Back to Search
Start Over
OUTCOME AFTER TRANSSPHENOIDAL SURGERY FOR PITUITARY ADENOMA - THE 2000-2010 HELSINKI UNIVERSITY HOSPITAL COHORT
- Publication Year :
- 2015
-
Abstract
- Pituitary adenomas are the most common tumors of the sella turcica. Our objectives here were to describe the transitional phase from microscopic to endoscopic surgery for nonfunctional pituitary adenomas (NFPAs), and to outline the health-related quality of life (HRQoL) and its determinants after treatment of different pituitary adenomas in a recent cohort from a single pituitary center. We retrospectively collected the relevant data for a total of 320 patients who had undergone primary surgery for a newly diagnosed pituitary adenoma during 2000-2010 at Helsinki University Hospital. The first part of our study included 185 consecutive patients who had transsphenoidal surgery for NFPA. These patients were divided into two groups based on the surgical approach: microscopic and endoscopic. Surgical and endocrinological outcomes were assessed at the 3-month follow-up. The second part of our study used a cross-sectional design and comprised all pituitary adenoma types. Each patient alive was sent a questionnaire (the 15D) assessing the HRQoL a mean of 7.4 years after the primary transsphenoidal surgery. One hundred functional pituitary adenoma (FPA) and 137 NFPA patients responded. We then compared HRQoL (15D scores) between patients and a large sample of an age- and gender-standardized Finnish general population. Independent factors influencing the overall HRQoL (mean 15D score) were estimated using multivariate analysis. A good short-term surgical outcome could be achieved during the initial phase of transition from microscopic to endoscopic transsphenoidal surgery for NFPA patients. Our first endoscopic single-center consecutive case series showed a trend towards improved tumor control but the operative time was longer than with the microscopic technique.The effect of NFPA surgery on pituitary function (hypopituitarism) in both surgical groups was neutral. Current multimodal treatment protocols with optimized hormonal replacement therapies enabled normal or at least n<br />Aivolisäkeadenooma on tavallisin sellassa eli kallonpohjan turkinsatulassa esiintyvä kasvain. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla siirtymävaihetta mikroskooppisesta endoskooppiseen leikkaustekniikkaan toimimattomien aivolisäkeadenoomien hoidossa. Lisäksi selvitimme terveyteen liittyvää elämänlaatua ja siihen vaikuttavia tekijöitä erityyppisten aivolisäkeadenoomien leikkaushoidon jälkeen. Vuosina 2000-2010 Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa leikattiin 320 uutta aivolisäkeadenoomapotilasta, joiden sairauskertomustiedot kerättiin takautuvasti. Ensimmäisen osatyön 185 potilasta, jaettiin kahteen ryhmään leikkaustekniikan (mikroskooppinen ja endoskooppinen) perusteella. Leikkaushoidon vaikutusta arvioitiin seurantakäynnin yhteydessä 3 kuukautta leikkauksen jälkeen. Toisessa ja kolmannessa osatyössä selvitettiin läpileikkaustutkimuksella erityyppisten aivolisäkeadenoomapotilaiden terveyteen liittyvää elämänlaatua keskimäärin 7.4 vuotta transsfenoidaalisen leikkauksen jälkeen. Elämänlaatukyselyyn (15D) vastasi 100 hormonaalisesti toimivan ja 137 toimimattoman aivolisäkeadenooman vuoksi leikattua potilasta, joiden 15D arvoja verrattiin suureen kaltaistettuun suomalaiseen taustaväestöön. Itsenäisiä elämänlaatua selittäviä tekijöitä arvioitiin monimuuttuja-analyysilla. Toimimattomien aivolisäkeadenoomien hyvät leikkaustulokset voitiin säilyttää mikroskooppisesta endoskooppiseen leikkaustekniikkaan tapahtuvan siirtymävaiheen aikana. Endoskooppisesti leikattujen potilaiden ryhmässä oli suuntaus vähäisempään jäännöskasvaimen määrään, mutta leikkausaika oli pidempi verrattuna mikroskooppisesti leikattuun ryhmään. Leikkauksen vaikutus aivolisäkkeen toimintaan (hypopituitarismiin) oli molemmissa toimenpideryhmissä keskimäärin neutraali. Nykymenetelmin leikatuilla ja hoidetuilla aivolisäkeadenoomapotilailla todettiin lähes normaali elämänlaatu (15D indeksi). Toimivista adenoomista 91 % oli hormonaalisessa remissiossa. Cushingin tauti ja toimimattomat aivolisäkead
Details
- Database :
- OAIster
- Notes :
- application/pdf, English
- Publication Type :
- Electronic Resource
- Accession number :
- edsoai.ocn927506836
- Document Type :
- Electronic Resource