Nuorten tupakointikäyttäytyminen, koettu terveydentila ja psykosomaattinen oireilu

Pro gradu -tutkielma koostui kahdesta tutkimusraportista, joista ensimmäinen on tieteellisen aikakauslehden julkaisuharkintaan otettu tutkimusartikkeli (Ammattiin opiskelevien nuorten opiskelijahuollon palvelujen käyttö ja tupakointikäyttäytyminen: Isosomppi M, Rantanen A, Kivimäki H, Koivisto AM ja Joronen K). Toinen raportti on erillinen tekstiosuus ”Nuoren tupakointikäyttäytyminen, koettu terveydentila ja psykosomaattinen oireilu”. Tutkimusten aineistona oli Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttaman Kouluterveyskyselyn ammattioppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden vastaukset (n=34 776). Aineistot analysoitiin tilastollisin menetelmin. Tutkimusartikkelissa kuvattiin ammattiin opiskelevien nuorten opiskelijahuollon palvelujen käyttöä ja tupakointikäyttäytymistä sekä niiden välistä yhteyttä. Pojista 16 % oli käyttänyt terveydenhoitajan palveluja kaksi kertaa lukuvuoden aikana ja 10 % kolme kertaa tai useammin, kun vastaavat luvut tytöillä 24 % ja 25 %. Pojista 14 % ja tytöistä 15 % oli käynyt kuraattorilla vähintään kerran, kun taas psykologilla vähintään kerran käyneitä oli pojista 5 % ja tytöistä 6 %. Opiskelijahuollon palvelujen käyttöön olivat yhteydessä sekä tytöillä että pojilla keskinkertaiseksi tai huonoksi koettu terveydentila ja päivittäinen tupakointi; lisäksi pojilla korkein ikäluokka ja yksinhuoltaja tai muu perhemuoto, kun taas tytöillä vain muu perhemuoto. Tässä erillisessä tekstiosuudessa tarkasteltiin ammatillisessa koulutuksessa olevien tupakointikäyttäytymistä, koettua terveydentilaa ja psykosomaattisia oireita sekä tupakoinnin yhteyttä koettuun terveydentilaan ja oireiluun. Psykosomaattiseen oireiluun sisältyivät niska- tai hartiakivut, selän alaosan kivut, vatsakivut, päänsärky, jännittyneisyys tai hermostuneisuus, ärtyneisyys tai kiukunpurkaukset, uniongelmat ja väsymys. Tulosten mukaan sekä pojilla että tytöillä oli runsaasti viikoittaista oireilua, mutta tytöillä oireilu oli selkeästi yleisempää kuin pojilla. Pojilla esiintyi viikoittain eniten väsymystä tai heikotusta (35 %), vaikeuksia päästä uneen tai heräilyä öisin (31 %) ja niska- tai hartiakipuja (27 %). Tytöt raportoivat eniten viikoittain niska- tai hartiakipuja (56 %), päänsärkyä (54 %) ja ärtyneisyyttä tai kiukunpurkauksia (53 %). Ammattiin opiskelevien nuorten tupakointi oli yhteydessä heikompaan koettuun terveydentilaan ja kaikkiin psykosomaattisiin oireisiin. Ennaltaehkäisevässä opiskelijahuollossa on tarpeen kiinnittää huomio sekä opiskelijoiden tupakoinnin lopettamisen tukemiseen että opiskelijan kokemukseen terveydentilastaan. Nuorten hyvinvointiin vaikuttavina tekijöinä tulisi huomioida myös perhetilanne ja vanhempien toiminta nuoren kasvatuksessa. ABSTRACT: Adolescent smoking behaviour, perceived health and psychosomatic symptoms This Master's thesis consists of two parts, the first of which is under consideration for publication as an article in a scientific journal (Adolescent vocational students' use of student health services and smoking behaviour: Isosomppi M Rantanen A, Kivimäki H, Koivisto AM and Joronen K). The second report is a separate text portion entitled "Adolescent smoking behaviour, perceived health, and psychosomatic symptoms". The data for the thesis is taken from a questionnaire conducted as part of the National Institute for Health and Welfare's School Health Promotion study. The questionnaire was answered by 1st and 2nd year students at Finnish vocational schools (n = 34 776), and the data were analysed using statistical methods. The research article describes vocational students' use of student health and welfare services, their smoking behaviour and related factors. Sixteen per cent of male students used school health nurse services twice during the last year and 10% used the service three times or more, while the corresponding figures for female students was 24% and 25%. Fourteen per cent of male students and 15% of female students had seen the school welfare officer at least once, while 5% of male students and 6% female students had visited the psychologist at least once. The use of student health and welfare services was connected to mediocre or poor perceived health and daily smoking in both male and female students. In addition, male students in the highest age group, living with single-parent or other family type were likely to use the student health and welfare services, as were female students who come from other family type. The second part of the thesis examines vocational students' smoking behaviour, perceived health and psychosomatic symptoms, and smoking-related perceived health and symptoms. Psychosomatic symptoms included neck or shoulder pain, lower back pain, abdominal pain, headache, tension or nervousness, irritability or outbursts of anger and sleep disorders or fatigue. The results show that both male and female students had many symptoms weekly, but the symptoms in females were clearly more common than in males. On a weekly basis, male students appeared to suffer most commonly from fatigue or asthenia (35%), difficulty in falling asleep or waking at night (31%) and neck or shoulder pain (27%). The female students reported the highest weekly occurrence of neck or shoulder pain (56%), headache (54%) and irritability or outbursts of anger (53%). Smoking was associated with poorer perceived health status and all psychosomatic symptoms among the vocational school students. Preventive student health and welfare services are necessary to draw attention to and support student smoking cessation and the students' experience of health. The students' family situation and the role of parents in the students' upbringing should be taken into account in adolescent welfare.