potilaat vastasivat terveyteen liittyvään elämänlaadun kyselyyn (15D), syömishäiriöoireita kartoittavaan kyselylomakkeeseen (EDI) sekä tutkimusta varten kehitettyyn seurantalomakkeeseen. Seurantalomakkeet postitettiin 6 kuukauden, 2 vuoden ja 8 vuoden kuluttua hoidon alkamisesta. Seurannan aikana

Details

Database :
OAIster
Notes :
application/pdf, English
Publication Type :
Electronic Resource
Accession number :
edsoai.ocn968207923
Document Type :
Electronic Resource