Ongelmana ilmastonmuutos - Konstruktivistinen tulkinta Euroopan unionin ja South Centren ilmastodiskursseista

Ilmastonmuutoksen globaalihallinta on rakentunut YK:n ilmastosopimuksen ympärille. Tutkimus keskittyy vuodesta 2007 vuoteen 2009 asti kestäneeseen Balin prosessiin, jonka aikana kansainväliset ilmastotoimijat pyrkivät luomaan viitekehystä Kioton sopimuksen jälkeiselle ajalle vuoden 2012 jälkeen. Tutkimuksen aineisto koostuu EU:n komission ja South Centren vuosina 2007-2009 julkaisemista dokumenteista, joiden puitteissa organisaatiot ovat esittäneet oman tulkintansa ilmastonmuutoksesta ja sen globaalihallinnasta vuoden 2012 jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, millaisten normien ja diskurssien varaan ilmastonmuutoksen globaalihallinta rakentuu. Millaiseksi ongelmaksi ilmastonmuutos muodostuu Euroopan unionin ja South Centren tulkinnoissa? Teoreettinen viitekehys rakentuu konstruktiviselle tulkinnalle globaalihallinnasta ja kansainvälisistä normeista. Ilmastoregiimi on tästä näkökulmasta katsottuna sosiaalinen instituutio, joka sisältää normeja ja sääntöjä. Ymmärryksemme siitä, mitä ilmastoregiimi tarkoittaa, rakentuu puheessamme. Tulkintamme ilmastonmuutoksesta muodostaa näin ollen ilmastodiskursseja, joissa normit ja ilmastonmuutoksen globaalihallinta rakentuvat. Tarkastelen ilmastodiskurssia ja -normeja Carol Lee Bacchin mikä on ongelma? -lähestymistavan avulla: problematisoimalla toimijoiden tulkinnat ilmastonmuutoksesta. Tutkimuksen keskeisenä tuloksena on tulkinta toimijoiden ilmastodiskurssista ja siitä kumpuavista normeista. EU:n komission ilmastodiskurssi rakentuu muutoksen hallinnasta, johtajuudesta, kehitysmaiden vastuullisuudesta ja strategisesta taloudesta. Ilmastonmuutoksen globaalihallinta sisältää hallittavuuden, strategisuuden ja yhteisen vastuun normit. South Centren ilmastodiskurssin elementtejä ovat kehitysmaiden oikeudet ja kehittyneiden maiden vastuullisuus ja epäluotettavuus. Kohtuullisuus, vastuullisuus ja oikeudenmukaisuus ovat South Centren rakentamassa ilmastonmuutoksen globaalihallinnassa olennaiset normit. Tutkimuksen pohjalta voidaan tulkita toimijoiden tarkastelevan globaaliongelmia kontekstisidonnaisesti. Toimijoiden tulkinnat normeista rakentuvat merkittävästi aikaisempien kokemusten varaan. Näin ollen käsitykset itselle ja muille toimijoille sopivasta ja sopimattomasta käyttäytymisestä vaikuttavat olennaisesti siihen, millaiseksi diskurssi muodostuu. Kansainvälinen ilmastopolitiikka rakentuu vahvasti kehittyneille maille ja kehitysmaille sopivan käytöksen varaan. Ilmastonmuutos muotoutuu South Centren ja Euroopan unionin komission ongelman esityksissä hallittavuuden, oikeudenmukaisuuden ja vastuullisuuden ongelmaksi.