Ensimmäisen lapsen syntymän tuomat muutokset vanhempien masentuneisuuteen, luottamuksen tunteeseen ja perheen toimivuuteen sekä äitien kokemukset neuvolapalveluista

Ensimmäisen lapsen syntymä tuo monia muutoksia vanhempien elämään. Parisuhde muuttuu vanhemmuudeksi ja vanhempien tulee omaksua uudenlaiset identiteetit ja roolit. Tämä voi vaikuttaa vanhempien itsearvioimaan masentuneisuuteen, vanhemmuuteen liittyvään luottamuksen tunteeseen sekä perheen toimivuuteen. Suomessa vauvaperheille tarjotaan lakisääteiset neuvolapalvelut. Neuvolassa seurataan äidin, vauvan ja koko perheen hyvinvointia ja terveyttä. Neuvolalla on iso rooli tuen ja tiedon antamisessa perheille uudessa tilanteessa. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli kuvata vanhemmaksi tulemisen aiheuttamia muutoksia vanhempien itsearvioimassa masentuneisuudessa, luottamuksessa omaan kykyyn olla vanhempi ja kokemuksessa perheen toimivuudesta. Lisäksi tarkoituksena oli kuvata perheiden saamia neuvolapalveluita sekä äitien kokemusta neuvolapalveluiden riittävyydestä. Tutkimuskysymyksinä oli: 1. Miten vanhempien itsearvioima masentuneisuus muuttuu odotusajan ja vauvan ensimmäisen kahdeksan elinkuukauden aikana? 2. Miten vanhempien luottamus omaan kykyyn olla vanhempi muuttuu odotusajan ja vauvan ensimmäisen kahdeksan elinkuukauden aikana? 3. Miten vanhempien kokemus perheen toimivuudesta muuttuu odotusajan ja vauvan ensimmäisen kahdeksan elinkuukauden aikana? 4. Millaisia kokemuksia äideillä on neuvolapalveluista odotusaikana ja vauvan ensimmäisen kahdeksan elinkuukauden aikana? Tutkimus toteutettiin pitkittäistutkimuksena ja se oli osa Tampereen yliopiston ja Kyoto Tachibana Universityn yhteistä tutkimushanketta "Odottavien ja vauvan kanssa elävien perheiden seurantatutkimus Suomessa ja Japanissa". Pro gradu -tutkielmassa käytetty aineisto kerättiin ensimmäistä lastaan odottavilta vanhemmilta Suomessa (äidit n=59, puolisot n=43) ja heitä seurattiin vauvan ensimmäisen kahdeksan elinkuukauden ajan. Aineisto analysoitiin tilastollisilla menetelmillä. Tutkimuksen tulosten perusteella vanhempien itsearvioimassa masentuneisuudessa tai vanhempien luottamuksessa omaan kykyyn olla vanhempi ei havaittu tilastollisesti merkitseviä muutoksia. Perheen toimivuuden osa-alueista perheen sisäiset suhteet, roolit ja vastuut, perheen normit ja kommunikaatio heikkenivät molemmilla vanhemmilla tilastollisesti merkitsevästi. Lisäksi puolisoilla kokemus taloudellisen tuen saamisesta heikkeni tilastollisesti merkitsevästi. Tukiverkoston osalta muutoksia ei havaittu kummallakaan vanhemmista. Äidit käyttivät julkisia neuvolapalveluita aktiivisesti. Äidit kokivat saaneensa neuvolasta paljon tietoa, mutta kokemus ohjauksesta ja neuvonnasta ei ollut kaikilta osin riittävää. Erityisesti enemmän ohjausta toivottiin synnytyksestä palautumiseen sekä lapsen kasvuun ja kehitykseen. Lisäksi kaivattiin tietoa vertaistuen mahdollisuuksista. Johtopäätöksenä voidaan todeta vanhempien itsearvioiman masentuneisuuden, vanhempien luottamuksen omaan kykyyn olla vanhempi sekä perheen toimivuuden olleen hyvällä tasolla kaikissa mittausajankohdissa. Äidit olivat pääasiassa hyvin tyytyväisiä saamiinsa neuvolapalveluihin, mutta myös kehittämiskohteita löydettiin.