Lahopuun määrän ja laadun ennustaminen – UPM-Kymmene Oyj:n FSC-sertifioidut metsät

Puilla on tärkeä ekologinen rooli myös niiden kuoleman jälkeen. Lahopuuston kehitystä on aiemmin mallinnettu useilla eri menetelmillä. Suomen talousmetsien olosuhteisiin soveltuvaa mallia, jossa eriasteisesti lahonneiden pysty- ja maapuiden kehitystä pystytään simuloimaan, ei kuitenkaan ole kehitetty. Tavoitteena oli simuloida UPM-Kymmene Oyj:n omistamien FSC-sertifioitujen metsien lahopuuston kehitys vuoteen 2064 asti. Tätä varten kehitettiin Suomen talousmetsien olosuhteisiin soveltuvat lahopuuston muutoksia simuloivat mallit männylle (Pinus sylvestris), kuuselle (Picea abies) ja lehtipuustolle. Puut jaettiin laholuokkiin viisiportaisella asteikolla niiden ulkonäön ja puuaineen kovuuden perusteella. Kullekin laholuokalle määritettyjen laholuokittaisten viipymien perusteella rakennettiin siirtymämatriisimalli simuloimaan lahopuun laholuokkien välisien siirtymien todennäköisyyksiä. Mallissa puu voi viiden vuoden aikana pysyä luokassa m tai siirtyä luokkiin m+1 tai m+2. Lisäksi pystypuilla oli mahdollisuus kaatua, eli siirtyä maalaholuokkiin. Mallien parametrisointiin käytetty aineisto painottui vastakuolleisiin puihin ja otoskoon kasvattamiseksi laholuokkia yhdisteltiin. Saadut tulokset esitettiin kolmiportaisella asteikolla: Tuoreet lahopuut, hieman lahonneet ja pitkälle lahonneet puut. Kehitetyillä malleilla määritettiin pystypuiden kaatumiseen ja maapuiden lahoamiseen kuluva aika. Kaikkien puulajien osalta pystypuiden todennäköisyys olla pystyssä laski alle 50 % 15–20 vuotta puun kuoleman jälkeen. Maalahopuiden osalta lehtipuut lahosivat havupuita nopeammin. Havupuiden määrän havaittiin puoliintuvan 35–40 vuotta kuoleman jälkeen. Lehtipuiden puoliintumisaika oli noin 25 vuotta. Tasaisella lahopuusyötteellä saavutettavassa hypoteettisessa lahopuuston tasapainotilassa pystylahopuiden merkittävin lahoaste oli tuore lahopuu, maalahopuita esiintyi eniten pitkälle lahonneissa luokissa. Ennustettaessa UPM-Kymmene Oyj:n FSC-sertifioitujen maiden lahopuustoa, mallien syöt
Trees play an important ecological role also after their death. Earlier studies have introduced various methods of modelling coarse woody debris (CWD). However, CWD models that would consider different types of CWD, and their decay class dynamics are lacking from the Finnish commercial forests. The aim of this study was to predict the development of CWD for UPM-Kymmene owned FSC-certified forests in Finland. For that purpose, models for simulating CWD dynamics in Finnish commercial forests were developed for Pinus sylvestris, Picea abies and hardwoods. Trees were classified to different decay classes based on their visual appearance and softness of the wood. The mean residence time of each decay class was used to develop transition matrix model for predicting the possibilities of transitions between different decay classes. In the generated model a tree can stay in the class m or move to classes m+1 or m+2 in a time frame of five years. In addition snags had a possibility to fall i.e. move to down woody debris pool. The results showed that within all the studied tree species, the half-life of snags was 15–20 years. Hardwood logs decomposed faster than softwoods: the half-life of softwood logs was 35–40 years and the half-life of hardwoods was about 25 years. In a hypothetical equilibrium state reached by a continuous CWD input, most snags were in early decay class, whereas most logs were in the advanced decay class. Volume and quality of future CWD in UPM-Kymmene owned FSC-certified forests was predicted, using their current CWD pool and future tree mortality predicted by the forest simulation system MELA. In these simulations, the volume of CWD increased in the future. At the end of the 50-year simulation period, the predicted volume of CWD was 5,9 m3 ha-1. Pinus sylvesris was the dominant CWD species and advanced decayed wood was dominant decay class. The simulation approach demonstrated here has much potential as a useful decision-making tool for CWD management i