Laskujenkäsittelyprosessin kehittäminen projektiliiketoiminnassa

Maailmanlaajuinen kilpailu pakottaa yrityksiä pyrkimään kustannustehokkuuteen ja ketteryyteen kaikissa prosesseissa, myös taloushallinnon osalta. Taloushallinnon tulisi osoittaa olevansa toiminnoiltaan tehokas; virheettömyys ja täsmällisyys eivät enää riitä. Samalla tulisi toimia entistä nopeammin ja kustannustehokkaammin; tukien koko yrityksen kilpailukykyä. Ostolaskujen käsittelyä on yleisesti pidetty taloushallinnon eniten resursseja vievänä prosessina ja siksi sen automatisoinnista ja tehostamisesta voidaan saada merkittävää hyötyä. Keinoälyn ja robotiikan kehitys on jo vaikuttanut ja tulee yhä vaikuttamaan taloushallinnon kehitykseen Suomessa lähitulevaisuudessa. Tämän vuoksi on aiheellista tutkia, kuinka laskujenkäsittelyprosessia voidaan nykyään kehittää monimuotoisessa projektiliiketoiminnassa. Tämän työn tavoitteena oli luoda käytännön toimenpide-ehdotuksia kohdeyrityksen laskujenkäsittelyprosessin tehostamiseksi ja selvittää prosessissa liikkuvan tiedon merkitystä projektiliiketoiminnalle. Työn tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimusotetta ja tutkimusmenetelmäksi valittiin osallistuva toimintatutkimus. Alan kirjallisuudesta löydettiin tälle työlle teoreettinen viitekehys laskujenkäsittelyprosessin tehostamisesta projektiliiketoiminnassa, jota voitiin hyödyntää tutkimuksessa. Työn tutkimuksen tuloksissa korostuvat alan kirjallisuudessakin havaittujen projektiliiketoiminnan erityispiirteiden vaikutukset laskujenkäsittelyprosessiin. Tutkimustuloksina kuvattiin laskujenkäsittelyprosessin nykytila ja havaittiin useita mahdollisuuksia parantaa prosessin tehokkuutta. Työn tuloksia kohdeyritys voi käyttää päätöksenteon tukena suunniteltaessa uutta toimintatapaa ja mahdollisia järjestelmäinvestointeja. Käytännön toimenpide-ehdotusten lisäksi tässä diplomityössä dokumentoidaan ainutlaatuista tietoa laskujenkäsittelyprosessin kehittämisestä projektiliiketoimintaa harjoittavassa suomalaisessa yrityksessä.